Koti Blogi Sivu 2044

Helsingin Hämeentien yksityisautojen läpiajokielto alkaa maanantaina

Kuva: Helsinki.

Helsingin Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huolto- ja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään.

Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä.

Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista.

Remontti valmistuu loppuvuonna 2020.

Hämeentie suljetaan läpiajoliikenteeltä

Hämeentien peruskorjaukseen ja raitiovaunujen poikkeusreittiin liittyvien liikennejärjestelyjen tekeminen on alkanut Sturenkadun risteysten muutoksilla ja jatkuu maaliskuun puolelle.

Työmatkalaisten kannattaa varata erityisesti maanantaina 4. maaliskuuta tavallista enemmän matka-aikaa myös Hämeentien ulkopuolella.

Yksityisautojen läpiajokielto Hämeentiellä alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 4. maaliskuuta klo 00.00. Raitiovaunut siirtyvät käyttämään poikkeusreittiä Sturenkadun kautta aamuyöstä 4. maaliskuuta alkaen.

Helsinginkatu Kurvissa, välillä Hämeentie-Pengerkatu, suljetaan kaikelta ajoneuvoliikenteeltä aamuyöllä 4. maaliskuuta.

Bussit, taksit, tontille ajo, huolto- ja pelastusajo sekä jakeluliikenne pääsevät Hämeentielle myös työmaan aikana.

Seuraavat muut muutokset liikenteelle tulevat voimaan vähitellen 4. maaliskuuta jälkeen. Ne näkyvät kadulla liikennemerkein. Lisäksi niistä tiedotetaan osoitteissa www.facebook.com/uusihameentie ja www.destia.fi/uusihameentie

Autoilijat:

  • Hämeentiellä on käytössä yksi ajokaista suuntaansa.
  • Viidennellä linjalla on käytössä yksi ajokaista suuntaansa.
  • Haapaniemenkadulla on käytössä yksi ajokaista suuntaansa.
  • Hämeentien, Viidennen linjan ja Vilhonvuorenkadun poikkikatujen liittymäalueet
  • aventuvat.
  • Vasemmalle kääntyminen kielletään Hämeentiellä kaikista työmaa-alueen risteyksistä.
  • Myöskään seuraavilta poikkikaduilta ei voi kääntyä vasemmalle Hämeentielle: Neljäs
  • inja, Kaikukatu, Lintulahdenkatu ja Sakarinkatu.
  • Lisäksi Lintulahdenkadulta ei voi ajaa Hämeentien yli Sakarinkadulle, tai päinvastoin.

Vaikutus kadunvarsipysäköintiin:

  • Kadunvarsipysäköinti poistuu Hämeentieltä (väli Hakaniementori-Sörnäinen).
  • Kadunvarsipysäköinti poistuu Haapaniemenkadun molemmilta puolilta.
  • Kadunvarsipysäköinti poistuu Vilhonvuorenkadulta välillä Pääskylänrinne-Hämeentie.
  • Kadunvarsipysäköinti väistyy bussipysäkkien tieltä Hakaniemen torikadulla.

Jalankulkijat:

Jalankulkuväylät tulevat säilymään pitkälti ennallaan 4. maaliskuuta alkavassa tilanteessa, mutta suojatiet vähenevät vähitellen työn edetessä. Opastus käytössä oleville suojateille tulee sekä kadulle että osoitteisiin www.facebook.com/uusihameentie ja www.destia.fi/uusihameentie.

Sörnäisten metroaseman kaksi sisäänkäyntiä (D ja F) suljetaan 4. maaliskuuta. Kyseessä ovat Hämeentien keskellä oleva portaikko ja Hämeentie 27 kohdalla oleva portaikko. Paikalla on opastus toimivalle sisäänkäynnille. Remontti ei vaikuta metron liikennöintiin eikä aseman hissien toimintaan.

Kaikkiin työmaan vaikutusalueen rakennuksiin ja sisäpihoille on pääsy 4. maaliskuuta alkavassa tilanteessa.

Vaikutukset työmaa-alueen ulkopuolella

Töiden alku vaikuttaa merkittävästi liikenteeseen myös työmaa-alueen ulkopuolella.

Raitiovaunujen poikkeusreitti ruuhkauttaa Sturenkatua, mikä omalla autolla liikkuvien työmatkalaisten kannattaa ottaa huomioon.

Sturenkadun risteyksiin tehdään muutoksia, jotta raitiovaunujen kulku voidaan turvata. Liikennejärjestelyjen tekeminen aloitettiin jo keskiviikkona 27. helmikuuta alla mainitussa järjestyksessä:

  • Hämeentieltä Sturenkadulle käännyttäessä poistetaan kääntyviltä toinen kaista.
  • Roineentien kohdalla autoilijoiden huomio kiinnitetään suojateihin heräteraitojen avulla.
  • Satamaradankadulle saa kääntyä Sturenkadulta vain pohjoiseen ajettaessa ja Satamaradankadulta saa kääntyä Sturenkadulle vain pohjoisen suuntaan.
  • Sturenkadulle tulee kaistajärjestelyjä Aleksis Kiven kadun liittymään pohjoiseen ajettaessa ja Aleksis Kiven kadulle kääntyville tulee erillinen kääntymiskaista.
  • Helsinginkatu 26 kohdalle tulee pysähtymiskielto.

Joukkoliikenteen poikkeukset:

HSL: raitiotielinjojen poikkeusreitit.
HSL: Hakaniemestä lähtevät bussit eivät enää aja Siltasaarenkadun kautta.
HSL: Haapaniemen pysäkki Rautatientorille kulkeville busseille siirtyy Alli Tryggin puiston kohdalle Väinö Tannerin kenttää vastapäätä.
HSL-Reittiopas kertoo voimassa olevat reitit ja pysäkit: www.reittiopas.fi

Hämeentien uudistus lukuina:

  • Parempi ilmanlaatu – 7500 läpiajavaa autoa vähemmän vuorokaudessa (nyt noin 10 000).
  • Kadun alla tapahtuu – uutta vesijohtoa 2 km, viemäriä 4 km ja kaapelisuojaputkea 50 km.
  • Kävelystä ja pyöräilystä turvallisempaa – uutta pyöräkaistaa 4 km.
  • Ratikka nopeutuu – matka-aika Kurvista Hakaniementorille lähes puolittuu.
  • Putkiremontin aika – Hämeentien vanhin toiminnassa oleva vesijohto vuodelta 1889.

 

Hyundai Motor ja kiinalaiset satsaavat yhdessä vetyenergiaan

Hyundai Nexo vetyauto. Kuva: CvB

Hyundai Motor on solminut aiesopimuksen vetyenergiarahaston perustamisesta Peking-Tsinghuan teollisen tutkimus- ja kehitysinstituutin eli BTIRDIn kanssa.

Sopimuksen avulla Hyundai ja sen kiinalaiskumppani aikovat vahvistaa asemiaan vetyekosysteemin toimijoina ja nopeuttaa vedyn käytön yleistymistä energialähteenä.

Vetyenergiarahastoa hoitavat yhteistyössä Hyundai Motor ja BTIRDIn investointiyhtiö Yield Capital. Niiden tavoitteena on koota rahastoon sadan miljoonan dollarin suuruinen pääoma. Rahasto aikoo tavoitella investointeja johtavilta pääomasijoittajilta Kiinasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Korealais-kiinalaisen hankkeen ensisijainen tavoite on vauhdittaa investointeja vetyteollisuuteen ja alan arvoketjuun. Samalla hanke siivittää lupaavien kiinalaisten ja korealaisten startup-yritysten kasvamista.

Rahasto etsii edistyksellisiä yrityksiä, joilla on huippuosaamista vetyalan keskeisissä teknologioissa.

Uudet kumppanit valjastavat kaiken osaamisensa luotaamaan investointikohteiden kasvupotentiaalia, jotta tehtävät investoinnit hyödyttävät koko alan teollisuutta ja ekosysteemiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vetyenergiarahaston toiminta ei rajoitu pelkästään pääomasijoituksiin, vaan se sisältää myös osapuolten kehitysohjelmiin ja pääomasijoitusstrategioihin perustuvaa aktiivista ja systemaattista tukea investointikohteille.

Hyundai Motor odottaa vetyenergiarahaston perustamisen avaavan yhtiölle tien uusiin vetyä hyödyntäviin liiketoimintamahdollisuuksiin Kiinassa. Korealais-kiinalainen yhteistyö auttaa Hyundaita erityisesti yhtiön toiminnan laajentamisessa Kiinan polttokennoautomarkkinoille.

Vety vahvistaa asemaansa tulevaisuuden kasvun tukipilarina Kiinassa. Viime vuoden helmikuussa perustettiin Kiinan kansallinen vetyallianssi, jonka tehtävänä on vauhdittaa vedyn käyttöä Kiinassa ja edistää vedyn käyttöön pohjautuvien toimintojen kehittämistä.

Kiinan hallitus on asettanut tavoitteeksi saada maahan miljoona polttokennoautoa ja tuhat vetytankkausasemaa vuoteen 2030 mennessä.

BTIRDI on teollista tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittava instituutti, jonka perustivat Pekingin aluehallinto ja Tsinghuan yliopisto vuonna 1998. Instituutti keskittyy tukemaan yliopistoa tieteellisten ja teknologisten läpimurtojen kehittämisessä. Se toimii sekä korkean teknologian hautomona että hallituksen konsulttina teknologia-asioissa.

Yield Capital on BTIRDIn vuonna 2014 perustama investointiyhtiö. Se on tehnyt lukuisia investointeja vetyteollisuuden arvoketjuun, kuten vetyä tuottaviin ja varastoiviin sekä polttokennoja kehittäviin yrityksiin.

Formulalupaus Simo Laaksonen FIA:n uuteen Formula 3-sarjaan

Simo Laaksonen. Kuva: F3 media.

Nuori suomalainen formulalupaus Simo Laaksonen, 20, ajaa kaudella 2019 FIA Formula 3-sarjaa hollantilaisen MP Motorsportin kuljettajana.

Alkavalle kaudelle uudistuneeseen FIA Formula 3-sarjaan yhdistettiin Euroopassa aiemmin kilpailtu kansainvälinen FIA F3- ja formula ykkösten osakilpailujen yhteydessä ajettu GP3 -sarja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Laaksonen sanoo, että hänen sekä taustajoukkojen ensisijainen tavoite oli jatkaa uraa formula ykkösten yhteydessä kilpailtavassa Formula 3-sarjassa.

– Haastavien tallipaikkaneuvottelujen jälkeen MP Motorsport oli se tiimi, johon tie löytyi. Hyvillä fiiliksillä kauteen totta kai lähdetään. Meillä on uudet autot ja moottorit, ja uusi kausi, johon lähden viime kaudesta oppineena parantamaan. Pirellin renkaista on jo kokemusta ja tiedän miten ne toimivat.

Formula ykkösten GP-osakilpailujen yhteydessä kilpailtavaan uuteen sarjaan FIA valitsi F3- ja GP3 -sarjoista viisi parasta tiimiä, joiden autoja ajaa kolme kuljettajaa.

Näin alkavalla kaudella Formula 3-lähtöruudukossa nähdään kaikkiaan 30 autoa, jotka kilpailevat kunkin kilpailuviikonlopun aikana kaksi kilpailulähtöä.

Sarjassa kaikki kuljettajat ja tiimit kilpailevat täysin uudella Formula 3-autolla, jonka rungosta vastaa italialainen Dallara ja kuusisylinterisestä 3,4-litran vapaasti hengittävästä kilpamoottorista (380 hv) ranskalainen Mecacrome. Sarjan rengastoimittaja on italialainen Pirelli.

Länsi-Suomen Marttilasta kotoisin oleva Simo Laaksonen on ajanut aikaisemmin formuloita Ranskassa Formula Academy -sarjaa, Saksassa ADAC F4-sarjaa, Euroopan F3 Open-sarjaa ja viime kaudella formuloiden GP3-sarjaa.

Uusi FIA Formula 3 -sarja käynnistyy Espanjan Barcelonasta toukokuussa.

FIA F3 -osakilpailut:

10.- 12.5. Barcelona, Espanja

21.- 23.6. Le Castellet, Ranska

28.- 30.6. Red Bull Ring, Itävalta

12.- 14.7. Silverstone, Iso-Britannia

2.- 4.8. Hungaroring, Unkari

30.8.- 1.9. Spa-Francorchamps, Belgia

6.- 8.9. Monza, Italia

27.-29.9. Sochi, Venäjä

Turvaväli on usein liian pieni — etenkin maantienopeuksissa

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet ovat viime viikkoina aiheuttaneet liukkaita ja vaarallisia tienpintoja ympäri Suomen. Riittävän turvavälin pitäminen edellä ajavaan onkin nyt erityisen tärkeää.

Kolarikorjaamon Autoklinikan tuore kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että moni suomalainen arvioi turvavälisuositukset alakanttiin, erityisesti maantieajossa.

Turvavälien mahdollistamat reaktio- ja jarrutusajat ovat avainasemassa liikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä.

Taajama-ajossa suositeltu turvaväli on puolet ajonopeudesta metreinä*, eli esimerkiksi 40 km/h nopeudella turvavälin tulisi olla 20 metriä.

Maantienopeuksilla suositukseksi nousee ajonopeus metreinä, mikä tarkoittaa esimerkiksi 80 km/h nopeudella 80 metriä.

Edellä mainitut ohjeet on annettu normaaleihin ajo-olosuhteisiin. Tämän hetken liukkailla turvavälien tulisi olla entistä pidempiä.

Autoklinikan teettämä kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset autoilijat eivät tunne yleisimpiä turvavälisuosituksia.

Taajama-ajossa 35 prosenttia vastanneista uskoo suosituksen olevan kahden auton mitta, eli alle kymmenen metriä, mikä on useimmilla ajonopeuksilla liian vähän.
Vastapainoksi yhteensä 28 prosenttia arvioi turvavälin yläkanttiin, joko kaksin- tai nelinkertaiseksi suositukseen nähden.

Maantieajon tapauksessa 26 prosenttia autoilijoista uskoo suositellun turvavälin olevan viiden auton mitta, eli vain noin 20 metriä, ja 11 prosenttia ehdottaa taajamasuosituksen pätevän myös maantieajossa.

Noin neljännes autoilijoista taas kertoo, että suositeltu turvaväli maantiellä ajettaessa on kaksi kertaa ajonopeus metreinä.

27 prosenttia vastanneista tuntee todellisen turvavälisuosituksen taajamassa ja 29 prosenttia maantiellä. Molemmissa tapauksissa joka kymmenes myöntää, että ei tiedä suositeltua turvaväliä.

Parhaasta tavasta arvioida turvaväliä ollaankin suomalaisten keskuudessa montaa mieltä. Yli puolet suomalaisista autoilijoista arvioisi turvavälin silmämääräisesti joko metreinä tai auton mittoina.

Neljälle prosentille vastanneista riittää, jos edellä ajavan takarenkaat näkyvät, ja seitsemän prosenttia myöntää, ettei tiedä parasta tapaa arvioida turvaväliä.

