Miksi vuosi 2021 on sähköautoilun läpimurtovuosi ja miksi se ei ole?

Sähkökäyttöiset autot harppovat vauhdikkaasti markkinoille, siitä ei ole epäilystäkään. Kun lisäksi lähtötaso on alhainen, kasvulukemat ovat väistämättä komeita.

Pääseekö vuosi 2021 historiankirjoihin sähkökäyttöisten autojen läpimurtovuotena nähdään viimeistään vuoden kuluttua tähän aikaan. Markkinat valmistautuvat harppaukseen, mutta onko tässäkin tapauksessa tie helvettiin kivetty hyvillä aikomuksilla?

Alkavana vuonna käytännössä kaikilta merkittäviltä autovalmistajilta on tulossa tarjolle vähintään sähköhybridi- ja usein myös täyssähköautoja. Niiden rinnalla kehitellään sähkökäyttöisiä autonomisia autoja.
Monet ennustelaitokset arvioivat täyssähköautojen määrän olevan 10 vuoden kuluttua vähintään kolmannes maailman autokannasta, kun nyt niiden osuus on yksittäisiä prosentteja.

Suomessa maahantuojat tarjoavat autorahoitusta nollakorolla, ja vihervasemmistohallitus kepittää polttomoottoriautoja ja porkkanoi sähköautoja.

Facebookissa jo noin 13 000 jäseneen kasvanut sähköautoilun entusiastiryhmä tarjoaa pyyteettä ja lähes kellon ympäri vertaistukea tämän hetken sähköautoiluun kuuluvien yllätysten ratkaisuun.

Perinteiset autovalmistajat ovat saamassa rinnalleen myös uusia disruptoreita – tahoja, joiden kassat kestävät tappioita lähes loputtomiin; Amazonin Illinoisin tehtaalta odotetaan ensimmäisiä sähköautoja jo alkavana vuonna ja Applen Project Titan -koodinimen tunteva autohanke etenee savuverhon takana.

Oman läpimurtonsa jo tehneen Teslan huhutaan sopivalla hetkellä päätyvän jonkun tämän päivän jättiläisen, esimerkiksi Applen tytäryhtiöksi. Teslalta meni 17 vuotta päästä tukevalle maalle, mutta perässätulijat selviävät huomattavasti vähemmällä.

Ensi vuonna markkinoilla tulvii

Uusia sähköautomalleja on tulossa alkavana vuonna lukuisilta valmistajilta. Eri asia on sitten, kuinka niitä tuodaan Suomen markkinoille.

Huom! Alla kerrotut toimintamatkat perutuvat Joe Scottin blogeihin, eivätkä sitten välttämättä ole samalla tasolla kuin valmistajien ilmoittamat WLTP-lukemat.

Volvolta odotellaan päivitystä XC40 Rechargeen, jonka rangeksi luvataan tällä hetkellä 335 kilometriä ja Polestar 2:ta rangeltaan noin 440 kilometriä.

Mazdalta tulee uusi MX-30, joka yltää nyt reiluun 200 kilometriin, Dacialta on tulossa Spring Electric malli rangeltaan noin 225 kilometriä, Renaultilta Twingo Z.E. rangeltaan 240 kilometriä, Seat tuo markkinoille El-Bornin ja lupaa rangeksi 500 kilometriä. Japanin suunnalta Nissanilta on tulossa ainakin Ariya, jolle luvataan noin 480 kilometrin range.

Saksalaisvalmistajista BMW tuo markkinoille kokonaan uuden i4:n, jonka rangeksi luvataan noin 450 kilometriä ja iX:n, jolle valmistaja lupaa jopa 600 kilometrin rangen.

Audilta odotellaan E-Tron GT:tä, jonka range on noin 400 kilometriä ja Q4 E-Tronia rangeltaan noin 450 kilometriä.

Porschelta on tulossa uusi Taycan rangeltaan noin 385 kilometriä. Volkswagenin vastaus on ID.4, jonka vertailukelpoinen range on noin 400 kilometriä.

Lisäksi suomalaisittain eksoottisia sähköautoja putkahtelee ihmeteltäväksi. Sellaisia ovat muun muassa superautoluokan Lucid Air, jonka rangeksi luvataan noin 830 kilometriä, Teslan Cybertruck, jolle myös luvataan yli 800 kilometrin range, Lightyear Onen luvataan yltävän 725 kilometrin rangeen, Byton M-Byte 400 kilometrin ja K-Byte 523 kilometrin rangella, sekä Rivian R1T 640 kilometrin rangellaan.

Mutta se akun kesto…

Latausasemien määrän merkittävällä kasvattamisella lievitetään oireita eli sähköautojen akkujen nopeaa kulumista, mutta vielä tärkeämpää on puuttua syihin, eli saada käyttöön akkuteknologiaa, jota ei tarvitsisi koko ajan latailla.

Latauspisteitä on kyllä alkavana vuonna luvassa Suomeenkin roimasti lisää.

Tehokkaampia akkuteknologioita kehitetään vastaavalla intensiteetillä, kuin koronarokotetta konsanaan. Yksi eturivin yrityksistä on Quantum Scape, joka kehittää jo vuosia litiumionin rinnalla kehiteltyä kiinteäelektronista akkuteknologiaa, joka on nyt tulossa markkinoille ainakin prototyyppinä.

Sen luvataan jopa kaksinkertaistavan yhdellä latauksella saavutettavan kantomatkan. Muun muassa Volkswagen ja Tesla kehittävät akkuteknologiaa Quantum Scapen kanssa.

Kiinteäelektronisen akun luvataan olevan myös selvästi pienempi ja kevyempi. Se tietäisi hyvää virrankulutukselle ja myös hybridit keventyisivät ja niiden polttoaineen kulutus pienenisi.

Lisäksi uusien akkujen luvataan olevan selvästi turvallisempia, sillä ne eivät vuoda, tai syty tuleen.

Ainakin Toyota ja Mercedes-Benz ovat vihjanneet tuovansa uuteen akkuteknologiaan perustuvat mallit markkinoille jo alkavana vuonna. Joidenkin tietojen mukaan Mercedekseltä olisi tulossa kaksikin yli 600 kilometrin etäisyyteen kykenevää mallia.

Jos akkuteknologian kehitystä arvioi eurolla per kilometri, niin kiinteäelektronisella akkuteknologialla saman matkan pääsee jopa viidesosalla aiemmasta hinnasta.

Maapallon mitassa kipuillaan

Valtioiden veroratkaisuilla on merkittävä vaikutus sähköautoilun yleistymiseen. Pudottamalla sähköautoilun veroja ja nostamalla saman aikaisesti polttomoottorikäyttöisten autojen ja niiden polttoaineiden verotusta, voidaan huomattavasti nopeuttaa siirtymää kohden sähköautoja.

Tämä on esimerkiksi Suomen nykyisen hallituksen strategia.

Lähitulevaisuudessa nähdään, millaisia verohelpotuksia koronan kyykyttämien ja raskaasti velkaantuneiden valtioiden taloudet pystyvät antamaan, kun jokainen veroeuro tarvitaan tilkitsemään monista rei´istä vuotavia kansantalouksia.

Samaan aikaan uudet, nälkäiset keskiluokat Aasiassa ja Afrikassa haluavat ostaa ensimmäiset omat autonsa, mikä entisestään lisää autojen kokonaismäärää maapallolla.

Lisäksi mahdolliset tulevat pandemiat ajavat ihmisiä omien autojensa rattiin pois joukkoliikennevälineistä, mikä ilmiö nähtiin menneenä syksynä myös Suomessa.

Poliittisten päättäjien ja ympäristöstä eniten huolta kantavat näkevät usein vain liikenteen aiheuttamat päästöt, eikä media näe sen paremmin metsää puilta. Kuitenkin liikenteen päästöt esimerkiksi Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain noin viidennes, josta tieliikenteen noin 17 prosenttia ja henkilöautojen noin yhdeksän prosenttia. Valtaosa mediahuomiosta kohdistuu siis tähän yhdeksään prosenttiin.

Tuijottaminen vain autojen käytönaikaisiin päästöihin voidaan helposti johtaa tilanteeseen, jossa nokka irtoaa, mutta pyrstö tarttuu.

Eli aivan liian vähän puhutaan autojen koko elinkaaren mittaisesta ilmaston päästökuormasta, jota kukaan ei pysty yksiselitteisesti laskemaan; sähkömoottorit ja akustot ovat sen verran uusi ilmiö, että niiden tuottamisen aiheuttamat päästöt, niitä varten tuotettu energia, sähköautojen ja akustojen kierrätys, uuden latausverkoston aiheuttamat päästöt jne. ovat varsin tuntematonta maaperää.

Jokainen voi tehdä jotakin

Vanhan sanonnan mukaan kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Se onkin ainoa perustelu sille sähellykselle, mitä käydään sähköautoilun ympärillä perustuen ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Mutta onhan uuteen autoon vaihtaminen aina innostavaa etenkin siinä tapauksessa, että sitä voidaan perustella myös ympäristösyillä.

Lähinnä vain tosimiehet ja naisseuraa etsivä nuoriso kaipaa moottorin ääntä, mutta muiden mielestä sähköautojen äänettömyys on valtti.

Kun sähköautojen tuotantomäärät kasvavat ja myös vaihtoautoja tulee lisää tarjolle, hintatason luulisi selvästi laskevan. Pidempiä etäisyyksiä tarjoavan akkuteknologian tuleminen saataville luulisi vaikuttavan samoin lyhyen kantaman sähköautojen hintoihin. Hämärän peitossa on lisäksi käytettyjen sähköautojen jälleenmyyntiarvo.

Sähköautot eivät ole enää mekaanisia välineitä, vaan päivitettäviä tietokoneita, joissa myös tietoturva on huomioitava.

Kukaan ei halua maantiellä huomata joutuneensa ”ohjastamaan” autoa, jota hallitsee hakkeri pilvestä. Sen vuoksi ei pelkästään autonomisten autojen, vaan myös kaikkien internetiin kytkettyjen sähköautojen tietoturvaan on jatkossa kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota. Maine menee hetkessä, jos etäpäivitettävät sähköautot komeilevat onnettomuustilastojen kärjessä.

Sähköautot tulevat valtavirraksi vaivihkaa, kuin vaaniva ilves ja etenevät pehmeästi, jos vain virtaa riittää. Jo nyt sitä riittää hyvin kaupunkialueilla, kunhan latauspaikka löytyy joko kotipihalta, tai työmatkan varrelta.

Uskaltautuminen useamman sadan kilometrin maantiematkalle ilman suunniteltuja lataustaukoja on vielä tällä hetkellä riskinottoa, josta polttomoottoriautoilijan ei tarvitse huolehtia.

Jos uudet akkuteknologiat merkitsevät kaikissa olosuhteissa vähintään 500 kilometrin matkaa yhdellä latauksella, sähköautojen murtautumista valtavirraksi ei pysäytä enää mikään muu, kuin uusien autojen hinnoittelu.

Ja siihenkin on odotettavissa tasokorjaus ehkä jo vuoden 2021 kuluessa.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!