Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta.
Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, todetaan LVM:n tiedotteessa.
Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.
– Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, toteaa tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
– Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, Harakka linjaa.
Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.
Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Periaatepäätöksen toimilla tavoitellaan vielä 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuvat. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitetään kevään ja kesän 2021 aikana.
Tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022-26 ja olisivat tuolloin yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.
Ensimmäisen vaiheen keinot kustannuksineen käsiteltiin ennen periaatepäätöksen tekemistä raha-asiainvaliokunnassa 6. toukokuuta Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.
Ensimmäinen vaihe – tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseen
Ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.
Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi
- biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen
2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille
3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille
4) Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi
5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming
Toimet autokannan uudistamiseksi
6) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen
7) Täyssähköautojen hankintatuki
8) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille
9) Romutuspalkkiokampanjat
10) Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki
11) Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet
12) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat
13) Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus
Toimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi
14) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 –suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)
15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen
16) Joukkoliikennetuet
17) Liikkumisen ohjauksen tuki
18) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa
19) Väylien kunnossapito
20) Logistiikan digitalisaatio
Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä.
Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nosto
Käynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin.
Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan. Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan. Vaikutusarvioinnit valmistuvat syksyyn 2021 mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.
Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös täydentävistä keinoista
Kolmas vaihe on ehdollinen. Syksyyn 2021 mennessä saadaan lisää tietoa edellä mainituista selvityksistä sekä muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman ja valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittävän työryhmän ratkaisuista sekä kesällä julkaistavista EU-aloitteista. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa esitystä muun muassa liikenteen kytkeytymisestä päästökauppaan.
Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.
Miltä liikenne näyttää vuonna 2030?
Tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045.
- Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9697 oli täyssähköautoja.
- Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja –bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100.
- Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.
- Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.
- Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.
Mitä seuraavaksi?
Lainsäädännön valmistelu alkaa eri ministeriöissä. Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Syksyllä 2021 hallitus arvioi, tarvitaanko lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
