Mercedes-Benzin suosituin SUV-malli ja tähtimerkin viime vuoden myydyin mallisarja GLC on täydentymässä täyssähköisellä versiolla. Mallin talvitestit ovat käynnissä Pohjois-Ruotsin Arjeplogissa, jossa ajetaan ääriolosuhteissa sekä lumisilla teillä että jäällä.
Tuleva GLC EQ laittaakin standardit uusiksi suorituskyvyssä, kantamassa, tehokkuudessa ja latausnopeudessa. Mallin 4Matic-neliveto perustuu anturiteknologiaan, joka tarkkailee jokaista pyörivää pyörää yksilöllisesti ja jakaa vedon reaaliajassa etu- ja taka-akselille.
Innovatiivinen jarrujärjestelmä takaa entistä tarkemman jarrutustuntuman ja tehokkaamman energian talteenoton hidastuksissa.
Nelivetomallien energiatehokkuutta lisää etuvoimalinjan poiskytkentä, kun neliveto ei ole tarpeen.
GLC:ssä on 800 voltin sähköjärjestelmä, joka lyhentää. Elektroniikka-arkkitehtuuri tukee DC-latausta yli 320 kW:n jatkuvalla teolla, ja uuden sukupolven ilmalämpöpumppu on vakiovaruste.
Uutuuden tuotannon ja myynnin aloittamisesta tiedotetaan myöhemmin.
Hämeen poliisilla on tutkinnassa rikoskokonaisuus, jossa kahden miehen epäillään murtautuneen vuoden 2025 aikana Hämeen alueella useisiin polttoaineautomaattien käteissäiliöihin. Murrot alkoivat helmikuussa Asikkalassa tehdyllä murrolla ja viimeisin murto tapahtui Hämeenlinnan Tuuloksessa 10.3.2025.
Tuuloksessa tehdyn murron jälkeen miehet poistuvat paikalta autollaan, josta saatiin verekseltään hyvät tuntomerkit. Poliisipartioita lähetettiin Hämeenlinnasta, Lahdesta ja Tampereelta kohti Tuulosta tarkastamaan ja sulkemaan miesten oletettuja poistumissuuntia. Myöhemmin samana yönä miehet ja heidän käyttämä auto tavattiin Lahden seudulta.
Tuuloksessa tekemänsä automaattimurron lisäksi miesten epäillään tehneen vastaavia tekoja Heinolassa, Padasjoella, Asikkalassa ja Hollolassa. Miehet ovat iältään noin 45-vuotta ja 25 vuotta, toinen Hollolasta ja toinen Orimattilasta.
Automaateista miesten saamaa rahallista saalista voidaan kuvata erittäin vaatimattomaksi murtautumisen vaivaan ja riskeihin nähden.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi molemmat miehet 12.3.2025 epäiltyinä todennäköisin syin useaan varkauteen. Miehet ovat tunnustaneet teot.
Nuoremman miehen epäillään yllä mainittujen rötösten lisäksi tehneen viime viikkoina erilaisia liikemurtoja Artjärvellä, Järvelässä, Hausjärvellä ja Orimattilassa. Murtosaaliiksi hän on saanut lähinnä alkoholia ja savukkeita.
Käytettyihin autoihin ja niihin liittyviin palveluihin keskittynyt Kamux käynnisti Leidit liikkeessä -harjoitteluohjelmansa, jotta yhä useampi nainen löytäisi tiensä autoalalle ja saisi mahdollisuuden kehittyä automyynnin asiantuntijaksi. Ohjelman yhtenä mentorina toimii Kamuxin automyyjä Emilia Rintala, joka tietää oman urapolkunsa pohjalta, mistä puhuu.
Suomessa yli 90 prosenttia automyyjistä on miehiä, mutta Kamux haluaa muuttaa tämän perinteen. Leidit liikkeessä -harjoitteluohjelman mentorin Emilia Rintalan toi autoalalle kiinnostus autoihin ja myyntityöhön.
”Olin kouluttautunut lähihoitajaksi, mutta kipinä myyntityöhön ja autoalaan ei kadonnut. Hain töihin autoliikkeisiin jo 18-vuotiaana, mutta en päässyt edes haastatteluun. Olin jo melkein luovuttanut, kun tuttavani rohkaisi minua hakemaan uudelleen ja sain lopulta tilaisuuden Kamuxilla”, Rintala kertoo.
Hän on työskennellyt autoalalla lähes viisi vuotta ja nähnyt alan kehityksen läheltä.
”Kun aloitin, olin ensimmäinen nainen vaihtoautojen myynnissä myymälässämme. Tuntui, että silloin painotettiin enemmän teknistä osaamista – että myyjien piti tietää autoista kaikki ja olla vahvasti myyntihenkisiä. Nykyään autoalan osaaminen ei tarkoita pelkästään teknistä tietämystä, vaan tärkeintä on asiakkaan tilanteen ja tarpeiden ymmärtäminen. Autoala kehittyy jatkuvasti, eikä koskaan voi olla täysin valmis – aina oppii uutta”, Rintala summaa.
Rintala kertoo, että uran alkuaikoina hän huomasi asiakkaiden olevan joskus yllättyneitä kohdatessaan naismyyjän: ”Alussa jotkut asiakkaat ehkä epäilivät, kuinka paljon tiedän autoista. Nykyään suhtautuminen on muuttunut paljon, ja moni naispuolinen asiakas kokee, että naismyyjä ymmärtää heidän tarpeensa paremmin ja osaa neuvoa ilman teknistä jargonia.”
Rintala on huomannut, että monet asiakkaat palaavat juuri hänen luokseen uudelleen, koska he arvostavat avointa ja asiakaslähtöistä palvelua.
”Moni asiakas haluaa palata tutulle myyjälle, jonka kanssa asiointi on sujunut hyvin. Oli myyjä kuka tahansa, tärkeintä on kuunnella asiakasta aidosti. Asiakassuhteiden rakentaminen on yksi myyntityön palkitsevimmista puolista – ja jokaisesta asiakaskohtaamisesta oppii aina lisää alasta ja itsestään myyjänä.”
Rintala odottaa innolla mahdollisuutta saada alalle lisää naismyyjiä. Hänestä on hienoa päästä jakamaan omaa osaamistaan ja tukea naisia heidän uransa alussa.
”Muistan hyvin, millaista oli olla uusi autoalalla, ja haluan olla tukena niille, jotka aloittavat nyt. Mentorointi ei ole pelkästään tiedon jakamista – se on myös oppimista molemmin puolin. Uudet myyjät tuovat mukanaan tuoreita näkemyksiä ja kysymyksiä, jotka auttavat myös minua katsomaan alaa uusista kulmista.”
Rintala kannustaa kaikkia autoalasta kiinnostuneita hakeutumaan alalle rohkeasti.
”Jos mietit autoalaa, älä epäröi! Täällä on tilaa kaikille, ja tärkeintä on into oppia ja kehittyä. Autoala tarjoaa hienoja mahdollisuuksia, ja toivon, että yhä useampi nainen uskaltaa tarttua niihin.”
Miten ja millä kulkuneuvoilla suomalaiset liikkuvat? Miten arjen matkat ovat muuttuneet vuosien varrella? Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus vastaa näihin kysymyksiin ja tarjoaa ainutlaatuista tietoa liikenteen suunnitteluun ja ennakointiin.
Henkilöliikennetutkimus käynnistyy jälleen huhtikuussa 2025.
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus käynnistyy huhtikuussa 2025 ja kestää maaliskuun 2026 loppuun asti. Kyselytutkimukseen osallistuvat vastaajat pitävät päiväkirjaa yhden päivän aikana tekemistään matkoista.
Kerätty tieto auttaa ymmärtämään esimerkiksi eri ihmisryhmien liikkumistottumuksia, matkustamisen vaihtelua eri vuodenaikoina ja uusien palveluiden vaikutusta liikkumiseen.
Vuosikymmenten kattava tietopohja liikenteen kehittämiseen
Valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta on tehty säännöllisesti vuodesta 1974 lähtien, noin viiden vuoden välein. Se kattaa koko maan ja kaikki kulkutavat sekä eri viikonpäivät ja vuodenajat. Pitkäjänteinen seuranta paljastaa muutokset suomalaisten liikkumisessa ja tarjoaa tärkeää tietoa muun muassa liikenne- ja maankäytön suunnitteluun, liikennejärjestelmän kehittämiseen sekä ilmastopolitiikan vaikutusten arviointiin.
Pitkän aikavälin seurantatieto tarjoaa lisäksi näkymän liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksista kansalaisten arkeen. Esimerkiksi viime vuosien panostukset raideliikenteeseen näkyvät joukkoliikenteen osuuden kasvuna.
”Tutkimuksen kehittäminen on oleellista, jotta pystymme vastaamaan liikennejärjestelmätyön ja toimenpiteiden seurannan tietotarpeisiin. Samalla kuitenkin säilytämme pitkäjänteisen näkökulman suomalaisten liikkumistottumuksiin. Esimerkiksi etätyö yleistyi pandemian aikana, mutta kaksi kolmesta työssäkäyvästä ei edelleenkään tee etätyötä, minkä vuoksi vaikutukset liikenteeseen ovat jääneet oletettua vähäisemmiksi”, sanoo ohjausryhmää vetävä erityisasiantuntija Hanna Strömmer Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Osallistuminen on nyt entistä helpompaa
Tulevassa tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota osallistujien kokemukseen. Kyselyyn vastaaminen on tehty aiempaa sujuvammaksi palvelumuotoilun keinoin ja erityisesti internet-lomakkeen saavutettavuutta on parannettu.
Tutkimukseen kutsutaan Manner-Suomesta kaikkiaan 30 000 henkilöä. Kutsutut saavat kotiinsa osallistumiskutsun kirjeitse ja heihin voidaan tarvittaessa olla yhteydessä myös puhelimitse. Osoitelähteenä on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä ja puhelinnumeroiden osalta yleiset numeropalvelut.
Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Traficom. Mukana tutkimushankkeessa ovat alueellisilla lisäotoksillaan myös pääosa suurimmista kaupunkiseuduista: Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku sekä näiden seutujen ELY-keskukset ja maakuntaliitot.
Mukana ovat myös liikenteen ja ympäristön hallinnonalojen viranomaiset, kuten liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Väylävirasto, Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.
Espoossa on 10.-17.3. murtauduttu tai yritetty murtautua useihin pakettiautoihin. Viimeisen viikon aikana samankaltaisia rikoksia on kohdistunut ainakin yli kymmeneen ajoneuvoon.
Toimintatavat kyseisissä tapauksissa seuraavat samaa kaavaa. Ajoneuvosta on rikottu joko sivuoven tai takaoven ikkuna. Tämän jälkeen pakettiautosta on useimmiten viety omaisuutta, kuten työkoneita ja työkaluja. Joissakin tapauksista teko on jäänyt yrityksen asteelle, eikä ajoneuvosta olla anastettu mitään.
Tyypillisesti kohteeksi otettujen pakettiautojen kyljissä on teippaukset, jotka kertovat niiden kuuluvan remonttiyritykselle. Poliisi tutkii tapauksia varkauksina ja varkauden yrityksinä.
Puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja piiloon ajon ajaksi. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.
Kaksi viidestä suomalaisesta kertoo pelkäävänsä kännykkää käyttäviä kuljettajia liikenteessä. Kuitenkin kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaiset kertovat käyttävänsä puhelinta ajon aikana huomattavasti keskiarvoa enemmän. Liikenneturva muistuttaa, että kuskin tärkein tehtävä on auton turvallinen kuljettaminen.
Kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaiset pärjäsivät muita huonommin, kun kysyttiin puhelimen käytöstä ajon aikana. Kaksi viidestä (39,6 %) suomalaisesta kertoo lukeneensa viestejä tai selanneensa somea samalla kun ajaa.* Eurooppalainen keskiarvio samasta luvusta on huomattavasti pienempi: 23,2 %.
Suomalaiset (44,4 %) kertovat myös puhuvansa puhelimeen ajon aikana niin, että se on kädessä, huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa (22,2 %) enemmän.
”Monet kuljettajat aliarvioivat kännykän käytön aiheuttamat riskit ja uskovat, että heille sattuu onnettomuus vähemmän todennäköisesti kuin muille. Tutkimusten mukaan tarkkaamattomuus kuitenkin vähintään tuplaa onnettomuuteen joutumisen riskin. Peräänajoriski on jopa kahdeksankertainen”, Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen kertoo.
Katseen siirtyminen pois liikenteestä on riskialtteinta
Moni suomalainen pelkää kännykuskeja. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 70 % kertoi viimeisen vuoden aikana pelänneensä kävellessä ainakin silloin tällöin kännykkään keskittyvää autoilijaa. Autoa ajaessa samaa pelänneitä oli 72 %.**
Puhelinta käyttävän kuljettajan katse siirtyy pois liikennetilanteesta samalla kun ajoneuvo etenee esimerkiksi viidenkympin vauhdissa 28 metriä kahdessa sekunnissa. Käytännössä hän ajaa hetken ikään kuin sokkona.
Tarkkaamattomuuden lähteellä ei ole merkitystä, vaan sillä miten pitkäksi aikaa katse siirtyy. Kaikki toiminnot ajon aikana pitäisi kyetä suorittamaan alle kahden sekunnin vilkaisuilla. Onnettomuuteen joutumisen riski lähtee tutkimusten perusteella kasvamaan tämän jälkeen.
Jääskeläinen antaa vinkin kaikille kuljettajille: turvallinen ajaminen on ensisijaista, kaikki muu toissijaista.
”Liikenteessä asiat tapahtuvat nopealla tempolla. Äkilliset muutokset jäävät huomaamatta, jos kuljettaja keskittyy esimerkiksi viestittelyyn. Moni ei tule ajatelleeksi, että tarkkaamattomuus vaikuttaa myös onnettomuuden vakavuuteen, kun jarrutus viivästyy”, Jääskeläinen sanoo.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 70 % kertoi viimeisen vuoden aikana pelänneensä kävellessään ainakin silloin tällöin kännykkään keskittyvää autoilijaa.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 72 % kertoi viimeisen vuoden aikana pelänneensä ajaessaan ainakin silloin tällöin kännykkään keskittyvää autoilijaa.
*Kansainvälinen ESRA-tutkimus (E-Survey of Road Users’ Attitudes) kartoittaa liikennekäyttäytymistä, -asenteita ja -mielipiteitä eri maissa. Tuoreimmat tulokset on kerätty vuoden 2023 aikana. ESRA3:n vastasi yli 42 000 tienkäyttäjää yhteensä 39 eri maasta.
**Liikenneturva selvitti suomalaisten asenteita tarkkaamattomuudesta marraskuussa 2024. Kyselyn toteutti Verian. N=1035, joista autoilijoita 82 %.
Suomen automarkkinat saavat arvokkaan lisän, kun ranskalainen urheiluautovalmistaja Alpine saapuu maahamme. Myynti käynnistyy legendaarisella A110-urheiluautolla, joka on saatavana kolmena versiona. Yhtiön perusarvot: ketteryys, tyylikkyys ja kilpailuhenki ovat upeasti mukana keskimoottorisessa urheiluautossa, jonka hinnat alkavat 78 900 eurosta.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ranskalainen yrittäjä ja kilpa-ajaja Jean Rédélé perusti Alpinen. Autourheilu on ollut koko yhtiön historian ajan sen kantava voima, joka on vaikuttanut vahvasti kaikkien mallien suunnitteluun ja ominaisuuksiin.
Kuva: Alpine.
Vuonna 1973 Alpine voitti rallissa valmistajien maailmanmestaruuden A110-mallilla, ja yhtiön tehdaskuljettajien joukossa on ollut myös suomalainen Jorma Lusenius. Radoilla Alpine on tullut ensimmäisenä ruutulipulle Le Mansin 24 tunnin kilpailussa ja on mukana Formula 1 sarjassa, sekä monissa muissa moottoriurheilusarjoissa.
Vuonna 1995 Alpine jäi tauolle, kunnes vuonna 2016 merkki herätettiin henkiin, kun esiteltiin A110-urheiluauto. Se noudattaa täysin merkin filosofiaa, sillä keskimoottorisen urheiluauton omamassa on vain vähän yli 1 100 kiloa. Siihen on päästy käyttämällä runsaasti kevyitä materiaaleja, mikä tarkoittaa muun muassa kokonaan alumiinista tehtyä runkoa ja koria. Näin on päästy erinomaiseen tehopainosuhteeseen, mikä puolestaan tarkoittaa erinomaista suorituskykyä ja ketteryyttä.
Kolme tyyliä
Pandemian jälkeen Alpine A110:n suosio on kasvanut tasaisesti, mutta se on silti säilyttänyt persoonallisuutensa ja yksilöllisyytensä myynnin ollessa vajaan 5 000 auton luokkaa vuosittain. Suosion kasvaessa valikoima on kasvanut neljään vaihtoehtoon, joista kolme on hinnoiteltu Suomessa.
Alpine A110 GT. Kuva: Alpine.
Kaikille Alpine A110 -versioille on yhteistä kevyt rakenne ja ohjaamon taakse sijoitettu ahdettu 1,8-litrainen moottori. Voima siirretään takapyörille 7-vaihteisen automaattisen kaksoiskytkinvaihteiston avulla, jota voi käyttää myös käsivalintaisena ohjauspyörän siivekkeillä. Vaihdot sujuvat erittäin nopeasti ja täsmällisesti. Valittavana on kolme ajotilaa: normal, sport ja track, jotka säätävät kaasupolkimen vastetta, ohjaustehostusta, vaihteiston toimintaa, pakoääniä sekä ajonvakautusta.
Alpine on keskittynyt alustan toiminnan viimeistelyyn, minkä ansiosta ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset. Perustan kaikelle luo jäykkä alumiinirunko. Sekä edessä että takana on kilpa-automaisesti päällekkäiset kaksoistukivarret. Jarrut ovat erittäin tehokkaat, sillä tuuletettujen jarrulevyjen halkaisija on sekä edessä että takana 320 mm ja jarrusatulat tulevat Brembolta. Yhteistä kaikille Alpinen versioille ovat lisäksi 18-tuumaiset pyörät.
Alpine A110 S. Kuva: Alpine.
Muotoilu on moderni, vaikka A110:een on lainattu paljon piirteitä sen ikonisesta edeltäjästä 1970-luvulta. Ulkonäkö ilmentää keveyttä ja mainiota suorituskykyä, eikä ohjauspyörän takana joudu pettymään.
Perusmalli – A110
Edullisinkin 78 900 euroa maksava A110 on aito Alpine, jossa on innostava suorituskyky ja ajettavuus. Perusmallissa 1,8-litrainen bensiiniturbo kehittää 185 kilowattia (252 hv) ja 320 newtonmetrin vääntömomentin. Kiihdytys nollasta sataan onnistuu 4,5 sekunnissa ja huippunopeus on 250 km/h. Upeasta suorituskyvystä huolimatta yhdistetty kulutus on alle seitsemän litraa, kuten se on kaikissa muissakin A110-versioissa.
Ulkonäön viimeistelevät 18-tuumaiset Serac-vanteet ja Ranskan lipun värit takapilareissa. Lisävarusteena voi valita värin useista vaihtoehdoista tai vaihtaa jarrusatulat Alpinen sinisiksi. Ohjaamossa urheilullisuutta korostavat alumiiniset polkimet ja alumiininen lepuutustuki kuljettajalle.
Alpine A110 GT. Kuva: Alpine.
Ylellisyyttä tuo musta nahkaa sisältävä verhoilu, jossa on harmaa koristetikkaus. Käyttöä helpottaa älyavain ja mukavuutta lisää automaatti-ilmastointi. Alpinen multimediajärjestelmässä on 7 tuuman kosketusnäyttö, johon kuuluu navigointi ja älypuhelimen peilaus.
Ylellisyyttä – A110 GT
Mallisarjan ylellisin vaihtoehto on A110 GT, jonka kirjaimet tarkoittavat Grand Tourismoa eli suurta matkailua. Varustelu on mukavuuspainotteinen, minkä lisäksi tämä versio on vielä tehokkaampi. Moottori kehittää 221 kilowattia (300 hv) ja myös vääntömomentti kasvaa hieman ollen 340 newtonmetriä. Lisäteholla nipistetään kolme kymmenystä pois kiihdytysajasta, joka on 4,2 sekuntia. Äänimaailma on erilainen kuin perusmallissa, sillä varusteisiin kuuluu aktiivinen pakoputkisto.
Alpine A110 GT maksaa 91 900 euroa, ja tarjoaa lisätehon ohella paljon muutakin lisähinnan vastineeksi. Käyttöä etenkin taajamassa helpottavat pysäköintitutkat eteen ja taakse sekä peruutuskamera, jotka saa A110:een lisävarusteena. Sisällä taustapeili on tummentuva ja vakiovarusteisiin kuuluu Focalin korkeatasoinen äänentoisto erillisellä bassokaiuttimella.
Ulkoa A110 GT:n tunnistaa mustista Grand Prix -vanteista, sinisistä jarrusatuloista ja kromatuista Alpine-merkeistä etulokasuojissa. Ohjaamossa istuinverhoilu on ruskeaa nahkaa Alpinen sinisin koristetikkauksin. Lämmitettävissä istuimissa on enemmän säätöjä ja myös matkustajalle on alumiininen lepuutustuki.
Sporttisuutta – A110 S
Toistaiseksi Suomeen hinnoiteltujen vaihtoehtojen huipulla on urheilullisuutta korostava 95 900 euron hintainen A110 S. Siinä on sama tehokkaampi moottori kuin A110 GT:ssä. Huippunopeus on suurempi 260 km/h. Jos valitsee autoon lisävarusteena saatavan Aero-paketin, nousee huippunopeus lukemaan 275 km/h. Taotuille 18-tuumaisille Fuchs-vanteille asennetut renkaat ovat edessä 215/40 ja takana 245/40, kun ne ovat muissa A110-versioissa 10 mm kapeammat.
Alpine A110 S Aero.. Kuva: Alpine.
Alusta on säädetty jäykemmäksi urheilullisempaan ajoon sopivammaksi kallistuksenvaimentimien ja jousituksen muutoksilla. Tavallisten renkaiden vaihtoehtona ovat lähinnä rata-ajoon tarkoitetut ns. puolisliksit (Michelin PS Cup 2).
Ulkonäössä erona muihin on ajovalojen musta viimeistely, mustat Alpine-merkit etulokasuojissa ja oranssit jarrusatulat. Ohjaamo on pääpiirteissään samanlainen kuin A110:ssä, mutta mustassa nahkaverhoilussa on oranssi koristetikkaus. Jarrusatulat ja koristetikkaukset ovat saatavilla myös Alpine-sinisinä. Mikrokuidulla ja nahalla verhoilussa ohjauspyörässä on merkki kello 12 kohdalla. Multimediaan tulee Alpine Telemetrics, jolla saa kaikki telemetriatiedot, vaikkapa oman rata-ajon kehittämiseksi.
Nykyinen Alpine A110 lähtee viimeiselle kierrokselle ennen kuin se korvataan uudella täysin sähköisellä A110 mallilla. Niinpä nyt on viimeinen tilaisuus hankkia ”aito” Alpine A110. Loppusuoraa varten mallistoon on tulossa nykyisiä malleja korvaava A110 GTS, joka yhdistää GT:n ja S:n ominaisuuksia, sekä R 70 juhlamalli malliston huipulle.
Tulossa paljon Alpine-uutuuksia
Renault Group esitteli vuonna 2021 konsernin Renaulution-strategian, jossa Alpinelle annettiin asema innovatiivisena ja vain urheiluautoihin keskittyvänä merkkinä. Jo tuolloin paljastettiin, että tulossa on unelma-autotalli, Dream Garage, jossa on ensi vaiheessa kolme automallia.
Alpine A110 S. Kuva: Alpine.
Niistä ensimmäinen pieni, ketterä taskuraketti Alpine A290 saapuu Suomeen vuoden lopussa. Toukokuun lopulla esitellään urheilullinen ja linjakas katumaasturi Alpine A390, jonka jälkeen on vuorossa autotallin kolmas täydennys, A110:n sähkömoottorinen seuraaja. Alpinen valikoima laajenee niin, että vuosikymmenen vaihteessa on myynnissä seitsemän (7) mallia.
Enemmän tietoa Alpinen myynnissä olevista ja Suomeen tulevista malleista sekä niiden aikataulusta löytyy alpinecars.fi -sivustolta.
Kunta- ja aluevaalien lähestyessä Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL kannustavat kuntia ja maakuntaliittoja toimenpiteisiin, joilla aikaansaadaan raskaan kaluston vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra sekä riittävät taukopaikat maankäyttösuunnitelmissa. Tällä hetkellä logistiikan palveluinfra on riittämätön, järjestöt toteavat.
– Tehokas ja nykyaikainen tavaraliikenne ei ole pelkästään yritysten, vaan kaikkien suomalaisten etu. Se edellyttää nykyistä laajempia lataus- ja tankkausmahdollisuuksia eri puolilla Suomea, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
EU:n säätely edellyttää asteittain yhä laajemmalta joukolta yrityksiä päästöjen raportointia. Tilaajat ovat alkaneet vaatia kuljetusyrityksiltä vähäpäästöisiä käyttövoimia kuljetuksissaan. Moni kuljetusyritys joutuu kuitenkin viivyttämään investointejaan esimerkiksi biokaasu- tai sähkökalustoon, koska riittävää lataus- ja tankkausinfraa ei ole saatavilla kuljetusreittien varrella. Henkilöautoille rakennettu latausinfra ei sovellu raskaalle liikenteelle.
– Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Meidän on huolehdittava siitä, että raskaalle liikenteelle on tarjolla riittävästi alueita kuorman käsittelyyn, lepotauon viettämiseen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaamiseen. On rakennettava aivan uutta palveluinfraa, kuvaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii uutta palveluinfraa
Suomen Yrittäjien ja SKALin mielestä maakuntakaavoituksessa ja kuntien maankäyttösuunnitelmissa on otettava vahvasti mukaan raskaan liikenteen jakelu- ja latausinfran rakentaminen tavaraliikenteen reittien varrelle.
– SKALin käyttövoimakyselyssä (linkki) neljännes vastaajista kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten. Jakelu- ja latausverkoston on oltava myös riittävän tiheä, jotta vältetään turhaa liikennettä, tarpeettomia päästöjä ja kustannuksia sekä ajanhukkaa, SKALin Kujala sanoo.
Myös raskaan liikenteen taukopaikkoja on edistettävä. Taukopaikat ovat osa TEN-T-verkkoja ja niitä edellyttää myös Euroopan komission ohjeistus: TEN-verkoilla* on oltava levähdysalueita 60 kilometrin välein ja turvallisia (Safe and Secure Truck Parking Area, SSTPA) raskaan kaluston pysäköintialueita 100 kilometrin välein.
Tilan tarve on suuri, mutta rakennettava infra voi olla moninaista
Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät saattavat olla jopa yli 30 metriä pitkiä ja painaa yli 70 tonnia. Suuret yhdistelmät vähentävät kuljetusten yksikkömäärää ja lisäävät energiatehokkuutta, mutta niiden turvallinen liikennöinti tankkaus- ja latauspisteisiin vaatii osaavaa suunnittelua ja riittävästi tilaa. Myös kuljettajilla on oltava riittävät mahdollisuudet lakisääteisiin lepotaukoihin. Tämä asettaa omat haasteensa maankäytölle.
Raskaan liikenteen sähkölatauksessa on huomioitava sähköverkon riittävä kapasiteetti ja välityskyky. Rakennettava lataus- ja tankkausinfra voi kuitenkin olla teholtaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaista ja yhdistyä erilaisiin toimintoihin. Kaikkien palvelupisteiden ei tarvitse palvella kaikkia mahdollisia kalustotyyppejä, sillä eri alueilla saattaa olla myös yritysten omia tiloja ja terminaaleja.
– Tien päällä voi olla myös pikalatauspisteitä ilman liikenneasemapalveluita, Anssi Kujala huomauttaa.
Verkostoa tulisi siis tarkastella valtakunnallisesti ja kattavasti ja välttää sekä palveluiden ali- että ylikapasiteettia.
MAL-sopimuksiin kirjatut tauko- ja latauspaikat toteutettava
Uusissa MAL-sopimuksissa on aiempaa paremmin huomioitu taukopaikka- ja jakeluinfratarpeet. MAL-sopimuksiin on kirjattu tavoitteita jakeluinfrasta ja taukopaikoista yksityiskohtaisemmin ja velvoittavammin ja siten, että ne toteuttaisivat TEN-T- ja AFIR-asetusten vaatimuksia. Näin on käytännössä jokaisella MAL-sopimusalueella. Kaupunkiseutujen on kaavoitettava näiden kirjausten mukaiset tauko- ja latauspaikat liikennejärjestelyineen sopimusten mukaisesti ja toteuttamista on myös valvottava.
*Euroopan TEN-T-tieverkon kokonaispituus on Suomessa noin 6 140 km kattaen lähinnä vt4:n ja vt5:n sekä joiden satamien ja kaupunkien solmukohtien väyliä. Lisätietoja: Väylävirasto.
Rautio Motorsportin manageroiman Tuukka Kauppisen kilpailukalenteriin kuuluu tänä vuonna sekä kuuden osakilpailun mittainen Italian asfalttirallisarja että FIA ERC Junior -sarja, jossa ajetaan niin ikään kuusi osakilpailua. Kalustona rallilupauksella on italialaistiimi MS Munaretton ylläpitämä Lancia Ypsilon HF Rally4.
Lancia saa pitkän tauon jälkeen suomalaisen kuljettajan, sillä edellisen kerran merkki juhli maailmanmestaruutta Juha Kankkusen voimin vuosina 1987 ja 1991 – sattumalta Kauppisen tavoin Laukaasta kotoisin olevan kuljettajan ajamana.
Kauppisen kausi käynnistyy tulevana viikonloppuna Rally Il Ciocco e Valle del Serchiossa, jossa hänen kartanlukijanaan toimii Veli-Pekka Karttunen ja autona on Peugeot 208 Rally4. Lancia-debyytti tapahtunee ensimmäisessä ERC-sarjan osakilpailussa.
Nuoresta iästään huolimatta Kauppisella on mittava määrä kilpailukokemusta, mutta nyt hän kohtaa uuden haasteen, kun lumi- ja sorarännit vaihtuvat asfalttiin. Täysin kylmiltään hänen ei kuitenkaan tarvitse lähteä matkaan, sillä viime vuonna hän vieraili Vittorio Canevan rallikoulussa hakemassa oppia asfalttiajosta.
– Asfaltilta ei oikeastaan ole kokemusta kuin sorapyörillä, kun joissakin kilpailuissa on ajettu asfalttiosuuksia sorarallin yhteydessä. Radalla olen jonkin verran ajanut, mutta se on täysin eri asia ralliin verrattuna. Minulla on jo jonkinlainen käsitys ajotyylistä, ja moni on sanonut, että asfalttiralli muuttuu todella nautinnolliseksi, kun sen rytmistä saa kiinni. Pian nähdään, miten ajaminen alkaa sujua, Kauppinen pohtii.
– Vittorion opit ovat jo auttaneet soralla, ja suurin haaste tulee varmasti olemaan nopeimman ajolinjan löytäminen, Kauppinen jatkaa.
Ensimmäinen Italian mestaruusosakilpailu (Campionato Italiano Assoluto Rally Sparco – CIAR) ajetaan tulevana viikonloppuna Firenzen korkeudella. Kaksipäiväisessä rallissa ajetaan yhteensä 12 erikoiskoetta, joiden yhteispituus on reilut 105 kilometriä.
Tavoitteiden suhteen Kauppinen on maltillinen.
– Tavoitteena on tietenkin maaliin pääsy ja nousujohteinen kilpailu. Toivomme, että saamme nopeasti kiinni ajamisen rytmistä, mikä helpottaisi seuraavia ralleja, hän suunnittelee.
Rally Il Ciocco käynnistyy lauantaina 21.3. klo 10.06 ensimmäisellä erikoiskokeella, ja ensimmäisiä kilpailijoita odotetaan maaliin sunnuntaina klo 14.40 alkaen. Italian sarja-avauksen jälkeen seuraavana kalenterissa on Espanjassa ajettava ERC-sarjan avaus 3.–6. huhtikuuta.
Oulun yliopiston professorit Emil Kurvinen ja Juho Könnö uskovat sähköistämisen laajenevan myös raskaaseen kuljetuskalustoon tietynpituisessa, ennakoidussa reittiliikenteessä. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto.
Oulun yliopiston professorit Juho Könnö ja Emil Kurvinen arvioivat, että raskaan reittiliikenteen ajoneuvot sähköistyvät tulevaisuudessa. Keskustelu tulevaisuuden liikenteen käyttövoimasta ja parhaasta polttoaineesta on usein kärjistynyttä, joten professorit haluavat muistuttaa, että useita käyttövoiman lähteitä tarvitaan.
Professorien mukaan lähitulevaisuudessa selkeästi erottuvaa etua on tarjolla aikataulutetun raskaan liikenteen sähköistämisessä reitti- ja jakeluliikenteessä, etenkin edullisen ja vähähiilisen sähkön saatavuusalueilla, kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Emil Kurvinen ja Juho Könnö tutkivat muun muassa simuloinnin keinoin tulevaisuuden polttoaineita ja käyttövoimaratkaisuja noin 40 tutkijan koneensuunnittelun ja ajoneuvotekniikan tutkimusryhmässä.
Raskaan liikenteen kuorma-autojen, bussien ja pakettiautojen sähköistäminen vaatii muutoksia myös liikennöintiin ja reittiliikenteen toimintatapoihin.
”Ei riitä, että laitetaan vain sähkökuorma-auto liikenteeseen, vaan on oltava valmis muokkaamaan aikataulutusta ja loppukäyttäjän roolia”, painottaa Kurvinen.
”Matka-aika ei välttämättä pitene, kun suunnitellaan, miten sähkökuorma-auto pysähtelee ladattavaksi muiden toimintojen ohessa.”
Kurvinen muistuttaa, että nykyisin asiakkaat vaativat hiilijalanjäljen pienentämistä ja puhtautta logistiselta ketjulta, esimerkiksi huonekalujen kuljetuksissa tai kaupunkien lähiliikenteessä. Hyötyajoneuvojen sähköistämisellä myös EU:n tavoittelemat raskaiden ajoneuvojen päästövähennykset olisivat huomattavia.
Sähkörekkojen takaisinmaksuaika lyhenee
Könnö arvioi, että rahtiliikenteessä, jossa kilometrejä tulee tarpeeksi, voidaan säästää polttoainekuluissa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, mikä lyhentää sähkökuorma-autojen takaisinmaksuaikaa.
”Ruotsista on jo useita esimerkkejä, että kannattaa hankkia lähes kolme kertaa kalliimpi sähkökuorma-auto, koska takaisinmaksuaika lyhenee polttoainekuluilla”, hän vertaa.
Tien päällä liikkuva akkukapasiteetti kasvaa sähköistymisen myötä. Jos osan voisi käyttää sähköverkon tukemiseen, siitä voisi olla paikallisesti merkittävää hyötyä.
Professorit arvioivat karkeasti, että jos 10 prosenttia uusista yli 16 tonnin kuorma-autoista olisi sähköisiä, liikenteessä liikkuisi akkukapasiteettia noin 130 megawattituntia. Yhden raskaan sähkökuorma-auton akkuun mahtuu karkeasti suomalaisen omakotitalon talvella viikossa käyttämä energia.
Tulevaisuudessa tarvitaan useita eri käyttövoiman lähteitä
”Isommissa ja tiettömän tien takana kulkevien laitteiden ja työkoneiden käyttövoimavalikoimassa tulee jatkossa olemaan sähkön ja uusien, usein vetypohjaisten polttoaineiden yhdistelmiä”, professorit arvioivat ja muistuttavat myös pohjoisten olosuhteiden vaatimuksista käyttövoimalle.
Oulussa testataan pian myös vetyrekkaa. Vetypolttokennolla toimivat rekat ovat käytännössä sähkörekkoja, joissa sähkö tuotetaan rekan tankissa olevalla vedyllä, mikä voi pidentää päästöttömästi raskaan liikenteen matkoja.
”Tällä hetkellä on vaikea tietää, mihin tulevaisuuden käyttövoimaan kannattaa esimerkiksi laivanrakennuksessa investoida, joten laitevalmistajat tekevät helposti uusille polttoaineilla muunnettavia moottoreita, joissa eri polttoaineita ja niiden sekoituksia voidaan käyttää yhtä aikaa”, Könnö summaa.