Koti Blogi Sivu 1746

Liikenneopettajat: Ajokorttilaki saatava kuntoon — opetuspainotteinen malli takaisin ja laiton kaupallinen opetuslupaopetus kitkettävä

Kuva: Liikenneopetus.

Julkisuudessa käydään kovaa keskustelua ajokorttilain epäonnistumisesta. Liikenneopettajien mukaan tulisi palata opetuspainotteiseen malliin, sillä tutkintopainotteinen malli ei toimi.

Myös Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen tiedotteen mukaan suurimpia ajokorttilain ongelmia ovat muun muassa ajokorttilaissa säädetty liian vähäinen opetusmäärä, kohonneet ajokortin suorituskustannukset kokeiden uusintojen myötä sekä opetuslupiin liittyvä harmaa talous.

Autoliitto puolestaan tiedotti, että opetuslupaoppilaat pärjäävät kokeissa paremmin kuin esimerkiksi autokoulun oppilaat. Tähän on luonnollinen selitys: opetuslupalaiset ajavat kolminkertaisen määrän autokouluoppilaisiin verrattuna.

Traficomin tilastojen perusteella opetusluvalla ajetaan keskimäärin reilu 30 tuntia ennen ajokoetta, kun autokoulussa keskimääräinen opetusmäärä on reilu 10h. Ero ajotuntien määrässä on suuri.

Opetuslupalaiset käyvät lisäksi ennen ajokoetta autokoulussa suorittamassa riskienhallintakurssin, johon kuuluu 4 teoriatuntia ja 4 ajotuntia.

Liikenneopettajat korostavat sitä, että enemmistö ajokortin suorittajista hankkii ajokortin ammattiin koulutetun liikenneopettajan opissa ja tästä syystä ajokorttilain opetusmääriä tulee tarkastella ensisijaisesti ammattimaista opetusta antavien näkökulmasta.

Opetusmäärien lisäksi toinen suuri ongelma on opetuslupaopetukseen pesiytynyt ajokorttilain vastainen toiminta.

Ajokorttilaki on epäonnistunut tavoitteissaan, ratkaisuna opetuspainotteiseen malliin palaaminen

Ajokorttilain yhtenä tarkoituksena oli tehdä opetuksesta vapaaehtoista, jossa oppilas itse arvioisi tarvitsemansa opetuksen määrän. Tämä tavoite on epäonnistunut.

Kaikilta nuorilta ei voida odottaa tällaisen itsenäisen päätöksen tekemistä ja tästä syystä riittävä opetusmäärä tulee määrittää lainsäädännöllisin keinoin.

Opettajat painottavat, että ammattimaisessa opetuksessa jo muutaman tunnin teoria- ja ajo-opetuksen lisäämisellä päästäisiin hyviin tuloksiin, samoihin tuloksiin joita saavutettiin aiemman ajokorttilain aikana. Tällöin myös kalliit uusintakokeet jäävät pois.

Aiemman opetusmallin aikana oppilaat suoriutuivat kokeista hyvin, mutta mikä tärkeämpää, he saivat laajemman opetuksen ansiosta enemmän oppia oman ajokyvyn hallintaan, asenteisiin ja esimerkiksi taloudelliseen ja ekologiseen ajotapaan liittyvistä asioista.

Opetuspainotteinen malli tarjoaisi laadukkaamman, kokonaisvaltaisemman ja turvallisemman pohjan vastuulliseksi kuljettajaksi kasvamisessa.

Opetuslupaopetuksen harmaa talous — palkan ottaminen ilman autokoululupaa on ajokorttilain vastaista toimintaa

Liikenneopettajien mielestä perheensisäinen opetuslupaopetus on erinomainen vaihtoehto, sillä vastuulliset vanhemmat huolehtivat, että riittävä määrä teoriaopintoja ja ajotunteja tulee suoritettua ennen ajokokeeseen menoa.

Osa vanhemmista hankkii itselleen ja lapselleen lisäopetusta liikenneopettajan kanssa ns. yhteisopetuksena, joka on opettajien mukaan ollut erittäin positiivinen asia.

Ongelma opetusluvassa on se, että perhepiiriin tarkoitettua opetuslupamallia on alettu käyttämään härskisti harmaan talouden ansaintakeinona. Opetuslupaopettajalta ei enää vaadita teoriakokeen suorittamista eikä esimerkiksi jarrupolkimen muutoskatsastusta, joten kynnys lähteä ns. pimeisiin opetushommiin voi olla matala.

Esiin tulleissa tapauksissa toisilleen tuntemattomat opettaja ja oppilas kohtaavat, ja sopivat opetuksesta maksettavasta korvauksesta.

Tien päällä on opetusautoja, joissa lakisääteinen opettajan jarrupoljin ei toimi, ja tämä on huomattu vasta ajokokeeseen tultaessa ja tutkinnonvastaanottaja on joutunut perumaan ajokokeen.

Mitä tulee opetuslupaopetuksessa palkkion ottamiseen, toiminnassa ei ole oleellista pelkästään se, maksaako opetustyötä tehnyt palkkiostaan verot. Kyseessä on todennäköisesti ajokorttilain vastainen, sakotettavaksi määrätty toiminta.

Ajokorttilain 94 pykälä kieltää ammattimaisen tai kaupallisen opetuksen antamisen ilman autokoulululupaa sakon uhalla. Kaupalliseksi toiminta laskettaneen, mikäli opetusluvan haltija saa ajo-opetuksesta vähäistä suurempaa taloudellista voittoa, eli summan joka on suurempi kuin tosiasiallisesti opetuksesta aiheutuneet kulut ovat olleet.

Liikenneopettajien mukaan harmaa talous voisi olla kitkettävissä paremmalla valvonnalla, tai opetuslupaopettajan teoriakokeen ja muutoskatsastusvaatimuksen palauttamisella.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Rattijuopon auto sillalta jokeen — kuljettaja ei päässyt ulos autostaan

Kuva: CvB.

Mies soitti hätäkeskukseen puolen yön aikaan ja kertoi, että oli ajanut ulos tieltä Niemitiellä Hankasalmella.

Poliisin saapuessa tapahtumapaikalle ilmeni että henkilöautoa oli kuljetettu Niementietä ysitien suunnasta. Auto oli suistunut Niemijoen ylittävältä puusillalta kaiteen läpi Niemijokeen.

Auto oli joessa eikä kuljettaja päässyt omin avuin poistumaan autosta koska ovet eivät auenneet.

Pelastuslaitos joutui särkemään auton takalasin sekä yhden sivulasin jotta kuljettaja saatiin ulos autosta.

Kuljettajaksi ilmeni hiemen yli 60-vuotias mies. Hän puhalsi seulonta-alkometriin yli törkeän rattijuopumuksen rajan.

Sairaankuljetus tarkisti miehen vammat eikä hoidon tarvetta ollut.

Poliisi otti miehen kiinni epäiltynä törkeään rattijuopumukseen ja hänet kuljettiin Jyväskylän poliisilaitoksen säiytystiloihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Auton perän luistattelu vei kortin kolmelta

Kuva: CvB.

Poliisin partiot valvoivat liikennettä Keuruulla puolen yön aikaan. Keuruuntiellä Aseman ympyrästä lähti klo 00.05 kaksi autoa joiden perät olivat voimakkaassa sivuluisussa useita kertoja puolelta toiselle.

Poliisin tiedotteen mukaan tapahtumapaikalla on suojateitä ja kevyen liikenteen väylät molemmin puolin tietä. Muuta liikennettä oli melko paljon ja tien pinta oli liukas. Autoja kuljetti vuosina 1994 ja 1997 syntyneet miehet.

Klo 00.35 valtatieltä 23 henkilöauto kääntyi Mäntymäentielle siten että luistatti autoa useita kertoja sivuluisussa puolelta toiselle jatkaen samalla tyylillä edelleen Mäntymäentietä.

Kuljettajana oli vuonna 2001 syntynyt mies. Poliisin mukaan tien pinta oli erittäin liukas ja autossa kaksi matkustajaa.

Kaikken kolmen auton kuljettajille poliisi kirjoitti sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja heidän ajokortit otettiin poliisiin haltuun vakavan piittaamattomuuden vuoksi.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päivän huoltoasema: Shellin Bensiini- ja petrooliasema Helsingin Vaasankadulla

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Nyblin.

H>elsingin Vaasankadulla oli 1927 tällainen Masutin (Oy Shell AB:n) jakeluasema. Asemalla myytiin mainoksen mukaan bensiiniä ja petroolia.

Katso tästä muut Päivän huoltoasema -kuvat.

Taustalla oikealla näkyy Vaasankatu 7:n puutalo. Vasemmalla on Vaasankatu 4:n rakennustyöt käynnissä.

Kuvaajana on Nyblin ja kuva kuuluu Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

SnapSkan-palvelun tulokset paljastavat: suomalaiset ajavat hyväkuntoisilla talvirenkailla

Kuva: Nokian Renkaat.

SnapSkan on Nokian Renkaiden kehittämä maksuton digitaalinen palvelu, jonka tavoitteena on parantaa tieturvallisuutta kertomalla autoilijoille heidän renkaidensa kunnosta.

SnapSkan-mittapisteitä on parkkihalleissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa sekä useimmissa Vianor-palvelupisteissä läpi Suomen.

Lue myös tämä: Nokian Renkaiden urasyvyyttä mittava järjestelmä tarkastanut jo yli miljoona autoa

SnapSkanin mittaustulokset paljastavat, että suomalaisten talviturvallisuus on hyvällä tolalla renkaiden kunnon suhteen: marraskuusta 2018 maaliskuuhun 2019 välisellä ajalla mitatuista ajoneuvoista jopa 77 % on varustettu hyväkuntoisilla renkailla.

Tulos poikkeaa kesäajan tuloksista, sillä toukokuusta syyskuuhun 2019 mitatuissa ajoneuvoissa hyväkuntoisten renkaiden osuus oli vain 56 %.

Vastaavasti huonokuntoisilla renkailla talvikuukausina ajoi vain 4 % ajoneuvoista, kun taas kesällä huonossa kunnossa oli jopa 12 % mitattujen ajoneuvojen renkaista. Yhteensä marraskuun 2018 ja syyskuun 2019 välisenä aikana mitattiin lähes 650 000 ajoneuvon renkaat.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Suomen MotoGP-kisan liput myyntiin ensi viikolla

Kuva: CvB.

Kaksipyöräisten kuninkuusluokka MotoGP saapuu 10.-12. heinäkuuta 2020 Suomeen.

Ensimmäistä kertaa Suomessa KymiRingin uudella GP-radalla ajettavissa kisoissa ajetaan luokat MotoGP, Moto2 ja Moto3. MotoE-sarja vahvistetaan myöhemmin.

MotoGP-tunnelmasta pääsee nauttimaan KymiRingillä kolmena eri päivänä, sillä tapahtuma-alue on avoinna yleisölle jo perjantaina vapaiden harjoitusten aikana. Lauantaina ajetaan kaikkien luokkien aika-ajot ja sunnuntaina kisataan MM-pisteistä.

– Tulevan talven aikana maanrakennustyöt keskittyvät katsomoalueiden toimivuuteen. KymiRing on rata, jossa katsojille tarjoutuu poikkeuksellisen laaja näkyvyys koko kilparata-alueelle, toteaa KymiRingin ratajohtaja Timo Pohjola.

Liput KymiRingin MotoGP-osakilpailuun tulevat myyntiin tiistaina 3. joulukuuta klo 12:00 Lippu.fi:n kautta sekä MotoGP:n Suomen osakilpailun virallisilla kisasivustolla www.finlandmotogp.fi.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kuumailmapalloilija Bertrand Piccard teki Hyundai Nexolla polttokennoautojen maailmanennätysmatkan

Kuva: Hyundai.

Ranskalainen ilmailija ja Solar Impulse Foundation -säätiön presidentti Bertrand Piccard on tehnyt uuden maailmanennätyksen vetykäyttöisellä polttokennoautolla yhdellä tankkauksella ajetulla matkalla.

Hyundain tiedotteen mukaan Hyundai Nexolla ennätyksen ajanut Piccard starttasi matkaan Ranskan Sarreguemines’ssa sijaitsevalta FaHyencen tankkausasemalta maanantaina 25.11. ja saapui Le Bourgetissa sijaitsevalle ilmailu- ja avaruusmuseolle seuraavana päivänä taitettuaan 778 kilometrin taipaleen.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun polttokennolla energiansa tuottavalla tuotantoautolla on ajettu näin pitkä matka yhdellä tankkauksella.

Aiemmin muun muassa ensimmäiset maailmanympärilennot kuumailmapallolla ja aurinkoenergialla toimivalla lentokoneella tehnyt Piccard saattoi tällä kerralla ottaa mukaan myös matkustajia.

Näin sekä seikkailija että hänen matkakumppaninsa pääsivät kokemaan uuden autosukupolven jakaakseen kokemuksiaan ympäristönsuojelusta sekä vertaillakseen näkemyksiään kestävästä kehityksestä ja liikkuvuudesta.

Uutta ennätystä juhlistettiin Le Bourgetissa sijaitsevassa ilmailu- ja avaruusmuseossa, jossa esiteltiin myös Bertrand Piccardin aiempia ilmailun saralla tekemiä ennätyksiä.

Bertrand Piccard teki Solar Impulse -säätiön perustamisen yhteydessä ympäristöaloitteen, jossa haastetaan tekemään tuhat tehokasta ja tuottavaa ratkaisusta ympäristön suojelemiseksi.

Uusi ennätys pähkinänkuoressa:

  • Yhdellä tankkauksella ajettu matka: 778 kilometriä
  • Polttoainetta jäljellä maalissa: 49 kilometriksi
  • Ilmaa puhdistui: 404,6 kL (määrä jonka 23 ihmistä hengittää vuorokaudessa)
  • CO2-vähennys: 111,2 kg (saman kokoluokan ajoneuvon 778 km:n matkalla aiheuttama päästö)

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Auton kello väärässä ajassa puolet vuodesta?

Kuva: CvB.

Sääolosuhteiden muuttumisen lisäksi kellot ovat jälleen siirtyneet talviaikaan.

Autoklinikan kysely paljastaa, että suurin osa autoilijoista on tarkkana autonsa kellon kanssa ja vaihtaa sen oikeaan aikaan joko vuorokauden (61 prosenttia) tai viikon (25 prosenttia) sisällä kesä- tai talviaikaan siirtymisen jälkeen.

Seitsemän prosenttia taas myöntää, että auton kellon siirrossa menee yleensä yksi tai useampi kuukausi.

Mielenkiintoisesti vastanneiden joukossa on myös kellonsiirtoa täysin vältteleviä autoilijoita.

Neljä prosenttia kertoo pitävänsä autonsa kellon talviajassa ympäri vuoden, ja kolme prosenttia taas pitäytyy kesäajassa aina.

– Moderneissa autoissa kello siirtyy usein automaattisesti. Vanhemmissa malleissa ajan muuttaminen voi kuitenkin olla hyvinkin hankalaa, joten ymmärrän täysin, että tämä jää joillakin esimerkiksi huoltamoiden hoidettavaksi tai jopa täysin tekemättä, Autoklinikan Juha Heiskanen toteaa.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 028 mannersuomalaista, jotka käyttävät autoa vähintään satunnaisesti. Otos kerättiin elokuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kaksi kymmenestä ei lähde autoilemaan pimeällä tai liukkaalla säällä

Kuva: Matti Sulanto.

Suomen talvi on jälleen tuonut tullessaan lyhyet päivät ja liukkaat tiet.

Muuttuvat olosuhteet vaativat autoilijoilta mukautumista ja huolellisuutta liikenteessä, ja Autoklinikan tuoreen kyselyn perusteella ne myös karkottavat osan autoilijoista teiltä.

Useat välttelevät pimeällä tai liukkailla ajoa

16 prosenttia autoilijoista kertoo välttelevänsä ajamista pimeän aikaan. Syyksi suurin osa (70 prosenttia) kertoo yksinkertaisesti, ettei pidä pimeällä ajamisesta.

12 prosenttia kuitenkin myöntää, ettei tunne pimeällä ajoa turvalliseksi keskivertoa huonomman näön vuoksi.

Näiden ohella kyselyyn vastanneet listaavat välttelyn syyksi muun muassa epävarmuuden pitkien ajovalojen oikeista käyttötavoista (3 prosenttia).

Pimeällä ajoa enemmän suomalaiset jännittävät liukkaita teitä.

27 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo joskus jättäneensä autonsa kotiin liukkaiden kelien takia.

Yleisintä tämä on pääkaupunkiseudulla, jossa osuus nousee 34 prosenttiin.

– Pääkaupunkiseudulla on usein helppoa kulkea julkisillakin, mikä selittänee osaltaan matalan kynnyksen auton kotiin jättämiselle. Yllätyin kuitenkin hieman siitä, että liukkaat kelit vaikuttavat suomalaisten ajoon pimeyttä enemmän, sillä liukkailla liikkumisen turvallisuuteen voi itse vaikuttaa paremmin kuin näkökykyyn tuntuvasti vaikuttavaan pimeään, Juha Heiskanen Autoklinikalta pohtii.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 028 mannersuomalaista, jotka käyttävät autoa vähintään satunnaisesti. Otos kerättiin elokuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päivän huoltoasema: Shellin huoltoasema Viiden pennin tulli

Kuva: Museovirasto, Helsingin Kaupunginmuseo, Olof Sundström.

Oheinen Shelllin huoltoasema toimi vuonna 1930 Helsingissä osoitteessa Turuntie 80 (Mannerheiminktie 108). Paikka on melko lähellä nykyistä Tullinpuomia.

Katso tästä muut Päivän huoltoasema -jutut.

Paikalla on aikoinaan ollut tulliraja, ja silloin piti maksaa tullia viisi penniä.

Kuvaaja on Olof Sundström.

Kuva kuuluu Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //