Koti Blogi Sivu 1431

Kuusi vinkkiä talvirenkaiden kulumisen vähentämiseksi

Kuva: Nokian Renkaat.

Renkaiden kulumista kannattaa tarkkailla, koska epätasainen kuluminen heikentää turvallisuutta ja voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Nokian Renkaat selvitti, miten iso ero auton etu- ja takarenkaiden kulumisnopeudessa voi olla, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.

Talvirenkaissa auton vetorenkaat saattavat kulua jopa neljä kertaa nopeammin kuin vapaasti pyörivät renkaat, selviää Nokian Renkaiden tekemistä kenttätesteistä. Tämän vuoksi on tärkeää vaihtaa renkaiden paikkaa jopa kesken ajokauden.

– Etu-ja takarenkaiden välille käytössä syntyvän suuren kulumiseron takia renkaita tulee kierrättää auton alla. Jos renkaiden pitotasoissa on huomattava ero auton etu- ja takapään välillä, ajoturvallisuus heikkenee. Renkaiden paikkaa vaihtamalla voi myös säästää rahaa, kun samalla rengassarjalla voi ajaa pidempään, sanoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Nokian Renkaiden testit osoittivat, että jos alla on pohjoismaiset kitkarenkaat, etuvetoisen auton eturenkaat kuluvat jopa neljä kertaa nopeammin kuin takarenkaat. Kesärenkailla ajaessa eturenkaat kuluvat noin tuplasti takarenkaita nopeammin.

Nastarenkaissa nastat hieman suojaavat rengasta kulumiselta, mutta etu- ja takarenkaisiin syntyy käytössä erilainen nastaulkonema. Ajokilometrien myötä nastaulkonema kasvaa vetorenkaissa, kun taas vapaasti pyörivissä nastaulkonema saattaa hieman pienentyä lähtötasosta. Renkaiden paikkoja on siis hyvä vaihtaa kesken kauden myös nastaulkonemien tasaamisen vuoksi.

Aja maltilla ja ennakoi

Rauhallinen ja ennakoiva ajotapa säästää renkaita. Voimakkaita jarrutuksia, kiihdytyksiä ja ohjausliikkeitä kannattaa välttää.

– Tämä ei ole marginaalinen asia. Renkaat rasittuvat normaalia enemmän aggressiivisessa ajossa ja voimakastehoisissa autoissa, mikä saattaa aiheuttaa nastavaurioita nastallisissa renkaissa ja normaalia suurempaa tai epätasaista kulumaa kitkarenkaissa, Morri toteaa.

Kun renkaissa käytetään kuormaan nähden oikeaa ilmanpainetasoa, renkaiden kuluminen hidastuu, vierintävastus pienenee ja ajovakaus paranee.

Paine laskee kylmässä, joten talvirenkaisiin kannattaa laittaa 0,2 baaria (20 kPa) suurempi ilmanpaine kuin autonvalmistajan suosituspaine on. Rengaspainesuosituksen näkee esimerkiksi auton ohjekirjasta. Rengaspaineen säätö tulee tehdä kylmillä renkailla eli ennen pitkää ajoa.

Kun autoon vaihtaa talvirenkaat, on hyvä tutkia, paljonko pääurissa on jäljellä kulutuspintaa. Samalla on hyvä tarkistaa, että nastojen määrä auton alle laitettavissa renkaissa ei eroa yli 25 prosenttia toisistaan.

Lisäksi renkaasta on syytä tarkistaa sen kylkeen merkitty valmistusajankohta. Neljän numeron sarja kertoo renkaan iän siten, että kaksi ensimmäistä numeroa kertovat valmistusviikon ja kaksi viimeistä numeroa valmistusvuoden. Käytössä yhtä rengassarjaa tulisi pitää enintään kuusi talvea.

Kunnon renkaat vanhaankin autoon

Renkaan kulumisen vaikutukset voi huomata muun muassa liikkeellelähdössä, jarrutuksessa ja sivuttaispidossa.

– Nykyaikaisissa autoissa ajonvakautusjärjestelmä auttaa kuljettajaa, mutta sekään ei voi kumota fysiikan lakeja. Järjestelmä voi auttaa vain, kun auto saa pitoa renkaan kautta, toteaa Vianorin kuluttajakaupan johtaja Vesa Laitinen.

Moni autoilija ajattelee, että vanhaan autoon tai perheen kakkosautoon kelpaavat lähes mitkä tahansa renkaat.

Perusteluna saattaa olla se, että halpaan autoon ei kannata ostaa kalliita renkaita tai että kakkosautolla ajetaan harvakseltaan. Turvallisuusnäkökulmasta katsottuna suositus on päinvastainen.

– Kun autossa ei ole modernia huipputekniikkaa, hyvän renkaan merkitys voi olla jopa suurempi kuin uudessa autossa. Jos auto on kakkos- tai kolmosauto, sillä ehkä ajaa perheen kokemattomin kuljettaja. Hyvä rengas on olennainen osa autoilun turvallisuutta, huomauttaa Laitinen.

Vinkit renkaiden kulumisen hidastamiseen

  1. Vaihda välillä etu- ja takarenkaiden paikkaa keskenään. Vaihto kannattaa tehdä viimeistään 10 000 kilometrin ajon jälkeen.Vältä voimakkaita jarrutuksia, kiihdytyksiä ja ohjausliikkeitä.
  2. Varmista oikea ilmanpaine. Lisää autonvalmistajan suositukseen talvella 0,2 baria.
  3. Mittaa rengaspaineet aina kylmistä renkaista.
  4. Älä varastoi renkaita ulkona auringonpaisteessa, vaan rengashotellissa tai muussa pimeässä ja tasalämpöisessä sisätilassa.
  5. Aja uusilla nastarenkailla ensimmäiset 500 kilometriä rauhallisesti, jotta nastat asettuvat paikoilleen.
  6. Jos vaihdatat renkaat rengasliikkeessä, saat ammattilaisilta tietoa renkaidesi kunnosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kimi Räikkönen sai uuden Alfa Romeon

Kuva: Alfa Romeo.

Formula 1 -kilpailukauden päättymisen jälkeen Alfa Romeo on toimittanut Kimi Räikköselle hänen uuden henkilökohtaisen autonsa: 280 hevosvoimaisella bensiinimoottorilla ja 8-vaihteisella automaattivaihteistolla varustetun nelivetoisen Alfa Romeo Stelvio Velocen.

Auton väri on ”Rosso Alfa” ja auto on varustelultaan henkilökohtaisesti Räikkösen määrittelemä.

Räikkösen valitsema Veloce-varustetaso edustaa varusteidensa osalta urheilullisuutta, sekä ulkoa että sisältä.

Näitä varusteita ovat esimerkiksi korin urheilulliset yksityiskohdat, ylelliset kevytmetallivanteet, nahkaverhoillut urheiluistuimet sekä urheilullinen ohjauspyörä alumiinisilla vaihteen valitsimilla.

Lisäksi Räikkösen Stelvio on varustettu uudella Alfa Connect 8,8 tuuman MultiTouch -ajotietokoneen näytöllä sekä viimeisimmän sukupolven aktiivisen turvallisuuden ADAS-varusteilla.

Räikkösen Alfa Romeo Stelvion hinta Suomessa on veroineen 77 990 euroa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Luisuttelun päätteeksi auto törmäsi ostoskärrykatokseen ja toisen luisuttelijan auto tolppaan

Poliisi9
Kuva: CvB.

Kuluvan viikon luikkaat ajokelit näkyivät Kouvolassa kolareina sekä auton luisuttelun eli tahallisen peränheiton aiheuttamina onnettomuuksina.

Torstai-illan ja sitä seuranneen yön aikana Kouvolassa tapahtui luisuttelun seurauksena kaksi onnettomuutta.

Henkilöauto ajautui parkkipaikalla päin ostoskärrykatosta ja toinen törmäsi metallitolppaan. Toinen autoista vaurioitu ajokelvottomaksi.

Molempia kuljettajia epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisi tapasi liikenteessä myös kolmannen henkilöauton kuljettajan, jolle määrättiin luisuttelun seurauksena sakkoja.

Luisuttelusta aiheutuu kuljettajan ja matkustajan lisäksi vaaraa muulle liikenteelle, kuten jalankulkijoille, todetaan poliisin tiedotteessa.

Vaikka ajonopeus tilanteessa ei olisi huomattava, ulosajoilla voi poliisin mukaan olla vakavia seurauksia. Varsinkin taajama-alueella asukkaat kokevat ilmiön usein myös häiritsevänä.

Poliisi puuttuu luisutteluun matalalla kynnyksellä. Sakkojen lisäksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta saattaa seurata väliaikainen ajokielto.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Helmikuussa ikäpoikkeusluvalla ajokortin saanut kuljettaja määrättiin nyt jo kolmannen kerran ajokieltoon

17-vuotiaan kuljettajan kolari elokuussa jätti tällaiset jäljet. Kuva. Poliisi.

Poliisi on määrännyt Itä-Suomessa asuvan nuoren miehen ajokieltoon jo kolmannen kerran vuoden sisällä.

Mies määrättiin joulukuussa kolmannen kerran ajokieltoon vuonna 2020, sillä hän oli syyllistynyt toistuvasti liikenneturvallisuuden vaarantamisiin.

Mies aiheutti peltikolarin elokuussa, kun hän ei noudattanut kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta kääntyessään vasemmalle. Tämän seurauksena hän ajoi toisen auton kylkeen.

Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta molemmat autot vaurioituivat.

Mies sai sakon myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta marraskuussa, sillä hänen kuljettamansa pakettiauton kyydissä oli yhteensä 12 henkilöä.

Pakettiautoissa on paikat kahdelle matkustajalle ja lisäksi tavaratilassa olevilla istuimilla saa tilapäisesti kuljettaa kuutta henkilöä.

Ensimmäinen ajokielto muutaman kuukauden sisällä kortin saamisesta

Mies sai ajo-oikeuden alle 18-vuotiaana ikäpoikkeusluvalla helmikuussa 2020. Ensimmäisen kerran hänelle määrättiin ajokielto huhtikuussa alle kahden kuukauden sisällä ajo-oikeuden saamisesta.

Ajokiellon syinä olivat syyllistyminen ylinopeusrikkomukseen sekä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, jossa hän aiheutti vaaratilanteen menettäessään autonsa hallinnan voimakkaassa kiihdytyksessä.

Tämän seurauksena auto ajautui vastaantulevan liikenteen kaistalle.

Katso tästä muita ikäpoikkeuslupajuttuja.

Mies sai ajo-oikeutensa takaisin toukokuun lopulla, mutta määrättiin ajokieltoon jälleen syyskuussa ajettuaan kaarteisella tiellä poliisin tutkaan 111 km/h. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus.

Tieosuudella on myös sivuteiden liittymiä.

Kuljettaja määrättiin ajokieltoon vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan osoittaneesta teosta. Mies sai ajokorttinsa takaisin marraskuussa, mutta sai nyt jo uudelleen ajokiellon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomalaisen itsestään ajavan ajoneuvon ohjelmisto testataan Lapin talviolosuhteissa

Kuva: Sensible 4.

Kovaa vauhtia kasvava ja kansainvälistyvä suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyhtiö Sensible 4 kerää autonomisen testiajoneuvon kanssa tietoa talven erilaisista liikenneympäristöistä ja -tilanteista Tunturi-Lapissa.

Testijakson tavoitteena on kerätä mittaustietoa vaikeissa sääolosuhteissa sekä testata Sensible 4:n vuonna 2022 julkaistavan autonomisen ohjelmiston uusimpia toimintoja.

Lapissa ajava testiajoneuvo käyttää Sensible 4:n ensimmäisen kaupallisen ohjelmiston esiversiota.

Valmis tuote tulee olemaan ensimmäinen maailmassa, joka pystyy ajamaan kaikissa sääoloissa ilman turvakuljettajaa. Talvitestit ovat tärkeä välivaihe sen kehityksessä.

– Olemme tehneet Lapissa testauksia jo yrityksen ensimmäisestä vuodesta 2017 lähtien. Testikampanjoita on pyritty tekemään kolmesta neljään talven aikana, ja ne ovat painottuneet tiedon keräämiseen hankalista ajo-olosuhteista, toimitusjohtaja Harri Santamala kertoo.

Autonomisen ajamisen paras talvitestausympäristö

Lappi soveltuu erinomaisesti autonomisen ajamisen talvitestaukseen, kun testaamisen kohteena ovat arktiset talviolosuhteet ja haasteellinen maaseutuympäristö, infrastruktuuri tai sen puute.

– Testaamme parhaillaan esimerkiksi ajoneuvoihin asennettavia sensoreita. Sään vaihtuessa 3D-malleja luoviin LiDAR-sensoreihin tuli kosteutta ja jäähöyryä, mikä sekoitti mittaukset. Tämä oli meille hyvä tieto. LiDAR-sensoreiden tarjoajia on tällä hetkellä paljon, joten emme halua ostaa niitä kalleimpia, jos ne eivät toimikaan kaikissa olosuhteissa, testiasiantuntija Antti Hietanen selittää.

Sensible 4 testaa Lapissa myös kokonaisratkaisuaan autonomisten ajoneuvojen testaamiseen.

– Kaikkien toimintojen, kuten paikannuksen ja auton ohjausjärjestelmän, tulee toimia sekä yhdessä että erikseen. Tarvitsemme myös esimerkkikuvadataa talvisesta infrastruktuurista, jotta saamme kuvantunnistusalgoritmit toimimaan talviympäristössä. Tämä tarkoittaa lumen peitossa olevia rakennuksia, puita, autoja ja teitä sekä pöllyävää lunta tiellä.

Lukuisia eri valmistajien ajoneuvoja automatisoinut Sensible 4 testaa nyt itsestään ajavan ajoneuvon ohjelmistolla varustettua Toyota Proacea Muonion keskustassa, missä tiellä liikkuu autojen lisäksi ihmisiä, lapsia, pyöräilijöitä ja vaikkapa poroja.

– Rajavartiolaitoksen pihassa, joka voidaan sulkea vain meidän käyttöömme, voimme testata ajoneuvon äärikäyttäytymistä, mitä olisi vaikea testata muun liikenteen seassa. Levin suunnalla taas oli suuria korkeuseroja ja mutkittelevia teitä, mistä saimme lisää erilaista dataa Lapista.

Lapissa edistetään autonomisen liikenteen tutkimusta

Tärkein syy tulla testaamaan itseajavia ajoneuvoja Lappiin, on alueen arktinen talviympäristö.

Lapissa on talvella riittävän lumista, kylmää ja pimeää. Rengas-, komponentti- ja autovalmistajat testaavat tuotteitaan Lapin useissa testikeskuksissa Muoniossa, Inarissa ja Rovaniemellä.

Sensible 4:n testiasiantuntija Antti Hietanen arvostaa, että Oloksella majoittuvan testiryhmän vieressä on Lapland Proving Ground Oy:n autonomisen ajamisen testaukseen soveltuva testirata ja kivenheiton päässä Euroopan parhaiten varusteltu älytie, joka puolestaan palvelee myös tietutkimusta:

– Lapissa suhtautuminen autonomiseen autoiluun on positiivista. Täällä pyritään edistämään tutkimusta ja kehitystä.

Lapin ammattikorkeakoulussa kesällä 2020 käynnistyneessä WinterSim-hankkeessa kerätään talvidataa ajoneuvojen simulaatiotestausta varten.

Talviolosuhteiden rakentaminen simulaatioon oikeilla talviparametreillä on globaalisti uusi kehitysaskel virtuaaliympäristössä tapahtuvassa ajoneuvotestaamisessa.

Tavoitteena on rakentaa talvitestausympäristö, jossa simulaatiomalli ja automaattisen ajamisen testausympäristö Snowbox kohtaavat Tunturi-Lapissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Jättiyllätys: Jari-Matti Latvala on Toyotan WRC-tallin uusi tallipäällikkö

Jari-Matti Latvala: Kuva: TGR.

Toyotan WRC-talli kertoi tänään ensi kauden tiimin kokoonpanosta. Samalla kerrottiin, että Jari-Matti Latvala on uusi tallipäällikkö Tommi Mäkisen jälkeen.

Kuljettajina jatkavat Sébastien Ogier, Elfyn Evans ja Kalle Rovanperä. Lisäksi Takamoto Katsuta jatkaa tallissa.

Latvalan valinnan taustalla on Toyotan pääjohtaja Akio Toyoda. Hän halusi johtoryhmään kuljettajan näkemyksiä.

Johtoryhmään kuuluu Latvalan lisäksi projektijohtaja Yuichiro Haruna, Urheilujohtaja Kaj Lindström ja tekninen johtaja Tom Fowler.

Lue tästä muita juttuja Jari-Matti Latvalasta.

Latvala on ajanut rallin MM-sarjassa vuodesta 2002 vuoteen 2019. Vuosi sitten hänen sopimustaan ei jatkettu Toyotan kanssa.

Latvalalla on kuitenkin ollut mukana Toyotan tallin toiminnassa sen alusta alkaen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Katso tästä Jari-Matti Latvalan englanninkielinen videohaastattelu.

Ihmishengen arvo Suomessa on noin 2,4 miljoonaa euroa

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Suomessa on ensi kertaa tutkittu, mitä ihmiset olisivat valmiita maksamaan kuoleman tai loukkaantumisen välttämisestä liikenteessä, todetaan Traficomin tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisten maksuhalukkuutta kuolemien sekä vakavien ja lievien loukkaantumisten välttämiseksi henkilöautolla kuljettaessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä maksuhalukkuutta on tarkasteltu ruotsalaisen aineiston perusteella.

– Suomalaisessa tutkimuksessa omana erityispiirteenä aikaisempiin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna oli se, että tutkimuksessa kysyttiin maksuhalukkuudesta sekä vakavien että lievien onnettomuuksien välttämisen näkökulmasta. Vakavien ja lievien onnettomuuksien tilastollinen erottelu on tärkeää muun muassa liikenneturvallisuuden vaikuttamiskeinojen kohdistamiseksi, sanoo tiedotteessa ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Paljonko ihmiset ovat halukkaita maksamaan riskejä alentavista toimista

Tieliikenteen kuolemantapausten ja loukkaantumisten rahallisen arvon määrittely on olennaista muun muassa liikenneturvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden arvioinnin näkökulmasta. Esimerkiksi onnettomuuksien vähentyminen ja siten onnettomuuskustannusten pieneneminen ovat usein tieverkon parantamistoimenpiteiden tavoitteena.

Tutkimuksessa vastaajien piti valita kahdesta onnettomuusriskiä eri tavalla alentavasta ja eri hintaisesta vaihtoehdosta. Tämän perusteella tutkimuksessa arvotettiin riskiä ja laajennettiin tulkintaa vuosi- ja väestötasolle, minkä perusteella voitiin määrittää ihmishengen tilastollinen arvo liikenteessä.

Tutkimuksen tulosten perusteella tilastollinen ihmishengen arvo Suomessa on keskimäärin noin 2,4 miljoonaa euroa. Vakavan loukkaantumisen välttämisen arvo on keskimäärin noin 900 000 euroa ja lievän loukkaantumisen välttämisen arvo noin 60 000 euroa.

– Luvut kuvaavat onnettomuuden uhreille itselleen hyvinvoinnin menetyksenä koituvien haittojen kustannuksia. Arvioitaessa onnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia on huomioitava myös esimerkiksi eri osapuolille aiheutuvat toimintamenot, materiaaliset kulut ja työkyvyn menetyksestä aiheutuva työpanoksen menetys, avaa tiedotteessa erityisasiantuntija Hanna Strömmer tutkimuksen sisältöä.

Suomessa menehtyy liikenteessä vuosittain keskimäärin yli kaksisataa ihmistä, useita satoja loukkaantuu vakavasti, tuhansia lievästi.

Onnettomuuksien arvojen osalta tulee muistaa, että ne eivät määritä arvoa elämälle tai terveydelle, vaan niissä on kyse riskeihin liittyvistä valinnoista – siitä, miten paljon ihmiset ovat halukkaita maksamaan riskejä alentavista toimista.

Suomalaisten halukkuus maksaa henkilövahinkoihin johtavien liikenneonnettomuusriskien alentamisesta -tutkimuksen on tehnyt Turun yliopiston Taloustieteen laitos. Tutkimukseen vastasi yli 2 600 satunnaisesti valittua 18–75 vuotiasta henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Uusi tieliikennelaki täydentyy

Moottorikelkkareitti.

Hallitus esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi eräitä eduskunnan hyväksymiä lakiteknisiä ja moottorikelkkailua koskevia muutoksia kesällä voimaan tulleeseen tieliikennelakiin.

Covid-19-epidemiasta johtuen eduskunta siirsi eräiden uuteen tieliikennelakiin sisältyvien kokonaisuuksien käsittelyä tämän vuoden keväältä tälle syksylle.

Näitä ovat esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen ja raskaiden moottorikelkkojen käyttösäännösten sisällyttäminen tieliikennelakiin. Nyt hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 11. tammikuuta 2021.

Eduskuntakäsittelyn aikana eduskunta myös muutti moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin (D8) sisältöä niin, että merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana.

Merkin voimassa ollessa myös eläimen vetämän ajoneuvon käyttäminen ja polkupyöräily ovat moottorikelkkailureitillä kiellettyä. Kesällä näitä väyliä käytettäessä noudatetaan normaaleja maastossa liikkumista koskevia säännöksiä ja periaatteita.

Lisäksi eduskunta lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan alle seitsemän vuotias lapsi voi käyttää moottorikelkan matkustajana hyväksytyn suojakypärän sijasta laskettelukypärää 1. kesäkuuta 2021 saakka.

Siirtymäaika mahdollistaa tyyppihyväksyttyjen suojakypärien hankkimisen lapsille kohtuullisessa ajassa.

Tieliikennelakia täydennettiin jo keväällä muun muassa kotihoidon pysäköintiä ja niin sanottuja HCT-yhdistelmiä koskevilla säännöksillä. Nämä täydennykset tulivat voimaan samanaikaisesti uuden tieliikennelain kanssa.

Tietoa uudesta tieliikennelaista löytyy kootusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalvelusta osoitteesta www.tieliikennelaki2020.fi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Rauno Aaltonen pääsi joulun alla taas kerran Minin rattiin

Rauno Aaltonen ja Mini. Kuva: Mini.

Ralliprofessori Rauno Aaltosen pakkotoimettomuuteen korona-aikana löytyi yllättävää lääkettä, kun Mini lähetti hänelle adventtilahjaksi klassisen Minin ajettavaksi.

Koronaeristyksen aikana 82-vuotias rallilegenda ei ole päässyt rallipoluille seuraamaan kisoja tai opettamaan nuorille omia ajotaitojaan. Palo ajamiseen ei kuitenkaan ole hiipunut hiukkaakaan, ja kuntoakin riittää edelleen.

Minin väki sai ajatuksen muistaa Minin pitkäaikaista yhteiskumppania erityisellä adventtilahjalla koronapuutumisen torjumiseksi.

– Miltei 60 vuoden ajan Rauno on antanut meille niin monia taianomaisia hetkiä, ja nyt oli juuri oikea hetki antaa hänelle vastalahja, sanoo Minin johtaja Bernd Körber.

Rauno Aaltosen ja Minin suhde sai alkunsa vuonna 1961. Silloin Aaltonen oli juuri voittanut Suomen-mestaruuden ja halusi ensimmäiseen Monte Carlo -ralliinsa seuraavana vuonna.

Oikea auto urakkaan löytyi klassisesta Ministä. Ensimmäinen yritys päättyi komeaan ulosajoon, mutta tammikuussa 1963 Aaltonen sai Mini Cooperillaan luokkavoiton ja oli kokonaistuloksissa kolmas.

Vuosi vuodelta Mini-tiimi petrasi suoritustaan Monte Carlon ainutlaatuisissa olosuhteissa. Tässä Aaltonen oli suurena apuna: hän antoi aina tarkkaa palautetta auton virityksestä, lisävarusteista, tien kunnosta ja renkaiden valinnasta.

Parannukset satoivat ensi muiden Mini-kuskien laariin, mutta vuonna 1967 Rauno Aaltonen voitti viimein Monte Carlo -rallin.

Mini Cooper S Countryman All4 valjastettiin pukin reeksi ja sen kyytiin otettiin klassinen punainen, valkokattoinen Mini. Kookas adventtipaketti matkasi yli kahden vuorokauden ajan Münchenistä Baltian kautta Rovaniemelle.

Perillä peräkärry lennähti auki, ja hyvin nopeasti vanha mestari lennätti lunta kaasuttaessaan kierrokselle metsien keskellä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ensi kesänä ajetaan Suomessa sekä MotoGP-kisa että motocrossin MM-sarjan kisa — liput myyntiin perjantaina

Kuva: CvB.

Kaksipyöräisten kuninkuusluokka MotoGP saapuu Suomeen 9.–11. heinäkuuta 2021. Koronapandemian vuoksi viime kesältä perutut kisat päästään näillä näkymin ajamaan sovitusti uudella KymiRingin GP-radalla ensi kesänä. Kisoissa ajetaan luokat MotoGP, Moto2 ja Moto3.

MotoGP:n tapahtuma-alue on avoinna yleisölle jo perjantaina vapaiden harjoitusten aikana. Lauantaina ajetaan kaikkein luokkien aika-ajot ja sunnuntaina kisataan MM-pisteistä.

Koronapandemiatilanteen vuoksi lipunmyynti avataan porrastetusti. Ensin myyntiin laitetaan seisomakatsomot alueella 2 ja 4. Istumakatsomot avataan myyntiin myöhemmin, mikäli koronarajoitukset sen sallivat. Se, millaiselle yleisömäärälle kisoja päästään Iitissä järjestämään, on vielä avoinna.

– On ensisijaisen tärkeää pystyä järjestämään tapahtuma turvallisesti. Pystymme kuitenkin järjestämään tapahtuman mahdollisia rajoituksia noudattaen, sillä tapahtuma-alue on suuri ja päiväkohtainen kapasiteetti turvaväleillä on myös kymmenissä tuhansissa. Normaalitilanteessa KymiRingin päiväkohtainen yleisökapasiteetti on 65 000 ihmistä, puntaroi Lahti Events Oy:n projektijohtaja Markku Vihtilä.

Aikaisemmin istumakatsomoon lipunostaneisiin MotoGP-faneihin otetaan myöhemmin yhteyttä katsomopaikkojen vahvistamiseksi.

Mikäli istumakatsomopaikkoja ei tilanteesta johtuen pystyttäisi tarjoamaan, lipun voi vaihtaa kuluitta seisomapaikaksi ja lippuhinnan erotus maksetaan asiakkaalle takaisin. Vaihtoehtoisesti lipun voi myös palauttaa, todetaan Lahti Eventsin tiedotteessa.

Motocross-kisat elokuussa

Koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin siirretty motocrossin MM-sarjan osakilpailu saapuu Suomeen KymiRingille. 21.-22. elokuuta 2021.

Uudella motocrossradalla ajetaan kisaviikonloppuna MXGP-kuninkuusluokan lisäksi myös MX2-, EMX250- ja EMX125 -luokkien kilpailut.

KymiRingin MXGP-rata sijaitsee moottoriradan keskelle rakennettavalla 15 hehtaarin tapahtuma-alueella. Hiekkapohjaisen radan pituus on 1,7 km.

Ajoja voi seurata joko lähtösuoran viereen rakennettavasta tilapäisestä pääkatsomosta tai rataa ympäröivistä rinnekatsomoista.

Fan Zone -alueet, myyntipisteet sekä ravintolapalvelut sijoittuvat katsomoalueille ja näiden välittömään läheisyyteen KymiRingin moottoriradan varteen.

Suomen MXGP-osakilpailun pääsylippujen päivähinnat ovat 40,50-75,50 euroa riippuen päivästä ja katsomoalueesta. Päivähinnat alle 18-vuotiaille ovat 19-41 euroa riippuen päivästä ja katsomoalueesta. Alle 7-vuotiaat pääsevät tapahtumaan aikuisen seurassa veloituksetta.

Molempien kisojen pääsyliput tulevat myyntiin 18. joulukuuta 2020 klo 9:00 Lippu.fi:n kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //