Koti Blogi Sivu 1835

Autoala kannattaa kevytautolain jatkovalmistelua

Kuva: Clas von Bell

Kevytautoja koskeva lain voimaantuloon otettiin vuoden aikalisä. Uudistuksen oli alun perin tarkoitus astua voimaan marraskuun alussa.

Nopeudeltaan rajoitetut henkilöautot salliva lainsäädännön tavoitteena on mahdollistaa nuorille uuden aiempaa turvallisempi liikkumisen vaihtoehto mopojen, mopoautojen ja maataloustraktorien rinnalle, todetaan Autotuojat ja -teollisuuden tiedotteessa.

Kevytautoja koskeva lakimuutos valmisteltiin vuonna 2018 ja se hyväksyttiin eduskunnassa lähes yksimielisesti viime joulukuussa. Kevään aikana liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut lainsäädäntöä tarkentavia asetuksia.

EU-komissio nosti kevytautoja koskevia asetuksia käsitelleessä kirjeessään esille lakimuutoksen ongelmakohtia suhteessa EU-sääntelyyn.

Jäsenmailla on kuitenkin kansallista päätösvaltaa traktoriluokan ajokortti- ja ajoneuvolainsäädännössä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja hallitus ovat päättäneet jatkaa lain valmistelua.

– Hallituksen ratkaisu on oikea, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

– EU-komission ajokorttilainsäädäntöön nojautuvan kannan nostamassa keskustelussa on unohtunut lain perimmäinen tarkoitus – kevytauto parantaa nuorten liikenneturvallisuutta ja lisää itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia alueilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on huono, Kallio jatkaa.

EU on sallinut myös Ruotsille kaksipaikkaisen ns. A-traktorien ajoneuvoluokan, jota voidaan kuljettaa AM-ajokortilla. Kevytautot ovatkin modernisoitu versio Ruotsin A-traktoreista. Kyse on pitkälti traktoriluokan ja siihen sovellettavan ajokorttiluokan tulkinnoista.

Kevytautoille on Suomen liikennejärjestelmässä tarvetta

Kevytautouudistus tähtää nuorten liikkumismahdollisuuksien parantamiseen.
Uudistus parantaa nuorten liikenneturvallisuutta, sillä se korvaa erityisesti mopolla, kevytmoottoripyörällä ja maataloustraktorilla tehtyjä matkoja.
Kevytauto on selvästi turvallisempaa teknologiaa kuin sen muut mopo- tai traktorikortilla ajettavat ajoneuvovaihtoehdot.

Nopeusrajoitetun kevytauton turvallisuusominaisuudet korostuvat Suomen kaltaisessa maassa, jonka pitkän ja pimeän talvikauden aikana sää- ja keliolosuhteet ovat haastavat.

Modernista henkilöautosta muutoskatsastettavissa kevytautoissa on monia kehittyneitä turvavarusteita – esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä ja automaattinen hätäjarrutus, joka vähentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vakavia loukkaantumisia ja kuolemia jopa 30-55 prosenttia.

Henkilöautoilla on ollut pakollinen jalankulkijatörmäystesti vuodesta 2011 ja jo vuodesta 2006 lähtien autojen valmistuksessa on otettu huomioon jalankulkijaturvallisuus auton keulan muotojen ja materiaalien suunnittelussa.

Kevytautojen säännellyt päästöt ovat selvästi mopoautoja pienemmät tiukempien päästövaatimusten takia. Autolla tehtävän nuorten saattoliikenteen tarpeen väheneminen vähentäisi myös liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Uudistus on odotettu ja tervetullut monessa kotitaloudessa, jossa nuorten vaihtoehdot itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen ovat nykyisin rajalliset.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kuolonkolari Lahdentiellä Vantaalla

Kuva: CvB.

Tänään aamulla Vantaalla Lahdentiellä tapahtui kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus.

Poliisin tiedotteen mukaan osallisena onnettomuudessa oli henkilöauto ja kuorma-auto.

Kolari tapahtui Lahdentiellä Koivukylänväylän liikenneympyrän ja Valkoisenlähteentien välillä.

Poliisin mukaan yksi henkilö menehtyi kolarissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Mies menehtyi ulosajossa Asikkalassa

Kuva: CvB.

Hätäkeskukselle ilmoitettiin torstaina kello 16.37 henkilöauton ulosajosta Asikkalan Raittinsaarentiellä.

Tapahtumapaikkatutkinnassa poliisipartio sai selville, että 43-vuotias mies oli ajanut henkilöautolla Raittinsaarentietä Viitailan suunnasta.

Auto ajautui oikealle kaartuvassa mutkassa tien reunaan suistuen kulkusuunnassaan vasemmalle puolelle ojan yli päin kuusta. Auto jäi törmäyksen jälkeen oikealle kyljelle.

Autoa kuljettanut mies menehtyi onnettomuuspaikalle, todetaan poliisin tiedotteessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Siirretäänkö kevytautolain voimaantulo vuodella?

Kuva: CvB.

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi kevytautolakien voimaantulon lykkäämisestä lausuntokierrokselle 6.9.2019.

Esityksen mukaan lakien voimaantuloa lykättäisiin vuodella 1.11.2020 saakka.

Mikäli kevytautoja koskevien lakien voimaantuloa ei muuteta, tulee kevytautolainsäädäntö voimaan 1.11.2019.

Kevytautolakien voimaantulon siirtäminen liittyy Euroopan unionin komission tiukentuneeseen kantaan unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamisesta. Voimaantulon siirtämisen tavoitteena on selvittää, onko Suomen lainsäädäntöä mahdollista muuttaa unionin lainsäädännön mukaiseksi.

Lakien voimaantuloon nykyisessä muodossa liittyy riski siitä, että Euroopan unionin komissio käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.

Ministeriö on käynyt tilanteesta keskustelua myös oikeuskanslerin kanssa.

Oikeuskansleri ei oikeudellisesta näkökulmasta suosittele Euroopan komission arvion mukaan EU-oikeuden kanssa ristiriidassa olevia lakeja toimeenpanevien valtioneuvoston asetusten antamista.

Oikeuskansleri on keskustelussa arvioinut, että tässä tilanteessa lakien voimaantuloa olisi oikeudellisesti mahdollista lykätä uuden hallituksen esityksen perusteella hyväksyttävällä lailla.

Lainvalmistelu edellisellä hallituskaudella

Kevytautoja koskeva hanke alkoi jo vuonna 2017, jolloin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (Liikenne- ja viestintävirasto 1.1.2019 alkaen) selvitti yhteistyössä ministeriön kanssa nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen käyttöönottoa erityisesti nuorten käyttöön. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisten muutosten vaikutuksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia.

Kevytautoja koskevien lakien valmistelun aikataulu:

  • lakihankkeen asettaminen 22.1.2018
  • avoin lausuntokierros 5.6 – 10.7.2018
  • eduskuntakäsittely 4.10.2018 – 8.1.2019
  • eduskunnan hyväksyntä 18.12.2018 ja eduskunnan vastaus hallitukselle 8.1.2019
  • presidentin vahvistus 18.1.2019

Lain hyväksynnän yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kevytautojen käytön turvallisuutta ja sääntelyn vaikutuksia erittäin tiiviisti ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin tarpeen vaatiessa.

Ministeriö aloitti kevytautoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun pian lain vahvistamisen jälkeen.

Kevytautoja koskevat asetusluonnokset olivat avoimella lausuntokierroksella 3.5. – 20.6.2019. Ministeriö julkaisi lausuntoyhteenvedon 3.7.2019. Asetusten valmistelu on keskeytettynä edellä kuvatusta tilanteesta johtuen.

Vastaavasti Liikenne- ja viestintäviraston määräyksellä annettavat kevytautoja koskevat tekniset vaatimukset ovat olleet avoimesti lausuttavana 3.5. – 20.6.2019. Myös määräysten valmistelu on keskeytettynä edellä kuvatusta tilanteesta johtuen.

