Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.
Ilmanlaadun seurantatulokset Suomen kaupungeista osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet noin 40 prosenttia koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan astuttua voimaan 18.3.2020.
Typpidioksidia on runsaasti autojen pakokaasuissa, joten liikennemäärien voimakas väheneminen näkyy nopeasti kaupunkien ilmanlaadun paranemisena.
Liikennemäärien väheneminen näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmanlaadussa.
– HSY:n ilmanlaatuasemilla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet noin 30–50 prosenttia vilkasliikenteisillä kaduilla ja katukuiluissa. Päästöjen lisäksi myös sääolot vaikuttavat ilmanlaatuun, joten ilmanlaatuvaikutusten arviot tarkentuvat kun vähäpäästöinen tilanne jatkuu, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä.
Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voi edelleen laskea typpidioksidipitoisuuksia Helsingin alueella.
Vastaavanlainen typpidioksidipitoisuuksien lasku on todettu aiemmin satelliittihavainnoilla muun muassa Kiinassa ja Pohjois-Italiassa.
Viime viikolla Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkisti maan pinnalla tehtyihin mittauksiin perustuvan yhteenvedon eräiden Euroopan kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta.
Esimerkiksi Bergamossa, Pohjois-Italiassa typpidioksidipitoisuus oli 16.–22. maaliskuuta 47 prosenttia matalampi kuin samalla viikolla vuonna 2019. Milanossa vastaava ero oli 21 prosenttia.
Suomessa ilmanlaatu on parempi, ja typpidioksidin pitoisuudet ovat selvästi matalampia kuin Euroopan suurkaupungeissa.
Keväinen katupöly vaivaa monin paikoin
Viime viikolla voimakkaat tuulet nostattivat talven aikana kertynyttä katupölyä ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Katujen puhdistus on aloitettu tänä vuonna aikaisin ja on käynnissä suuressa osassa maata.
– Liikennemäärien laskusta huolimatta keväinen katupöly vaivaa nyt monin paikoin. Katupölyn määrä vähenee sitä mukaa kun katujen puhdistus etenee”, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.
Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia.
Helsingin kaupungin tilaamassa laskennassa Pohjois-Helsingissä havaittiin, että suuressa osassa autoja oli vielä viime viikolla nastarenkaat alla.
Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.
Suomessa typpidioksidi aiheuttaa vuodessa noin 240 ennenaikaista kuolemantapausta (Lehtomäki ym. 2018), ja katupölyn pienhiukkaset noin 57 ennenaikaista kuolemantapausta (Korhonen ym. 2019).
– Kaupunkialueella lyhytaikainenkin altistuminen liikenteen typpidioksidille ja katupölylle ärsyttää hengityselimistöä pahentaen muun muassa yskimistä ja astmaoireita. Nyt menossa oleva erityistilanne on laskenut pitoisuuksia ja todennäköisesti helpottaa kaupunkilaisten hengitystieoireita. Samalla opimme tästä tilanteesta lisää siitä, miten liikenteen päästöjen hallinnalla voidaan luoda kestävä ja terveellinen kaupunkiympäristö myös erityistilanteen ulkopuolella, sanoo johtaja Marko Tainio Kestävän kaupungistumisen strategisesta ohjelmasta SYKEstä.
Ajantasaisen ilmanlaadun Suomessa voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta.
Ilmatieteen laitos kerää yhteen mittaustiedot sekä analysoi ja julkaisee tiedot reaaliajassa ja vuotuisina yhteenvetoina.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //