Viime kesäkuun alussa voimaan astunut tieliikennelakiuudistus toi mukanaan lieveilmiön.
Lakiuudistus muutti parkkeeraamista, sillä nyt ajoneuvon saa pysäköidä tien vasemmalle puolelle taajamien kaksisuuntaisillakin teillä. Tämä näkyy kaupunkikuvassa niin, että osalla tienvarteen pysäköidyistä autoista keula osoittaa viereisen kaistan ajosuuntaa vastaan, todetaan Easyparkin tiedotteessa.
Lieveilmiöksi on osoittautunut se, että liian lähelle suojatietä pysäköiminen on yleistynyt runsaasti. Tieliikennelaki kieltää pysäköimisen alle viiden metrin etäisyydelle suojatiestä. Ei ole merkitystä, sijaitseeko suojatie auton edessä vai takana. Helsingin Sanomat on kutsunut tätä giljotiiniparkkeeraukseksi.
– Ilmiö näkyy tilastoissa. Liian lähelle suojatietä pysäköimisestä kirjoitettiin Helsingissä viime vuonna ennen lain uudistumista, eli tammikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, 2310 parkkisakkoa. Kesäkuun alun ja joulukuun lopun välillä vastaavia sakkoja kirjattiin 6068. Ennen lakiuudistusta keskimäärin 15 sakkoa per vuorokausi, lakiuudistuksen jälkeen 28 sakkoa per vuorokausi, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen kertoo tiedotteessa.
Sakot ovat luonnollisesti vasta seuraus. Sakkojen yleistyminen kuvaa virhepysäköimisen tiuhenemista, mutta sakkojen määrä on jäävuorenhuippu virhepysäköintien määrästä. Pysäköintivirhemaksu on Suomessa paikkakuntakohtainen, tavanomaisesti 60–80 euroa.
– Turussa jaettiin viime vuonna ennen uudistusta 732 kyseistä parkkisakkoa ja uudistuksen jälkeen 1521. Keskimäärin per vuorokausi ensin neljä sakkoa ja sitten seitsemän sakkoa. Vantaalla keskiarvo pysyi samana, puolitoista sakkoa per vuorokausi. On syytä huomioida, että koronakriisi alkoi Suomessa viime maaliskuun puolivälissä, mikä vähensi autoilun määrää keskustoissa selkeästi. Se lähtökohtaisesti karsi sakkomäärää huhtikuusta eteenpäin, Kolehmainen lisää.
Kaksisuuntaisen tien vasemmalle puolelle pysäköimisessä on myös se huomioitava seikka, että sillä puolella tietä liikennemerkit ovat päinvastaiseen suuntaan. Jos ei käy erikseen tarkastamassa rajoittavia merkkejä, saattaa epähuomiossa parkkeerata sakkopaikalle.
Lumi vaikeuttaa
Lumi on luonut omat hankaluutensa lainmukaiseen parkkeeraamiseen.
– Lumi tietysti peittää katujen merkintöjä, esimerkiksi suojatieviivat, mikä todennäköisesti lisää erehdyksiä ja unohduksia. Lisäksi lumikasat ja kinokset vähentävät tarjolla olevaa pysäköintitilaa. Se voi lisätä lakipykälistä laistamista, Kolehmainen kommentoi.
EasyParkin käyttäjädata osoittaa viitteitä siitä, että kun lumi valtasi Helsingin, parkkihallien käyttö lisääntyi kaupungin keskustassa.
– Tiettyjen parkkihallien kohdalla käyttäjädatassa näkyy selkeä eroavaisuus lumisen päivän ja kuivan päivän välillä. Talviset olosuhteet saavat arvostamaan simppeliä pysäköintiä ja lämmitettyä tilaa. Kätevimmissä halleissa ei ole nykyään enää edes puomeja ovella, vaan kamerateknologia tunnistaa ajoneuvon rekisterikilvestä. Niissä ei tarvitse pysäköintilipukkeitakaan.
Laki kieltää näköesteen
Tieliikennelaki määrää viiden metrin etäisyyden suojatiehen, koska tarkoituksena on taata ohi ajaville autoilijoille esteetön näkyvyys suojatielle mahdollisesti saapuvaan kevyeen liikenteeseen.
– Lain ajatus ei ole, että alle viiden metrin päähän suojatiestä pysäköivä ajoneuvo olisi niinkään vaarallinen kevyelle liikenteelle, vaan alle viiden metrin päähän pysäköimisestä aiheutuva näköeste kasvattaa riskiä, että ohi ajava ajoneuvoliikenne on kevyelle liikenteelle vaaraksi. Siksi on huomattavan ongelmallista, että etäisyys on alkanut unohtua suomalaisilta uuden pysäköintioikeuden myötä, Kolehmainen toteaa.
– Olennaisinta on se, että lakiuudistus lisäsi autoilijoiden mahdollisuuksia ja se on hyvä asia esimerkiksi päästöjen kannalta. Pysäköintipaikan löytäminen on nyt kaupungissa helpompaa, mikä vähentää päästöjä, koska etsiminen vähenee. Nyt vain on hieman uutta opeteltavana. Siitä lieveilmiöt johtuvat. Helpoin ratkaisu on pysäköidä halliin. Etenkin nyt lumikinosten keskellä, Kolehmainen päättää.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
