Kun suomalaiselle tulee tarve ostaa auto, hän todennäköisimmin alkaa katsella, millaisia käytettyjä olisi tarjolla.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin, miten suomalaiset arvioivat toimivansa, jos he nyt olisivat hankkimassa autoa.

Runsas puolet eli 52 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa auton käytettynä kotimaasta ja viisi prosenttia hankkisi käytetyn auton ulkomailta. Uutena auton uskoo hankkivansa runsas viidennes eli 22 prosenttia vastaajista, todetaan LähiTapiolan tiedotteessa.

– Koronaepidemia iski viime vuonna suuren loven uusien autojen kauppaan, mutta käytetyt ovat pitäneet pintansa. Epävarmoina aikoina ihmiset aina lykkäävät isoja ostopäätöksiä, ja tarpeeseen tehty hankinta voi kohdistua arvoltaan alhaisempaan autoon kuin alun perin oli suunnitelma. Mutta poikkeusoloissa kotimaanmatkailu, mökkeily ja esimerkiksi pyrkimys välttää perheen ulkopuolisia kontakteja suosivat lopulta autoilua. Henkilöauton merkitys työssäkäyntimatkojen kulkumuotona on myös kasvanut, sanoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutuksista vastaava kehityspäällikkö Ari Saarnio.

Kyselyn tuloksissa nousee esiin, että jos suomalainen autoilee, hän yhä useimmin haluaa omistaa autonsa. Potentiaalisen autonhankinnan edessä vain neljä prosenttia vastaajista arvioi käyttävänsä oman auton sijaan esimerkiksi vuokra- tai yhteiskäyttöautoja.

– Yhteiskäyttö- ja vuokra- tai leasing-autoilun yleistymistä on uumoiltu Suomessa jo pitkään, mutta ainakaan kyselyn perusteella se ei näytä vieläkään lyövän läpi, tulkitsee Saarnio.

Kyselyyn osallistuneista kuusi prosenttia vastaa, ettei missään tapauksessa voisi kuvitella hankkivansa autoa. Naisista näin kertoo lähes joka kymmenes (9 %), miehistä selvästi harvempi (3 %). Kaikkiaan noin joka kymmenes vastaajista ei osannut kyselyssä sanoa, kuinka toimisi potentiaalisessa autonhankintatilanteessa.

Suomen teillä yhä vanhempia autoja

Käytettyihin autoihin painottuva kauppa vanhensi viime vuonnakin suomalaista autokantaa. Traficomin tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä nousi koronavuonna jo 12,5 vuoteen. Sitten vuosien 2007–2009 finanssikriisin ikää on tullut tasaisesti lisää parin vuoden verran.

Vuosittain Suomessa tehdään karkeasti noin 800 000 henkilöautokauppaa. Viime vuonna uutena ensirekisteröityjen autojen määrä sukelsi noin 15 prosenttia noin 96 500 kappaleeseen, kun samaan aikaan Suomeen tuotiin ulkomailta käytettynä noin 44 000 henkilöautoa ja kotimaassa käytettyjen henkilöautojen kaupan kokonaisvolyymi oli noin 645 000, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastoista.

– Romutuspalkkiokampanja voi tänä vuonna piristää uusien autojen myyntiä, mutta kaikkiaan autokannan vanheneminen näyttää jatkuvan. Myös pandemian pidentämät autotehtaiden toimitusajat voivat lykätä joidenkin auton hankintaa. Autokannan uudistuminen olisi kuitenkin suotavaa, koska pääsääntöisesti uudet autot ovat sekä vähäpäästöisempiä että turvallisempia kuin tällä hetkellä Suomen teillä liikkuvat autot, sanoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

– Käytetty auto ei kuitenkaan aina tarkoita vanhaa autoa. Jos vaihtaa yli kymmenen vuotta ajetun auton parivuotiaaseen kulkupeliin, on tekninen kehitys ollut jo huomattavaa. Keskustelussa unohtuu myös usein, että eurooppalaisessa vertailussa suomalainen autokanta ei itse asiassa ole poikkeuksellisen vanhaa ja autojen keski-ikä on myös muualla noussut samaa tahtia Suomen kanssa. Autojen keski-ikätilastoissa sijoitumme EU-maiden keskivaiheille, mutta toki meidän kannattaa pysyä kehityksessä mukana niin turvallisuus- kuin kansantaloudellisistakin syistä, sanoo Saarnio.

Uudempi auto tuo lisää turvaa

Auto hankitaan tietysti aina omista lähtökohdista ja tarpeiden pohjalta. Arjen katsaus -kyselyn tuloksissakin nousee esiin, että aivan uuden auton hankintaa harkitsevat keskimääräistä useammin korkeatuloiset, johtavassa asemassa työskentelevät ja 55–64-vuotiaat tai sitä vanhemmat.

Miksi viisivuotias auto sitten olisi turvallisempi kuin 2000-luvun alussa valmistettu?

– Autojen turvatekniikka on kehittynyt vuosi vuodelta, vaikka kaikkia kuljettajaan tai ajoympäristöön liittyviä riskejä ei tietenkään voida sulkea pois teknologialla. Se mikä ensin tulee uusiin, kalliisiin autoihin, yleistyy pikkuhiljaa kansanmalleissa ja tulee viimeistään käytetyissä autoissa laajemmin saataville. Kuljettajaa avittavat turvalaitteet, kuten kaistavahdit ja ajonvakautusjärjestelmä, ehkäisevät onnettomuustilanteita, ja jos kolari sattuukin, turvatyynyt ja muut suojarakenteet lieventävät sen seurauksia, avaa Alaviiri.

– Uusimmissa automalleissa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota myös muihin tielläliikkujiin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi joustavilla puskureilla ja kameroilla sekä tutkilla, jotka auttavat kuljettajaa havaitsemaan liikenteen eri suunnista, kertoo Alaviiri.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1027 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //