Koti Blogi Sivu 1423

Mikko Anttila aikoo ajaa Päijänteen ympäriajon mopolla

Kuva: Mikko Anttilan kotialbumi.

Kaksipäiväinen Päijänteen ympäriajo on kuin pyhiinvaellus niin Suomen enduron kärkikuskeille kuin lajin vannoutuneille harrastajille.

Jos tuntuu, ettei kilpailu ole jo tarpeeksi haastava itsessään, niin mukaan voi lähteä vaikkapa mopolla!

– Se vaan on joku semmonen juttu, että täytyy ajaa Päitsi mopolla, toteaa Mikko Anttila. Hän on harrastanut enduroa kaksi ja puoli vuotta ja ajaa ainoastaan mopolla. Päitsi on hänelle vuoden päätapahtuma.

– Mopot ovat aina kiinnostaneet minua. Mopolla ajaessa on tunne, ettei tehoja ole liikaa ja meno pysyy hallinnassa. Harrasteluokissa kyllä riittää 50-kuutioisenkin tehot siihen, että pysyy muiden vauhdissa mukana.

Tämä 48-vuotias vantaalainen oli ajamassa Päitsin vuonna 2019 Kuntoluokassa, joka kuului lyhyempään Päitsi Trophy-reittiin.

– Olin ainoa, joka ajoi mopolla ja silti olin Kuntoluokan viides eli moni ajoi paljon minua hitaammin. Etukäteen vähän jännitti, että kestääkö mopo loppuun asti, mutta hyvin pääsin maaliin asti Vantaalle, Anttila iloitsee.

Nälkä kasvaa syödessä, ja jo viime talvena Vantaan Moottorikerhoa edustavan Anttilan oli tarkoitus kiertää varsinainen Päitsi kokonaisuudessaan.

– Olihan se pettymys, kun 2020 Päitsi peruuntui, mutta sainpahan lisäaikaa harjoitteluun ja nyt olen entistä valmiimpi ajamaan ihan koko reitin.

Mopolla ajamisessa raskainta on Anttilan mukaan siirtymät, kun on ajettava kaasu pohjassa asfalttiteillä liukkaiden nastojen varassa satoja kilometrejä.

– Kesällä vähän harjoittelin siirtymiä varten, kun menin junalla Rovaniemelle ja ajoin sieltä mopolla Norjaan ja tein noin 1 400 kilometrin lenkin. Tämä moponi on tällainen monikäyttöinen seikkailumopo.

Melko pienellä budjetilla ja uutena harrastajanakin voi siis osallistua Päitsille, jos vain tahtoa on.

– Olihan se raskasta, muttei ylipääsemätöntä. Pitää vaan tottua siihen, että on vaatteet märkänä ja kylmä koko kilpailun ajan. Ja kannattaa hyödyntää yhteishuolto ja syödä koko kilpailun ajan niin paljon kuin pystyy, että jaksaa, Anttila vinkkaa.

– Oli myös hienoa, kun sain ajaessani paljon aplodeja ja kannustusta yleisöltä. Toivottavasti joku muukin innostuisi lähtemään Päitsille mopolla! Silloin 2019 mukana oli myös yksi kuski Harrikalla, mutta hauskaahan se olisi, jos meitä ”erilaisia nuoria” olisi enemmänkin.

Päitsi 2021

Seuraava eli 85. Päijänteen ympäriajo ajetaan 20.-21.3.2020, jos vain koronaepidemiatilanne sen suinkin sallii. Vuonna 2020 Päitsiä ei ajettu koronan takia.

Tulevan Päitsin reitti on pääpiirteissään sama kuin vuonna 2019. Aloitus- sekä yötaukopaikkana toimii jälleen Vierumäki, joka tarjoaa hienot puitteet kilpailulle, ja maastokokeet ovat muutamaa muutosta lukuun ottamatta samat kuin 2019 talvena. Tarkempi kilpailureitti julkistetaan myöhemmin.

Päitsin tavaramerkkejä ovat kymmenkunta erikoiskoetta per kilpailupäivä, pitkät erikoiskokeiden väliset siirtymät, talviolosuhteet sekä pimeänajo. Harrastajille Päitsi on ollut vuosikymmenet suuri selviytymiskoetus ja ”enduromiehen pyhiinvaellus”, kuten kokeneet konkarit kuvailevat.

Molempien päivien nopein kuski ansaitsee Päitsin yleiskilpailun voiton ja saa nimensä Päijänne-kilpeen. Kilpailija, joka on saanut nimensä kolme kertaa samaan Päijänne-kilpeen voittaa sen itselleen. Kilpailun pitkän historian aikana näin on tapahtunut 11 kertaa.

Vuonna 2019 lanseerattu kansainvälinen Päitsi Trophy -reitti tarjoaa uusillekin harrastajille matalan kynnyksen mahdollisuuden maistaa, millainen kokemus Päitsi on.

Kuljettajilta saadun palautteen mukaan monet, erityisesti ensikertalaiset, kokevat Päitsin kilpailuna liian haastavaksi ja siksi empivät kilpailuun osallistumista.

Tämän vuoksi kilpailun järjestäjä halusi helpottaa osallistumista, ja vuoden 2021 kilpailussa Päitsi Trophy muuttuu yksipäiväiseksi. Sen reitti on Vierumäki – Jämsä välillä sama kuin muilla kilpailijoilla, ja Trophy-reitin kuljettajilla kilpailu siis päättyy Jämsään.

Päitsi Trophyn ajopäivä on siis lyhyempi, mutta olosuhteet ja fiilis sitä aitoa Päitsiä. Trophy-reitin kuljettajat saapuvat Jämsään lauantaina valoisaan aikaan, eivätkä siten tarvitse pyöriinsä lisävaloja.

Kilpailu starttaa lauantaiaamuna Vierumäeltä, ja yötauko vietetään niin ikään Vierumäellä. Maali sijaitsee Vantaan Vauhtikeskuksessa. Yhteishuolto on taas tarjolla helpottamassa osallistujien menoa.

https://www.paijanne-enduro.fi/

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kaide tunkeutui osittain auton sisään

Kuva: CvB.

Hätäkeskus ilmoitti keskiviikkona kello 16 kahden henkilöauton kolarista Lahden Eteläisellä Kehätiellä.

Tapahtumapaikalla partio sai selville, että parikymppinen mies oli ajanut henkilöautolla kyseistä tietä lännestä, kohti Liipolan tunnelia.

Hän oli menettänyt autonsa hallinnan ohittaessaan loskaisella tiellä ajautuen viereisellä ajokaistalla ajaneen henkilöauton eteen, mikä törmäsi parikymppisen miehen autoon.

Törmäyksen voimasta hänen kuljettama auto suistui poikittain tien reunassa olevaan kaiteeseen, joka työntyi osittain auton sisään.

Auto vaurioitui pahoin törmäyksessä.

Ensihoito tarkasti kolarin osalliset paikalla, ei henkilövahinkoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday toivottaa kaikille parempaa alkanutta vuotta

Viime vuosi olli Autotodayn toiminnassakin hyvin tapahtumarikas.

Nyt haluamme kiittää ahkeria lukijoitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa merkittävästi parempaa alkanutta vuotta! Tänä vuonna alkaakin jo Autotodayn 14. vuosi.

Autotoday

Toimitus

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Miksi vuosi 2021 on sähköautoilun läpimurtovuosi ja miksi se ei ole?

Kuva: Clas von Bell

Sähkökäyttöiset autot harppovat vauhdikkaasti markkinoille, siitä ei ole epäilystäkään. Kun lisäksi lähtötaso on alhainen, kasvulukemat ovat väistämättä komeita.

Pääseekö vuosi 2021 historiankirjoihin sähkökäyttöisten autojen läpimurtovuotena nähdään viimeistään vuoden kuluttua tähän aikaan. Markkinat valmistautuvat harppaukseen, mutta onko tässäkin tapauksessa tie helvettiin kivetty hyvillä aikomuksilla?

Alkavana vuonna käytännössä kaikilta merkittäviltä autovalmistajilta on tulossa tarjolle vähintään sähköhybridi- ja usein myös täyssähköautoja. Niiden rinnalla kehitellään sähkökäyttöisiä autonomisia autoja.
Monet ennustelaitokset arvioivat täyssähköautojen määrän olevan 10 vuoden kuluttua vähintään kolmannes maailman autokannasta, kun nyt niiden osuus on yksittäisiä prosentteja.

Suomessa maahantuojat tarjoavat autorahoitusta nollakorolla, ja vihervasemmistohallitus kepittää polttomoottoriautoja ja porkkanoi sähköautoja.

Facebookissa jo noin 13 000 jäseneen kasvanut sähköautoilun entusiastiryhmä tarjoaa pyyteettä ja lähes kellon ympäri vertaistukea tämän hetken sähköautoiluun kuuluvien yllätysten ratkaisuun.

Perinteiset autovalmistajat ovat saamassa rinnalleen myös uusia disruptoreita – tahoja, joiden kassat kestävät tappioita lähes loputtomiin; Amazonin Illinoisin tehtaalta odotetaan ensimmäisiä sähköautoja jo alkavana vuonna ja Applen Project Titan -koodinimen tunteva autohanke etenee savuverhon takana.

Oman läpimurtonsa jo tehneen Teslan huhutaan sopivalla hetkellä päätyvän jonkun tämän päivän jättiläisen, esimerkiksi Applen tytäryhtiöksi. Teslalta meni 17 vuotta päästä tukevalle maalle, mutta perässätulijat selviävät huomattavasti vähemmällä.

Ensi vuonna markkinoilla tulvii

Uusia sähköautomalleja on tulossa alkavana vuonna lukuisilta valmistajilta. Eri asia on sitten, kuinka niitä tuodaan Suomen markkinoille.

Huom! Alla kerrotut toimintamatkat perutuvat Joe Scottin blogeihin, eivätkä sitten välttämättä ole samalla tasolla kuin valmistajien ilmoittamat WLTP-lukemat.

Volvolta odotellaan päivitystä XC40 Rechargeen, jonka rangeksi luvataan tällä hetkellä 335 kilometriä ja Polestar 2:ta rangeltaan noin 440 kilometriä.

Mazdalta tulee uusi MX-30, joka yltää nyt reiluun 200 kilometriin, Dacialta on tulossa Spring Electric malli rangeltaan noin 225 kilometriä, Renaultilta Twingo Z.E. rangeltaan 240 kilometriä, Seat tuo markkinoille El-Bornin ja lupaa rangeksi 500 kilometriä. Japanin suunnalta Nissanilta on tulossa ainakin Ariya, jolle luvataan noin 480 kilometrin range.

Saksalaisvalmistajista BMW tuo markkinoille kokonaan uuden i4:n, jonka rangeksi luvataan noin 450 kilometriä ja iX:n, jolle valmistaja lupaa jopa 600 kilometrin rangen.

Audilta odotellaan E-Tron GT:tä, jonka range on noin 400 kilometriä ja Q4 E-Tronia rangeltaan noin 450 kilometriä.

Porschelta on tulossa uusi Taycan rangeltaan noin 385 kilometriä. Volkswagenin vastaus on ID.4, jonka vertailukelpoinen range on noin 400 kilometriä.

Lisäksi suomalaisittain eksoottisia sähköautoja putkahtelee ihmeteltäväksi. Sellaisia ovat muun muassa superautoluokan Lucid Air, jonka rangeksi luvataan noin 830 kilometriä, Teslan Cybertruck, jolle myös luvataan yli 800 kilometrin range, Lightyear Onen luvataan yltävän 725 kilometrin rangeen, Byton M-Byte 400 kilometrin ja K-Byte 523 kilometrin rangella, sekä Rivian R1T 640 kilometrin rangellaan.

Mutta se akun kesto…

Latausasemien määrän merkittävällä kasvattamisella lievitetään oireita eli sähköautojen akkujen nopeaa kulumista, mutta vielä tärkeämpää on puuttua syihin, eli saada käyttöön akkuteknologiaa, jota ei tarvitsisi koko ajan latailla.

Latauspisteitä on kyllä alkavana vuonna luvassa Suomeenkin roimasti lisää.

Tehokkaampia akkuteknologioita kehitetään vastaavalla intensiteetillä, kuin koronarokotetta konsanaan. Yksi eturivin yrityksistä on Quantum Scape, joka kehittää jo vuosia litiumionin rinnalla kehiteltyä kiinteäelektronista akkuteknologiaa, joka on nyt tulossa markkinoille ainakin prototyyppinä.

Sen luvataan jopa kaksinkertaistavan yhdellä latauksella saavutettavan kantomatkan. Muun muassa Volkswagen ja Tesla kehittävät akkuteknologiaa Quantum Scapen kanssa.

Kiinteäelektronisen akun luvataan olevan myös selvästi pienempi ja kevyempi. Se tietäisi hyvää virrankulutukselle ja myös hybridit keventyisivät ja niiden polttoaineen kulutus pienenisi.

Lisäksi uusien akkujen luvataan olevan selvästi turvallisempia, sillä ne eivät vuoda, tai syty tuleen.

Ainakin Toyota ja Mercedes-Benz ovat vihjanneet tuovansa uuteen akkuteknologiaan perustuvat mallit markkinoille jo alkavana vuonna. Joidenkin tietojen mukaan Mercedekseltä olisi tulossa kaksikin yli 600 kilometrin etäisyyteen kykenevää mallia.

Jos akkuteknologian kehitystä arvioi eurolla per kilometri, niin kiinteäelektronisella akkuteknologialla saman matkan pääsee jopa viidesosalla aiemmasta hinnasta.

Maapallon mitassa kipuillaan

Valtioiden veroratkaisuilla on merkittävä vaikutus sähköautoilun yleistymiseen. Pudottamalla sähköautoilun veroja ja nostamalla saman aikaisesti polttomoottorikäyttöisten autojen ja niiden polttoaineiden verotusta, voidaan huomattavasti nopeuttaa siirtymää kohden sähköautoja.

Tämä on esimerkiksi Suomen nykyisen hallituksen strategia.

Lähitulevaisuudessa nähdään, millaisia verohelpotuksia koronan kyykyttämien ja raskaasti velkaantuneiden valtioiden taloudet pystyvät antamaan, kun jokainen veroeuro tarvitaan tilkitsemään monista rei´istä vuotavia kansantalouksia.

Samaan aikaan uudet, nälkäiset keskiluokat Aasiassa ja Afrikassa haluavat ostaa ensimmäiset omat autonsa, mikä entisestään lisää autojen kokonaismäärää maapallolla.

Lisäksi mahdolliset tulevat pandemiat ajavat ihmisiä omien autojensa rattiin pois joukkoliikennevälineistä, mikä ilmiö nähtiin menneenä syksynä myös Suomessa.

Poliittisten päättäjien ja ympäristöstä eniten huolta kantavat näkevät usein vain liikenteen aiheuttamat päästöt, eikä media näe sen paremmin metsää puilta. Kuitenkin liikenteen päästöt esimerkiksi Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain noin viidennes, josta tieliikenteen noin 17 prosenttia ja henkilöautojen noin yhdeksän prosenttia. Valtaosa mediahuomiosta kohdistuu siis tähän yhdeksään prosenttiin.

Tuijottaminen vain autojen käytönaikaisiin päästöihin voidaan helposti johtaa tilanteeseen, jossa nokka irtoaa, mutta pyrstö tarttuu.

Eli aivan liian vähän puhutaan autojen koko elinkaaren mittaisesta ilmaston päästökuormasta, jota kukaan ei pysty yksiselitteisesti laskemaan; sähkömoottorit ja akustot ovat sen verran uusi ilmiö, että niiden tuottamisen aiheuttamat päästöt, niitä varten tuotettu energia, sähköautojen ja akustojen kierrätys, uuden latausverkoston aiheuttamat päästöt jne. ovat varsin tuntematonta maaperää.

Jokainen voi tehdä jotakin

Vanhan sanonnan mukaan kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Se onkin ainoa perustelu sille sähellykselle, mitä käydään sähköautoilun ympärillä perustuen ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Mutta onhan uuteen autoon vaihtaminen aina innostavaa etenkin siinä tapauksessa, että sitä voidaan perustella myös ympäristösyillä.

Lähinnä vain tosimiehet ja naisseuraa etsivä nuoriso kaipaa moottorin ääntä, mutta muiden mielestä sähköautojen äänettömyys on valtti.

Kun sähköautojen tuotantomäärät kasvavat ja myös vaihtoautoja tulee lisää tarjolle, hintatason luulisi selvästi laskevan. Pidempiä etäisyyksiä tarjoavan akkuteknologian tuleminen saataville luulisi vaikuttavan samoin lyhyen kantaman sähköautojen hintoihin. Hämärän peitossa on lisäksi käytettyjen sähköautojen jälleenmyyntiarvo.

Sähköautot eivät ole enää mekaanisia välineitä, vaan päivitettäviä tietokoneita, joissa myös tietoturva on huomioitava.

Kukaan ei halua maantiellä huomata joutuneensa ”ohjastamaan” autoa, jota hallitsee hakkeri pilvestä. Sen vuoksi ei pelkästään autonomisten autojen, vaan myös kaikkien internetiin kytkettyjen sähköautojen tietoturvaan on jatkossa kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota. Maine menee hetkessä, jos etäpäivitettävät sähköautot komeilevat onnettomuustilastojen kärjessä.

Sähköautot tulevat valtavirraksi vaivihkaa, kuin vaaniva ilves ja etenevät pehmeästi, jos vain virtaa riittää. Jo nyt sitä riittää hyvin kaupunkialueilla, kunhan latauspaikka löytyy joko kotipihalta, tai työmatkan varrelta.

Uskaltautuminen useamman sadan kilometrin maantiematkalle ilman suunniteltuja lataustaukoja on vielä tällä hetkellä riskinottoa, josta polttomoottoriautoilijan ei tarvitse huolehtia.

Jos uudet akkuteknologiat merkitsevät kaikissa olosuhteissa vähintään 500 kilometrin matkaa yhdellä latauksella, sähköautojen murtautumista valtavirraksi ei pysäytä enää mikään muu, kuin uusien autojen hinnoittelu.

Ja siihenkin on odotettavissa tasokorjaus ehkä jo vuoden 2021 kuluessa.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Historian havinaa: Renaultin Clio-malli 30 vuoden ikään

Rernault Clio viisi sukupolvea. Kuva: Renault.

Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1990 esitelty Renault Clio -malli. Viidenteen sukupolveen edennyt pikkuauto on vuosien aikana kasvanut isommaksi.

Renault menestyi pikkuautoissa mainiosti jo aiemmin 5-mallillaan, mutta Renaultin tiedotteen mukaan nousu luokan ykköseksi tapahtui Clion avulla. Kolmenkymmenen vuoden aikana Clioa on myyty reilut 15 miljoonaa kappaletta, joista yli 30 000 autoa Suomessa.

Renault Clio I. Kuva Renault.

Clio I – ominaisuudet tasapainossa

Renault Clio nousi heti markkinoille tultuaan suureen suosioon. Uutuuden menestystä auttoi osaltaan voitto Car of the Year 1991 -äänestykssä eli Clio valittiin tärkeimmäksi uudeksi automalliksi.

Tuomaristo perusteli tulosta sillä, että Clio oli muotoilultaan tyylikäs ja laatu korkeatasoinen. Lisäksi Cliossa oli paljon sellaisia varusteita, joita ei ollut aiemmin saanut tuon luokan autoihin.

Merkittäviä mukavuutta lisääviä uutuuksia olivat esimerkiksi RT-varustetason kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkökäyttöiset ikkunannostimet etuovissa ja radion sekä kasettisoittimen yhdistelmä vakiovarusteena, jota pystyi käyttämään ohjauspylväästä käsin.

Renault Clio I. Kuva Renault.

Clio palautti Renaultin urheilullisten automallien joukkoon etenkin Clio Williamsilla, jossa oli kaksilitrainen 110 kilowattia (150 hv) kehittänyt moottori. Niinpä Cliolla kilpailtiin menestyksellisesti niin ralleissa kuin radoilla.

Pikkuauton nimi oli ja on edelleen Clio kaikkialla muualla paitsi Japanissa, missä auton nimi on Lutecia. Syynä on, että Hondalla on siellä oikeudet Clio-nimeen. Lutecia on muunnelma muinaisen Rooman aikaan Pariisin nimenä olleesta Lutetiasta.

Renault Clio II. Kuva Renault.

Clio II – lisäannos mukavuutta

Vuonna 1998 Clio siirtyi toiseen sukupolveen. Sen tuotanto jatkui Sloveniassa aina vuoteen 2015 saakka ja Etelä-Amerikassa mallia valmistettiin vielä kaksi vuotta pidempään.

Muodoiltaan toisen sukupolven Clio oli jopa hivenen futuristinen ja aiempaa pyöreämpi. Rakenteissa oli paljon edistyksellisiä ratkaisuja, kuten joissain versioissa alumiininen konepelti ja komposiittimateriaalista tehdyt etulokasuojat.

Clio kasvoi kooltaan, mikä tarjosi matkustajille enemmän tilaa. Clio oli Renaultin mukaan ensimmäinen automalli luokassaan, johon sai lukkiutumattomat jarrut ja sivuturvatyynyt. Varusteisiin kuuluivat myös etuturvavöiden esikiristimet ja ohjaustehostin.

Renault Clio II sivusta Kuva Renault.

Vuosituhannen jälkeen tehdyn uudistuksen jälkeen Clioa pystyi varustamaan ksenonvaloilla, digitaalisesti ohjatulla automaatti-ilmastoinnilla ja navigoinnilla.

Mallisarjan erikoisuudeksi esiteltiin keskimoottorinen Clio V6 Renault Sport, jossa kolmelitrainen V6-moottori oli etuistuimien takana.

Renault Clio III. Kuva Renault.

Clio III – lisää turvallisuutta

Syyskuussa 2005 Frankfurtin autonäyttelyssä paljastettiin kolmannen sukupolven Clio. Se ei jäänyt huomioimatta Car of the Year -tuomaristolta, joka äänesti Clion Vuoden Autoksi Euroopassa 2006.

Siitä tuli ensimmäinen automalli COTY-historiassa, joka voitti tittelin toista kertaa. Voittoa arvioitiin lyhyesti: ”Erinomainen pieni auto, jonka pitäisi inspiroida suurempia.”

Tärkeintä uudessa sukupolvessa oli sen turvallisuus, sillä Euro NCAP:n turvallisuustestissä Clio sai ensimmäisenä pikkuautona parhaan mahdollisen viiden tähden arvosanan.

Clioa kiiteltiin sen edistyksellisestä aktiivisesta ja passiivisesta turvallisuudesta.

Melkein nelimetriseksi venynyt kori tarjosi jälleen enemmän tilaa kuin edeltäneet mallit. Varustelu monipuolistui, kun saataville tulivat avainkortti ja nappikäynnistys. Turvallisuutta lisäsivät mukautuva vakionopeudensäädin ja nopeusrajoitin.

Renault Clio IV. Kuva: Renault.

Clio IV – panostus muotoiluun

Neljännen sukupolven Clio hätkähdytti syksyllä 2012 Pariisin autonäyttelyssä muodoillaan. Laurens van den Ackerin luoma uusi Clio säilytti hyvin pitkälti DeZir- konseptiauton linjat.

Lisäksi akseliväliin tuli mittaa yli kymmenen senttiä lisää, mikä nosti Clion tiloiltaan ja ajettavuudeltaan pykälän aiempaa ylemmälle tasolle.

Uutta aikaa Cliossa edustivat ledivalot sekä R-Link. Sen kosketusnäytöllä pystyi muokkaamaan auton toimintaa ja säätöjä monella tavalla.

Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.

Uusi multimediajärjestelmä edusti aikansa huippua. Clio ja sen ominaisuudet eivät jääneet huomaamatta COTY-äänestyksessä, missä se eteni loppusuoralle sijoittuen kuudenneksi.

Neljännen sukupolven aikana Clio nousi Suomessa suursuosikiksi. Vuodesta 2015 lähtien se on ollut 20 eniten rekisteröidyn automallin joukossa kilpaillen kärkisijoituksista omassa luokassaan.

Toistaiseksi paras vuosi oli 2017, jolloin maassamme rekisteröitiin yli kaksituhatta Clioa.

Renault Clio E-Tech Hybrid. Kuva: Renault.

Clio V – suurimmat muutoksen pinnan alla

Nykyinen Clio esiteltiin maaliskuussa 2019 Geneven autonäyttelyssä. Muotoiluun ei tehty suurta muutosta, vaan palkittuja ja kiitosta saaneita linjoja hiottiin edelleen. Pinnan alla tapahtui kuitenkin valtavasti, sillä viidennessä sukupolvessa siirryttiin uuteen perusrakenteeseen.

Renaultin uusi modulaarinen CMF-B -perusrakenne auttoi nostamaan Clion ajettavuuden ja turvallisuuden korkeammalle tasolle. Jälkimmäinen palkittiin jälleen kerran viiden tähden arviolla Euro NCAP:n entistä vaativammassa turvallisuustestissä.

Nykyisen Clion parhaissa varustetasoissa on 10-tuumainen digitaalinen, monipuolisesti muunneltava mittaristo sekä kookas 9,3-tuumainen tieto-viihdejärjestelmän kosketusnäyttö. Tiloista kertoo omaa kieltään 391 litran kokoinen tavaratila, joka Renaultin mukaan on luokkansa suurin.

Uusimpana lisänä Clio-mallisarjassa on Clio E-TECH Hybrid, jolla on suuri merkitys Renaultin henkilöautomalliston sähköistämisessä.

Se tuo kilpa-autoissa kehitetyn edistyksellisen tekniikan kaikkien autonostajien saataville. Voimalinjassa on 1,6-litrainen bensiinimoottori, kaksi sähkömoottoria ja älykäs automaattinen monitilavaihteisto.

Ensimmäiset Clio E-TECH hybridit ovat juuri saapuneet maahan ja jälleenmyyjäliikkeissä niihin pääsee tutustumaan tammikuun puolessa välissä.

Clio E-TECH hybridin hinnat alkavat 23 990 eurosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi: Musta Mersu ei liity Kai-Pekka Savolaisen katoamiseen

Kuva: Autotoday.

Kerroimme 28.12. poliisin Seinäjoella kaipaamasta mustasta Mersusta.

Poliisi kertoo nyt selvittäneensä mustaan Mercedekseen liittyvän havainnon.

Lauantaina 28.11.2020 illalla Seinäjoen Kasperissa havaittu Mercedes ja siihen liittyvät henkilöt eivät liity Kai-Pekka Savolaisen katoamiseen.

Poliisi kiittää poliisille tulleista havainnosta.

Kai-Pekka Savolaiseen liittyvät tiedot ja havainnot voi ilmoittaa sähköpostilla vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi tai puhelimitse kello 8-17 numeroon 029 544 7325.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hyundain automallisto on uudistunut nopeasti, ja lisää on tulossa 2021

Ioniq-perheen tulevaisuus. Kuva: Hyundai.

Kuluneen vuoden haasteista huolimatta 2020 oli Hyundai Motorille ennätysvuosi: vain 12 kuukaudessa yritys uudisti lähes koko mallistonsa.

Hyundai esitteli Euroopassa kaikkiaan seitsemän uutta mallia: i10, i20, i30, Kona, Tucson ja Santa Fe, joista Kona ja Santa Fe ehtivät Suomeen vuoden 2021 alkupuolella.

Kaikki korimallit ja voimalinjat mukaan lukien uusia tuotteita on esitelty jopa 20. Yli 90 prosenttia Euroopan Hyundai-mallistosta on joulukuuhun 2020 mennessä alle 18 kuukauden ikäisiä.

Kattava valikoima sähköisiä voimalinjoja

Vuosi 2020 oli Hyundaille myös sähköistymisen vuosi. Vuoden 2020 alussa Hyundai Motor Group ilmoitti suunnitelmistaan ​​vahvistaa johtavaa asemaansa sähköisessä liikkumisessa, tavoitteena julkistaa 44 sähköistettyä mallia vuoteen 2025 mennessä.

Hyundai tarjoaa 48 voltin kevythybriditekniikan sekä bensiini- että dieselmoottoreille. Suomen mallistoissa i20 on tarjolla bensiinikevythybridinä, i30 sekä bensiini- että dieselkevythybridinä ja Tucson dieselkevythybridinä.

Hybridivoimalinja on tarjolla Ioniq-malliston lisäksi Kona- ja Tucson-malleihin sekä vuonna 2021 myös Santa Fe-malliin. Niin ikään ladattavan plug-in hybridin valikoima on kasvanut Ioniqista ja Konasta Tucsoniin ja ensi vuonna Santa Fe -malliin.

Täyssähköisiä malleja on tarjolla Ioniq- ja Kona-mallistoissa. Lisäksi vuonna 2021 lanseerataan täysin uusi Ioniq-brändin Ioniq 5 -täyssähköauto. Hyundai on myynyt Euroopassa lähes 60 000 sähköautoa, mikä on yli 13 prosenttia sen kokonaismyynnistä.

Polttokennoteknologian jatkuva kehitys

Hyundai kirjasi ”Strategy 2025” -strategiaansa tavoitteen myydä 670 000 sähköautoa vuodessa ja olla yksi maailman kolmesta johtavasta akkukäyttöisten täyssähkö- ja polttokennoautojen valmistajasta vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2020 alettiin rakentaa Sveitsin kaupalliseen liikenteeseen toimintamallia, johon sisältyvät sekä vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen että polttokennokuorma-autojen toimittaminen. Ensimmäiset 50 vetykäyttöistä kuorma-autoa ovat aloittaneet liikennöinnin.

Vuonna 2021 tulee ensimmäinen Ioniq-malli

Vuonna 2021 Hyundain asiakkaille on tarjolla lisää sähköisiä vaihtoehtoja ja uusia tuotejulkistuksia.

Keväällä lanseerataan uusia tuotteita N-mallistoon, kun täysin uudet Hyundai i20 N Line ja i20 N saavat ensi-iltansa.

Lanseerauksestaan alkaen erittäin suosittu täysin uusi Hyundai Tucson-mallisto laajenee N Line -mallilla. Myös suosikkimalli i30 N uudistuu.

Ensimmäisellä vuosipuolikkaalla esitellään Euroopan Hyundai-mallistoon myös täysin uusi kompakti crossover SUV, Hyundai Bayon.

Uuden sähköautoaikakauden Hyundailla avaa uusi Ioniq 5, joka on ensimmäinen uuden, pelkästään täyssähköisiin autoihin keskittyvän Ioniq-tuotemerkin auto.

Ioniq 5 on keskikokoinen CUV (crossover utility vehicle), joka perustuu Hyundain 45-nimiseen konseptimalliin.

Koko Hyundai-konsernissa Ioniq 5 on myös ensimmäinen auto, joka rakennetaan uudelle E-GMP-sähköautoalustalle.

E-GMP mahdollistaa Hyundain tiedotteen mukaan mm. pitkät toimintamatkat, nopean lataamisen ja maksimaalisen matkustamotilan. Ioniq-tuoteperheen seuraava auto, sähköautokonsepti Prophecyyn perustuva Ioniq 6, julkaistaan vuonna 2022 ja suuri SUV Ioniq 7 liittyy mallistoon suunnitelmien mukaan vuonna 2024.

Hyundai jatkaa sähköauto-osaamisensa tuomista myös moottoriurheilun puolelle. Hyundai osallistuu vuonna 2021 täyssähköisten rata-autojen Pure ETCR -sarjaan Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2019 esitellyllä Veloster N ETCR -kilpa-autolla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän autourheilukuva: Mikähän autotapahtuma oli Malmin lentokentällä 1970-luvulla

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Lauri Pietarinen.

Oheiset kaksi kuvaa ovat oletettavasti samasta tapahtumasta Halsinki-Malmin lentokentällä.

Kuvat ovat Museoviraston Helsingin kaupunginmiseon kokoelmasta.

Helsingin kaupunginmuseon tiedoissa ei ole tarkkaa kuvausvuotta eikä maininta tapahtumasta. Kuvat ovat tietojen mukaan kuitenkin otettu 1970-luvulla ja kuvaaja on Lauri Pietarinen.

Laajassa kuvassa etualalla on kuorma-auto jonka kyljessä lukee FHRA DRAG RACE.

FHRA-yhdistys perustettiin vasta vuonna 1972, joten kuva on otettu aikaisintaan 1972.

Tapahtuma keräsi pysäköityjen autojen mukaan paljon katsojia. Pysäköityjen autojen keskellä on myös lentokoneita parkissa.

Toisessa kuvassa lapset ajavat kaiketikin Lokariautoilla.

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Lauri Pietarinen.

Ilmoita ihmeessä meille, jos on tarkempaa tietoa tapahtumasta (suurempi versio pääkuvasta on katsottavana tästä). Vastauksen voi kirjoittaa jutun kommenttikenttään tai lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@autotoday.fi .

Katso tästä muita Päivän autourheilukuvia.

Tämä kuvien julkaisu on myös kannanotto Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta. Historian aikana kentällä on järjestetty paljon muutakin toimintaa kuin lentämistä. Siitä tämä on hyvä esimerkki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tältä näyttää Suomen MM-rallin uusi logo

Kuva: AKK.

Keski-Suomen sorateillä 29.7.-1.8.2021 ajettava Suomen MM-ralli julkaisi uudistuneen logonsa.

– Halusimme muotoilla selkeän ja sulavalinjaisen logon, jossa nimi on keskiössä. Suomen MM-rallin kansainvälinen nimi, Rally Finland, herättää jo itsessään perinteikkään suurtapahtuman mielikuvat, joita tukevat kaaren muotoiset kehät. Jokainen katsoja saa löytää niistä itselleen mielekkäimmät tulkinnat – meille ne edustavat rallisymboliikan lisäksi myös yhteisöllisyyttä ja suomalaisuutta, kuvailee AKK Sports Oy:n vt. toimitusjohtaja Markus Häkkinen.

Uudistunut logo rantautuu vuodenvaihteessa Suomen MM-rallin digitaalisiin kanaviin, ja vuoden alusta asteittain kaikkiin muihin kanaviin, julkaisuihin, tuotteisiin ja materiaaleihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikennekuolemien määrää ei ole saatu laskuun — tilanne paljon huonompi kuin Ruotsissa ja Norjassa

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Kulunut vuosi oli poikkeuksellinen myös tieliikenteessä.

Pääteiden liikennemäärät vähenivät koronatoimenpiteiden vuoksi erityisesti keväällä ja loppusyksystä. Koko vuoden liikennemäärä tulee olemaan noin kymmen prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Lähes vastaava vähentyminen näkyy tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneissa. Tilastokeskuksen mukaan loukkaantuneita oli marraskuun loppuun mennessä lähes viisi sataa – eli 11 prosenttia – vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Suhteellisesti eniten vähenivät jalankulkijoiden ja mopoilijoiden loukkaantumiset: jalankulkijoiden 20 % ja mopoilijoiden 14 %.

Pienin vähennys oli pyöräilijänä loukkaantuneiden määrässä, joka oli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempi.

Lukumääräisesti eniten vähentyivät henkilöauton kuljettajien ja matkustajien loukkaantumiset, joita oli 332 edellisvuotta vähemmän (13 %).

Liikennemäärien sukelluksesta huolimatta liikennekuolemien määrä ennallaan

Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleissa vähenemistä ei poikkeusvuonna ole tapahtunut. Tämänhetkisten tietojen* mukaan tieliikenteessä on tänä vuonna menehtynyt 202 ihmistä – vuonna 2019 vastaava luku oli 204 kuollutta.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen toteaa liikenneturvallisuuden parantumisen riittämättömäksi.

– Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa myös liikennekuolemat vähenivät huomattavasti poikkeusvuoden aikana. Ruotsissa päästäneen tänä vuonna alle kahden sadan ja Norjassa on mahdollista jäädä alle sadan tieliikennekuoleman. Myös Tanskassa vähennys on ollut reilu. Väkilukuun suhteutettuna liikennekuolemien määrä vuonna 2020 Suomessa tullee olemaan noin kaksinkertainen Ruotsiin ja Norjaan verrattuna, ja myös selvästi korkeampi kuin Tanskassa, Valtonen kertoo tiedotteessa.

Turvallisuustavoitteet vaativat uusia toimia

Suomen kymmenen vuoden tavoitteena oli puolittaa liikennekuolemat vuoden 2010 määrästä. Se olisi tarkoittanut enintään 136 kuolonuhria tänä vuonna. Tuo tavoite ylittyi jo elokuussa.

Euroopan Unionin uusi tavoite on puolittaa sekä liikennekuolemien että vakavasti vammautuneiden määrä tämän vuoden tasosta vuoteen 2030 mennessä.

– Kovat tavoitteet vaativat uusia toimia ja paljon työtä. EU:ssa sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin näkyy Euroopan komission liikenneturvallisuusstrategiassa, jossa nollavisiota tavoitellaan viimeistään vuonna 2050. Vaikka liikenteen haasteissa suuri paino on ympäristökysymyksillä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin EU:n strategiassa korostetaan myös sitä, että turvallisuutta ei saa muilla toimenpiteillä vaarantaa. Tavoitteita tulee edistää toisiaan tukien, Valtonen painottaa.

Suomessa on tekeillä kaksi merkittävää ohjelmatyötä, joissa linjataan toimenpiteet ja niiden resursointi liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Väyläverkkoja koskeva resursointi määritellään parlamentaarisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikenneturvallisuusstrategiaa.

– Sitoutuminen suunnitelmalliseen ja valtakunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön on elintärkeää liikenneturvallisuustyössä. Sen lisäksi, että ohjelmissa linjataan liikennehallinnonalan ja maanteiden turvallisuuskysymyksiä, tulee niissä luoda suuntaviivat myös poikkihallinnollisille toimenpiteille ja esimerkiksi kuntien liikenneturvallisuustoimenpiteille, Valtonen korostaa.

*Liikenneturvan ennakkoarvio perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin tammi-marraskuulta 2020 ja Liikenneturvan keräämiin lehtitietoihin joulukuulta 2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //