Koti Blogi Sivu 2033

Hämeenlinnan Goodmanin kauppakeskukseen kahdeksan latauspistettä sähköautoilijoille

Kuva: Fortum.

Fortum Charge & Drive avaa yhteistyössä kauppakeskus Goodmanin kanssa kahdeksan uutta latauspistettä Hämeenlinnassa. Latauspisteet tulevat sähköautoilijoiden käyttöön kevään aikana.

Latauspisteet soveltuvat kaikille sähköautoille ja hybrideille. Keskinopeiden tyypin 2 pisteiden enimmäisteho on 22 kW.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Latauspisteet sijaitsevat Goodmanin parkkihallin alimmalla P2-tasolla. Samalla tasolla on ollut kaksi vanhempaa latauspistettä kauppakeskuksen avauksesta lähtien. Nämä pistokepaikat korvataan uusilla latauspisteillä.

Sijaintinsa kannalta Goodmanin uudet latauspisteet ovat merkittävä lisäys Hämeenlinnan kaupungin keskustan lataustarjontaan. Goodmanin parkkihallissa on asiakaskäytössä noin 600 ilmaista kolmen tunnin kiekkopysäköintipaikkaa.

Autotoday testasi: Volvo V60 D3 Business aut. — isoveljensä voittaja

Kuva: Antti Järveläinen.

Aivan alkuun täytyy todeta Volvon onnistuneen uuden V60:n toteutuksessa lähes täydellisesti. Autosta on moneksi moneen eri käyttötarkoitukseen, ja ulkonäkö kosiskelee nyt hienosti autoilukansaa ikäryhmää katsomatta.

Perinteisen konservatiivinen Volvo on onnistunut nykyisellä mallistollaan herättämään mielenkiintoa nuorempien ostajien keskuudessa. Nyt koeajettu uusi V60 on hintansakin puolesta Volvo-malliston edullisemmasta päästä, joka lisää auton mielenkiintoa entisestään.

Kuva: Antti Järveläinen.

Kuin kaksi marjaa

Uusi V60 astuu ulkonäöllään pahasti isoveljensä V90-mallin varpaille. V60 on virtaviivaisemman ja linjakkaamman näköinen kuin V90. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kun malleja vertailee nopeasti, harjaantuneempikin silmä sekoittaa mallit luonnossa helposti toisiinsa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suurimmat ulkonäölliset erot tulee auton takaosan kohdalla. Siinä missä V90-mallia on väkisin venytetty, on V60 hyvin sopusuhtaisen ja tasapainoisen näköinen kauttaaltaan. Pituuseroa malleilla on vajaa 20 senttimetriä.

Reilun 41 000 euron lähtöhinnallaan V60 on isoveljeään noin 9 000 euroa edullisempia. Kaikkein edullisimmassa mallissa moottori on malliston pienin diesel, kaksilitrainen ja 150 hevosvoimainen D3 ja vaihteisto on manuaali. Koeajoautossa vaihteisto on kahdeksanvaihteinen Geartronic automaatti.

Kuva: Antti Järveläinen.

Ajoergonomia ja tilat

Ulkonäön lisäksi Volvo on selvästi ottanut tosissaan myös malliensa ajoergonomian. Koeajoautossa vakiona tulevat kangaspäällysteiset penkit yllättävät positiivisesti jämäkkyydellään, vaikka sivuttaistuki jää melko olemattomaksi.

Yhdeksäntuumainen kosketusnäyttö on hyvin käden ulottuvilla ja toimii poikkeuksellisen hienosti myös hansikkaat kädessä. Järjestelmän grafiikat alkavat tosin kaipaamaan pian päivitystä, etenkin kun näytöllä pyörii navigaattorin kartta.

Katso tästä muut koeajot.

Takana riittää kiitettävästi tilaa pidemmillekin jaloille. Takaistuimet on muotoiltu matkustusmukavuutta ajatellen, ja ainakin kahdella matkustajalla matka taittuu tilavissa merkeissä.

Takaistuimien mitoiltaan V60 on hyvin lähellä V90:n mittoja. Jalkatila on kutistunut vajaalla kahdella senttimetrillä ja leveydestä on nipistetty pois neljä senttiä. Istuimen ja katon välinen mitta on tosin pysynyt tismalleen samana.

Kuva: Antti Järveläinen.

Ajodynamiikka

V60 on ajettavuudeltaan hyvin lähellä muita Volvon malleja. Mistään sporttisesta ajokokemuksesta ei puhuta, mutta kokonaisuutena auto on hyvin tunnokas. Alusta on jämäkkä ja tunnokkuutta löytyy, vaikka alla on 17-tuumaiset kitkarenkaat.

Ohjaustuntuma on niin ikään napakka, varsin tunnokas keskialueella ja palauttaa asiallisesti. Ohjauspyörästä saa hyvän otteen, ja lisäksi Volvolla on toiminnoiltaan yksi markkinoiden helppokäyttöisimmistä ohjauspyöristä. Kaikki olennaiset painikkeet löytyvät ja informaatio mittaristolla on selkeä esimerkiksi mukautuvaa vakionopeudensäädintä asetettaessa.

Kuva: Antti Järveläinen.

Hybridivalikoima täydentyy

Moottorivalikoima on täydentynyt ladattavien pistokehybridien osalta nyt T6-mallilla. Entuudestaan tuttu T8-malli on myös saatavilla V60-malliin.

Molemmissa T6- ja T8-malleissa on on kaksilitrainen bensiinimoottori, johon on yhdistetty 87 hevosvoimainen sähkömoottori. Bensiinimoottoreiden maksimitehot ovat 253 ja 303 hevosvoimaa. T6-mallin WLTP mitattu hiilidioksidipäästöarvo on 49 g/km ja alkaen hinta 55 591 euroa.

Tekniset tiedot: Volvo V60 D3 Business aut.

  • Moottori: 2,0-litrainen rivineljä
  • Maksimiteho: 150 hv.
  • Maksimivääntö: 320 Nm.
  • Kiihtyvyys: 9,9 sek (0-100 km/t)
  • Yhdistetty kulutus ja CO2 päästöt: 5,7 l/100km. ja 149 g/kmTavaratila: 529 litraa
  • Polttoainesäiliö: 60 litraa
  • Omamassa: 1738 kg.
  • Alkaen hinta: 43 622 euroa
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.

Poliitikon puheenvuoro: Petri Partanen, Seitsemän tähden liike, Satakunta 62

Kuva: CvB.

Petri Partanen

Puolue: Seitsemän tähden liike

Vaalipiiri: Satakunta

Ehdokasnumero: 62

 


Autoilusta ja maanteiden tilasta nyky-Suomessa

Meneillään oleva eduskuntavaalikamppailu on täydessä käynnissä ja autoilu ja maantiet on tietysti kestoaiheita kuten aiemmissakin vaaleissa.

Nyt on käynnissä keskustelu polttomoottoriautojen kieltämisen vuodesta että koska kielletään? Mielestäni tähän järjettömyyteen ei pidä erehtyä minkään ilmastohölynpölyn takia.

Sähköautot eivät oikeasti ole vielä vuosikausiin realistinen vaihtoehto Suomessa senkin takia että latausinfra on tekemättä ja sähköautojen säänkestävyydessä on vielä paljon toivomisen varaa ennen kuin ne ovat edes oikeita vaihtoehtoja maamme autokannan uudistamiseksi.

Vain sellaiset sähköautot kuin Chevrolet Volt ja Opel Ampera on realistisia sähköautoja Suomessa. Hybridit on myös hyvä vaihtoehto.

Myös diesel-sähköinen voimansiirto on hyvä vaihtoehto jossa diesel kehrää sähkön vetomoottoreille jos vain joku autonvalmistaja sen toisi tuotantoon.

Autoilun kustannuksia pitäisi leikata radikaalisti Suomessa koska tuo autoilusta kerättävä 11 miljardia menee suurin osa johonkin muuhun turhuuteen ja ei palaudu maanteiden kunnossapitoon tai uusien teiden rakentamiseen.

Suomen autoveron historia on melkein kuin mielisairauden historiankertomus joka alkoi vuonna 1958

Suomessa on aina ajettu muuta Eurooppaa huonommalla autokalustolla juuri sen takia että auton ostamisessa on paljon veroa. Nykyiset romutuspalkkiot on ollut niin naurettavan pieniä että ne eivät houkuttele ihmisiä luopumaan vanhasta autosta ja tuollaiset summat ei riitä mihinkään edes käsirahaksi.

Meidän nykyinen autovero on aiheuttanut sen että vanhoja romutuskuntoisia autoja hitsaillaan mig-hitsillä että saadaan pohja kuntoon ettei perse kastu kun penkin alla on reikä ulos.

Suomen autoileva kansanosa on ajettu niin köyhyyteen ja epätoivoon. Maanteillä näkyy kansalaisten eriarvoistumisen koko kirjo kun vertaillaan autokannan keski-ikää.

Autoilun verotuksesta kerättävät rahat täytyy suunnata uusien teiden rakentamiseen ja uuden virastomuotoisen Tielaitoksen perustamiseen koko maahan omine tukikohtineen sekä omine koneineen ja tienhoitoautoineen.

Maanteiden kunto on romahtanut vuoden 2000 jälkeen dramaattisesti koko maassa heti kun uudet yksityiset pääurakoitsijat tulivat markkinoille kaikissa tiepiireissä.

Nykyinen tienhoito on vaan sitä että pääurakoitsijat vahtii tarkoin ennen kuin päästää aliurakoitsijat töihin tienhoitotehtäviin ja ilman lupaa ei kukaan urakoitsija saa lähteä auraus- tai suolauskierrokselle.

Koko ajan juonitaan oikein viimeisen päälle että mitä teetetään aliurakoitsijalla ja mielellään ei mitään jos ei ole ihan pakko.

Tielaitoksen aikana taattiin tuntitakuu auto- ja konemiehille jos oli vähäluminen talvi ja haluttiin pitää kiinni hyvistä urakoitsijoista ja ammattitaitoa arvostettiin.

Raha ei enää liiku noissa ELY-keskusten alueurakoissa muille kuin isoille pääurakoitsijoille kuten YIT:lle, Destialle, NCC:lle ja Skanskalle.

Monet Tielaitoksenaikaiset monivuotiset urakoitsijat lopettivat tienhoitohommat jo 2000 luvun alkuvuosina, kun näkivät miten elinkelvottomaksi koko elinkeino muuttui nykyisen kilpailuttamisen takia ja raha ei liiku, eikä noiden töiden hinnoilla saa enää menoja katettua eikä pysty ostamaan uutta kalustoa. Tielaitoksen aikana suurin osa pystyi ostamaan uutta kalustoa määräajoin kun joku laite vanheni tai loppuun ajettiin.

Myös autoja ja koneita on nykyisin paljon vähemmän tien päällä kuin oli Tielaitoksen aikana eli yksiköitä on vähennetty ja kuvitellaan että autot ja koneet on tullut tehokkaammaksi kuin ennen, mutta vain tienhoitoautojen osalta on tapahtunut jonkin verran kehitystä 20 vuodessa.

Hintataso on mennyt jo niin alhaiselle tasolle että tiehöylät ja pyöräkuormaajat ovat hävinneet melkein kaikki tienpidosta. Traktorit on tullut tilalle sen takia että ne tekee 40 euroa plus alv tunti ja siihen ei tiehöylät ja pyöräkuormaajat pysty eikä tietystikään tienhoitoautot ja niitäkin on poistunut pienemmiltä teiltä ja korvattu traktoreilla.

Ruotsissa on ihan eri meininki kuin kehitysmaa Suomessa missä vain lisätään traktoreita tien päälle. Sen on huomannut myös maamme ainut tiehöylänvalmistaja Veekmas oy Kiteellä ja suurin osa sen tuotannosta menee vientiin Ruotsiin ja Norjaan kun Suomessa ei kukaan niitä enää pysty ostamaan.

Uusi tiehöylä maksaa 300 000 euroa ilman mitään lisävarusteita ja kellään ei ole varaa sellaista ostaa talveksi seisomaan hallin pihaan.

Itse olin tienhoitourakoitsija 1993-2007 ja lopetin nuo hommat ihan sen takia että ei 4 000 euron tienesteillä talvikuukausina elä ja ei ole varaa pitää kahta tiehöylää valmiudessa turhan takia.

Suomen tienhoidolla on edessään kurjistumisen ikävä kierre mihin pitäisi puuttua. Myös Konginkankaan onnettomuus oli nykyisen huonosti hoidetun tienpidon syytä kiistattomasti vaikka muuta väitetään ja valehdellaan härskisti.

Myös raskaan liikenteen ammattilaiset on todenneet saman että taso on laskenut Tielaitoksen jälkeen.

Yksi vaaliteemoistani on Tielaitoksen uudelleen perustaminen ja autoilun kulujen leikkaaminen nykyisestä tasosta.

Autokanta ei Suomessa käytännössä uusiudu Sipilän hallituksen lääkkeillä!

Teksti Petri Partanen.

Oletko havainnut viime viikonloppuna dieselin anastajia Helsingin Tapanilassa?

Tältä parkkipaikalta on arastettu dieseliä autosta. Kuva: Poliisi.

Helsingin poliisi tutkii epäiltyä ympäristö- ja varkausrikosta Longinojassa. Poliisi sai tiedon Longinojassa Tapanilan kohdalla havaitusta päästöstä sunnuntaina 17.3.2019 kello 16 aikaan.

HSY:n tekemässä putkikartoituksessa päästölähde paikantui Puistolassa sijaitsevalle raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikalle.

– Poliisi epäilee, että raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikalla olleesta kuorma-autosta anastettiin polttoainetta perjantai- ja lauantai-iltapäivän välisenä aikana 15. –16.3. Polttoainetta epäillään päätyneen tässä yhteydessä maahan ja siitä edelleen läheisen sadevesiviemärin kautta Longinojaan. Saadun tiedon mukaan alueella pysäköitynä olleesta kuorma-autosta on anastettu aiemminkin polttoainetta. Tapahtumapaikalta löydettiin maanantaina muoviletku, jota epäillään käytetyn aiemmin dieselöljyn anastamisessa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisilaitokselta.

Kuva: Poliisi.

Tämän hetkisen arvion mukaan päästömääräksi on arvioitu 10–30 litraa. Mahdollisia ympäristöhaittoja selvitetään yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.

– Toistaiseksi poliisin tietoon ei ole tullut ympäristöhaittoja.

Kaikki päästöön ja polttoaineen anastukseen liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan poliisille (virka-aikana) numeroon 029 547 5548 tai sähköpostitse talousrikosvihje.helsinki@poliisi.fi .

Kuva: Poliisi.

Alkuvuoden liikennekuolemien määrä pysynyt samana viime vuoteen verrattuna

Kuva: Clas von Bell

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui helmikuussa 225 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 14 ja loukkaantui 305 ihmistä.

Kuolleita oli 6 enemmän ja loukkaantuneita 4 vähemmän kuin vuoden 2018 helmikuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuolleista 12 oli liikkeellä henkilöautolla ja 1 kuorma-autolla. Polkupyöräilijöitä kuoli 1. Surmansa saaneista oli miehiä 6 ja naisia 8.

Tammi-helmikuussa tapahtui kaikkiaan 517 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Onnettomuuksissa kuoli 27 ja loukkaantui 690 ihmistä. Kuolleita oli yhtä monta ja loukkaantuneita yhtä monta kuin vuoden 2018 vastaavana aikana.

Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 22, 1 pakettiautolla ja 2 kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 1 ja polkupyöräilijöitä 1.

Päivän kuva: Pienestä tarrasta on kasvanut merkittävä tulonlähde valtiolle

Kuva: CvB.

Tällaisesta pienestä tarrasta alkoi nykyinen ajoneuvovero. Vuonna 1976 kerättiin käyttömaksu kansalta tällaisella maksutarralla.

Erikokoisille autoille oli erihintaiset tarrat. Yllä olevassa kuvassa on 100 markan tarra.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä käyttömaksu oli todella tilapäinen, mutta se tuli uudelleen käyttöön 1990-luvun laman jälkeen vuonna 1994. Silloin se oli jo nimeltään ajoneuvovero.

Kuva: CvB.

Toisessa kuvassa on kaksi tarraa, vasemmanpuoleinen on vuodelta 1994 ja toinen on vuodelta 1996.

Vuotuinen ajoneuvovero eli ”auton käyttömaksu” otettiin käyttöön vuonna 1994. Vuotuisen veron määräksi säädettiin 500 markkaa ennen vuoden 1994 alkua rekisteriin merkityille ajoneuvoille ja 700 markkaa tätä uudemmille ajoneuvoille.

Katso tästä muita Päivän kuvia.

Vuosina 1994–1996 ajoneuvoveron kantamista hoidettiin siten, että auton tuulilasiin ostettiin sisäpuolelle kiinnitettävä virallinen verotarralappu vuosittaisen kertakorvauksen todisteeksi.

Sen jälkeen siirryttiin ajoneuvorekisteriin merkittyjen ajoneuvojen käyttömaksujen suoraan laskutukseen ajoneuvojen omistajille.

Tekstin lähde: Wikipedia

Tulos masentava – poliisin tehovalvonta paljasti runsaasti piittaamattomuutta

Poliisi tapasi viime viikolla tehdyssä valtakunnallisessa liikennevalvonnassa runsaasti matkustajia ilman turvavöitä etu- ja takapenkillä sekä ajon aikana matkapuhelinta käyttäneitä ajoneuvon kuljettajia ilman hands free -laitteita.

Suojatiesääntöjen laiminlyönneistä annettiin yhteensä 72 sakkoa ajoneuvojen kuljettajille.

Heistä 30 ohitti suojatien eteen pysähtyneen tai näkyvyyden suojatielle peittävän ajoneuvon pysähtymättä, 21 ei antanut esteetöntä kulkua suojatielle astumassa olevalle ja 21 ei antanut suojatiellä jo olleille esteetöntä kulkua.

Poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta korostaa turvavöiden käytön tärkeyttä.

– Turvavyön käyttö pelastaa ihmishenkiä kolaritilanteessa, eikä kukaan meistä voi olla varma, ettei siihen tilanteeseen joutuisi joko omasta syystä tai toisten virhearvioinneista johtuen.

Hän myös muistuttaa, että matkapuhelimen käyttö liikenteessä aiheuttaa usein vaaraa ja haittaa muulle liikenteelle.

– Jos puhelinta käytetään, niin vain hands free -laitteilla se on laillista, Kallio sanoo.

Suojatieonnettomuudet vähentyneet, edelleen niitä on liikaa

Poliisin tekemä valvonta ja suojatieonnettomuuksien vähentyminen viime vuosina osoittavat, että suojatien arvostus on parantunut.

– Jokainen suojatiellä tapahtunut onnettomuus on kuitenkin liikaa, koska suojatien pitäisi olla nimensä veroinen eli turvallinen paikka tien ylittämiseen, Kallio sanoo.

Poliisi käytti viime viikon tehovalvontaan 3 220 työtuntia.

Ilman turvavyötä matkustaneita tavattiin etupenkillä 1 278 ja takapenkillä 114, turvalaiterikkeiden konaismäärästä lasten turvalaiterikkeiden määrä oli 154.

Matkapuhelinta ilman hands free -laitteita käyttäneitä kuljettajia valvonnassa oli 740.

Kauppakamareiden vaaliohjelma: Liikenteelle tarvitaan uusi rahoitusmalli — budjettirahat eivät riitä

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kauppakamareiden mukaan pelkkä budjettirahoitus ei ole riittävä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa.

Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla on mahdollista tavoitella Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kauppakamarit ovat julkaisseet yhteisen vaaliohjelman, jossa ne asettavat lähtökohdat uudelle rahoitusmallille.

Kauppakamareiden mukaan uuden rahoitusmallin pitää pystyä vähentämään korjaus- ja investointivelkaa Suomen eri osissa. Uusi rahoitusmalli ei kuitenkaan saa nostaa teiden käytön nettokustannuksia. Lisäksi hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa tulee niiden mukaan edistää.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittinen asia talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten sekä kilpailukyvyn kannalta.

–  Suomi on eurooppalaisittain pullonpohja ja saari, mikä takaa sen, että meillä on logistisesti huonot lähtökohdat kilpailijamaihimme verrattuna. Maantieteelle emme voi mitään, mutta sitä vastoin meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta voimme taata kilpailukykyisen asemamme, hän sanoo.

Kauppakamarit haluavat kiinnittää ohjelmassaan huomiota myös siihen, että Suomen on myös paremmin hyödynnettävä EU:n rahoitusmahdollisuudet liikenteelle. EU-rahoitusmahdollisuuksien osalta erityisen tärkeää on vaikuttaa liikenteen TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamiseen, koska Suomen mahdollisuudet kehittää olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria paranisivat.

Kauppakamareiden “Ratkaisuja Suomelle” -ohjelma tarjoaa kauppakamariryhmän panoksen Suomen tulevien vuosien haasteiden ratkaisemiseksi.

Kauppakamariryhmä esittää uudistuksia muun muassa osaavan työvoiman, työllisyyden ja kestävän julkisen talouden ja sujuvamman sääntelyn kehittämiseksi.

Lisäksi ohjelmassa esitetään itsesääntelyyn perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä liikenteen ja infrastruktuurin rahoitukseen.

 

Poliisi hakee silminnäkijöitä Jyväskylän sunnuntaiseen takaa-ajoon liittyen

Kuva: CvB.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella oli sunnuntaina kello 15.40 aikaan takaa-ajo, mikä alkoi kun poliisipartio havaitsi Jyväskylässä Rantaväylällä aiemmin iltapäivällä Jämsästä anastetun henkilöauton.

Havaittuaan takanaan ajaneen poliisiauton, henkilöauton kuljettaja kiihdytti voimakkaasti ja pyrki pakenemaan poliiseja muun muassa käyttämällä vastaantulevien kaistoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hannikaisenkadun ja Asemakadun liikennevalo-ohjatussa risteyksessä, missä oli ajoneuvojono pysähtyneenä punaisiin liikennevaloihin, pakoauton kuljettaja ylitti kaistoja erottavan keskikorokkeen ja väisti kaistaa kaventaneen tunnuksellisen poliisiauton nousten kevyenliikenteenväylälle, todetaan poliisin tiedotteessa.

Poliisiajoneuvolla yritettiin tässä vaiheessa pysäyttää vaarallisen pakenija kiinniajamalla, jolloin poliisiautolla osuttiin kevyesti pakenevan auton oikeaan kylkeen.

Kevyen liikenteen väylällä pakoauton eteneminen estettiin toisella poliisiautolla kiilaamalla. Poliisi otti kiilauksen jälkeen kiinni pakoauton, vuonna 90-syntynyt, mieskuljettaja. Poliisin tekemä huumausainetesti oli positiivinen Amfetamiinille.

Tapahtuma-aikaan käytetyt tieosuudet olivat märkiä ja osin sohjoisia. Keskustan alueella oli muuta liikennettä oli runsaasti.

Asiaa tutkitaan Saarijärven poliisissa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja huumausainerikoksena.

Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijähavaintoja aiheutetuista vaaratilanteista sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi. Sähköpostin aihekenttään pyydetään merkitsemään Takaa-ajo Jyväskylä 17.3.2019.

Poliitikon puheenvuoro: Petri Suuronen, Liberaalipuolue (sitoutumaton), Uusimaa 242

Entinen autoni, vanha Saab 9-5 Aero, oli paitsi mukava ja tehokas, myös ympäristöystävällinen. Sen muunnos etanolikäyttöiseksi onnistui ohjelmallisesti parissa minuutissa. Kuva: Petri Suuronen.

Petri Suuronen

Puolue: Liberaalipuolue (sitoutumaton)

Vaalipiiri: Uusimaa

Ehdokasnumero: 242


Polttomoottorin aika ei ole vielä ohi

Valitettavan usein ideologisista syistä halutaan tehdä nopeita ja rajuja päätöksiä niiden tehokkuutta ja seurauksia sen kummemmin ajattelematta.

Hyvä esimerkki tällaisesta on viime aikoina voimakkaasti tapetilla ollut uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltäminen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Jotkut puolueet ovat sen omaan vaaliohjelmaansa ottaneetkin.

Asiasta pidetään kohtuuttoman suurta meteliä siihen nähden, kuinka häviävän pienen osan globaaleista CO2-päästöistä suomalainen liikenne synnyttää, toisin sanoen kuinka pieni vaikutus liikenteen sähköistämisellä voi enintään olla.

Katso tästä muut Poliitikon puheenvuoro -tekstit.

Koska polttomoottori on tehokas melua ja lämpöä tuottava laite, jossa sivutuotteena syntyy liike-energiaa, uskon, että liikenteen tulevaisuus on sähkössä.

Polttomoottoriautot tuskin katoavat, mutta ne jäänevät lopulta jonkinlaisiksi kuriositeeteiksi. Kunhan tekniikka on kypsää, siirtymä tulee tapahtumaan markkinaehtoisesti ja varmasti monien mielestä yllättävän nopeasti.

Tekniikan kypsymistä saadaan kuitenkin vielä odottaa. Sen vuoksi uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltäminen olisi virhepäätös.

Perusteluna kuuluu usein, että Suomen pitää näyttää esimerkkiä ja painostaa autonvalmistajia sähköautojen tuomiseen markkinoille.
Valitettavasti Suomen asema ei ole markkina-alueena niin merkittävä, että voisimme painostaa autonvalmistajia kieltämällä polttomoottoriautojen myynnin.

Todennäköisempi olisi tilanne, jossa Suomeen ei yksinkertaisesti saataisi uusia autoja. Esimerkiksi tästä käy Opelin sähköauto Ampera, jota ei suurempien markkinoiden kysynnän vuoksi ole saatu Suomeen virallisen maahantuojan kautta ollenkaan.

Lisäksi Amperan suhteen kannattaa huomioida, että ”edullinen” sähköauto tuottaa valmistajalleen tasoltaan täysin kestämättömiä tappioita, joten sen hintaan liittyy melkoisia nostopaineita. Tällä hetkellä Amperan hinta Saksassa on 43 000 euroa. Jo se on paljon pikkuautosta.

Sähköautoihin siirryttäessä tulee myös muistaa, että Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia, eikä sen uudistuminen tai siirtymä sähköautoihin tapahdu vanhemmasta päästä pakottamalla.

Tonnin autolla ajava ei varmasti osta Teslaa, vaikka hänen autolleen asetettaisiin millaiset käyttömaksut tahansa.

Sähköautoihin siirrytään uusien autojen ostajien ja työsuhdeautoilijoiden toiminnan perusteella, joten jos autokannan sähköistymistä halutaan tukea, tulee toimet kohdistaa näihin ryhmiin, eikä lisätä vanhoilla autoilla ajavien maksuja.

Tällä hetkellä järkevin toimintatapa olisi seurata tekniikan ja markkinoiden kehittymistä ennen päätösten tekemistä.

Kannattaa myös muistaa, että polttomoottoriautotkin kehittyvät jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi, ja autokannan luonnollinen uudistuminen on hyväksi paitsi ympäristölle, myös liikenneturvallisuudelle.

Hiljattain on uutisoitu esimerkiksi osapuilleen saatanasta seuraavina pidettyjen dieselautojen olevan tätä nykyä hyvinkin puhtaita sekä Nesteen uusiutuvista raaka-aineista valmistamasta biodieselistä.

Lisäksi Suomessa tulisi ehdottomasti sallia bensiiniä puhtaammin palavan nestekaasun käyttö liikennepolttoaineena monien muiden Euroopan valtioiden tapaan. Tällä hetkellä sen käyttö on kiellettyä verotusperustein.

Sallittua on kaasumainen kaasu, johon kuitenkin liittyy useita ongelmia. Pienin niistä ei ole sen vaatiman infrastruktuurin kustannus. Ajoneuvojen nestekaasua sen sijaan voisi kärjistäen myydä vaikka täysin grillikaasuja vastaavasti.

Polttomoottorin aika on päättymässä, mutta se ei ole vielä ohi.

Pitkien etäisyyksien Suomessa liikkumista ei tule vaikeuttaa tarpeettomasti, ja suomalaisen liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat globaalissa mittakaavassa marginaaliset, joten mahdollisesti saavutettavat hyödyt ovat myös marginaalisia.

Haitat sen sijaan voisivat pahimmassa tilanteessa olla merkittäviä. Tästä syystä uusien polttomoottoriajoneuvojen myynnin tulee olla jatkossakin sallittua.

Teksti: Petri Suuronen.