Volkswagen-harrastaja Adonis sattui näkemään Photoshopilla tehdyn kuvan Speedhunterin Kuplavolkkarista. Nähtyään kuvan, hän päätti rakentaa kuvan mukaisen auton.
Adoniksella oli jo ollut ennestään vuosimallia 1965 olevan Kuplan, mutta hän halusi nopeamman version.
Videolla nähdään lopputulos, ja se on aika vaikuttava.
Teknikens Värld -lehden mukaan kuorma-auton kuljettaja menehtyi torstaina ulosajossa Ruotsissa E4:llä. Kuorma-auto oli törmännyt sillan pilariin.
Liikenne ruuhkautui ja moni ohikulkija kuvasi onnettomuuspaikkaa. Kuvauksia tehtiin sekä ohiajavista autoista että kävellen.
Jutun mukaan poliisin piti kutsua lisävoimia paikalle häätämään turhan uteliaat katselijat pois paikalta.
Poliisi epäilee nyt kuutta kuvaajaa rikoksesta. Kolme kuvasivat autosta ja kolme rikkoivat lakia yksityisyyden suojasta.
Ruotsissa tuli viime vuoden alussa voimaan uusi laki, joka kieltää kuvaamisen onnettomuuspaikalla.
Poliisin mukaan he pystyivät puuttumaan vain osaan kuvaajista.
Yllä oleva saksalainen video näyttää esimerkillä, miksi kuvaaminen on tuomittavaa.
Auton ulko- ja sisäpesu, vahaus, naarmujen korjaus ja monet muut huoltoaskareet onnistuvat kotioloissa oikeanlaisilla tarvikkeilla ja välineillä. Tässä Bilteman vinkit kevättöistä.
Huoltopäivän voi aloittaa ulkopesulla, auton alustan pesua unohtamatta. Auton peseminen kotona on mahdollista, mikäli se on luvallista piha-alueella.
Monilta paikkakunnilta löytyy myös huoltamoiden tarjoamia itsepalvelupesupaikkoja, joissa auton voi pestä itse. Autoa ei tule pestä suorassa auringonpaisteessa, sillä autoshampoo ja liuotinaine voivat kuivua pintaan kiinni.
Auton käsinpesu aloitetaan aina huuhtelemalla runsaalla vedellä. Tähän voi käyttää esimerkiksi puutarhaletkua tai painepesuria.
Tämän jälkeen auto pestään autolle tarkoitetulla pesuaineella tai autoshampoolla käyttäen esimerkiksi sientä tai harjaa.
Käsinpesun sijaan voi turvautua myös nopeampaan puhdistustapaan eli auton vaahdotukseen, joka tehdään painepesuriin kiinnitettävällä vaahdottimella.
Jos auto on kovin likainen, kannattaa ennen alkuhuuhtelua käyttää liuotinainetta, joka irrottaa tehokkaasti esimerkiksi maatiesuolan, tiepölyn, saven jne.
Kannattaa huomioida, että liuotinaine ja käsinpesu kuluttavat vähitellen myös vahapintaa, joten auto olisi hyvä vahata ainakin keväällä ja syksyllä, jotta vahapinta säilyisi suojaavana.
Lopuksi pesuaineet huuhdellaan kunnolla pois. Muista myös auton kuivaus, jotta pisaroiden jäljet eivät jämähdä autoon – kuivaamiseen voi käyttää esimerkiksi säämiskää tai mikrokuituliinaa.
Auton moottoritila kaipaa myös puhdistamista. Ennen moottoritilan pesua moottorin tulee olla kylmä! Sähkölaitteet, kuten virranjakaja ja laturi, tulee suojata, ja akkukengät irrottaa akun navoista.
Pesun jälkeen moottori kuivataan esimerkiksi vanhalla pyyhkeellä. Myös lyhyt ajomatka kuivattaa moottoria tehokkaasti. Jos olet epävarma sähkölaitteiden suojaamisesta, jätä moottoritilan pesu ammattilaiselle.
Auton kiillotus ja vahaus
Täydelliseen lopputulokseen kuuluu auton kiillotus ja vahaus. Kiillotuskone helpottaa auton maalipinnan hoitamista merkittävästi. Auton maalipinnan myllytys eli koneellinen kiillotus ei ainoastaan saa autoa kiiltämään, vaan se myös ehostaa maalipinnan kuntoa.
Auton vahaus suojaa maalipintaa kulumiselta, ilmansaasteilta ja UV-säteiltä. Vahauksen voi tehdä myös käsin levittämällä vahan ja kiillottamalla pinnan kiillotus- tai monikäyttöliinalla.
Ennen vahausta on varmistettava, että auton maalipinta on puhdas ja mahdollisimman naarmuton.
Auton konepellin pienten naarmujen korjaus onnistuu kotikonstein. Kiveniskemät ja pienet naarmut kannattaa maalata piiloon ennen kuin vaurio kasvaa isommaksi.
Auton sisäpesu
Auton sisäpesu on yhtä tärkeä tehtävä kuin ulkopesu! Aloita auton sisäpuhdistus viskaamalla matot pihalle ja tartu tämän jälkeen imuriin.
Auton imurointi onnistuu kätevästi esimerkiksi märkä-kuivaimurilla. Sähköt imurille voi vetää vaikkapa lämmitystolpasta.
Auton matot pesee nopeimmin painepesurilla, ja sisäpinnoilta saat lian pois sisäpesuaineella ja mikrokuituliinalla.
Auton penkkien pesu puolestaan hoituu tekstiilipesuaineella. Älä myöskään unohda puhdistaa tuulilasia ja muita auton ikkunoita sisäpuolelta!
Tuulilasinpyyhkijät ja auton nesteet
Tarkista, missä kunnossa auton tuulilasinpyyhkijät ovat ja vaihda ne tarvittaessa uusiin. Jos pyyhkijänsulka jättää lasiin raidan tai vetisen kalvon, kokeile puhdistaa se lasinpesunesteeseen kostutetulla rievulla. Jos puhdistaminen ei auta, pyyhkijänsulka kannattaa vaihtaa uuteen.
Samalla kun tarkistat pyyhkijänsulat, kurkkaa myös pissapoikaan ja lisää säiliöön tarvittaessa lasinpesunestettä.
Kesällä kannattaa suosia kesäkäyttöön tarkoitettua nestettä, joka poistaa tuulilasista helpommin myös hyönteiset, kun taas talvella kannattaa ottaa huomioon pakkaskestävyys.
Tuulilasinpesunesteen lisäksi kannattaa tarkistaa myös muiden nesteiden määrä ja lisätä tarvittaessa. Tarkista ainakin jarruneste, jäähdytysneste ja moottoriöljy.
Valojen toiminta
Auton valot kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Voit pyytää avuksi kaveria tai käyttää hyödyksi vaikkapa kaupan ikkunoita, joista valot peilautuvat.
Jos jonkin polttimoista ei toimi, se tulee vaihtaa mahdollisimman nopeasti uuteen. Joihinkin autoihin polttimot voi vaihtaa itse, mutta etenkin nykyautojen polttimoiden vaihtaminen voi vaatia käyntiä autohuollossa.
Renkaiden urasyvyys ja rengaspaineet
Renkaiden paineet voi helposti tarkistaa itse rengaspainemittarilla. Sopivat rengaspaineet muun muassa säästävät polttoainetta, vähentävät jarrutusmatkaa ja parantavat auton hallittavuutta.
Auton ohjekirjasta löydät eri ohjearvot rengaspaineille autokuorman raskauden mukaan.
Renkaiden urasyvyys on hyvä tarkistaa renkaidenvaihdon yhteydessä: hyväkuntoiset renkaat parantavat ajoturvallisuutta.
Urasyvyyden voi tarkistaa helposti asettamalla kahden euron kolikon renkaan uraan.
Mikäli kolikon hopeanvärinen reunus jää näkyviin, urasyvyyttä on jäljellä alle 4 millimetriä. Lain mukaan kesärenkaiden minimiurasyvyys on 1,6 millimetriä ja talvirenkaiden 3 millimetriä.
Monet ammattilaiset suosittelevat, että kesärenkaissa urasyvyys olisi vähintään 4 millimetriä ja talvirenkaissa vähintään 6 millimetriä.
Vuodesta 2008 lähtien jyväskyläläinen Mikko Eskelinen on määrätietoisesti kehittänyt kansainvälistä autourheilu-uraansa ja se työ on palkittu useilla kansainvälisillä autourheilumestaruuksilla sekä lukuisilla muilla palkintokoroke- ja mitalisijoituksilla.
Nyt toukokuun puolivälissä Englannin Silverstonesta käynnistyvällä kilpailukaudella Eskelinen hakee Lamborghini Super Trofeo Euroopanmestaruutta brittiläisen Jake Rattenburyn kanssa, joka vuonna 2014 voitti sarjan maailmanmestaruuden.
Eskelinen ja Rattenbury kilpailevat EM-sarjan kuudessa osakilpailuviikonlopussa ja lokakuussa Espanjan Jerezissä ajettavissa MM-kilpailuissa saksalaisen Leipert Motorsport tiimin 620 hevosvoimaisella Lamborghini Super Trofeo EVO autolla.
Lamborghini Super Trofeo ratasarjan osakilpailuviikonloput pitävät sisällään kaksi tunnin mittaista harjoitusjaksoa, kahdet 15 minuutin mittaiset aika-ajot sekä kaksi 50 minuutin mittaista osakilpailua, joiden aikana on tehtävä pakollinen kuljettajan vaihto.
Autokunnat mittaavat paremmuuttaan Euroopan sarjan lisäksi niin Aasiassa kuin Amerikassa, jotka kaikki yhdistyvät lokakuun lopussa Espanjan Jerezissä ajettaviin MM-kilpailuihin.
Poliisi sai 23.3.2019 klo 02.26 aikaan hätäkeskuksesta tiedon, että Siltakatu 1 parkkipaikalla Joensuun Ilosaaressa oli henkilö jäänyt auton alle.
Poliisipartion mentyä paikalle ilmeni, että Joensuulainen vuonna 1995 syntynyt mies oli jäänyt parkkipaikalta poistuneen auton alle ja loukkaantunut vakavasti.
Auton kuljettaja oli tapahtumasta huolimatta jatkanut matkaansa ja poistunut paikalta.
Poliisi suoritti myöhemmin yöllä kiinniottoja ja tavoitti autoa kuljettaneen henkilön.
Auton kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja liikennepaosta sekä vamman tuottamuksesta.
Poliisi pyytää silminnäkijöitä, jotka eivät vielä ole olleet yhteydessä poliisiin, ilmoittamaan havainnoistaan numeroon 029 545 6461.
Poliisin partio oli suorittamassa ajotapavalvontaa perjantaina kello 23 jälkeen Helsinki-Tampere moottoritiellä.
Partio havaitsi etelän suunnasta lähestyvän auton oikeanpuoleisella ajokaistalla, kun sitä lähti ohittamaan kolme autoa huomattavalla ylinopeudella. Partio mittasi tutkalla autojen nopeudeksi 180 km/h.
Partio sai pysäytettyä kaksi näistä autoista ja kolmaskin auto ajoi pysäytyspaikalle ja sen kuljettaja kertoi olevansa kolmas kilvanajaja.
Kaksi kuljettajista oli syntynyt vuonna 2000 ja kolmas kuljettaja oli syntynyt vuonna 2001.
Kuljettajat myönsivät poliisille ajaneensa kilpaa ja partion mittaamassa nopeudessakaan ei ollut kiistämistä.
Asiaa tutkitaan kolmikon osalta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja poliisi määräsi heidät kaikki väliaikaisiin ajokieltoihin.
Eilen kello 19.15 sattui Muhoksella Valtatien ja Ratatien risteyksessä kolari, jossa henkilöautoilija oli tullut Valtatietä 22 liikenneympyrään kohti Muhoksen keskustaa.
Hänen tarkoituksenaan oli jatkaa keskustan läpi kohti Utajärveä, kun Ratatien suunnasta tuli harmaa Audi, joka törmäsi liikenneympyrässä ajaneeseen autoon.
Auton perässä polkupyöränkuljetustelineessä ollut maastopyörä vaurioitui törmäyksen voimasta. Lisäksi autoon tuli peltivaurioita.
Törmäyksen aiheuttanut Audi poistui valtatietä Oulun suuntaan.
Tapauksen silminnäkijöitä pyydetään ilmoittamaan asiasta poliisin vihjepuhelimeen 029 541 6194.
Perjantai- iltana noin klo 22.50 tapahtui Kontiolahdella, Sorsalammentiellä, mönkijä onnettomuus, jossa 42-vuotias mies loukkaantui vakavasti.
Poliisin tiedotteen mukaan mies ajoi Sorsalammentietä mönkijällä ja tapahtumapaikalla mönkijä törmäsi ajosuunnassaan vasemmalle puolelle penkkaan. Törmäyksen seurauksena mönkijä kaatui kyljelleen ja kuljettaja lensi kyydistä.
Törmäyksessä kuljettaja menetti tajuntansa ja hänet kuljetettiin lääkärihelikopterilla Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.
Poliisin mukaan kuljettajalla ei ollut suojakypärää.
Poliisi ei alkutietojen perusteella tiedä onko alkoholilla osuutta tapahtuneeseen.
Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti
Autoiluun liittyvät asiat kiinnostavat minua aivan erityisesti, koska olen aina asunut paikoissa, joihin on joko huonot joukkoliikenneyhteydet tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi iltapainotteisten työaikojen ja harrastusten takia auto on ollut minulle aina välttämätön.
Minulla on myös hiukan ralliurheilutaustaa ja opiskelun ohessa työskentelin autonkuljettajana, joten kaikki autoiluun liittyvä on näistäkin syistä tullut erittäin tutuksi.
Espoon kaupungin teknisessä lautakunnassa toimiessani olen saanut perehtyä monenlaisiin liikenteeseen ja tienpitoon liittyviin kehitystarpeisiin.
Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti ihmisten erilaisten liikkumistarpeiden takia. Samalla tulee pyrkiä tehokkaasti ympäristöystävällisempään suuntaan.
Sähköautot ja muu vähäpäästöinen autoilu
Haluan kehittää puhtaan autoilun edellytyksiä. Etenkin kaupungeissa autoilun päästöjen vähentäminen on asumisterveyden kannalta tärkeää. Kun autoilu ei enää aiheuta terveysriskejä, myös paineet autoilun tarjoaman vapaan liikkumisen rajoittamiseen pienenevät.
Aurinkoteknologian hyödyntäminen tulee olemaan autoilun tulevaisuus. Aurinkoenergiasta tulee koko ajan käyttökelpoisempaa, ja alan teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Jo nyt voimme liikkua puhtaasti sähköautolla suurimman osan vuodesta, jos käytössä on aurinkopaneelit.
Liikenteen muuttumista vähäpäästöisemmäksi on tuettava merkittävästi. Vähäpäästöisen autoilun tukea voidaan kohdistaa auton hankintahintaan, vanhojen autojen romutuspalkkoihin, polttoaineverotukseen ja etuisuuksiin pysäköinnissä ja ruuhkaliikenteessä. Autoveron poiston lisäksi tukimuotona voisi olla arvonlisveron poisto.
Samalla on tuettava ja nopeutettava latausasemien rakentamista yleisten teiden varsilla, kaupungeissa ja taloyhtiöissä, jotta latauksen hankaluus ja epävarmuus ei olisi esteenä sähköauton ostopäätökselle.
Sähköisen liikenteen tukeminen on yhdistettävä muuhun energiankäyttöön, aurinkoenergiantuotantoon ja älykkäisiin sähköverkkoihin siten, että autoa voidaan ladata aurinkoenergialla/halvan sähkön aikana, ja tarvittaessa käyttää sähköntarpeen vuorokausivaihtelun tasaamiseen palauttamalla sähköä takaisin verkkoon.
On myös tärkeää edistää sähköautojen saatavuutta maailmanlaajuisesti kaikissa hintaluokissa.
Sähköautojen lisäksi biokaasuautot, vanhan autokannan muuntaminen sellaisiksi ja biodieselin kilpailukykyinen hinta olisivat nopeita keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Liikenteen sujuvuus ja pienhiukkaset
Liikenteen tulee olla sujuvaa, ja vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla on vielä tällä hetkellä pienhiukkaspäästöjen takia tärkeää, että liikenteen pysähtely ruuhkissa minimoidaan. Tähän päästään panostamalla järkeviin liittymäratkaisuihin ja liikennevalojen korvaamiseen kiertoliittymillä.
Pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski, ja HSY:n julkaisussa ”Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla” vuodelta 2015 on mielenkiintoista tutkimustietoa pienhiukkasten vaikutuksista eri tilanteissa.
Siellä nostetaan esiin paitsi asutuksen etäisyys liikenteestä myös liikenteen sujuvuuden merkitys. Matalat ajonopeudet aiheuttavat ruuhkautumisen kautta enemmän pienhiukkasia ja ennenaikaisia kuolemia kuin sujuvaksi suunniteltu liikenne.
Seuraava lainaus edellä mainitusta HSY:n julkaisusta koskee kaupunkibulevardeja, mutta sama nopeuden vaikutus pienhiukkasiin toteutuu myös muissa tilanteissa:
”Katukuiluissa, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan Helsingin yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä kaupunkibulevardeja, tien ilmansaasteista bulevardin asukkaille aiheutuva terveyshaitta olisi liikenteen määrästä ja sujuvuudesta riippuen 2-6 kertaa suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa asutus sijaitsisi vastaavalla etäisyydellä avoimesta sujuvan liikenteen (nopeusrajoitus 80 km/h) väylästä. Jos bulevardien varrella asuisi 40 000 asukasta, aiheutuisi tien ilmansaasteista vuosikymmenen aikana mahdollisesti jopa joitakin satoja enneaikaisia kuolemia.”
Terveysnäkökulma tulisi ottaa huomattavasti painokkaammin huomioon liikenteen ja asumisen yhteensovittamisessa. Liian lähelle vilkasliikenteisiä väyliä tai raiteita ei tule rakentaa. Vaikka autoliikenteen pienhiukkasista päästäisiinkin suurimmaksi osaksi eroon, rengasmelu ja ohikulkevat junat aiheuttavat asukkaille edelleen terveyshaittaa.
Nopeusrajoitukset ja rangaistuskäytännöt
Suomessa tulisi ottaa käyttöön Saksan mallin mukaiset vaihtuvat nopeusrajoitukset, joissa sallittu nopeus vaihtelee ajokelin mukaan. Tämän ilmoittamiseen riittäisi normaali liikennemerkki, jossa esimerkiksi kuvakoodein on ilmaistu kaksi vaihtoehtoista nopeutta.
Liikennevalvontaa pitäisi aina kohdentaa todellista vaaraa aiheuttaviin liikennerikkomuksiin kuten rattijuopumuksiin, liian lähellä ajamiseen ja liian suuriin tilannenopeuksiin huonoissa olosuhteissa.
Valvonnan tulisi näyttäytyä kaikille tielläliikkujille tarpeellisena ja positiivisena asiana, eikä se saisi vaikuttaa rahankeruulta sakkojen muodossa.
Liikenteen rangaistuskäytäntöjä tulisi muuttaa siten, että varomattomuudella aiheutetusta onnettomuudesta sanktiot olisivat huomattavasti nykyistä kovemmat, mutta lievissä vaaratilannetta aiheuttamattomissa rikkeissä nykyistä lievemmät.
Ei ole yleisen oikeustajun mukaista, että tahallisista väkivaltarikoksista saa pienempiä tuomioita kuin kesäkelillä moottoritiellä ajetusta ylinopeudesta.
Tienrakennus
Teitä on kunnostettava säännöllisesti ja riittävästi ennen kuin niiden kunto romahtaa ja tarvitaan kalliita perusparannuksia.
Teidenparannustyöt tulee suunnitella paremmin niin, että ne eivät vaikeuta liikenteen sujumista pahimmillaan kuukausien tai jopa vuosien ajan.
Lähellä asutusta tehtäville rakennustöille tulee asettaa tiukat ehdot, joilla minimoidaan asutukselle aiheutuva melu-, pöly- ja tärinähaitta. Asumisterveyttä voidaan lisäksi tukea ja kiinteistövaurioita torjua käyttämällä riittävän pieniä räjähdemääriä ja sijoittamalla työmaat tarvittaessa melun ja pölyn leviämisen estämiseksi tilapäiseen, siirreltävään sisätilaan.
Teiden pinnoitteiden kehitystyötä tulee jatkaa ja käyttää tiheään asutuilla alueilla pinnoitteita, jotka pienentävät asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa.
Teksti: Birgitta Johansson
www.birgittajohansson.fi
Kapitän oli Opelin jenkkihenkinen edustusauto, joka eli pitkän historian aina vuodesta 1938 vuoteen 1970 asti. Välillä oli pitempiäkin taukoja, mutta aina kapteeni palasi markkinoille.
Vuoden 1970 jälkeen ei Kapitän-mallia ole ollut tarjolla.
Autosta meni vientiin 75 prosenttia tuotannosta.
Kuvan Kapitän-mallissa on 90-hevosvoimainen kuusisylinterinen moottori. Moottorin koko on 2,6 litraa.
Auton huippunopeus oli 150 km/h ja polttoaineen kulutus oli 12 l/100 km.
Kuvan auto on vuosimallia 1962 ja se on kuvattu Berliinin teknisessä museossa.
Tekstin lähde: Näyttelyteksti ja Wikipedia.
Katso tästä muut Päivän museoautot.
