Koti Blogi Sivu 1669

Uudenmaan eristys: Paluuliikenne sujui paremmin kuin aamun liikenne

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Tänään kello 9-18 poliisi tarkasti 23 791 ajoneuvoa Uudenmaan rajalla. Niistä 132 poliisi käännytti.

Junamatkustajia oli 435, ja heistä poliisi käännytti viisi.

Katso tästä muita juttuja Uudenmaan eristyksestä.

– Iltapäivän työmatkaliikenne sujui jouhevammin kuin aamulla. Jonottamaan joutui pisimmillään 10–20 minuuttia, kertoo operaation yleisjohtaja, ylikomisario Juha Hietala.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän tulvakuva: Tulva Helsingin Mikonkadun ja Hallituskadun kulmassa 1974

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Kari Hakli.

Vuonna 1974 oli tällainen tulva Helsingin Mikonkadun ja Hallituskadun kulmassa. Tarkka kuvauspäivä ei ole tiedossa.

Katso tästä muut Päivän tulvakuvat.

Vettä on aika reippaasti, kun se ulottuu Mersujen pohjaan asti.

Kuvat otti Kari Hakli ja kuvat kuuluvat Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Kari Hakli.
Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Kari Hakli.

Liikennemäärien väheneminen näkyy ilmanlaadussa

Arkistokuva. Kuva: HSY.

Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.

Ilmanlaadun seurantatulokset Suomen kaupungeista osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet noin 40 prosenttia koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan astuttua voimaan 18.3.2020.

Typpidioksidia on runsaasti autojen pakokaasuissa, joten liikennemäärien voimakas väheneminen näkyy nopeasti kaupunkien ilmanlaadun paranemisena.

Liikennemäärien väheneminen näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmanlaadussa.

– HSY:n ilmanlaatuasemilla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet noin 30–50 prosenttia vilkasliikenteisillä kaduilla ja katukuiluissa. Päästöjen lisäksi myös sääolot vaikuttavat ilmanlaatuun, joten ilmanlaatuvaikutusten arviot tarkentuvat kun vähäpäästöinen tilanne jatkuu, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä.

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voi edelleen laskea typpidioksidipitoisuuksia Helsingin alueella.

Vastaavanlainen typpidioksidipitoisuuksien lasku on todettu aiemmin satelliittihavainnoilla muun muassa Kiinassa ja Pohjois-Italiassa.

Viime viikolla Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkisti maan pinnalla tehtyihin mittauksiin perustuvan yhteenvedon eräiden Euroopan kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta.

Esimerkiksi Bergamossa, Pohjois-Italiassa typpidioksidipitoisuus oli 16.–22. maaliskuuta 47 prosenttia matalampi kuin samalla viikolla vuonna 2019. Milanossa vastaava ero oli 21 prosenttia.

Suomessa ilmanlaatu on parempi, ja typpidioksidin pitoisuudet ovat selvästi matalampia kuin Euroopan suurkaupungeissa.

Keväinen katupöly vaivaa monin paikoin

Viime viikolla voimakkaat tuulet nostattivat talven aikana kertynyttä katupölyä ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Katujen puhdistus on aloitettu tänä vuonna aikaisin ja on käynnissä suuressa osassa maata.

– Liikennemäärien laskusta huolimatta keväinen katupöly vaivaa nyt monin paikoin. Katupölyn määrä vähenee sitä mukaa kun katujen puhdistus etenee”, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.

Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia.

Helsingin kaupungin tilaamassa laskennassa Pohjois-Helsingissä havaittiin, että suuressa osassa autoja oli vielä viime viikolla nastarenkaat alla.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

Suomessa typpidioksidi aiheuttaa vuodessa noin 240 ennenaikaista kuolemantapausta (Lehtomäki ym. 2018), ja katupölyn pienhiukkaset noin 57 ennenaikaista kuolemantapausta (Korhonen ym. 2019).

– Kaupunkialueella lyhytaikainenkin altistuminen liikenteen typpidioksidille ja katupölylle ärsyttää hengityselimistöä pahentaen muun muassa yskimistä ja astmaoireita. Nyt menossa oleva erityistilanne on laskenut pitoisuuksia ja todennäköisesti helpottaa kaupunkilaisten hengitystieoireita. Samalla opimme tästä tilanteesta lisää siitä, miten liikenteen päästöjen hallinnalla voidaan luoda kestävä ja terveellinen kaupunkiympäristö myös erityistilanteen ulkopuolella, sanoo johtaja Marko Tainio Kestävän kaupungistumisen strategisesta ohjelmasta SYKEstä.

Ajantasaisen ilmanlaadun Suomessa voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta.

Ilmatieteen laitos kerää yhteen mittaustiedot sekä analysoi ja julkaisee tiedot reaaliajassa ja vuotuisina yhteenvetoina.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Rattijuopon pakomatka päättyi noin 30 metrin ilmalentoon

Kuva: CvB.

Sunnuntaina ko 19.30 aikaan henkilöauto ajoi poliisiautoa vastaan nelostiellä Rovaniemen Könkäänvaarassa. Poliisi mittasi autolle 80 km/h nopeusrajoitusalueella nopeuden 118 km/h.

Poliisin kääntyessä auton perään tämä lähti pakenemaan pohjoisen suuntaan. Välillä Könkäänvaara Vikajärvi poliisi mittasi autolle keskinopeuden 144 km/h.

Vikajärven kylän kohdalla auton kuljettaja menetti autonsa hallinnan ja auto lähti heittelehtimään ajoradalla ja syöksyi kovalla nopeudella kulkusuunnassaa oikealle ulos tieltä.

Auto lensi tienpenkasta ilmassa noin 30 metriä ja päätyi ohuita puita vasten.

Kuljettaja tuli poliisin mukaan itse pois autosta ja puhalsi alkometriin törkeää rattijuopumusta osoittavan lukeman.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Koronaepidemia: Daimler tarjoaa 3D-tulostusta terveydenhoitosektorin käyttöön ja alkaa valmistaa hengityssuojaimia

3d-tulostus. Kuva: Daimler.

Daimler on käyttänyt 3D-tulostusta jo 30 vuoden ajan. Ensin kolmiulotteinen tulostus oli käytössä suppeasti vain prototyyppiautojen yksittäisosien tuotannossa.

Laitteistojen kehityksen myötä 3D- tulostus on Mercedes-Benzillä kehittynyt alkuaikojen yksittäisosien valmistamisesta tämän päivän noin 150 000 erilaisen muovi- ja teräsosan vuosituotannoksi.

Ensimmäiset Mercedes-Benzin tällä tekniikalla tuotetut varaosat tuotiin kuluttajamarkkinoille syksyllä 2017.

Koronapandemia kuormittaa terveydenhoidon laitteita ennen näkemättömällä tavalla.

Daimler AG on Saksassa tarjonnut tehtaidensa tulostuskapasiteetin ja kolmiulotteiseen tulostukseen perehtyneen henkilökuntansa lääkintäviranomaisten käyttöön.

Kolmiulotteista tulostusta hyödyntäen voidaan nopealla aikataululla valmistaa kuluneen tai rikkoutuneen osan tilalle varaosa esimerkiksi metallista, muovista, lasista tai keramiikasta.

Mercedes Formula 1 – talli valmistaa hengityssuojaimia

Maaliskuun 18. päivästä lähtien Mercedes-AMG Petronas F1-tiimi ja yksi Englannin suurimmista yliopistoista, London´s Global Univercity UCL, ovat yhteistyössä kehittäneet hengityssuojainta tehohoitoyksiköiden käyttöön.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

Tavoitteena on nopeasti saada massatuotantoon potilaan omaa hengitystä avustava maski.
Ensimmäiset prototyypit valmistuivat jo 100 tunnin kuluessa siitä kun Mercedes-Benzin Formula 1- talli oli ottanut yhteyttä yliopistoon.

Britannian lääke- ja tuotevalvontaviranomainen MHRA on nyt hyväksynyt hengityssuojaimen kliinisten testien aloittamisen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suoraan sanottuna: Halpaa vain hyvää ajo-opetusta?

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtajan Jyrki Haapalan mukaan ajokorttilain uudistaminen epäonnistui. Alla Haapalan kannanotto. (Väliotsikot toimituksen.)

1.7.2018 voimaan tullut ajokorttiuudistus johti pakollisten ajo-opetuskertojen määrän merkittävään vähenemiseen ja simulaattoriopetuksen merkittävään lisääntymiseen.

Uudistuksen seurauksena erityisesti henkilöauton ajokokeeseen saapuu päivittäin merkittävä määrä kuljettajia, joiden ainoana tavoitteena on läpäistä ajokoe mahdollisimman vähillä ajokerroilla ja vähillä kustannuksilla.

Kuljettajan kyky ja taito ajaa autoa liikenteessä turvallisesti on usein niin heikko, että kuljettajan ajaminen liikenteessä vaarantaa jopa tutkinnon vastaanottajan ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta.

Hylätyn ajokokeen uusintaan ilman lisäharjoitusta

Liian usein hylätyn ajokokeen jälkeen tullaan uuteen ajokokeeseen ilman yhdenkään tunnin lisäopetusta, koska päätöksen lisäopetuksen tarpeesta tekee ajo-oppilas itse omalla harkintakyvyllään jota ohjaa liiallisesti tarvittavan lisäharjoittelun kustannus, mikä on noin 80 euroa/ajotunti.

Ajokorttilainsäädännön tavoite ajokortin hinnan alentamisesta pakollisia ajo-opetustunteja vähentämällä näyttää johtaneen siihen, että ajo-oppilaiden toimintaa ohjaava motiivi on liian usein suorittaa ajotutkinto mahdollisimman vähillä ajo-opetustunneilla sen sijaan, että ajo-oppilaat kykenisivät arvioimaan omaa ajotaitoaan riittävän laajasti yhdessä Autokoulun ajo-opettajan kanssa ennen ajokoetta ja että he harjoittelisivat riittävästi autolla ajoa yhteisen päätöksen perusteella.

Ajokorttiuudistuksen kunniakas tavoite ajo-oppilaiden valinnanvapauden lisääntymisestä ja ajo-oppilaan yksilöllisten tarpeiden täyttymisestä on lain muutoksen jälkeen todellisuudessa vain valintaa halvan ja hyvän ajo-opetuksen välillä.

Opetusluvan kanssa paljon ongelmia

Opetuslupien myöntämisperusteiden huomattava keventyminen on nostanut esiin myös merkittäviä ongelmia. Teoriakokeen poistaminen opetusluvalla opettavalta henkilöltä on johtanut opetusluvalla opettavien henkilöiden sääntötietouden heikkenemiseen.

Opetusluvalla opettavien henkilöiden ammattitaito ajo-opettajina vaihtelee siis merkittävästi ja opetusluvalla opetuksesta on tullut opetustilanteen sijaan jopa bisnes, jolla hankintaan vastuullisen opetuksen sijaan jopa ansiotuloja.

Opetuslupaopettajien tietoisuus ajokokeessa vaadittavista asiapapereista on ajoittain jopa hämmästyttävän heikko. Autokoulujen tietoon on kiirinyt yhä useammin tietoja myös siitä, että opetuslupaoppilaita opettaa joku muu kuin se, jolle opetuslupa on myönnetty.

Opetuslupaopetuksen laatu näyttää siis laskeneen merkittävästi ajokorttilainsäädännön uudistuksen seurauksena. Näyttää myös siltä, että opetusluvalla suoritettavaa opetusta olisi valvottava nykyistä enemmän kentällä liikkuvien poliisipartioiden toimesta.

Lisäjarrupolkimen toiminnassa puutteita

Ajokorttilainsäädännön uudistus poisti myös ajo-opetusauton lisäjarrupolkimen muutoskatsastusvelvollisuuden. Tämän seurauksena erityisesti opetusluvalla opetetaan kuljettajia liiallisesti autoilla, joiden lisäjarrupoljin ei ole asianmukaisessa kunnossa.

Tämä tosiasia on todettavissa Ajovarman toimipisteissä, missä viikoittain useamman opetuslupaoppilaan ajokoe jää toteutumatta virheellisesti opetusautoon kiinnitetyn ja toiminnaltaan puutteellisen lisäjarrupolkimen seurauksena.

Korjaus edellä kuvattuihin epäkohtiin tulisi ratkaista joko simulaattoriopetuksen vähentämisellä, lisäämällä pakollisia oikeita ajotunteja tai poistamalla kokonaan ns. pakollisten ajotuntien minimi määrä, jolloin ajokokeeseen tultaisiin vasta kun kuljettaja omaa riittävän kokonaisvaltaisen ajotaidon auton turvalliseen kuljettamiseen liikenteessä.

Lisäopetuksen takaaminen hylätyn ajokokeen jälkeen ajo-oppilaille, edellyttäisi ehdottomasti lisäajotuntien määräämisoikeuden palauttamista tutkinnon vastaanottajille.

Kyseinen ratkaisu varmistaisi sen, että ajokokeessa hylätty kuljettaja harjoittelisi ajoa riittävästi ennen seuraavaa ajokoetta.

Mikäli opetuslupaopettajille ei palauteta teoriakokeen suorittamisen vaatimusta, tulisi opetuslupaopettajien pakolliseen koulutukseen kuulua kurssi, missä ajokokeen vaatimukset ja ajokokeessa vaadittavien asiapapereiden sisältövaatimus selvitettäisiin opetuslupaopettajille.

Lisäksi ajo-opetusauton jarrupolkimen muutoskatsastusvelvollisuus tulisi palauttaa, jolloin taattaisiin se, että kaikissa ajo-opetusautoissa on asianmukaisesti kiinnitetty lisäjarrupoljin.

Edellä mainituilla lainmuutoksen kirjatuilla asiaoilla palautettaisiin ajo-opetus samalle tasolle millä se oli ennen lain muuttamista.

Lain muutoksella lisättäisiin myös tutkinnon vastaanottajien työturvallisuutta ja samalla uusien kuljettajien valmius ajaa autoa turvallisesti, liikennesääntöjen mukaisesti, vastuullisesti ja ekologisesti liikenteessä parantuisi merkittävästi.

Jyrki Haapala

 

Lamborghini-kuljettajat Elias Niskanen ja Mikko Eskelinen eivät tiedä, milloin kausi alkaa

Kuva: Fotospeedy.it.

Nyt maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kuopiolaisen Elias Niskasen ja jyväskyläläisen Mikko Eskelisen piti kilpailla Malesian Sepangin entisellä Formula-1 radalla, jossa he olisivat ajaneet ensimmäiset kaksi kilpailua yhteensä kuuden osakilpailuviikonlopun ja yhteensä 12 osakilpailun mittaisen Lamborghini Super Trofeo Aasian mestaruussarjasta.

Kuitenkin kun maailmanlaajuinen Koronavirus -pandemia riehuu ympäri maapalloamme, ei kilpamoottoreiden jyrinää kuulu missään.

Näin ollen myös suomalaiskuljettajat ovat kotonaan eristyksissä läheistensä kanssa ja seuraavat huolestuneena tilannetta, joka on hurrikaanin lailla laittanut kaikkien Maailman ihmisten elämät mullin mallin.

– Pohjois-Italiassa sijaitsee Lamborghinin pääkonttori, jossa tälläkään hetkellä ei paljoa moottoriurheilua mietitä kun se alue on yksi niistä pahimmista Euroopan pandemiakeskuksista. Täällä Suomessa olemme paljon onnekkaampia, koska olemme saaneet tulevaan uhkaan varautua. Näin ollen niin minä kuin Elias haluamme kannustaa kanssaeläjiämme noudattamaan viranomaisten määräyksiä ja toimimaan sen mukaisesti, alkaen oma-aloitteisesta eristäytymisestä omaan kotiin, Eskelinen kertoo.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

– Realistisesti ajateltuna kilpailukausi ei tule alkamaan vielä pitkään aikaan. Nyt on meillä kaikilla tärkeämpää tekemistä eli yrittää kaikin keinoin välttää koronaviruksen saamista ja sitä kautta pelataan aikaa, jotta sairaaloiden tehohoito ei kuormittuisi sitten kun tämä superflunssa meidät saavuttaa, Niskanen toteaa.

Lamborghini Super Trofeo ratasarjan lisäksi myös ihan kaikki muut Maailman autourheilusarjojen osakilpailut ja sarjat ovat joko siirretty tai kokonaan tältä vuodelta peruttu. Lisätietoja asioista saadaan kevään kuluessa kun nähdään mihin suuntaan pandemia etenee.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uudenmaan eristys: Tämän aamun jonotusajat olivat pisimmillään noin 40 minuuttia

Kuva: CvB.

Ensimmäinen Uudenmaan liikkumisrajoituksen aikainen arkiaamu oli tarkistuspisteillä ruuhkainen, todetaan poliisin tiedotteessa.

Maanantaiaamuna 30.3.2020 Uudenmaan tarkastuspisteillä oli huomattavan paljon työmatkaliikennettä. Merkittävimmät ruuhkakeskittymät olivat kolmos- ja nelostiellä.

Jonoa kertyi enimmillään noin 40 minuuttia. Ruuhkat olivat pääsääntöisesti ohi aamuyhdeksään mennessä.

– Liikennettä oli maanantaiaamuna Uudenmaan rajalla liikaa. Työmatkailijoiden tulee aikaistaa liikkumistaan ruuhkien välttämiseksi. Poliisin viesti kansalaisille on edelleen se, että rajan ylitys tapahtuu vain välttämättömissä tapauksissa. Yksityisautoilua tulee välttää viimeiseen asti, painottaa ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisista.

Sunnuntaina tarkastettiin melkein 20 000 ajoneuvoa

Uudenmaan maakuntarajan tarkistuspisteille sunnuntaina 29.3. saapuneiden ajoneuvojen kokonaismäärä oli 19 573. Niistä jouduttiin käännyttämään 397.

Junamatkustajia oli sunnuntaina 824, joista käännytettyjä oli 13.

Katso tästä muita juttuja Uudenmaan eristyksestä.

Maanantain vastaisena yönä ja maanantaiaamuna 30.3. kello 00.00-09.00 tarkistuspisteille saapui 14 474 ajoneuvoa.

Näistä ajoneuvoista käännytettiin keskiyön ja aamuyhdeksän välisenä aikana 24. Junaliikenteessä tavattiin 82 matkustajaa, joista yksi käännytettiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kesänopeuksiin siirrytään huhtikuun alusta alkaen

Kuva: ELY-keskus.

Talven ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen alkaa tällä viikolla. Siirtyminen kesäkauden nopeusrajoituksiin tapahtuu asteittain, sillä kaikkialla Suomessa ajo-olosuhteet eivät ole samanlaiset.

Ensin kesäkauden nopeusrajoitukset otetaan käyttöön Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Näiden alueiden maanteillä siirtyminen kesäkauden nopeuksiin voi tapahtua tiistaista 31.3 alkaen. Koska kelit ovat myös etelässä hieman kylmenneet, merkkien vaihto aloitetaan todennäköisesti pääosin vasta 1.4.

Keskiviikosta 8.4. alkaen siirtyminen kesäkauden nopeusrajoituksiin aloitetaan myös Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Koko Suomessa kesäkauden nopeusrajoitukset otetaan käyttöön viimeistään 24.4.

– Kesäkauden nopeusrajoituksiin siirrytään asteittain, koska ajo-olosuhteet ovat eri puolella maata hyvin erilaiset. Näiden aikataulujen puitteissa ELY-keskukset voivat alueittain arvioida, milloin olosuhteet sallivat korkeammat nopeudet, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylästä.

Vaihtuvien nopeusrajoitusten teillä kesäkauden nopeusrajoituksia on voitu käyttää hyvissä ajo-olosuhteissa jo maaliskuun alusta lähtien.

Huonokuntoisilla teillä nopeusrajoitusmuutoksia voidaan joutua odottamaan

Kaikilla teillä ei kuitenkaan ole mahdollista siirtyä vielä kesäkauden nopeusrajoituksiin. Jos tien päällyste on huonossa kunnossa, alennettuja nopeusrajoituksia voidaan joutua käyttämään siihen asti, kunnes tie on korjattu.

Huonokuntoisia teitä voi olla aiempaa enemmän, sillä päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon erittäin lämpimästä ja sateisesta talvesta.

Kulloinkin voimassa oleva rajoitus ilmenee aina liikennemerkistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ilomantsin Koitere-järveen uponneen auton kuljettaja oli humalassa

Poliisi9
Kuva: CvB.

Hätäkeskukseen tuli lauantaina kello 20.13 ilmoitus, jonka mukaan Ilomantsissa Koitere-järvellä ajoneuvo on uponnut jään läpi järveen ja kahden ihmisen pelätään hukkuneen.

Poliisi on jatkanut tapauksen esitutkintaa tiiviisti läpi viikonlopun ja tutkinta jatkuu edelleen. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena, kahtena kuolemantuottamuksena sekä vaaran aiheuttamisena.

Pidätettynä on yksi henkilö, alle 30-vuotias mies, joka on tämänhetkisen tiedon perusteella toiminut ajoneuvon kuljettajana. Miehen puhalluskoe kiinniottohetkellä oli noin kaksi promillea. Mies otettiin kiinni lauantai-iltana.

Miehen kuljettaman auton kyydissä oli neljä matkustajaa eli autossa oli yhteensä viisi henkilöä. Kuljettajan lisäksi kaksi matkustajaa ennätti pelastautua vajoavasta autosta, mutta kaksi autossa ollutta henkilöä vajosivat auton mukana veteen.

Kaikki autossa olleet henkilöt ovat miehiä ja neljä miehistä on iältään hieman alle 30-vuotiaita, yksi miehistä on noin 50-vuotias.

Esitutkinnassa on rikoksesta epäillyn lisäksi kuulusteltu autosta pelastunutta kahta kyydissä olijaa ja muita henkilöitä, joilla on ollut havaintoja tapahtumista. Kuulustelut jatkuvat edelleen tämän päivän aikana.

Autoa sekä kahta auton kyydissä ollutta henkilöä ei ole vielä saatu nostettua järvestä. Auton tarkka paikka on tiedossa, mutta sitä ei toistaiseksi kerrota julkisuuteen, jotta viranomaistoiminta saadaan turvattua ja lisävahingoilta vältytään.

Poliisi on pyytänyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta virka-apua järven jäällä ja veden alla tapahtuvaan toimintaan liittyen. Olosuhteet jäällä ja järven pohjassa ovat haastavat.

/ TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE /