Birgitta Johansson
Puolue: RKP sitoutumaton
Vallipiiri: Helsinki
Ehdokasnumero: 189
Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti
Autoiluun liittyvät asiat kiinnostavat minua aivan erityisesti, koska olen aina asunut paikoissa, joihin on joko huonot joukkoliikenneyhteydet tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi iltapainotteisten työaikojen ja harrastusten takia auto on ollut minulle aina välttämätön.
Minulla on myös hiukan ralliurheilutaustaa ja opiskelun ohessa työskentelin autonkuljettajana, joten kaikki autoiluun liittyvä on näistäkin syistä tullut erittäin tutuksi.
Espoon kaupungin teknisessä lautakunnassa toimiessani olen saanut perehtyä monenlaisiin liikenteeseen ja tienpitoon liittyviin kehitystarpeisiin.
Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti ihmisten erilaisten liikkumistarpeiden takia. Samalla tulee pyrkiä tehokkaasti ympäristöystävällisempään suuntaan.
Sähköautot ja muu vähäpäästöinen autoilu
Haluan kehittää puhtaan autoilun edellytyksiä. Etenkin kaupungeissa autoilun päästöjen vähentäminen on asumisterveyden kannalta tärkeää. Kun autoilu ei enää aiheuta terveysriskejä, myös paineet autoilun tarjoaman vapaan liikkumisen rajoittamiseen pienenevät.
Aurinkoteknologian hyödyntäminen tulee olemaan autoilun tulevaisuus. Aurinkoenergiasta tulee koko ajan käyttökelpoisempaa, ja alan teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Jo nyt voimme liikkua puhtaasti sähköautolla suurimman osan vuodesta, jos käytössä on aurinkopaneelit.
Liikenteen muuttumista vähäpäästöisemmäksi on tuettava merkittävästi. Vähäpäästöisen autoilun tukea voidaan kohdistaa auton hankintahintaan, vanhojen autojen romutuspalkkoihin, polttoaineverotukseen ja etuisuuksiin pysäköinnissä ja ruuhkaliikenteessä. Autoveron poiston lisäksi tukimuotona voisi olla arvonlisveron poisto.
Samalla on tuettava ja nopeutettava latausasemien rakentamista yleisten teiden varsilla, kaupungeissa ja taloyhtiöissä, jotta latauksen hankaluus ja epävarmuus ei olisi esteenä sähköauton ostopäätökselle.
Sähköisen liikenteen tukeminen on yhdistettävä muuhun energiankäyttöön, aurinkoenergiantuotantoon ja älykkäisiin sähköverkkoihin siten, että autoa voidaan ladata aurinkoenergialla/halvan sähkön aikana, ja tarvittaessa käyttää sähköntarpeen vuorokausivaihtelun tasaamiseen palauttamalla sähköä takaisin verkkoon.
On myös tärkeää edistää sähköautojen saatavuutta maailmanlaajuisesti kaikissa hintaluokissa.
Sähköautojen lisäksi biokaasuautot, vanhan autokannan muuntaminen sellaisiksi ja biodieselin kilpailukykyinen hinta olisivat nopeita keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Liikenteen sujuvuus ja pienhiukkaset
Liikenteen tulee olla sujuvaa, ja vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla on vielä tällä hetkellä pienhiukkaspäästöjen takia tärkeää, että liikenteen pysähtely ruuhkissa minimoidaan. Tähän päästään panostamalla järkeviin liittymäratkaisuihin ja liikennevalojen korvaamiseen kiertoliittymillä.
Pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski, ja HSY:n julkaisussa ”Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla” vuodelta 2015 on mielenkiintoista tutkimustietoa pienhiukkasten vaikutuksista eri tilanteissa.
Siellä nostetaan esiin paitsi asutuksen etäisyys liikenteestä myös liikenteen sujuvuuden merkitys. Matalat ajonopeudet aiheuttavat ruuhkautumisen kautta enemmän pienhiukkasia ja ennenaikaisia kuolemia kuin sujuvaksi suunniteltu liikenne.
Seuraava lainaus edellä mainitusta HSY:n julkaisusta koskee kaupunkibulevardeja, mutta sama nopeuden vaikutus pienhiukkasiin toteutuu myös muissa tilanteissa:
”Katukuiluissa, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan Helsingin yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä kaupunkibulevardeja, tien ilmansaasteista bulevardin asukkaille aiheutuva terveyshaitta olisi liikenteen määrästä ja sujuvuudesta riippuen 2-6 kertaa suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa asutus sijaitsisi vastaavalla etäisyydellä avoimesta sujuvan liikenteen (nopeusrajoitus 80 km/h) väylästä. Jos bulevardien varrella asuisi 40 000 asukasta, aiheutuisi tien ilmansaasteista vuosikymmenen aikana mahdollisesti jopa joitakin satoja enneaikaisia kuolemia.”
Terveysnäkökulma tulisi ottaa huomattavasti painokkaammin huomioon liikenteen ja asumisen yhteensovittamisessa. Liian lähelle vilkasliikenteisiä väyliä tai raiteita ei tule rakentaa. Vaikka autoliikenteen pienhiukkasista päästäisiinkin suurimmaksi osaksi eroon, rengasmelu ja ohikulkevat junat aiheuttavat asukkaille edelleen terveyshaittaa.
Nopeusrajoitukset ja rangaistuskäytännöt
Suomessa tulisi ottaa käyttöön Saksan mallin mukaiset vaihtuvat nopeusrajoitukset, joissa sallittu nopeus vaihtelee ajokelin mukaan. Tämän ilmoittamiseen riittäisi normaali liikennemerkki, jossa esimerkiksi kuvakoodein on ilmaistu kaksi vaihtoehtoista nopeutta.
Liikennevalvontaa pitäisi aina kohdentaa todellista vaaraa aiheuttaviin liikennerikkomuksiin kuten rattijuopumuksiin, liian lähellä ajamiseen ja liian suuriin tilannenopeuksiin huonoissa olosuhteissa.
Valvonnan tulisi näyttäytyä kaikille tielläliikkujille tarpeellisena ja positiivisena asiana, eikä se saisi vaikuttaa rahankeruulta sakkojen muodossa.
Liikenteen rangaistuskäytäntöjä tulisi muuttaa siten, että varomattomuudella aiheutetusta onnettomuudesta sanktiot olisivat huomattavasti nykyistä kovemmat, mutta lievissä vaaratilannetta aiheuttamattomissa rikkeissä nykyistä lievemmät.
Ei ole yleisen oikeustajun mukaista, että tahallisista väkivaltarikoksista saa pienempiä tuomioita kuin kesäkelillä moottoritiellä ajetusta ylinopeudesta.
Tienrakennus
Teitä on kunnostettava säännöllisesti ja riittävästi ennen kuin niiden kunto romahtaa ja tarvitaan kalliita perusparannuksia.
Teidenparannustyöt tulee suunnitella paremmin niin, että ne eivät vaikeuta liikenteen sujumista pahimmillaan kuukausien tai jopa vuosien ajan.
Lähellä asutusta tehtäville rakennustöille tulee asettaa tiukat ehdot, joilla minimoidaan asutukselle aiheutuva melu-, pöly- ja tärinähaitta. Asumisterveyttä voidaan lisäksi tukea ja kiinteistövaurioita torjua käyttämällä riittävän pieniä räjähdemääriä ja sijoittamalla työmaat tarvittaessa melun ja pölyn leviämisen estämiseksi tilapäiseen, siirreltävään sisätilaan.
Teiden pinnoitteiden kehitystyötä tulee jatkaa ja käyttää tiheään asutuilla alueilla pinnoitteita, jotka pienentävät asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa.
Teksti: Birgitta Johansson
www.birgittajohansson.fi