Komissiolta kaksi huomautusta

EU:n komissio antoi Suomelle ensimmäisen huomautuksen kevytautoja koskevien lakien sisällöstä 24.9.2018. Huomautuksen mukaan ehdotetut lakimuutokset eivät täyttäneet unionin lainsäädännön vaatimuksia erityisesti unionin ajokorttilainsäädännön osalta.

Edellinen hallitus ja eduskunta ottivat komission huomautuksen huomioon, mutta katsoivat, että ehdotetut lakimuutokset kuitenkin vastasivat riittävällä tavalla unionin lainsäädännön tulkintakäytäntöä.

Lakiesityksen katsottiin olevan tarkoituksenmukainen toteuttamistapa, jolla saavutetaan kevytautoja koskevan lainsäädännön tavoitteet.

Komissio antoi Suomelle toisen huomautuksen 1.8.2019 kevytautolakeihin liittyvistä valtioneuvoston asetusten luonnoksista ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä.

Huomautuksen sisältö on pääosin sama kuin lakien valmisteluvaiheessa annetussa huomautuksessa. Uudessa huomautuksessa komissio kuitenkin tiukensi tulkintaansa siitä, miten ajokorttidirektiiviä sovelletaan niin kutsutun traktoriluokan ajoneuvoihin.

Mikä on kevytauto?

Kevytautosäädökset sallisivat 15 vuotta täyttäneen kuljettaa mopoautokortilla (AM121-luokka) kevytautoa, joka on muutoskatsastettu henkilöautosta.
Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta.

Kevytautot ovat T1-luokan ajoneuvoja, jotka on muutettu vuonna 2015 tai sen jälkeen käyttöönotetusta M1-luokan ajoneuvosta eli henkilöautosta.

Kevytauton suurin rakenteellinen nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa ja sen omamassa ajokuntoisena voi olla enintään 1 500 kg, tai enintään 1 800 kg, jos ajoneuvon käyttövoimana on yksinomaan sähkö.

Mitä seuraavaksi?

Lakien voimaantulon lykkäämistä koskevan esityksen lausuntoaika päättyy 19.9.2019. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

Ministeriö tulee lisäksi järjestämään sidosryhmille kuulemistilaisuuden ennen lausuntoajan päättymistä.

Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Kevytautoja koskevien lakien voimaantulon siirtämisestä päättää eduskunta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Mercedes esittelee Frankfurtissa A- ja B-sarjan ladattavat hybridit

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benz laajentaa ladattavien hybridien mallistoaan Frankfurtin autonäyttelyssä, jossa esitellään pistokehybridiversiot A- ja B-luokan kompaktimalleista.

EQ Power -teknologia takaa esimerkiksi A 250 e -mallille 1,4–1,5 litran keskikulutuksen ja 32–34 gramman CO2-päästöt kilometrillä. Mallin yhdistetty sähkönkulutus on 14,7–15 kWh/100 km.

Vastaavat arvot B 250 e:ssä ovat: 1,4–1,6 l/100 km, 32–36 g/km ja 14,7–15,4 kWh/100 km.

Molempien mallien hinnastot julkaistaan lokakuussa ja ensimmäiset asiakkaat saavat autonsa tammikuussa 2020.

EQ Power -teknologia takaa (WLPT-normin mukaan mitattuna) autoille 56 – 69 kilometrin sähköisen toimintamatkan.

Sähkömoottorin suurin teho on 75 kW (102 hv) ja järjestelmän yhteisteho 160 kW (218 hv).

Huippunopeus ajettaessa sähköllä on rajoitettu 140 kilometriin tunnissa.
Polttomoottorilla ajettaessa huippunopeus on 235 – 240 km/h mallista riippuen. Tavaratila on käytännössä ennallaan hybriditeknologiasta huolimatta.

Mercedes-Benz aikoo esitellä Suomessa yli 20 uutta lataushybridiä ensi vuoden loppuun mennessä.

Lataushybridimallistosta saadaan esimakua jo ensi viikolla Frankfurtin IAA-näyttelyssä, jossa maailman ensi-iltansa saavat uudet GLC 300 e ja GLE 350 de -mallit.

Muita uutuusmalleja ovat GLE Coupe ja GLE AMG 53 Coupe, uudet GLB ja GLB AMG 35 sekä smartin mallistossa uudistuneet sähköiset smart EQ fortwo Coupe/Cabrio sekä smart EQ forfour.

Ensimmäistä kertaa autonäyttelyssä ovat esillä täyssähköinen tila-auto EQV sekä turvallisuustekninen tutkimusauto ESF 2019.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

BMW Ralli -sarjan tiukka pistekamppailu jatkuu Urjala-rallissa

Jaakko Lavio. Kuva: Marko Kyöstilä.

Neljä kuljettajaa käy tiukkaa kamppailua rallin BMW-sarjan mestaruudesta, kun jäljellä on kaksi osakilpailua.

BMW-merkkisarja on osoittanut tälläkin kaudella tasaisuutensa, sillä kaikissa neljässä ajetussa osakilpailussa on ollut eri voittaja.

AL-Härmän Sami Laurila voitti tammikuussa Savonlinnan Seurahuone-rallin, EPUA:n Lasse Hirvijärvi helmikuussa Laukaan Peurunka-rallin, AL-Härmän Riku Koski maaliskuussa Lapua-rallin ja Jämsän Äijien Jaakko Lavio kesäkuussa Oripäässä Kaasujalka-rallin.

Kaikissa kolmessa ajamassaan kisassa kärkikolmikkoon sijoittunut Lavio johtaa sarjaa 61 pisteellä.

Niin ikään kolmesta kisasta pisteitä keränneillä Laurilalla ja Koskella on 57 pistettä. Lappeenrannan RT:n Toni Parkkisen 56 pistettä ovat niin ikään peräisin kolmesta kisasta.

Loppupisteisiin lasketaan kilpailijan viisi parasta sijoitusta, joten mestaruuteen mielivien kuljettajien on ajettava kärkivauhtia maaliin sekä nyt 7.9. Urjala-rallissa että sarjan 12.10. päättävässä Naantalin Rantarallissa.

Nyt lauantaina ajettavassa Urjala-rallissa ajetaan 156 erikoiskoekilometriä Akaan, Forssan, Hämeenlinnan ja Urjalan teillä. Kilpailun keskuspaikkana toimii Toijala.

BMW Ralli -sarjan 11 autokuntaa ajavat numeroilla 65–75 käännetyssä paremmuusjärjestyksessä, eli Jaakko Lavion numero on 75, Sami Laurilan 74 ja Riku Kosken 73.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Rinta-Joupin Autoliikkeen 22. toimipiste avautuu Vantaalle

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Rinta-Joupin Autoliikkeen laajennus jatkuu. Seuraavaksi avataan yrityksen 22. toimipiste syyskuussa.

Vantaan Petikkoon, osoitteeseen Tiilenpojanlenkki 6, avattava toimipiste on järjestyksessä jo kolmas uusi Rinta-Joupin toimipiste kuluvan vuoden aikana.

Vantaalle avattava toimipiste keskittyy vaihtoautojen myyntiin ja ostoon. Vantaan toimipiste työllistää aluksi 8 työntekijää.

Suuri valikoima vaihtoautoja pääkaupunkiseudulle

Rinta-Joupin Autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi on tyytyväinen yrityksen laajenemistahtiin ja kertoo Vantaan toimispiteen olevan yksi tapa tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita.

– Viime vuonna myynti kasvoi ja omistajaa vaihtoi 25 000 ajoneuvoa. Tällekin vuodella odotamme noin 15 %:n kasvua autojen määrälliseen myyntiin.

Toimipisteessä olevien autojen lisäksi asiakas voi tehdä kaikista yli 3 000 ajoneuvosta kaupat lähimmässä toimipisteessä. Kaikkiin autoihin voi tutustua etukäteen osoitteessa rinta-jouppi.com.

Rinta-Joupin Autoliikkeen on määrä avata syyskuun aikana myös uudet Salon ja Kouvolan toimipisteet, joista tiedotettiin jo aiemmin kesällä. Yritys jatkaa toimintansa laajentamista ja katsoo, että sekä käytettyjen että uusien autojen, tavara-ajoneuvojen ja matkailuajoneuvojen markkinoilla on vielä tilaa kasvaa.

Rinta-Joupin Autoliike on tänä vuonna laajentanut myös merkkiedustuksiaan eri puolilla Suomea.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Scania lisää 13-litraisten moottorien valikoimaansa 540 hevosvoiman mallin

Kuva: Scania.

Scanian 13-litraisten moottorien valikoimaan on nyt lisätty uusi 540-hevosvoimainen vaihtoehto.

Uusi DC13 166 -moottori on suunnattu etupäässä käyttökohteisiin, joissa korkea teho ja hyvä ajettavuus ovat tärkeitä ja joissa hyötykuorman maksimointi on tärkeää.

Scanian kuusisylinteristen rivimoottorien valikoimaan kuuluu nyt viisi erilaista mallia: 370, 410, 450, 500 ja 540 hevosvoiman versiot.

Uusi 540 hevosvoiman malli hyödyntää paljolti 500-hevosvoimaisen sisaruksensa tekniikkaa. Molemmissa on esimerkiksi vankka kiinteägeometrinen turbo, jossa käytetään liukulaakerien sijaan kuulalaakereita.

2 700 Nm:n vääntömomentti saadaan jo 1000 kierroksella minuutissa. Siksi moottori soveltuu monenlaiseen käyttöön alakierroksille optimoidusta nopeasta vaihteistosta aina napavälitteisten akselien tuomaan erinomaiseen liikkeellelähtökykyyn, jota tarvitaan esimerkiksi maansiirrossa, todetaan Scanian tiedotteessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Uudet Peugeot 508 Hybrid -mallit kulkevat sähköllä yli 50 km

Kuva. Peugeot.

Peugeot vahvistaa lähikuukausina mallistoaan useilla sähköistetyn voimalinjan malleilla.

Ensin julkaistiin nelivetoisen Peugeot 3008 GT Hybrid4 –lataushybridin luokkansa alhaisimmat CO2-päästöarvot. Nyt uudet Peugeot 508 Hybrid sekä 508 SW Hybrid ovat saaneet WLTP-sertifioinnin mukaiset testitulokset hyvillä arvoilla:

  • 508 Hybrid: 29g(1) CO₂/km (1,3L /100 km) ja 54 km toimintasäde(2) 100 % sähköllä ajettaessa
  • 508 SW Hybrid: 30g(3) CO₂ /km (1,3L /100km) ja 52 km toimintasäde(4) 100 % sähköllä ajettaessa

Moottorien yhteisteho 225 hv

Peugeot 508 Hybrid ja 508 SW Hybrid yhdistävät 180 hv PureTech-bensiinimoottorin sekä 110 hv (80 kW) sähkömoottorin ja tuottavat yhdessä 225 hv (165 kW) tehon.

Peugeot 508 Hybrid ja 508 SW Hybrid -mallien omistajuus- sekä käyttökustannukset vastaavat BlueHDi 130 EAT8 –dieselmoottorin käyttöä (maakohtainen verotuskäytäntö voi vaikuttaa tulokseen).

Yrityksille kustannus on laskettu olettaen vuosittaisen ajon olevan 30 000 km, ja että 65 prosenttia ajosta toteutetaan hybrid-tilassa ja loput 35 prosenttia täyssähköllä.

Yksityishenkilön käytössä vastaava laskenta perustuu oletukseen 15 000 km vuosittaisesta ajomäärästä, josta 50 prosenttia ajetaan hybridinä ja 50 prosenttia täyssähköllä.

Akun kapasiteetti on 11,8 kWh. 508 sedanilla se mahdollistaa 54 kilometrin(1) toimintasäteen sähköllä ajettaessa ja vastaavasti 52 kilometrin(4) toimintasäteen SW-versiolla.

Molemmat arvot ovat WLTP-sertifikaatin mukaisesti mitattuja. Uudelleenlataus Wallbox-latauspisteen avulla kestää 1h 45min.

Molemmissa malleissa käytettävä Emp2 (Efficient Modular Platform) –alustarakenne mahdollistaa voimalinjan ja akun sijoittamisen siten, ettei auton tilavuudessa ole tarvinnut tehdä kompromissia.

Sisätilat ovat yhtä tilavat kuin perinteisissä polttomoottoriversioissa, samoin tavaratilan koko on pysynyt ennallaan (487 l Peugeot 508:ssa ja 530 l Peugeot 508 SW:ssa).

Kuva: Peugeot.

Jokainen ajoasetus on erilainen ja muuttaa kuljettajan kokemusta:

  • Zero Emission –ajotila etenee puhtaasti sähköllä ja on hiljainen
  • Sport-tilan suorituskyky ottaa kaikki moottorien tarjoamat tehot käyttöön
  • Hybrid-tila tuo ajoon monipuolisuutta
  • Comfort-tila yhdistää Hybrid-tilan hallitun iskunvaimennuksen mukavuuteen

Kumpikin lataushybridimalli mahdollistaa myös vetokoukun asentamisen.

Uusi sähköinen voimalinja on saatavana kolmeen eri vakiovarustetasoon:

  • Allure: erittäin hyvin varusteltu, taloudellinen versio
  • GT Line: dynaaminen kokonaisuus
  • GT: huippuvarusteltu, “top-of-the-range” –malli vaativaan makuun. Uusi hienostunut

Alcantara Greval Grey –verhoilu toimitetaan aina standardina.

Uudet lataushybridimallit esitellään Suomessa vielä kuluvan vuoden lopulla ja niiden asiakasluovutukset alkavat heti vuoden 2020 alussa.

(1) 34g asti valituista varusteista riippuen
(2) 48 km valituista varusteista riippuen
(3) 36g asti valituista varusteista riippuen
(4) 47 km valituista varusteista riippuen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Rauman ulosajon uhrit eivät päässeet ulos palavasta autosta

Kuva: CvB.

Rauman järjestyspoliisin partio sain hätäkeskukselta tiedon eilen kello 23.31, että henkilöauto on ajanut ulos Kodisjoentiellä. Hätäkeskus kertoi, että autossa oli kolme henkilöä ja auto palaa.

Partio oli paikalla kuusi minuuttia tehtävän saamisesta jolloin ulosajanut henkilöauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.

Partion saapuessa paikalla oli myös sivullisia henkilöitä, joiden puhuttamisessa selvisi, etteivät he olleet nähneet ulosajoa.

Sivullisten kertomana selvisi, että autossa oli sisällä kolme henkilöä eikä kukaan päässyt poistumaan autosta. Yksi sivullisista oli yrittänyt suorittaa pelastustoimia siinä kuitenkaan onnistumatta.

Pelastuslaitos saapui paikalle nopeasti poliisin jälkeen ryhtyen sammuttamaan palavaa autoa. Uhrien pelastamiseksi ei kuitenkaan ollut mitään enää tehtävissä.

Poliisin suorittamassa paikkatutkinnassa selvisi, että kyseinen auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.

Auto oli poliisin mukaan luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin.

Auton vaurioista ja suistumisjäljistä oli pääteltävissä, että ajoneuvo oli tullut mutkaan ylinopeutta käyttäen. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.

Onnettomuuspaikka sijaitsee Kodisjoentiellä noin 3,5 kilometriä Vasaraistentien risteyksestä Kodisjoen suuntaan. Kyseisellä tieosuudella on 80 km/h nopeusrajoitus.

Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Kaikkien uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.

Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkintaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.

Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //