Koti Blogi Sivu 1398

Eemil Pohjola ajoi Päijänteen ympäriajon voittoon

Eemil Pohjola ajoi Päitsin voittoon. Kuva: Milla Vahtila.

Eemil Pohjola sinetöi tänään toisen Päijänteen ympäriajon voittonsa. Toiseksi kaasutteli Antti Hänninen ja kolmanneksi Eero Remes.

– Tulihan se voitto aika helposti. Eilen ajoin nopeimman ajan kaikilla paitsi kahdella pätkällä. Tänään ajoin koko päivän aika varovasti, mutta kovaa kuitenkin. Huhdanojan maastokokeen paha kaatuminen oli vaan sellainen lipsahdus, Pohjola kommentoi .

Hän viittaa aamupäivän kaatumiseen, jossa hän lensi pyörän tangon yli ja toinen jalka jäi takarenkaan väliin. Lonkkaan tuli jonkun verran ruhjeita, mutta mies sen kun jatkoi menoaan.

Nyt hänellä on jo kaksi kiinnitystä Päijänne-kilpeen, jonka saa kolmella voitolla omakseen.

Jos koronatilanne sallii, Pohjolaa nähdään jatkossa mahdollisesti MM-osakilpailuissa ulkomailla.

Antti Hänninen ylsi ensi kertaa Päitsin yleiskilpailun podiumille.

– Eihän se kakkossija kauheasti lämmitä, mutta Emppu meni menojaan, eikä jäänyt kuitenkaan jossiteltavaa, mies kommentoi viitaten, että Pohjola voitti hänet kuitenkin selkeällä noin viiden minuutin erolla.

Kolmanneksi sijoittunut kolminkertainen enduron maailmanmestari Eero Remes toteaa, että lähti kyllä ajamaan voitosta, mutta lunta oli hänen makuunsa liikaa. Mies on kyllä kertaalleen jo voittanut Päitsin vuonna 2017.

Tänä vuonna Päitsi ajettiin kunnon lumispoorissa ja leudoissa lämpötiloissa. Reitille kertyi pituutta noin 700 kilometriä ja ajopäivät olivat pitkiä.

Päijänteen ympäriajo ajettiin viranomaisten rajoituksia ja suosituksia noudattaen ja ilman yleisöä.

Päitsin yleiskilpailun 2021 top10

  1. Eemil Pohjola
  2. Antti Hänninen
  3. Eero Remes
  4. Peetu Juupaluoma
  5. Hugo Svärd
  6. Niklas Laankoski
  7. Samuli Puhakainen
  8. Antti Ahtila
  9. Eetu Puhakainen
  10. Jani Salonen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän automainos: Tasoa, taloudellisuutta ja kestävyyttä. Peugeot 505

Kuva: CvB.

Vuonna 1981 markkinoitiin Peugeot 505 -mallia tällaisella lehtimainoksella.

”Lukkoperä. Viisiportainen vaihteisto. Erillisjousitus. Ohjaustehostin. Keskuslukitus. Sähköiset ikkunannostimet edessä. Sävylasit. Kattoluukku. Istuimilla tweedvilla.

Uusi SR-tason Peugeot 5050 tarjoaa vakiovarustelun, jota parempaa ei voi vaatia.

Peugeotmaisesti myös auton muut ominaisuudet on mitoitettu tälle korkealle tasolle.

Erillisjousitetun alustan ansiosta hyvä ajettavuus on itsestään selvyys.

Mutta sekään ei ole Peugeotille riittänyt. Uuteen SR-luokkaan kuuluu, että autossa on myös huippumukava ohjaustehostin ja lukkoperä.

Näin säilytät hyvät ja turvalliset ajo-ominaisuudet myös liukkailla tienpinnoilla.

Taloudellisuus on aina ajankohtainen asia. Tässäkään Peugeot ei tyydy vain kauniisiin kulutuslukemiin, sillä varsinainen säästö syntyy vain oikealla ajotavalla.

Katso tästä muita Päivän automainoksia.

Siksi 5050 SR:n varustuksiin kuuluu viisiportainen vaihteisto ja ekonoskooppi, jonka valojärjestelmä ilmoittaa sinulle heti, milloin on syytä vaihtaa isommalle tai pienemmälle.

Laite ei estä sinua nauttimasta 505:n suorituskyvystä. Päinvastoin. Ja tyytyväisyytesi on siellä suurempi, kun huomaat liikkuneesi tehokkaasti ja taloudellisesti.

Kun Peugeot-autoilla ajetaan yleensä paljon ja pitkään, on 505:n turvakorille, bensiini- ja dieselmoottoreille asetettu aivan omat, tinkimättömät laatuvaatimukset.

Siksi ei ole ihmekään, että Peugeot on ammattimiesten suosiossa.

Se ja Peugeotin kehittämä 9 vuoden ruosteenesto-ohjelma takuineen ovat vielä auton kestävyysarvoa nostamassa.

Aja paremmin. Aja Peugeot. Peugeot 505 SR-bensiini tai turbodiesel.”

Tarjolla oli neljä eri mallia:

Bensiini 505 GR, 4 ovea, 1971 cm3, 96 hv, 79 900 mk (nykyrahassa 36 400 €)

Bensiini 505 SR, 4 ovea, 1971 cm3, 96 hv, 96 900 mk (44 120 €)

Diesel 505 GRD, 4 ovea, 2498 cm3, 76 hv, 103 600 mk (47 170 €)

Diesel 505 SRD Turbo, 4 ovea, 2304 cm3, 80 hv, 123 200 mk. (56 090 €)

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 18/1981.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Tämä mies on testannut renkaita 40 vuotta

Kuva: Nokian Renkaat,

Kymmenen vuotta sitten julkaistiin pieni henkilökuva Nokian Renkaiden testikuljattajasta.

Tämä mies on testannut renkaita 40 vuotta

Auton renkaiden valmistaminen ja ominaisuuksien kehittäminen on useamman vuoden prosessi, johon kuuluu suunnaton määrä huippuosaamista ja tinkimätöntä työtä.

Hannu Kossi on yksi tärkeä tekijä tässä vaativassa yhtälössä, sillä hän on ammatiltaan rengastestaaja. Kossi on nähnyt työuransa aikana muun muassa sen, miten ala on laajentunut ja muuttunut vuosikymmenien aikana.

Hannu Kossi on yksi niistä henkilöistä, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi tieturvallisuuteen ympäri maailman. Hän on saattanut olla mukana kehittämässä juuri sinunkin autosi talvi- tai kesärenkaiden ominaisuuksia, kuten pitoa ja ajotuntumaa. Testikuljettajan työ on hyvin kiireistä ja melko fyysistäkin.

– Kiireisimmillään olen päivän aikana vaihtanut itse 20 renkaat ja ajanut vielä testit päälle. Usein testiautoissa on esimerkiksi kuppipenkit ja ajamme niin kovaa, että ajaminen on todella fyysistä, Nokian Renkaiden rengastestaaja Kossi kertoo.

Kossi ajattelee työssään aina erilaisissa olosuhteissa ajavaa autoilijaa ja sitä, millainen rengas on mahdollisimman turvallinen.

– Yksi esimerkki turvallisen ratkaisun etsimisestä on se, että harva autoilija tänä päivänä osaa suoristaa sivuluisusta yliohjautuvan renkaan. Sen takia on parempi, että rengas on mieluummin aliohjautuva.

Etelään kuin muuttolinnut ilmojen perässä

Kossi päätyi rengastestaajaksi vuonna 1971. Hän oli neljänkymmenen hakijan joukosta yksi kolmesta valitusta. Lehti-ilmoitukseen vastaaminen toi miehelle elinikäisen työuran, jonka parhaita puolia on ollut matkustaminen ja uusien asioiden oppiminen. Englannin kieli on yksi opituista asioista.

– Testikuljettaja saattaa olla työmatkalla jopa kolmasosan työajastaan. Nuorempana arvostin sitä, että pääsin usein ulkomaille. Monet maat, kuten Uusi-seelanti tai Etelä-Afrikka, olisivat varmasti jääneet muuten näkemättä, Kossi arvelee.

Ulkomaille on matkustettava juuri rengastestien perässä. Renkaat räätälöidään eri markkina-alueille, ja niitä testataan aina paikallisissa olosuhteissa. Keski-Euroopassa tehdään nopeaan ajoon tarkoitettujen renkaiden testit, joita ei voida toteuttaa Suomessa tarpeeksi laajasti ja perusteellisesti. Suomessa renkaita testataan talvisin Ivalossa ja kesäkuukausina Nokialla.

– Esimerkiksi talvirenkaan pito-ominaisuuksien testaaminen onnistuu myös jäähallissa, mutta sen sijaan esimerkiksi käsittelykokeisiin hallit ovat liian kapeita.

Sohjoliirto- ja vesikeliominaisuuksia puolestaan testataan Nokialla, jossa testiradalle on rakennettu muun muassa kastelulaitteet.

Vuodenajat säätelevätkin hyvin tiukasti renkaiden suunnittelua ja kehitystä.

– Talvirenkaiden prototyyppien on oltava valmiina testattaviksi talven kynnyksellä. Yhden renkaan kehitysprosessi vie kahdesta kolmeen vuoteen, erilaisia testejä siihen kuuluu lukuisia, Kossi toteaa.

Ala on mullistunut 80-luvulta alkaen

Renkaiden testaus on muuttunut huomattavasti Kossin työuran aikana, ja testaus alkoi laajentua valtavasti 1980-luvulla. Nykyään renkaiden ominaisuuksia säätelevät myös monet lait. Haasteita luo se, että ominaisuudet ovat lähentyneet toisiaan, ja eroja on vaikeampi löytää. Testiajoja on tehtävä enemmän, jotta eroavaisuuksia löytyy.

Katso tästä muut Autotoday 10 vuotta sitten -jutut.

– Autoista on tullut teknisempiä ja kuluttajien vaatimuksista suurempia. Autojen ominaisuudet korvaavat useita niitä taitoja, joita kuljettajilta saattaa uupua. Ja ennen esimerkiksi testitulokset kirjoitettiin käsin, nyt ne arkistoidaan tietokantoihin.

Pian eläkkeelle siirtyvä Kossi kouluttaa nyt pääosin uusia testaajia, mitä hän on tehnyt myös koko työuransa ajan. Kossi kokee tällä hetkellä tärkeäksi sen, että saa siirrettyä nuoremmille kuljettajille kaiken keräämänsä hiljaisen tiedon.

Automies rassaa vapaa-ajallakin

Kossi on aina ollut automiehiä. Entinen kuorma-autonkuljettaja pääsi unelmatyöhönsä, joka on sittemmin laajentunut myös harrastukseksi. Alalle haaveileville hän kertoo, että kilpa-autourheilutausta ei ole testikuljettajan työhön paras mahdollinen lähtölaukaus.

– Tärkeintä ei ole kovaa ajaminen vaan renkaiden ominaisuuksien löytäminen ja kehittäminen. Kilpailuhenkisiä joutuu aikalailla toppuuttelemaan. Ajotaidon ja auton tekniikan tuntemisen lisäksi tärkeitä ovat pitkäjänteisyys, tarkkuus ja rehellisyys, mutta myös kommunikointitaidot, jotta osaa kertoa renkaiden ominaisuuksista.

Juttu oli Autotodayssa 21.3.2011.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Auto verkkoaidan läpi päin talon seinää

Poliisi9
Kuva: CvB.

Hätäkeskus ilmoitti lauantaina kahden jälkeen iltapäivällä, että vanhempi mies oli ajanut henkilöautolla verkkoaidan läpi talon seinään Heinolan keskustassa.

Partio sai selville, että 75-vuotias mies oli ajanut henkilöautolla Savontien suunnasta Laaksokadun yli ajaen verkkoaidan läpi törmäten kerrostalon autotallin takaseinään.

Auto vaurioitui etuosasta ja sen molemmat turvatyynyt laukesivat törmäyksessä.

Katso tästä muita törmäyksiä talon seinään.

Ensihoito tarkasti kuljettajan tapahtumapaikalla, eikä hän loukkaantunut törmäyksessä.

Poliisi ei epäile alkoholilla olleen osuutta törmäyksessä, mutta kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.

Poliisi tutkii tapahtunutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Karkuun ajaneen nopeus oli yli 220 km/h

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin partiot olivat valvomassa liikennettä Lahden moottoritiellä Hollolassa lauantaiaamuna.

Pohjoisen suunnasta tullut henkilöauto oli ohittanut valvontapisteen kovalla nopeudella. Auton nopeudeksi mitattiin tutkalla 147 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.

Partio lähetti tavoittamaan ylinopeutta ajanutta autoa ja samalla partio havaitsi sen kiihdyttävän nopeutta huomattavasti. Poliisiauton nopeus oli suurimmillaan 220 km/h eikä se tavoittanut pysäytettävää autoa.

Tienpinta oli erittäin liukas tapahtuma-aikaan.

Pakenevasta autosta ilmoitettiin myös muille partioille ja siitä saatiin havainto Mäntsälän eteläpuolella. Partio sai pysäytettyä auton.

Autoa kuljetti pysäytyshetkellä sen omistaja, mutta poliisin suorittamassa tutkinnassa ilmeni, että hän oli ajanut autolla vasta Mäntsälästä, siihen saakka autoa oli ajanut parikymppinen mies.

Hän myönsi ajaneensa autoa kovalla nopeudella aikaisemmin Hollolassa ja hän yritti välttää jäämästä kiinni.

Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin kuulustelujen jälkeen väliaikaiseen ajokieltoon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Karkuun ajanut löydettiin poliisin koirapartion avulla

Kuva: CvB.

Poliisipartio havaitsi myöhään lauantai-iltana Lahden Uudenmaakadulla henkilöauton, jonka kuljettaja ajoi huomattavaa ylinopeutta Lahden keskustan suunnasta kohti Renkomäkeä.

Partio lähti auton perään. Karkuun ajaneen auton nopeus oli noin 100 km/h. Sallittu nopeus kyseisellä tieosuudella on 60 km/h.

Partio tavoitti auton ja sillä oli tarkoitus pysäyttää auto Orimattilankadulle, minne se oli kääntymässä.

Orimattilankadulla auto kiihdytti kuitenkin nopeuttaaan ja käytti ajoittaen vastaantulevien ajokaistaa risteysalueella ohittaessaan mopoauton. Auto jatkoi Orimattilankatua Renkomäen suuntaan huomattavalla ylinopeudella.

Partio näytti autolle punaista pysäytysvaloa seuraten sitä hälytyslaitteet päällä. Kuljettaja ei kuitenkaan noudattanut pysäytysvaloa vaan jatkoi karkuun ajoa kovalla nopeudella.

Kuljettaja menetti auton hallinnan ja se alkoi heittelehtiä osuen lumipenkkaan. Törmäyksen jälkeen auto pysähtyi linja-autopysäkille ja kuljettaja poistui autosta.

Ennen suistumista auton nopeus vaihteli 40 km/h nopeusrajoitusalueella 75 – 95 km/h välillä.

Koirapartio jäljesti autosta poistuneen kuljettajan läheisen talon asuntoon, josta parikymppinen mies otettiin kiinni.

Hän puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 0,65 mg/l tuloksen ja sen lisäksi huumepikatesti oli positiivinen.

Poliisi otti hänet kiinnoi epäiltynä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeään rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Keminmaassa on viety työmaalta suurempi määrä polttoainetta

Kuva: CvB.

Keminmaassa Ketolanperällä on anastettu työmaalta perjantai-lauantai yönä yli 1000 litraa polttoainetta ja erilaisia työkaluja.

Tapahtumapaikalla olevaan pyöräkuormaajaan oli murtauduttu ja se oli käynnistetty.

Pyöräkuormaajan avulla on saatu siirrettyä 3000 litran polttoainesäiliö tyhjentämistä varten.

Polttoaineen anastamisen jälkeen pyöräkuormaaja on palautettu takaisin omalle paikalleen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän automainos: Voit testata istuimesi koeajamalla Volvon

Kuva: CvB.

Vuonna 1972 Volvo markkinoi autojaan hyvillä istuimilla.

Syytätkö pitkää matkaa, jos selkäsi rasittuu. Eikö vika saata olla istuimissa.

Voit testata istuimesi koeajamalla Volvon.

Volvossa on mittatilaustuolit, joissa aivan varmasti on jokaisen selälle fysiologisesti oikea istuma-asento. Volvon istuimissa on myös portaaton ristiselän säätö. Ristiselkä on se paikka, jossa ajo tuntuu.

Volvon mittatilaustuolit voidaan säätää pituussuunnassa. Voidaan säätää kolmelle eri korkeudellekin. Ja selkänojaa portaattomasti makuuasentoon asti.

Katso tästä muita Päivän automainoksia.

Istuimissa on paksummat reunapehmusteet, jotta olisi tukevampi ajaa. Pitkiäkin matkoja. Tämä on sitä Volvon ajomukavuutta. Ja samalla turvallisuutta. Niin kuin istuimissa kiinteänä olevat kapeat niskasuojatkin. Vieläkö otat mieluummin selkääsi!

Tutustu vuoden 72 mallivalikoiman uutuuksiin: Volvo 144 Grand Luxe, 4-ovinen, 135 hv; Volvo 164E, 175 hv; Volvo 142—4 de Luxe, 110 hv. Tutustu lukuisiin teknisiin parannuksiin.
Koeaja oma turvallinen ja kestävä Volvosi.”

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 7/1972.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Itseohjautuvia autoja kehittävä ohjelmisto­teknologiayhtiö Unikie perustaa kehitysyksikön Kuopioon

Kuva: Unikie.

Ohjelmistoteknologiayritys Unikie perustaa uuden kehitysyksikön Kuopioon. Unikien Kuopion yksikkö tulee vahvistamaan paitsi yhtiön omaa tuotekehitystä niin myös palvelemaan paikallisia asiakkuuksia, kuten Ponssea koneteollisuuden parissa.

– Sulautettu ohjelmistokehitys yhdessä koneavusteisen datanhallinnan kanssa ovat keskeinen osaamisalueemme, mihin kasvava Oulun yksikkömme on keskittynyt. Kuopion yksikön tarkoitus on toimia Oulun satelliittiyksikkönä tukemassa tämän osaamisalueen kehitystä, kertoo Unikien toimitusjohtaja Seppo Kuula.

Unikie tarjoaa teknisiä alustoja ja tuotekehityspalveluita automaattisesti ohjattavien laitteiden ja reaaliaikaisen prosessiohjauksen sovelluskehitykseen, sekä suojatun datasiirron mahdollistavien verkko- ja päätelaitteiden kehittämiseen.

Unikien tarjoomalle on kysyntää, sillä käynnissä oleva maailmanlaajuinen murros digitalisaation ympärillä pakottaa yritykset kehittämään toimintaansa uudelle tasolle muun muassa tekoälyn ja automaation avulla.

”Minimissään tavoittelemme 25 henkilön tiimiä”

Vaativien ohjelmistokehitysratkaisujen kehittäminen edellyttää työntekijöiltä paitsi osaamista niin myös kunnianhimoa ratkaista asiakkaiden ongelmia.

Työntekijät ovat Unikiessa avainroolissa ja heiltä odotetaan paljon. Unikie näkee suurta potentiaalia uuden yksikön rakentamiseksi nimenomaan Kuopioon.

Yliopistokaupungin erinomaiset koulutusmahdollisuudet erityisesti matemaattisella ja tietojenkäsittelypuolella tuottavat osaamista, jota alalla tarvitaan.

Kuopiossa Unikie sijoittuu KPY Novapolikseen, josta löytyvät joustavat toimitilaratkaisut tuleva coworking-ympäristö mukaan lukien.

Novapoliksen kautta Unikielle avautuvat myös kanavat rekrytointeihin ja alueen verkostoihin. Rekrytoinnit paikkakunnalla aloitetaan heti.

– Tämän kevään aikana rekrytoimme noin viisi avainhenkilöä. Jos osaajia löytyy, en pidä ollenkaan mahdottomana, että vuoden päästä Unikiella olisi kymmeniä osaajia Kuopiossa. Minimissään tavoittelemme 25 henkilön tiimiä, Kuula avaa yhtiön suunnitelmia.

Vuonna 2015 perustettu Unikie on vaativiin device-edge-cloud -pohjaisiin ohjelmistoihin keskittyvä teknologiayritys.

Pääsegmentit ovat autoteollisuus, älykkäät koneet, teollisuus 4.0 ja tietoliikenne. Keihäänkärkenä on Unikie AI Vision, globaaliin markkinaan skaalautuva autonomisen ajamisen (AD) ja reaaliaikaisen prosessiohjauksen kokonaisvaltainen ratkaisu.

Unikie on Suomen kolmanneksi nopeimmin kasvanut teknologiayritys (2019) ja toimii Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. Perustuen Unikien asiantuntemukseen ja teknologiaratkaisujen kansainväliseen kaupallistamiseen on yhtiön tavoitteena saavuttaa kuluvana vuonna lähes 50 meur liikevaihto. Unikie työllistää yli 350 ohjelmistoalan ammattilaista. Asiakkaita ovat muun muassa Sandvik, Nokia, Valmet ja Ponsse. Yhtiön kasvua rahoittamaan tulivat viime vuoden lopussa Capman Growth, Tesi ja Business Finland.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volkswagenilta 46 miljardin investointeja sähköiseen liikkumiseen

Kuva: Antti Järveläinen.

Volkswagenin suuri sähköinen offensiivi toimii. Konserni yli kolminkertaisti sähköajoneuvojen myynnin vuonna 2020, todetaan yhtiön tiedotteessa.

Tälle vuodelle yhtiö kaavailee miljoonan sähköauton toimitusmäärää.

Konsernin tavoitteena on olla sähköisen liikkumisen globaali markkinajohtaja viimeistään vuonna 2025. Siksi yhtiö suunnittelee 46 miljardin euron investointeja sähköiseen liikkumiseen ja hybridisaatioon seuraavan viiden vuoden aikana.

Vuoteen 2030 mennessä koko konsernin täyssähköisten autojen osuuden odotetaan nousevan 60 prosenttiin Euroopassa, todetaan tiedotteessa.

Konserni ei sitoudu määrättyyn polttomoottoriteknologian käytön päättymispäivään, sillä alueelliset erot primäärienergian käytössä ja säädöksissä ovat suuria.

Jo julkistetuissa näkymissään vuodelle 2021 Volkswagen-konserni arvioi liiketoimintansa elpyvän huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna – edellyttäen, että Covid19-pandemia pysyy hallinnassa.

Seuraavien vuosien aikana Volkswagen-konserni pyrkii edelleen parantamaan kannattavuuttaan. Tavoitteena on tuoda operatiivinen myynnin tuotto takaisin tavoitelukemiin, 7–8 prosenttiin.

Tähän vaikuttavat sekä kappalemääräisen myynnin jatkuva elpyminen että tiukentunut kulukuri.

Kiinteiden kustannusten (pois lukien tutkimus ja tuotekehitys sekä pääomamenot) odotetaan laskevan vuoden 2020 tasosta noin 2 miljardilla eurolla eli 5 prosentilla vuoteen 2023 mennessä.

Tavoitteena on samaan aikaan vähentää materiaalikustannuksia 7 prosentilla. Konserni suunnittelee alentavansa ajoneuvoteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityskuluja sekä pääomakustannuksia, molempia kuudella prosentilla.

Synergioita on lisäksi tarkoitus hyödyntää laajemmin koko konsernissa ja konsernin sisäisen taloushallinto perustuu tulevaisuudessa brändimatriisiin sekä sähkö-, ohjelmisto- ja liikkumisalustoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //