”EU tarvitsee yhteisen sähköautojen hankintatuen, jotta valmistajille asetettu päästötavoite on realistista saavuttaa”, linjasi toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä lauantaina Talk Helsingin Autoteollisuus globaalin kauppapolitiikan pelinappulana -keskustelussa.
Kallio korostaa autonvalmistajien sitoutuneen mallistojensa sähköistämiseen. Tarjolle on viime vuosina tuotu satoja erilaisia sähköautomalleja.
”Täytyy muistaa, että sähköautojen akustot nostavat niiden valmistus- ja sen myötä myyntihinnan selvästi polttomoottoriautoja kalliimmiksi. Autoteollisuus on vastannut EU-lainsäätäjän huutoon sähköistymisestä, mutta lainsäätäjä itse ei ole ajoissa huolehtinut siitä, että Eurooppaan syntyy riittävää omavaraisuutta akku- ja puolijohdeteollisuuteen. Samaan aikaan näyttää siltä, ettei eurooppalainen kuluttaja ole valmis hankkimaan sähköautoja vielä siinä mittakaavassa, jossa autonvalmistaja voisi päästötavoitteensa kilpailukykyään merkittävästi vaarantamatta saavuttaa”, kuvaa Kallio haastavaa tilannetta.
Noin 10 prosenttia EU:n teollisen tuotannon arvosta syntyy autoteollisuudesta
Euroopan autoteollisuusjärjestö ACEAn operatiivinen johtaja (COO) Marc Greven avasi keskustelussa alan merkitystä koko EU:lle.
”Autoteollisuus ja autojen vienti kattaa koko EU:n tavaraviennin arvosta noin seitsemän prosenttia. EU-alueen teollisista työpaikoista hieman alle 10 prosenttia on ajoneuvoteollisuudessa ja sen alihankintaketjuissa. Suoria työpaikkoja autojen valmistus tarjoaa yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle ja alihankinta, autokauppa ja liikenneala mukaan luettuina työpaikkojen määrä nousee yli 13 miljoonaan”, sanoo Greven.
EU:n ajoneuvoviennin arvo on vuosittain lähes 200 miljardia euroa. Tämä vastaa Suomen valtion vuosibudjettia 2,5 kertaisesti. EU:hun tuodaan ajoneuvoja 90 miljardin euron arvosta. EU:n ajoneuvoteollisuuden kauppatase on siis lähes 110 miljardia euroa ylijäämäinen.
”Autoteollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on aivan keskeistä kauppasotien riepottelemassa maailmassa. EU:n säilyminen yhtenä kolmesta suuresta talousalueesta maailmassa nojaa vahvasti autoteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin. Autoteollisuus on suorastaan maanosamme kohtalonala”, tiivistää Kallio.
EU-tason toimenpiteitä tarvitaan
Toimia tarvitaan myös EU-tasolla. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kokoama strategisen dialogin työryhmä on julkistanut 5.3.2025 toimenpidesuositusehdotuksen eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi.
”Komission ehdotuksessa on paljon tärkeitä avauksia. Autoteollisuuden kannalta ehkä tärkein aloite on seuraavalle kolmelle vuodelle sallittava autonvalmistajia koskeva päästöjousto. Valmistajat voivat esimerkiksi vuonna 2025 vielä lievästi ylittää vaaditun 93,6 g/km -päästörajan, mutta heidän pitää vastaavasti alittaa kyseinen luku joko vuonna 2026 tai 2027. Jotta tavoitteeseen päästään ja samalla voidaan turvata autoteollisuuden kilpailukyky kauppasotien uhkaamassa maailmassa, on huolehdittava EU:n kotimarkkinan kysynnän vetovoimasta. Vaikka Suomi ei ole suuri autonvalmistajamaa, ovat taloutemme ja vientimme kohtalonkysymykset sidottu vahvasti muun Euroopan kilpailukykyyn,” muistuttaa europarlamentaarikko Katri Kulmuni.
Talk Helsinki -keskustelufestivaali on osa Auto 25 & Mobilityn ohjelmaa. Pohjoismaiden suurin autonäyttely jatkuu Helsingin Messukeskuksessa 14.-16.3.2025. Autoteollisuus globaalin kauppapolitiikan pelinappulana -keskusteluun osallistuivat Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio, ACEAn operatiivinen johtaja Marc Greven ja europarlamentaarikko Katri Kulmuni.
Autotuojat ja -teollisuus ry on valmistajien valtuuttamien uusien autojen maahantuontiyritysten ja autoteollisuuden yhdistys. Yhdistyksen jäsenten osuus kotimaan uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen markkinasta on noin 95 prosenttia.
