Kuljettaja voi muokata omaa liikennekäyttäytymistään vaihtamalla ajoneuvonsa brändiä ja mallia.
Asiasta on puhunut Suomessa muun muassa liikennepsykologi Mika Hatakka. Kyse ei ole peruspersoonallisuuden muuttamisesta, vaan taipumusten lietsomisesta tai lieventämisestä.
– Esimerkiksi kaahailuun ja parkkisakkoihin taipuvainen voi rauhoittaa liikennekäyttäytymistään vaihtamalla isosta ja maskuliinisesta kulkupelistä vaikkapa rauhallisempaan perheautoon. Kyse on brändeistä, jollaiset eri automerkit ovat rakentaneet itsestään. Brändit ovat mielikuvia, ja mielikuvat muokkaavat toimintaamme, mobiilipysäköinnin maksupalveluja tarjoavan EasyParkin Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen kommentoi.
Luonnollisestikaan kyse ei ole varmuudella kaikkien kohdalla toimivasta psykologiasta, mutta peruslähtökohta on se, että auto- tai moottoripyörämerkkivalinnalla voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä liikenteessä.
Jos tuntee tarvetta hienoiselle itseluottamuksen lisäykselle, kannattaa etsiytyä esimerkiksi BMW:n tai Mercedes-Benzin rattiin. Ja jos taas pyrkii rauhoittamaan rattiraivoaan, vaikkapa Škoda tai Kia voisi toimia.
– Toki brändit usein tavoittavat hakemansa ihmisryhmät. Niinpä luonnostaan intohimoiset kuskit tapaavat ajaa intohimoja lietsovilla brändeillä. Se liittyy siihen, että ajoneuvolla rakennetaan paitsi omaa julkikuvaa myös minäkuvaa. Siksi ei ole yleistä, että tietynlainen ihminen valitsee luonteensa kanssa ristiriidassa olevan autobrändin. Silloin tämä liikennekäyttäytymisen muokkaamiskeino jää käyttämättä, Kolehmainen kertoo.
Vaikutuksessa ei ole kyse suorituskyvystä. Muskeli-Mersulla saattaa päästä lujempaa kuin kauppakassi-Kialla, mutta kaahailu ja parkkitörttöily luonnistuu kyllä kaikenlaisilla autoilla.
– Toki tämä on turvallisuuskysymyskin. Kaikki tahdikasta ja sujuvaa liikkumista edistävät keinot totta kai lisäävät liikenneturvallisuutta, Kolehmainen muistuttaa.
Liki puolet BMW-kuskeista pysäköi tietoisesti väärin
Mobiilipysäköintipalvelu EasyPark teetti vuoden 2017 toukokuussa kyselytutkimuksen pysäköintivirhemaksujen ja liikennerikkomuksista saatujen sakkojen määristä.
Tuolloin huomattavaa oli, että neljännes BMW-kuljettajista oli itsekin sitä mieltä, että BMW-kuljettajien liikennekäyttäytymisessä olisi petraamisen varaa.
Tutkimuksen vastauksista selvisi, että liikennerikkomuksista (esim. punaisia päin ajaminen, puhelimen käyttö ajaessa, turvavyön käyttämättömyys, liikennemerkkien noudattamatta jättäminen) eniten sakkoja kirjoitetaan Mercedes Benz -kuskeille.
Heistä melkein neljännes on saanut viranomaisen maksulapun. Seuraavaksi korkeimmalle sakkopallille nousi BMW ja kolmanneksi tuli Škoda. Vähiten liikennerikkomussakkoja saavat Volvolla, Nissanilla ja Fordilla ajavat.
BMW ja Mercedes Benz olivat kärkikaksikko myös vastauksissa, joissa autoilijat yksilöivät automerkkejä, joilla parkkeerataan leväperäisimmin. Parhaiten parkkeerataan Toyotalla, Volvolla ja Volkswagenilla.
– Peräti 41 prosenttia BMW-kuskeista kertoi pysäköivänsä tietoisesti lainvastaisesti. Mutta ylipäätään kyselytutkimuksen vastauksissakin todennäköisesti näkyvät mielikuvat autoista ja niiden kuljettajista. Jos BMW-kuski vaihtaisi perhe-Toyotaan, sekä muiden että hänen oma mielikuvansa hänestä muuttuisi heti, Kolehmainen toteaa.
Suomalaiset kiihtyvät pysäköidessään
Ajoneuvobrändeihin liitettävän kiihkomielisyyden sävy määräytyy pitkälti machoajattelulla. Mitä miehisempi – machompi – ajoneuvo ikään kuin on, sitä kiihkeämmin se kutsuu villiintymistä puoleensa.
Sinänsä suomalainen liikennekulttuuri ei kokonaisuutena ole mainittavan mahtaileva, mutta parkkeeraamisessa suomalaiset ovat eurooppalaisessa vertailussa kärsimättömiä.
EasyPark tutki asiaa vuoden 2018 tammi–helmikuussa teetetyllä kansainvälisellä kyselytutkimuksella. Selvisi, että Pohjoismaissa ärsyynnytään parkkitilan pitkittyvästä etsinnästä nopeammin kuin etelämpänä.
– Stereotypia kuumaverisistä eteläeurooppalaisista ei ainakaan tässä toteudu. Joka neljäs suomalainen sanoi ärsyyntyvänsä parkkipaikan etsimisestä viidessä minuutissa tai jopa nopeammin. Yli puolet suomalaiskuskeista ärsyyntyy etsinnän venyessä kymmeneen minuuttiin. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ollaan vielä Suomeakin kärsimättömämpiä. Näissä varmaankin näkyvät asukasmäärät ja kaupunkien rakenteet. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa on paljon Pohjoismaita enemmän populaatiota ja vanhempia kaupunkeja, joten siellä on jouduttu tottumaan ahtauteen. Suomessa taas on totuttu, että oma soppi löytyy noin vain, Kolehmainen sanoo ja jatkaa:
– Pysäköintimielessä eri automerkeillä on jo ihan konkreettisiakin eroavaisuuksia autojen kokoeroissa. Useimmat BMW:t ja Mercedes Benzit ovat kookkaita, joten niille on myös vaikeampaa löytää tilaa. Kun taas vaikkapa Toyotalta löytyy paljon kompaktin kokoisia parkki-ihmeitä. Tosin tämä seikka ei taida päteä Volvoon, jonka kuljettajat myös mainittiin erityistunnollisiksi parkkeeraajiksi.
Katso myös tämä: Rattiraivo on tullut aikaisempaa näkyvämmäksi
Lue myös tämä: Kuulutko riskiryhmään? Ärsyynnytkö helposti parkkipaikan etsinnässä?
