”Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.”
Sanat kaikuivat kaikkialla NASAn komentokeskuksessa Houstonissa. Hurraahuudot ja juhlinta kuuluivat sekä komentokeskuksessa että ympäri maailmaa. Apollo 11 avaruusmoduuli oli juuri laskeutunut Kuun pinnalle.
Viisikymmentä vuotta tämän historiallisen hetken jälkeen Kuuhun laskeutumisesta ei ole jäänyt julkisesti kertomatta kovin paljon.
Mutta yksi huomiotta jäänyt yllättävä asia on Ford Motor Companyn suuri rooli Apollo 11 –tehtävässä.
Fordin ansiota oli koko tehtävässä onnistumiseen tarvittava laitteisto komentokeskuksen rakentamisessa ja ylläpidossa — mukaan lukien viestiyhteys Houstoniin ja muulle maailmalle.
Miten maailman pyörien päälle saattaneesta yhtiöstä tuli osa ihmisen viemistä Kuuhun?
Hiilikaarilampuista avaruusmatkalle
Tarina saa alkunsa Philcosta, joka perustettiin vuonna 1892 valmistamaan hiilikaarilamppuja. Myöhemmin yhtiö siirtyi akku-, radio- ja televisiovalmistajaksi.
Vuonna 1953, Philcon insinöörit keksivät pintaestetransistorin, joka on ensimmäinen korkeataajuuksinen transistori ja mahdollisti nopeiden tietokoneiden kehityksen.
Philcon pyrkimys transistorin pienentämiseksi ja parantamiseksi veivät sen työskentelemään Yhdysvaltain armeijan ja NASAn kanssa. Vuoteen 1960 mennessä taloudelliset vaikeudet kuitenkin pakottivat yhtiön etsimään ulkopuolista ostajaa.
Ford puolestaan etsi mahdollisuuksia laajentaa tarjontaansa autoteollisuuden ulkopuolelle ja oli kiinnostunut Philcon uusien ja innovatiivisten teknologioiden mahdollisuuksista.
Ford osti yhtiön vuonna 1961 ja siirsi sen Aeronutronic -osaston uuteen, Philco-Fordiksi nimettyyn yksikköön.
Vuonna 1963 yhtiö kilpaili rinta rinnan teknologiajättien kuten IBM, RCA, Lockheed, Hughes Aircraft ja AT&T kanssa uuden Houstonissa sijaitsevan miehitetyn avaruuskeskuksen komentokeskuksen toteuttamisesta.
Vaikka Philco-Fordia pidettiin prosessin aikana altavastaajana, se lopulta valittiin pääurakoitsijaksi.
– Jos fuusiota Fordin kanssa ei olisi tapahtunut, yhtiötä ei todennäköisesti olisi edes harkittu tähän tehtävään sen vaatimien insinööriresurssien laajuuden vuoksi, totesi Walter LaBerge, Manager of Philco-Ford Houston Operations, kertoessaan projektista.
Rakennus, jollaista ei oltu koskaan aikaisemmin rakennettu
Philco-Fordin vastuut olivat suunnattomat. Niihin kuului aikaisemmin kokemattomien ongelmien ratkaisuun tarvittavan laitteiston ja ohjelmiston suunnittelu sekä komentokeskuksen rakentaminen, asentaminen, käynnistäminen ja testaaminen, mukaan lukien data- ja kontrollilinkit NASAn muualla sijaitseville seuranta-asemille.
– Lyhyesti sanottuna, jotta NASA pystyi vamistamaan Kuuhun laskeutumisen 1960-luvulla, se tarvitsi sellaista tietokoneavusteista päätöksentekokapasiteettia, jota kenelläkään ei ollut tarjolla Philco-Fordin saadessa sopimuksen, lukee yhtiön dokumenteissa tuolta ajalta.
Komentokeskus saatiin rakennettua valmiiksi noin kahdessa vuodessa – juuri ajoissa seuraamaan Gemini 3 –tehtävää maaliskuussa 1965 – ja se oli täysin toimintakykyinen muutamaa kuukautta myöhemmin, kun kaikki komentokeskuksen toiminnot siirrettiin Cape Kennedystä Houstonin miehitettyyn avaruuskeskukseen.
Valvontakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi Philco-Ford toimitti teknistä ja rakentamisen tukihenkilöstöä.
Järjestelmä päivitettiin jokaiseen tehtävään, ja jotkut näistä päivityksistä vaativat jopa 2 miljoonaa kytkentämuutosta.
Muut tilastot komentokeskuksesta ovat vielä nykyäänkin yhtä hämmästyttäviä kuin niiden asennuksen aikaan yli 50 vuotta sitten:
Yli 1500 erilaista mitattavaa telemetriatietoa astronautin terveydentilasta lentotietojen testituloksiin sisään järjestelmään samanaikaisesti.
Komentokeskuksessa oli maailman suurin televisiolähetyslaitteisto.
Toimintojen ylläpitämiseksi piti asentaa ja ylläpitää yli 96 000 kilometriä johtoja.
Viisi IBM 360/75 keskustietokonetta lähetti dataa yli 1300 näyttöön, joita tehtävän lennonvalvojat tarkkailivat.
Matka Kuuhun
Vaikka Philco-Ford oli mukana kaikissa Apollo-tehtävissä, kaksi nousee yli muiden niiden monimutkaisuuden vuoksi.
Apollo 8 oli ensimmäinen avaruusalus, joka kiersi Kuun kiertorataa ja palasi takaisin Maahan.
Tämä tehtävä asetti vakavia haasteita sekä henkilökunnalle että laitteistolle, koska signaalit ja data häviäisivät miehistön mentyä kiertoradalla Kuun taakse.
Huolta aiheutti myös, miten signaali löytyisi uudestaan tämän jälkeen.
Laitteisto toimi kuitenkin moitteettomasti, ja sen avulla astronautit pystyivät jopa lähettämään useita viestejä avaruudesta – mukaan lukien rauhanviesti jouluiltana 1968.
Heinäkuussa 1969 Apollo 11 oli koko maailman huomion kohteena. Philco-Fordin ja komentokeskuksen henkilökunnan työ oli entistä monimutkaisempaa tehtävän ennen kokemattoman luonteen vuoksi.
Maailman pidätellessä hengitystään 20. päivänä heinäkuuta, lähetys Kuun pinnalle laskeutumisesta välitettiin kaikkialle.
Astronautit suorittivat erilaisia kokeita ja keräsivät materiaalia Kuun pinnalta.
He asettivat paikoilleen tutkimuslaitteiston (Early Apollo Scientific Experiments Package, EASEP), joka jäi Kuun pinnalle ja tarkkaili ympäröiviä olosuhteita.
EASEP oli NASAn, Philco-Fordin ja IBM:n yhteinen projekti. Astronauttien palattua onnistuneesti takaisin 24.7.1969, tutkimuslaitteisto jäi paikoilleen lähettämään dataa vielä vuoden ajan.
Elämää ‘ihmiskunnan suuren harppauksen’ jälkeen
Philco-Fordin rooli komentokeskuksessa jatkui myös sen jälkeen, kun Apollo-tehtävät korvasivat Skylab, Apollo-Soyuz ja loppujen lopuksi Avaruussukkula.
Yhtiö sai vuonna 1976 uuden nimen, Ford Aerospace and Communications Corporation, ja alkoi tuottaa lisää palveluita satelliittiviestintään, mukaan lukien korkeanopeuksiset informaatiojärjestelmät viesti- ja ympäristösatelliiteille.
Eräässä vaiheessa 1980-luvun alkupuolella Ford Aerospace oli rakentanut yli puolet kiertoradalla olevista viestisatelliiteista.
Ford Motor Company jätti avaruusalan vuonna 1990 myytyään Ford Aerospacen Loral Corporationille.
Yhtiössä on kuitenkin edelleen voimissaan sama uteliaisuuden ja innovaatioiden ilmapiiri, joka toimi moottorina sen avaruusponnisteluille.
Ford on tehnyt suuria investointeja ja ottanut edistysaskeleita autonomisessa autoilussa sekä autojen liitettävyydessä ja sähköistämisessä.
Ford on myös aktiivinen liikennejärjestelmien liittämisessä tehokkaammin muihin verkkoihin, ja työskentelee aktiivisesti valjastaakseen teknologian auttamaan kaupunkeja niiden liikennehaasteissa.
Ford on aikaisemminkin luonut maata mullistavaa teknologiaa, ja tämän ansiosta yhtiössä uskotaan, että sen on jälleen mahdollista parantaa ihmisten elämää, tällä kertaa maan pinnalla
Avaruustehtävän komentokeskuksesta tuli koko maailman tunteman avaruuskilpailun symboli, jota historioitsija Layne Karafantis kuvasi sanoilla ”erityisesti vuosisadan puolivälin teknologian tunnetuin ilmentymä: maailmanlaajuinen valvontakeskus.”
– Täynnä valvontapöytiä, tietokoneita ja ajantasaista tietoa näyttäviä näyttöjä olevasta avaruustehtävän komentokeskuksesta Houstonissa tuli ikoninen, hän jatkoi.
– Komentokeskus oli dynaaminen tila, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa oli otettu huomioon lähes kaikki mahdolliset epävarmuustekijät. Philco-Fordin tiimin työ keskuksessa olevien näyttöjen, viestimien ja tietojenkäsittelyteknologian integroinnissa mahdollisti miehitetyn kuumatkan.
Kuten muukin maailma, Henry Ford II katsoi ihaillen tehtävän onnistumista, inspiroituen sen merkityksestä – ja mitä se voisi tarkoittaa myös tulevaisuudellemme maan päällä.
– Vain muutama sukupolvi sitten useimmat ihmiset elivät ja kuolivat muutamien mailien sisällä syntymäpaikastaan, hän sanoi lausunnossaan.
– Nyt näköpiirimme ovat käytännössä rajattomat. Jos ihminen pystyy kävelemään Kuussa, hän voi katsoa myös muita aurinkokunnan planeettoja. Kuten Kolumbuksen on täytynyt ajatella katsoessaan uhkaavaa valtamerta… Jos me olemme yhtä päättäväisiä ja halukkaita sitouttamaan resurssimme, voimme hallita kaupunkien ongelmia aivan kuten hallitsimme avaruuden haasteet.
Kirjoittanut Ted Ryan, Archives and Heritage Brand Manager, Ford Motor Company