Loput 34 prosenttia autoilijoista luottaa etäisyyden arviointiin ajosekunneissa jonkin kiintopisteen avulla, mikä on myös Liikenneturvan suosittelema menetelmä.

– Turvavälin metrien arviointi ratin takaa on hyvin haastavaa, joten matkan kulkemisajan tarkistaminen sekunneissa vaikkapa valotolppaa kiintopisteenä käyttäen voi antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka turvallisella etäisyydellä parhaillaan ajetaan. Esimerkiksi kahdeksankympin alueella maantieajossa suositeltu turvaväli kääntyy noin neljän sekunnin ajomatkaksi. Apua voi saada myös moderneista lisävarusteista, kuten adaptiivisesta vakionnopeussäätimestä, jossa kuljettaja voi itse määrittää halutun etäisyyden edellä ajavaan autoon, Autoklinikan Juha Heiskanen vinkkaa.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1064 mannersuomalaista, ja otos kerättiin tammi- ja helmikuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

*Lähde: https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/turvavalilla-valia

Japanilainen Takamoto Katsuta oli SM-rallin nopein

Emil Lindholm. Kuva: AKK / Taneli Niinimäki.

Ralli SM -sarjan kolmas ja talven viimeinen osakilpailu SM Itäralli on saatu päätökseen Joensuussa.

Kisassa WRC-debyyttinsä tehnyt nuori Takamoto Katsuta päästeli hyvää kyytiä muutamista virheistä huolimatta, ollen kokonaiskilpailun nopein.

SM1-luokan voitti Emil Lindholm, joka pääsi alle sekunnin päähän Katsutasta, hätyytellen WRC-auton vauhtia ja sijoittuen yleiskilpailun toiseksi. Kolmanneksi ylsi Juha Salo.

Joensuun SM Itäralli tarjosi kelinsä puolesta haastetta. Aamupäivällä alkanut lumisade yltyi paikoin sakeaksi ja teki useimpien erikoiskokeiden näkyvyyden erittäin huonoksi. Olosuhteista huolimatta kaikista kovinta vauhtia nähtiin WRC-autolla ajaneelta Katsutalta.

– Tämä oli erittäin vaikea ralli minulle. Kiitos tällä kohtaa todella paljon Toyota Gazoo Racing -tiimille mahdollisuudesta. Kerrassaan hieno kokemus! Joillain erikoiskokeilla oli hieman vaikeaa, mutta pääsin kuitenkin kaikki maaliin. Huomasin paljon kehitystä, joten olen todella tyytyväinen ja tästä on hyvä jatkaa, totesi iloinen WRC2-luokassa rallin MM-sarjaa ajava Katsuta.

Ruotsin MM-rallin takia viimeisimmän Ralli SM -osakilpailun väliin jättänyt Lindholm teki Joensuussa mahtavan paluun, jääden Katsutan WRC-auton kyydistä lopulta vain alle sekunnin. Samalla Lindholm voitti SM1-luokan peräti 49,4 sekunnin erolla.

– Ei se voitto ihan ilmaseksi tullut. Varsinkin tää iltapäivän kaks viimestä metsäerikoiskoetta oli aika huimia. Näkyvyys oli huono, lunta oli sellaset 15 senttiä ja tien pinta oli liukas. Spoorissa on vähän pitoo, mutta auta armias kun eksyt sen ulkopuolelle. Mutta varsinkin aamupäivä tuli tosi hyvin, viimeset tuli vähän varmistellen. Nyt ollaan kuitenkin taas pisteissä kärjen tuntumassa, iloitsee Lindholm

Lindholmin takana toiseksi ajoi Salo ja kolmanneksi ylsi Jari Ketomaa. Tämä oli Ketomaalle ensimmäinen palkintokorokesijoitus SM-sarjaan paluun jälkeen.

Esa Ruotsalaisen talvikausi ei olisi voinut paremmin sujua

SM2-luokkaa koko kauden Mitsubishillaan dominoinut Esa Ruotsalainen voitti jälleen. Kuten lähes tavaksi on tullut, toiselle sijalle Subarullaan tuli Ville Hautamäki. Kolmantena maaliin ajoi Timo Mäenpää.

Joensuussa SM3-luokassa voiton vei jo useita voittoja historiassaan haalinut Joonas Lindroos. Viimeisin voitto tuli edellisessä Ralli SM -osakilpailussa Kouvolassa.

Toiseksi luokassa ajoi viime vuoden Tulevaisuuden Tähti Henri Hokkala ja kolmanneksi itsensä taisteli nuori rallikuski Sami Pajari.

SM4-luokassa voiton vei Jesse Turunen lähes kahden minuutin erolla. Toiseksi tuli Sami Korvala ja kolmanneksi Jani Seppälä.

Tiimimestaruustaistelussa kärkipaikkaa pitää edelleen Printsport I, toisella sijalla TGS Worldwide II ja GG Turbo Ford Junior Rally Team kolmannella sijalla.

Tulokset 6/6 EK:n jälkeen

Yleiskilpailu
1. Takamoto Katsuta 52.15,4
2. Emil Lindholm +0,8
3. Juha Salo +50,2
4. Jari Ketomaa +51,6
5. Teemu Asunmaa +55,5

SM1-luokka
1. Emil Lindholm 52.16,7
2. Juha Salo +49,4
3. Jari Ketomaa +50,8

SM2-luokka
1. Esa Ruotsalainen 54.38,6
2. Ville Hautamäki +43,9
3. Timo Mäenpää +1.51,9

SM3-luokka
1. Joonas Lindroos 58.20,4
2. Henri Hokkala +6,3
3. Sami Pajari +21,6

SM4-luokka
1. Jesse Turunen 58.36,4
2. Sami Korvala +1.58,6
3. Jani Seppälä +2.37,1

Epäviralliset SM-pisteet 3/7 osakilpailun jälkeen

SM1-luokka
1. Teemu Asunmaa 62
2. Emil Lindholm 59
3. Juha Salo 56

SM2-luokka
1. Esa Ruotsalainen 84
2. Ville Hautamäki 61
3. Timo Mäenpää 36

SM3-luokka
1. Joonas Lindroos 50
2. Roni Kauppi 42
3. Lauri Joona 35

SM4-luokka
1. Jani Seppälä 58
2. Jesse Turunen 50
3. Sami Korvola 34

Tiimimestaruuspisteet
1. Printsport I 165
2. TGS Worldwide II 76
3. GG Turbo Ford Junior Rally Team 70

Ralli SM -sarjan seuraava osakilpailu, SM Riihimäki ralli, ajetaan Riihimäellä 24.-25.5.

Mercedes-Benzin täyssähköauton viimeiset talvitestit ajettu

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benz EQC:n myynti Euroopassa alkaa tänä vuonna, ja uuden täyssähköauton tuloon markkinoille on valmistauduttu poikkeuksellisen huolellisesti.

Osana viime vaiheen kehitysohjelmaa EQC on suorittanut kattavan talvitestiohjelman Ruotsin Arjeplogissa.

Testeissä mitattiin erityisesti akun ja matkustamon lämmönhallintaa, akun latausnopeuksia ja -tehoa kylmissä olosuhteissa sekä ajamisen turvallisuutta, auton hallintaa ja energian talteenottoa lumella ja jäällä.

Noin 200 EQC-prototyypillä ja esisarjan autolla on tuotekehitysvaiheen aikana ajettu useita miljoonia kilometrejä neljällä mantereella.

Lisäksi autoa on testattu testipenkissä ja digitaalimallinnuksella.
Kehitysohjelmaan on kuulunut noin 500 erillistestiä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Testilämpötilat ovat vaihdelleet –35 pakkasasteesta 50 asteen helteeseen.

Tekniikka, akku ja lämpeneminen puntarissa EQC:n kattavassa talvitestiohjelmassa

Arjeplogissa EQC:llä ajettiin sekä normaaleilla teillä että testiradoilla. Tällä kertaa talvitesteissä keskityttiin erityisesti niiden ominaisuuksien hienosäätöön ja toimintaan, jotka ovat erityisen haasteellisia juuri sähköautoille:

Kylmäkäynnistys- ja lämmitysominaisuudet: Akkuenergian on riitettävä ajamiseen senkin jälkeen, kun sähköauto on kylmäkäynnistetty. Testeissä mitattiin auton lämpenemisnopeutta, sillä toisin kuin polttomoottoriautoissa, matkustamon lämmitykseen ei ole käytössä hukkaenergiaa.

Esilämmitys ja -ilmastointi: Matkustamon, ohjauspyörän, takaikkunan ja istuinten esilämmitys jo auton ollessa latauksessa varmistaa, että mahdollisimman paljon akkuenergiaa säästyy ajamiseen.

Toimintamatka: Testeissä mitattiin, kuinka tarkasti ajotietokone kykenee laskemaan auton toimintasäteen kylmissä olosuhteissa ja kuinka paljon matkustamon lämmitys vaikuttaa toimintamatkan pituuteen. Auton energiatehokkuuden kannalta suositeltavaa on alentaa matkustamon sisälämpötilaa ja suosia istuinlämmitystä.

Tekniikan kestävyys: Testeissä arvioitiin, kuinka lumi ja jää keräytyvät moottoritilaan ja akseleille ja miten auton tiivisteet kestävät talviolosuhteita. Sähköjärjestelmän komponentit voidaan suojata tehokkaasti lumelta alustan paneloinnilla.

Sensorien ja anturien toiminta talviolosuhteissa: Testissä mitattiin, kuinka tehokkaasti sensoreihin integroitu lämmitys pitää ne sulana ja toimivina vaihtelevissa olosuhteissa ja toimiiko esimerkiksi aktiivinen Distronic-etäisyysavustin normaalisti.

Sähköisen voimansiirron ja ESP:n yhteistoiminta: Muista automalleista poiketen EQC:ssä hyödynnetään ESP-järjestelmän lisäksi sähköistä eATS-voimansiirtoa etu- ja taka-akseleilla. Sähköisen ajonvakautuksen toiminta optimoitiin ja varmistettiin osana EQC:n talvitestiohjelmaa.

Esilämmitys latausasemasta pidentää sähköauton toimintamatkaa

Arjeplogin testikeskuksessa arvioitiin EQC:n latausominaisuuksia kaiken tyyppisistä latauslaitteista.

Arkista talvikäyttöä silmällä pitäen havainto oli selvä: mikäli EQC:llä ajetaan talvikaudella pitkiä matkoja, auto on hyvä ladata tehokkaasta wallbox-tyyppisestä (seinä)latauslaitteesta ja esilämmittää ajamista varten latausjohdon ollessa vielä kytkettynä.

Näin liikkeelle päästään lämpimällä autolla ikkunat sulana ja käyttämättä ajamiseen varattua sähköenergiaa jo etukäteen auton sisälämmitykseen.

Hyvin kylmissä olosuhteissa sähköauton akun kyky vastaanottaa latausenergiaa heikkenee.

EQC:n akkujärjestelmässä käytössä on niin sanottu PTC-lämmitin, joka nopeuttaa akun latautumista ja parantaa sen energiatehokkuutta.

Kaksi sähkömoottoria

EQC on Mercedes-Benzin uuden EQ-tuoteperheen ensimmäinen edustaja ja symboloi samalla vahvasti uutta sähköisen liikkumisen aikakautta Daimlerilla.

Sähköisen eATS-voimansiirtojärjestelmän mukaisesti sähkömoottori on sijoitettu etu- ja taka-akseleille, joten auto toimii nelivetomallin tapaan.

Matalalla ja keskisuurella kuormituksella auto toimii etuakselin moottorin varassa; kun kuormitus kasvaa, taka-akselin sähkömoottori tarjoaa lisää tehoa ja voimaa.

Kahden sähkömoottorin ja kolmivaiheisen ESP-järjestelmän ansiosta EQC on merkittävästi vakaampi ja ketterämpi ajettava talviolosuhteissa kuin perinteiset automallit.

Sähköinen ajonvakautusjärjestelmä toimii sekunnin murto-osissa ja pidon loppuessa ohjaa voimaa ko. pyörälle ja akselille perinteisten, tasauspyörästön lukkoon perustuvien nelivetojärjestelmien tapaan.

EQC:n talvitestiohjelmassa mitattiin myös auton kykyä ottaa talteen hidastus- ja jarrutusenergiaa talviolosuhteissa.

Jäisillä teillä kitkakerroin on merkittävästi pienempi kuin kuivalla päällysteellä.

Siksi ESP:n toimintatapa on määriteltävä tarkasti: sen on puututtava välittömästi pidon menetyksiin, mutta myös sallittava akun latautuminen hidastettaessa normaaleissa ajotilanteissa.

Mercedes-Benz EQC täyssähköauton tekniset tiedot
CO2-päästöt 0 g/km
Kulutus (NEDC) 22,2 kWh/100 km*
Kantama (NEDC) yli 450 km*
Voimalinja 2 asynkronoitua moottoria, neliveto
Teho 300 kW (408 hv)
Maksimivääntö 765 Nm
Huippunopeus 180 km/h (raj.)
Kiihdytys 0–100 km/h 5,1 s.
Akku litiumioni
Akun energiasisältö (NEDC) 80 kWh
Akun paino 650 kg
Pituus/leveys (ml. peilit)/korkeus 4761/1884 (2096)/1624 mm
Raideleveys edessä/takana 1625/1615 mm
Akseliväli 2873 mm
Tavaratila (varustelusta riippuen) noin 500 l.
Paino/suurin sallittu paino/hyötykuorma 2425*/2930/505 kg
Perävaunun enimmäispaino (12 % nousu) 1800 kg

*ennakkotieto, mitattu laboratorio-olosuhteissa. Pakkanen vaikuttaa alentavasti toimintamatkaan.

Ford Tourneo Customiin uusia moottoreita ja kevythybridi

Kuva: Ford.

Ford on ilmoittanut, että Ford Tourneo Customiin tulee kesällä 2019 tarjolle tehokkaammat ja polttoainetaloudellisemmat 2,0 litran EcoBlue-dieselmoottorit, innovatiiviset uudet EcoBlue-kevythybriditekniikat ja edistyksellisiä kuljettajaa avustavia teknologioita, kuten aktiivinen pysäköintiavustin.

Fordin 2,0-litraiseen EcoBlue-dieselmoottoriin tehtyihin parannuksiin kuuluu uusittu matalan pyörintävastuksen omaava turboahdin, joka tuottaa paremmin tehoa entistä laajemmalla kierrosalueella.

Polttoaineen ruiskutusjärjestelmän huippupaine on 2 200 baaria, minkä ansiosta palaminen on entistä tehokkaampaa.

Kitkan vähentämiseksi uusien teräsmäntien helma on ohuempi kuin entisissä alumiinimännissä. Muuttuvapaineinen öljypumppu vähentää tehohäviöitä mukauttamalla öljyn määrän tarpeen mukaan.

Moottori kuluttaa Fordin mukaan 6 prosenttia vähemmän polttoainetta WLTP‑menetelmän mukaisesti mitattuna ja täyttää uusimmat tiukat Euro 6 ‑päästövaatimukset.

Uuden 185-hevosvoimaisen version lisäksi 2,0 litran EcoBlue on saatavana myös 130-hevosvoimaisina versioina.

Polttoainetaloudellisuutta parantava uusi 48 voltin EcoBlue Hybrid ‑kevythybriditekniikka tulee vaihtoehdoksi tiettyihin manuaalivaihteisiin versioihin.

Hihnakäyttöinen integroitu laturi (BISG) korvaa tavallisen laturin, minkä ansiosta energian talteenotto ja varastointi on mahdollista ajoneuvon hidastaessa ja tällä ladataan ilmajäähdytteistä 48 voltin litiumioniakkua.

BISG toimii myös moottorina käyttäen varastoitua energiaa polttomoottorin apuna tavallisessa ajossa ja kiihdytyksissä sekä ajoneuvon sähköisten apulaitteiden käyttövoimana.

EcoBlue Hybridin edistyksellinen Auto Start-Stop ‑tekniikka toimii useassa tilanteessa, kuten ajoneuvon ollessa paikallaan vaihde kytkettynä tai sen rullatessa pysähdyksiin.

Kuljettaja voi valita rullausnopeuden, jossa Auto Start-Stop alkaa toimia kolmesta vaihtoehdosta: 12 km/h, 16 km/h tai 20 km/h.

Kaikissa Tourneo Custom moottori- ja vaihteistoversioissa on lisäksi valittavissa ECO-ajotila, joka vähentää polttoaineen kulutusta entisestään.

Tämä ominaisuus optimoi ajoneuvon asetukset tuottaen mahdollisimman hyvän polttoainetaloudellisuuden.

Älykkäät yhteysominaisuudet

FordPass Connect ‑modeemitekniikka tuo Wi-Fi-yhteyden kaikkien matkustajien ulottuville ja on vakiovarusteena sekä 4-tuumaisen näytön että 8-tuumaisen kosketusnäytön kanssa.

Lisäksi FordPass-sovelluksen avulla voi helposti käyttää lukuisia auton omistajan ja kuljettajan käyttökokemusta ja tuottavuutta parantavia ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi ajoneuvon tila, ajoneuvon paikannus, etälukitus/-avaus ja automaattivaihteisissa malleissa etäkäynnistys.

Lisäksi FordPass Connect tarjoaa yritys- ja suurasiakkaille mahdollisuuden tehostaa ajoneuvojen käyttöastetta ja optimoida käyttökustannuksia.

Optimoinnissa auttavat Ford Telematics- ja Ford Data Services ‑palveluiden kaltaiset uudet ratkaisut, jotka otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

Palvelutarjonta voi vaihdella maittain.

Ensimmäistä kertaa Tourneo Customiin tarjottavia kuljettajan avustusjärjestelmiä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Kuolleen kulman varoitusjärjestelmä sisältää nyt myös perävaunun vetämisen varoitusjärjestelmän tunnistusalueen kattaessa ajoneuvon ja perävaunun jopa 10 metrin pituudelta.
  • Aktiivinen vakionopeudensäädin ja älykäs nopeudenrajoitin, joka yhdistää liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän ja aktiivisen vakionopeudensäätimen auttaen kuljettajaa noudattamaan nopeusrajoituksia.
  • Kaistanpitoavustin, joka seuraa edessä olevia tiemerkintöjä ja auttaa aktiivisesti kuljettajaa ohjaamaan auton turvallisesti oikealle kaistalle ”nykimällä” ohjauspyörää haluttuun suuntaan.
  • Aktiivinen pysäköintiavustin, joka auttaa tasku- ja rinnakkaispysäköinnissä ohjaamalla autoa kuljettajan käyttäessä vain kaasu- ja jarrupoljinta.
  • Törmäyksenestoavustin jalankulkijoiden tunnistuksella, joka tunnistaa ajoradalla olevat ihmiset etukameran ja tutkan avulla ja jarruttaa automaattisesti, jos kuljettaja ei reagoi varoituksiin. Järjestelmä pystyy nyt tunnistamaan jalankulkijat myös pimeällä heidän ollessaan ajovalojen valaisemina.

Kahdeksan- tai yhdeksänpaikkaisena myytävä Tourneo Custom on edelleen luokassaan ainoa auto, jossa on kuusi erillistä istuinta, jotka on mahdollista järjestää monipuolisesti esimerkiksi kokousmuotoon.

Mallistovalikoimassa on sekä lyhyt akseliväli (L1) että pitkä akseliväli (L2).
Pitkä akseliväli tarjoaa enemmän tavaratilaa kolmannen penkkirivin taakse.

Paremmin varusteltuihin vaihtoehtoihin kuuluu Titanium X, jossa on vakiovarusteina nahkaverhoilu, navigoinnilla ja 8 tuuman kosketusnäytöllä varustettu puheohjattu SYNC 3 ‑tietoviihdejärjestelmä, peruutuskamera ja Bi-xenon-ajovalot.

Rekisteröinti: Tässä alkuvuoden suosikkimallit — Focus on noussut kohisten

Alkuvuoden suosituin henkilöautomalli on perinteitä noudattaen Škoda Octavia. Toiseksi suosituin on kuitenkin ehkä hieman yllättäen Ford Focus.

Näistä kahdesta mallista vain Octavia on ylittänyt tuhannen auton rajan ja Focus on 231 autoa perässä.

Sekä Octavian että Focuksen rekisteröintimäärä on noussut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Octavialla kasvua on vain 2,9 prosenttia, mutta Focuksen nousi on peräti 70,5 prosenttia.

Kolmantena olevan Toyota Yariksen rekisteröintimäärä on vähentynyt 9,6 prosenttia.

Neljäntenä olevan Nissan Qashqain määrä on pudonnut peräti 22 prosenttia. Myös seitsemäntenä olevan VW Golfin rekisteröintimäärä on pudonnut 20,3 prosenttia.

Kärkikymmeniköstä hyvän nousun ovat tehneet Volvo XC60 (+16,6 %), Toyota C-HR (+49,9 %), Kia Ceed (+74,9 %) ja Volvo V60 peräti +98,6 prosenttia.

Hyviä nousijoita kärkikymmenikön ulkopuolella ovat Škoda Karoq (+439,7 %), Mercedes-Benz A-sarja (+145,4 %), VW T-Roc (+153,8 %) ja Volvo XC40 (+1 155,6 %).

Seat ja IBM aikovat mullistaa kaupunkiliikkumisen

Kuva: IBM.

Seat aikoo mullistaa kaupunkiliikkumisen yhteistyössä IBM:n kanssa.

Ensimmäinen, ja vielä kehitysvaiheessa oleva, Mobility Advisor -mobiilisovellus esiteltiin Barcelonan Mobile World Congress -messuilla.

Kasvavat liikenneruuhkat ja ympäristöhaasteet asettavat kaupungeille valtavia muutospaineita.

Liikkumista kaupunkiympäristössä on ajateltava eri tavalla.

IBM auttaa Seatia ja sen kumppanikaupunkeja löytämään uusia lähestymistapoja ja ratkaisuja tähän haasteeseen.

Näistä ratkaisuista ensimmäinen, pilvipohjainen ja 4G- sekä 5G-verkoissa toimiva, Mobility Advisor hyödyntää IBM:n tekoäly- ja koneoppimiskyvykkyyksiä.

Sovelluksen avulla käyttäjä pystyy suunnittelemaan ja optimoimaan parhaan mahdollisen reitin kaupungissa ja valitsemaan sille parhaiten soveltuvan kulkuneuvon aina polkupyörästä autoon.

Mobility Advisor oppii koneoppimiskyvykkyyksiensä ansiosta käyttäjänsä mieltymykset ja tekee personoituja suosituksia reittien suhteen.

IBM Cloudiin yhdistettynä Mobility Advisor mukautuu joustavasti muuttuviin olosuhteisiin.

Se ottaa huomioon esimerkiksi käyttäjän kalenterimerkinnät, käyttöhistorian, sääennusteet, liikennetiedotteet ja kaupungissa järjestettävät tapahtumat kyseisenä päivänä suunniteltaessa reittiä ja liikkumisvälineitä.

Dieselillä vahva asema isokokoisten autojen kokoluokassa

Kuva: Clas von Bell

Pienten A- ja B-segmentin kokoluokan autot sekä keskikokoiset C-kokoluokan ensirekisteröidyt autot olivat viime vuonna pääosin bensiinikäyttöisiä.

Dieselin osuus on Suomessa laskenut viime vuosina hieman alle neljännekseen ensirekisteröinneistä.

Suomessa dieselin suosio on ollut viime vuosikymmenten ajan selvästi pienempi kuin Euroopassa keskimäärin – viime vuonna esimerkiksi Ruotsissa 37,6 prosenttia ja Saksassa 32,3 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli dieselkäyttöisiä.

Dieselin rooli on vahva D- ja E-segmentin henkilöautomalleissa, keskikokoisissa ja suurissa katumaastureissa sekä suurissa tila-autoissa, joissa dieselin hyvä polttoainetalous korostuu.

Viime vuonna ensirekisteröidyistä D-segmentin autoista lähes 40 prosenttia oli dieselkäyttöisiä.

Tätä suuremman kokoluokan E-segmentin autoista noin 85 prosenttia oli dieselkäyttöisiä.

Keskikokoisissa katumaastureissa dieselin osuus oli hieman alle kolmannes ja suurissa katumaastureissa ja suurissa tila-autoissa hieman yli puolet.

Käyttövoimien valikoima monipuolistuu

Autojen käyttövoimavalikoima on selvästi monipuolistunut viime vuosien aikana.
Sähköautojen osuus oli viime vuonna jo lähes 5 prosenttia ensirekisteröinneistä.

Suomessa ensirekisteröidyistä sähköautoista noin 85 prosenttia oli ladattavia hybridejä ja täyssähköautojen osuus jäi noin 15 prosenttiin.

Myös kaasuautojen ensirekisteröinnit olivat viime vuonna selvässä kasvussa.