Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina kehottaneensa liikenteen verotusta pohtivaa työryhmää valmistelemaan paikantamiseen perustuvaa mallia.

Ajatus ei ole uusi, sillä vastaavanlaisia malleja on haudattu viimevuosina useaan otteeseen. Joka kerta on todettu, että järjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ei ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa, todetaan Autoliiton tiedotteessa.

– Autoilun verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää. Aluepolitiikka voidaan hoitaa muullakin verotuksella. Mikäli autoilijoilta kerättäviä veroja halutaan poliittisilla päätöksillä muuttaa aluepainotteisiksi, niin se voidaan toteuttaa ajoneuvoveron porrastamisella. Näin toimii myös lakisääteinen liikennevakuutus. Tähän ei tarvita satojen miljoonien investointeja ja kymmenien miljoonien jatkuvia operointikustannuksia, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Myös huoli yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta ovat aiempina vuosina herättäneet suurta huolta suomalaissa. Vanhasen mukaan Koronavilkun latausten suuri määrä osoittaa, että asia ei ole enää ongelma.

– Satelliittipaikantamiseen perustuvan tieveron rinnastaminen Koronavilkku-sovellukseen, jonka on kerrottu toimivan keräämättä paikkatietoa, on vastuutonta. Kyseessä on täysin eri asia. Suomalaiset suhtautuvat kansainvälisten autojärjestöjen aiemmin teettämän tutkimuksen mukaan kaikkein kielteisimmin paikkatietoperusteiseen verotukseen.

Vanhasen mukaan tieverotusta kompensoitaisiin tulonsiirroilla muun muassa niin, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä ja moottoriteillä. Vanhanen perusteli asiaa oikeudenmukaisuudella, sillä nyt syrjäseutujen autoilijat maksavat hänen mukaansa runsaasti liikennöityjen teiden kunnossapidon.

– Valtion omistamien teiden liikennesuoritteesta sorateiden osuus on kolme prosenttia. Kyllä vilkkaasti liikennöidyillä teillä ajavat maksavat erilaisten verojen muodossa käyttämiensä teiden kunnossapidon ja paljon muuta, Nieminen huomauttaa.

– Liikenneviraston mukaan Suomessa on 359 703 kilometriä yksityisteitä, mikä on noin 80 % Suomen tieverkosta. Näiden teiden kunnossapito ja rakentaminen katetaan jo nyt pääosin tiemaksuilla.

Vanhasen mukaan kalliimpaa tieveroa pistettäisiin maksamaan ne, jotka asuvat toimivan joukkoliikenteen alueella.

– Kuka määrittelee, missä on toimiva joukkoliikenne? Edes pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne ei toimi joka suuntaan ja matka-ajat ovat helposti kohtuuttomia. Auto on usein kaupunkiseuduillakin ainoa mahdollinen tapa saada arjen askareet hoidetuksi, Nieminen sanoo.

Auto on ollut vuosikymmeniä valtion lypsylehmä verotuksessa. Nyt näyttää siltä, että samalle apajalle ovat ilmoittautuneet suuret kaupungit, kuten pormestari Jan Vapaavuoren Helsinki ja valtiovarainministeri Vanhasen esittelemänä alueet.

– Helsinki ajaa nyt ruuhkamaksuja kovalla kiireellä, kun on selvinnyt, ettei niillä olisi juurikaan vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja digitalisaatio parantaa ruuhkien hallintaa ja lisää etätyötä. Ruuhkamaksussa eli uudessa Helsinki-verossa tavoitteena onkin saada muiden kuntien asukkaat maksamaan veroja Helsinkiin. Sama suunnitelma on alueellisen tieveron takana eli verot naapurin maksettavaksi, Nieminen arvioi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //