Historian havinaa: Continental juhlii tänä vuonna 150-vuotista syntymäpäiväänsä

Tekijä

18.5.2021

Ensimmainen maataloustraktorin rengas 1928 Kuva Continental — Tarinan alku: 1928 Continental valmisti ensimmäisen T2 AS -ilmarenkaan. Maataloustraktorin rengas oli Euroopan ensimmäinen ilmarengas. Kuva: Continental.

Sadetakit, termospullot, polkupyörät ja vaunujen renkaat: nämä olivat Continentalin tuotevalikoiman päätuotteita 1871, jolloin yritys perustettiin Hannoveriin.

Tänään, 150 vuotta myöhemmin, Continental on yksi maailman koko liikennealan suurimmista toimittajista ja yksi merkittävimmistä kansainvälisistä teknologiayrityksistä, jonka eri tuotteet pitävät maailman liikkeellä.

1800-luvun loppu: hevosille pitoa lumella ja jäällä

Ennen kuin teollistuminen alkoi vaatia yhä monipuolisempia työkonerenkaita, 1800-luvun tärkeimpiä kuljetusvälineitä olivat hevoset ja vaunut. Tuolloin matkaan lähdettiin yleensä kuskin tai maanviljelijän reippaan maiskautuksen eikä moottorin hurahduksen säestämänä.

Continental valmisti kumista valmistettuja suojia estämään hevosia liukastelemasta jäisillä pinnoilla. Kun Carl Benz vuonna 1886 rekisteröi ensimmäisen autopatenttinsa, jossa oli sisäinen polttomoottori, historian suunta kääntyi ja ensimmäinen sisärenkaallinen ilmarengas kehitettiin Ranskassa vuonna 1889.

1920-luku: maatalous- ja teollisuusinnovaatiot

Continental määritteli maatalouden tärkeäksi markkina-alueeksi jo varhain. Myöhemmät teollisuusmaat, kuten Saksa, olivat tuolloin pääasiassa vielä maatalousmaita. Vuonna 1917 Henry Ford rakensi Yhdysvalloissa ensimmäisen nykypäivän malleja muistuttavan traktorinsa. Kymmenen vuotta myöhemmin tämäntyyppiset maataloustraktorit olivat alkaneet yleistyä Euroopassa.

Traktoreiden suuri haaste oli, että niillä tuli ajaa turvallisesti niin tiellä kuin pellolla, mikä ei tuolloin onnistunut tavanomaisilla renkailla.

Continentalin OTR-nailonristikudosrenkaat ovat käytössä maanrakennuskoneissa kaikkialla maailmassa. Kuva: Continental.

Continental vastasi haasteeseen ja esitteli vuonna 1928 T2™-traktorinrenkaan eli Euroopan ensimmäisen maataloussektorin ilmarenkaan. Aiemmin oli usein välttämätöntä vaihtaa tilalle rauta- ja elastiset renkaat siirryttäessä pellolta tielle ja päinvastoin, mutta uusia rengasmalleja saattoi nyt käyttää kaikilla alustoilla.

Erityisvaatimukset täyttäviä renkaita tarvittiin yhä enemmän entistä raskaampien kuormien kuljetuksessa.

Tuotantohalleissa ja varastoissa, laajenevissa satamissa ja siirryttäessä yksittäisten lastien kuljettamisesta konttiliikenteeseen, vaatimukset materiaalin − ja siten myös renkaiden − suhteen kasvoivat. Aiemmat rengasmallit eivät usein enää riittäneet. Vuonna 1920 markkinoille tuli ensimmäinen elastinen umpikuminen rengas.

Talousihme: työkonerenkaat kuljetuksiin, lentokentille ja satamiin

Kuljetuksista kehittyi Continentalille tärkeä liiketoiminta-alue toisen maailmansodan päätyttyä. Erikoiskoneita ja -kuljetusajoneuvoja tuli yhä enemmän, ja tarve räätälöidyille rengasratkaisuille kasvoi. Standardoidun eurolavan käyttöönotto vuonna 1961 toi uuden noususuhdanteen alalle. Viisi vuotta myöhemmin Continental esitteli ensimmäisen renkaan nimellä ContiSuperElastic™ (CSE), joka luonnehtii yhä nykyistä tuotevalikoimaamme.

Vuosi 1955 osoittautui sodan jälkeisenä aikana Continentalille merkittäväksi työkonerenkaiden vuodeksi. Länsimaissa maataloudessa koettiin ennennäkemätöntä kehitystä: pelkästään Saksassa rekisteröitiin lähes 100 000 traktoria.

Samana vuonna Continental esitteli AS Farmer -renkaan, jonka uusi kuviointi oli aiempaa leveämpi, mikä näkyi ennen kaikkea parantuneena itsepuhdistuvuutena ja parempana pitona.

Continentalin haarukkatrukin renkaiden mainosjuliste vuodelta 1966. Kuva: Continental.

Saksan kansainvälinen Nürnbergin lentokenttä avautui vuonna 1955, jolloin Continental havaitsi merkittävän liiketoiminta-alueen. Nykyään Hannoverissa päämajaansa pitävä yhtiö on ainoa, jolla on tarjota täydellinen rengasvalikoima lentokenttäalalle.

Teknologiayhtiö tuottaa renkaita kaikkiin lentokentällä käytettäviin ajoneuvoihin: lentokoneen hinaajiin, säiliöautoihin ja paloautoihin, matkatavaroiden kuljetusautoihin ja lentokenttälinja-autoihin. Usein lentokentällä käytetty rengas on ContiRV20, jonka uritettu pintakuviointi on erityisen vähän tärinää tuottava.

Satamateollisuudesta on tullut vastaavasti tärkeä liiketoimintasegmentti, jossa valikoima on kasvanut meritse kuljetettavien tavaroiden, raaka-aineiden ja kuormien kasvun myötä.

Nykyään Continental tarjoaa laajan tuotevalikoiman erikoisratkaisuja kaikkiin mahdollisiin lastaus- ja purkukoneisiin maailman suurimmissa konttisatamissa. ContainerMaster+-malli, jota käytetään konttien kuormaussatamissa ja kuljetusautoissa, on osoittautunut soveltuvaksi moneen käyttötarkoitukseen.

1990-luku: kansainvälistyvä maatalouden rengassegmentti

Jatkuvan kehityksen ansiosta maatalouskoneiden renkaista tuli yhä suositumpia. 1990-luvulla Continental laajensi rooliaan ulkomaisilla markkinoilla, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja yhtiöstä tuli maailmanlaajuisesti alkuperäisrenkaiden toimittaja useille maatalousajoneuvojen valmistajille.

Vuonna 2004 maatalousrengassegmentti myytiin, jonka seurauksena maatalouskoneiden renkaiden valmistus- ja markkinointilisenssi Continental-brändin alla siirtyi CGS/Mitasille. Continentalin autoliiketoiminnan tuotteiden ja ratkaisujen kehitys ja myynti jatkuivat entiseen tapaan, ja samaan aikaan Continentalin maatalousrenkaiden kysyntä kasvoi.

Continentalin materiaalinkäsittelysektorin kasvu jatkui 1990-luvulla. Vuonna 1991 valmistui 1,5-miljoonas CSE-rengas Korbachin tehtaan tuotantolinjalta, ja vuoteen 2000 mennessä oli valmistettu jo 3,5 miljoonaa CSE-rengasta. CSE-valikoima laajeni 1994–1995 myös CSE Robust SC 15™ -renkaalla.

150. syntymäpäivä: täysin uudistettu valikoima renkaita

Vuonna 2016 Continental hankkii takaisin oman brändinsä oikeudet ja palasi maatalousrengasmarkkinoille vuonna 2017 premium-vyörenkailla Tractor70 ja Tractor85. Samana vuonna yhtiö avasi uuden maatalousrengastehtaan Portugalin Lousadoon. Tästä alkaen päivitettyyn tuotevalikoimaan on kuulunut myös vankka premium-vyörengas TractorMaster™, joka toimii hyvin sekä pellolla että tiellä.

Vaativaa renkaiden käyttöaluetta Continentalille edustaa kaivos- ja maanrakennusteollisuuden segmentti. Yhtiö on vastannut tähän haasteeseen jo vuosia. 1990-luvun lopulla Continental tuli markkinoille sen ensimmäisellä omalla Earthmoving EM3 OTR -vyörenkaalla ja on siitä lähtien jatkuvasti laajentanut tuotevalikoimaansa.

Maanrakennustyömailla ja kaivoksissa renkaiden täytyy toimia aina optimaalisesti märissä olosuhteissa, polttavassa kuumuudessa, pakkasessa ja hiekalla tai mullassa sekä myös mudassa ja terävällä soralla. Continentalin Earthmoving-valikoiman erikoisrengas voi olla halkaisijaltaan jopa 2,2 metriä ja painaa tonnin.

Tulevaisuuteen digitaalisten ratkaisujen avulla

Äärimmäiset olosuhteet vaativat renkailta erinomaista kestävyyttä ja suorituskykyä. Renkaiden kunnon jatkuvassa seurannassa Continental turvaa siksi yhä enemmän digitaaliseen renkaiden valvontaan. Yhtiö on kehittänyt ratkaisuja, kuten ContiPressureCheck, ContiConnect Yard ja ContiConnect Live, joiden avulla rengaspaineista ja -lämpötiloista kerätyt tiedot lähetetään reaaliaikaisesti pilveen keskitetyn telematiikkayksikön kautta.

ContiConnect Live käyttää lisäksi GPS:ää ajoneuvon paikantamiseen ja renkaiden käyttötuntien tallentamiseen. Kalustopäälliköt saavat näin nopeammin ja kätevämmin käsityksen ajoneuvojen kunnosta niiden sijainnista riippumatta. Tietojen analysoinnin seurauksena kalusto hyötyy seisokkien vähentymisestä, ylläpitokustannusten pienentymisestä sekä käyttöajan kasvamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoliitto: Liikkumisesta tulee tehdä kilpailukykytekijä

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

Liikenne. — Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittänyt työryhmä julkaisi tänään loppuraporttinsa. Keinovalikoimasta löytyy muun muassa polttoaineverojen korottaminen. Kilometrivero koetaan liian kalliiksi tavaksi kerätä veroja.

Valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportin julkistamistilaisuudessa todettiin, että polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino liikenteen veroista.

Työryhmä ehdottaakin verotuksen painopisteen siirtämistä ajoneuvoverosta polttoaineveroon siten, että bensiinin ja dieselin hintaan tulisi 10 ja 11 snt/l korotus ja ajoneuvoveroa alennettaisiin puolestaan keskimäärin 110 €/vuosi.

Arvonlisäveroineen veronkorotus tarkoittaisi pumppuhinnoissa noin 12 ja 13 snt/l kalliimpia hintoja. Keskimäärin 6,5 l/100 km kuluttavalla bensiiniautolla polttoainekulut kasvaisivat 15 000 kilometrin vuoden ajosuoritteella 117 euroa ja 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla vajaat sata euroa.

– Korotuksen yhteydessä mainittiin muutosten olevan veroneutraaleja. Näin voi olla veronsaajan eli valtion näkökulmasta, mutta yksittäisen veronmaksajan kohdalla verotuksen muutos voi olla suuri. Veromuutosten vaikutukset riippuvat muun muassa siitä kuinka paljon ja millaisella kalustolla joutuu ajamaan, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Lisäksi verotyöryhmä ehdottaa dieselpolttoaineen alennetun verokannan poistamista, mikä nostaisi dieselpolttoaineen verotusta vielä 26 snt/l eli arvonlisäverollista hintaa noin 32 snt/l.

Tätä korotusta kompensoitaisiin poistamalla käyttövoimavero, joka on keskimäärin noin 400 euroa vuodessa. Korotus söisi 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla keskimääräisen käyttövoimaveron poistosta saatavan hyödyn noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella.

– Tämä muutos tekisi dieselautosta entistä kannattavamman vähäisillä kilometreillä ja lisäisi kustannuksia niillä, jotka joutuvat liikkumaan paljon omalla autolla, Nieminen laskee.

Liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa työryhmän mukaan liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kannustikin poliittista järjestelmää pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

– Vanhasen pohdinta on ihan aiheellinen. Puhtaaseen liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa myös muiden kustannusten nousua. Biopolttoaineet ovat kalliimpia valmistaa ja liikenteen sähköistyminen tuo omat lisäkustannuksensa. Muutosta on arvioitava kokonaiskustannusten eikä vain verotuksen näkökulmasta. Suomen kaltaisen maan pitäisi tehdä liikkumisesta kilpailukykytekijä eikä kotitalouksien taloudellista toimeentuloa ja elinkeinoelämää kurjistavaa asiaa, Nieminen sanoo.

Kilometrivero nousi uusimmassakin selvityksessä esiin keinovalikoimissa, mutta sitä ei pidetty realistisena vaihtoehtona ainakaan ennen 2030-lukua. Paikannukseen perustuvan verojärjestelmän kustannukset ovat suuret ja valtiolla on edullisempiakin keinoja kerätä veroja. Tätä seikkaa Autoliitto on nostanut aina esille, kun kilometriveroa on esitetty.

– Suomen kaltaisen 5,5 miljoonan asukkaan maan ei kannata olla etulinjassa kehittämässä tällaista järjestelmää. Ei ole mitenkään perusteltua maksaa järjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä valtavia summia, kun on edullisempiakin tapoja kerätä veroja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Oulun poliisin kommentit miiteistä ja mopoista

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

Poliisi_2011_2 Poliisi9 Kuva Autotoday — Kuva: Autotoday.

Haminassa sattunut mopomiittionnettomuus on suunnannut ansaitusti huomiota erilaisten miittien turvallisuuteen.

Oulun poliisilaitos tiedotti aikaisemmin (16.5.21) tehostetusta liikenteen valvonnasta. Tehostettu valvonta oli erityisesti suunnattu kauppakeskuksen pysäköintialueella tapahtuneeseen autojen miittiin.

Samaisella on ollut myös moottoripyörien ja mopojen yhteisiä miittejä. Valvontaa on kohdistettu kyseiselle alueelle jo aikaisemminkin.

Kauppakeskuksen pysäköintialueella mitattiin tehostetussa valvonnassa ylinopeuksia 15 kpl kovimpana nopeutena 89 km/h. Paikalla on 30 km/h nopeusrajoitus.

Yhdeksän autoilijan nopeus oli sitä luokkaa, että heidät määrättiin ajokieltoon.

Kauppakeskuksen vieressä kulkevalta moottoritieltä mitattiin useita kovia ylinopeuksia, joista suurinta ylinopeutta ajoi moottoripyöräilijä, jolle mitattiin 172 km/h nopeus. Kolmelle autoilijalle mitattiin 150-154 km/h nopeudet.

Alueella on 100 km/h nopeusrajoitus. Kuljettajat määrättiin ajokieltoon.

Vain pieni osa syyllistyy rikkomuksiin

Poliisin havaintojen mukaan nuoret autoilijat käyttäytyivät pääosin asiallisesti kauppakeskuksen alueella ja vain pieni osa paikalla olleista syyllistyi rikkomuksiin.

Rikkomusten määrä kauppakeskuksen alueella sekä läheisellä moottoritiellä on kuitenkin liian suuri, vaikka kyse on tehostetusta valvonnasta.

Poliisi haluaakin kiinnittää miitteihin osallistujien huomion siihen, että kaikki käyttäytyisivät asiallisesti itse miiteissä, esimerkiksi ilman ”linttailua” ja myös niihin liittyvässä ajelussa kaduilla ja maateillä.

Huomio myös siihen että ajoneuvot ovat lainsäädännön mukaisia eli rakenteeltaan turvallisia ja virittimättömiä.

Erityisesti alaikäisten osalta poliisi toivoo, että heidän vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa menoista ja ajoneuvoista, jotta esimerkiksi mopon tai kevyt moottoripyörän virittäminen ei olisi mahdollista.

Poliisi jatkaa jo aikaisemmin aloitettua tehostettua mopo-valvontaa koko poliisilaitoksen alueella.

Valitettavasti jokaisessa työvuorossa tavataan viritettyjä mopoja, kevytmoottoripyöriä sekä mönkijöitä.

– Virittämisen lisäksi joudutaan puuttumaan vaaralliseen ajotapaan, kuten yhdellä renkaalla ajamiseen, linttailuun sekä muuhun häiritsevään ajamiseen, toteaa Oulun poliisilaitoksen Liikenneyksikön johtaja, komisario Pasi Rissanen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL: Liikenteen verouudistus tuomassa yli 500 miljoonan euron lisäkustannukset tavaraliikenteelle

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

Valtiovarainministeriön työryhmän raportissa hahmotellaan dieselpolttoaineeseen massiivista veronkorotusta. Dieselöljyn verotasoa korotettaisiin asteittain 37 senttiä litralta ja polttoaineverot sidottaisiin indeksiin.

Yhteisvaikutuksena toimet nostaisivat maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia noin 510 miljoonalla eurolla vuodessa. Elinkeinoelämän ja logistiikan näkökulmasta esitys on kestämätön, todetaan SKAL:n tiedotteessa.

Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on eniten maantiekuljetuskilometrejä Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Kuljetuskustannuksemme kuuluvat tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin, todetaan tiedotteessa.

Tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa kulkee raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia.

Raskas liikenne kulkee vielä pitkään dieselillä. Nykyisessä veromallissa dieselin vero on 25,95 senttiä bensiiniä edullisempi litraa kohden. Siitä huolimatta, että Suomessa on jo nyt yksi EU:n korkeimmista dieselin polttoaineveroista, kutsutaan tätä eroa työryhmän raportissa dieselin verotueksi, ja sitä esitetään poistettavaksi.

– Kyseessä ei ole verotuki vaan elinehto tavaraliikenteelle. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ehdotetut veronkorotukset kompensoitava ottamalla käyttöön ammattidiesel, vaatii tiedotteessa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Jos dieselin vero korotettaisiin bensiinin tasolle raportin esittämällä tavalla, Suomi verottaisi dieseliä yli 20 senttiä enemmän litraa kohden kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio.

Raportissa esitetään lisäksi polttoaineveron korottamista 11 sentillä litralta. Muutokset toisivat maanteiden tavaraliikenteelle kokonaisvaikutuksena 510 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun.

Metsäteollisuus ry:n mukaan tämä nostaisi metsäalan logistiikkakustannuksia vuositasolla jopa 120 miljoonalla eurolla. Kustannusnousua ei voisi viedä tuotehintoihin, sillä metsäteollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla. Seurauksena vientikilpailukyky heikkenisi entisestään.

– Dieselin hinnan korottaminen yhteensä 37 sentillä on raju ehdotus tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kustannuksia on muutoinkin jo nostettu, toteaa tiedotteessa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.

Kaupan, teollisuuden ja logistiikan näkökulmasta liikenteen verotuksen kehittäminen on riistäytymässä käsistä, sillä suunnittelu tapahtuu useissa eri työryhmissä ja selvityksissä.

Ilman kokonaistarkastelua tehdyt esitykset uhkaavat teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja Suomessa.

– Liikenteen vero- ja maksu-uudistus, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja muut meneillään olevat toimet on saatava toimimaan yhteen niin, että kansalaiset ja yritykset uskaltavat investoida ja ettei Suomen logistinen kilpailukyky notkahda täysin. Liikenteen vero- ja maksu-uudistuksella on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta erityisesti nyt, kun EU-komissio julkaisee kesäkuussa ison lainsäädäntöpaketin liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Liiketoiminta on globaalia, kansallisilla verotoimenpiteillä on rajallinen vaikutus, ja niitä harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen kansainvälinen kilpailukyky liiketoiminnan sijaintivaltiona. Kansallisissa ratkaisuissa on huomioitava, että samaan aikaan EU-tasolta heinäkuussa tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla, kuten merenkulun päästökaupalla saattaa olla suuri vaikutus Suomen logistisiin kustannuksiin, korostaa tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood.

Raportissa esitetyt keskeiset kustannusvaikutukset logistiikalle:

Vero-ohjaus ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon: Hyötyliikenteelle 170 miljoonan euron vuotuinen lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
Dieselin polttoaineveron nostaminen bensiinin tasolle: Hyötyliikenteelle 340 miljoonan euron lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
Polttoaineveron indeksitarkastuksista 120 miljoonaa euroa: Tavaraliikenteen kustannuksiin 30 miljoonan euron lisälasku vuodessa.

Esitetyssä muodossa polttoaineveron korotukset ovat vakava uhka Suomen kilpailukyvylle. Järjestöt vaativat, että liikenteen verouudistuksen jatkovalmistelussa tunnustetaan veronkorotusten vaikutukset logistiikkakustannuksiin ja vaikutukset kompensoidaan yrityksille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Polestar on avannut koeajopisteen Helsinkiin — koeajo varattavissa netistä

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

Polestar 2 koeajo 2021 etuviisto Kuva Antti Jarvelainen — Kuva: Antti Järveläinen.

Suomeen huhtikuussa rantautunut ruotsalainen, suorituskykyisten täyssähköautojen merkki Polestar on avannut asiakkaille mahdollisuuden Polestar 2:n koeajoon

Polestar 2 on nelivetoinen, 408-hevosvoimainen täyssähköauto, jonka myynti käynnistyy vasta myöhemmin.

Helsingissä Ruskeasuolla sijaitsevan Valo Hotel & Workin tiloihin on vastikään avattu koeajopiste, jossa ensimmäiset asiakkaat ovat jo käyneet tutustumassa Polestar 2 -malliin.

Käytännössä asiakas varaa koeajon etukäteen Polestarin internet-sivujen kautta. Auton voi tilata koeajoon myös haluamaansa paikkaan, esimerkiksi kotiin tai työpaikalle.

– Kuluttajien kiinnostus merkkiämme kohtaan on ollut todella suurta ja halusimme tarjota autosta kiinnostuneille mahdollisuuden koeajoon jo nyt. Vastikään avatussa koeajopisteessämme on käynyt jo suuri määrä merkistämme kiinnostuneita kuluttajia vaikka auto ei ole vielä virallisesti myynnissä, kertoo Polestar Automotive Finlandin toimitusjohtaja Tommi Luopajärvi.

Alkuun koeajomahdollisuus on tarjolla pääkaupunkiseudulla mutta jatkossa koeajoja on tarkoitus laajentaa muihinkin kaupunkeihin.

Polestar 2 on merkin ensimmäinen Suomeen saapuva malli. Ensimmäisenä myyntiin tulevan nelivetoisen, 408-hevosvoimaisen version vakiovarustelu on erittäin kattava.

Siihen kuuluu vakiona valtava määrä kuljettajaa avustavia järjestelmiä, maailman ensimmäinen Android-pohjainen ja Googlen kanssa yhteistyössä rakennettu infotainment-järjestelmä videosovelluksineen, panoraamalasikatto sekä Polestar-sovellus, joka toimii muun muassa auton digitaalisena avaimena.

Polestar 2 on jo ennakkovarattavissa. Kiinnostuneet voivat käydä suunnittelemassa haluamanlaisensa auton, varaamassa koeajon tai tekemässä autosta ennakkovarauksen sivulla www.polestar.com/fi.

Koeajon voi varata sivulta www.polestar.com/fi/test-drive.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoala: Polttoaineveron korotus ei yksittäisenä toimena riitä autokannan uudistamiseen

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

Liikenne_heijastuksia_aurinko_Kuva Matti Sulanto — Kuva: Matti Sulanto.

Valtiovarainministeriön johtama virkamiestyöryhmä on valmistellut ehdotuksen liikenteen verotuksen uudistamiseksi. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja kartoittaa liikenteen verokertymää tulevaisuudessa, kun ajoneuvojen energiatehokkuus paranee ja sähkö ja uusiutuvat polttoaineet yleistyvät polttoaineena.

Työryhmä ehdottaa polttoaineveron nostoa ja vuosittaisen ajoneuvoveron kevennystä ja avaa myös mahdollisuuksia autokannan kierron nopeuttamiseen.

Ehdotuksesta on vielä pitkä tie veromuutosten valmisteluun ja poliittinen keskustelu vaihtoehdoista on vasta alkamassa, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Verotulot laskisivat päästöjen vähentyessä suhteellisesti samalle tasolle kuin Ruotsissa

Työryhmän arvion mukaan valtion verokertymä alenisi vuosina 2021–2030 reaalisesti noin 1,7 miljardilla eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehtäisi muutoksia. Kehityksen taustalla on päästöjen väheneminen, joka on myös yksi liikenteen verotuksen tärkeistä tavoitteista.

Uusien autojen polttoaineenkulutus on alentunut selvästi ja käyttövoimamurroksen edetessä fossiilisia polttoaineita kevyemmin verotetut sähkö, kaasu ja biopolttoaineet yleistyvät.

– Päästöjen vähenemisestä ja käyttövoimamurroksesta johtuva verokertymän aleneminen toisi liikenteen verotason lähelle Ruotsin tieliikenteen verotasoa, joka on kansantalouden kokoon suhteutettuna nykyisin noin 40 prosenttia Suomea alempi, arvioi Autoalan tiedotteessa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Polttoaineveron korotus ei ole oikotie päästövähennyksiin

Polttoainevero edustaa nykyisistä veroista suorimmin ns. käytön verotusta, joka kohdistuu suoraan liikkumisen kustannuksiin. Työryhmä päätyykin ehdottamaan polttoaineveroon 10–11 sentin korotusta päästöjen vähentämiseksi.

Jatkossa polttoainevero ehdotetaan sidottavaksi indeksiin, jolloin sen tasoa korotettaisiin säännöllisesti yleisen kustannustason kasvaessa.

Indeksiin sitominen rakentaisi polttoaineveron korotuksesta automaatin, joka nostaisi polttoaineveroa vuosittain noin 120 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi 2–3 sentin litrahinnan korotusta liikennepolttoaineiden pumppuhintoihin vuosittain.

Polttoaineveron korotusta ehdotetaan kompensoitavan alentamalla ajoneuvoveroa. Polttoaineen hinta heijastuu kuitenkin liikkumismahdollisuuksiin ajoneuvoveroa enemmän ja polttoaineveron tulonjakovaikutukset ovat useiden tutkimusten mukaan vinoutuneet ja ne kohdistuvat erityisesti paljon ajaviin alemman tuloluokan talouksiin.

Polttoaineveron korotus heikentäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä nostamalla kuljetuskustannuksia, sillä raskaalla kalustolla ei ole ajoneuvoveroa, jolla korotus voitaisiin kompensoida. Polttoaineverotuksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat suhteellisen korkeat ja raskaan liikenteen verotaakka kasvaisi noin 170 miljoonalla eurolla.

– Liikenne- ja kuljetusalan päästöjen vähentämistä selvittäneiden tiekarttojen perusteella päästöjen vähentäminen ei edellytä polttoaineveron korotuksia, sillä tieliikenteen päästöihin sidottu vero-ohjaus on jo nykyisellään tuntuva, muistuttaa tiedotteessa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Autokannan kierron nopeuttaminen edellyttäisi myös keskipäästöisten autojen autoveron alentamista

Työryhmä ehdottaa hankinnan yhteydessä perittävän autoveron poistamista täyssähköautoilta ja autoveron maltillista alentamista lataushybrideillä. Autoveron alennus kompensoitaisiin maltillisella ajoneuvoveron korotuksella.

Ehdotus on oikeansuuntainen ja periaatteellisesti tärkeä, koska se poistaisi autoveron kokonaan päästöttömiltä autoilta ja on askel kohti autokannan kiertoa hidastavan autoveron hallittua poistoa.

Autoveroa tulisi alentaa hallitusti myös keskipäästöisillä autoilla, jotta autokannan kiertoa voitaisiin nopeuttaa.

Autoveron poistaminen sähköautoilta ei poistaisi sähköautojen hankintatuen tarvetta, sillä niiden hinta on vielä lähivuosina merkittävästi polttomoottoriautoja korkeampi. Lähivuosien aikana Suomessa tulisi harkita Ruotsissa käytössä olevan bonus-malus-mallin käyttöönottoa.

Bonus-malus-malli yhdistää hankintatuen auto- ja ajoneuvoverotukseen, jolloin verotus tukisi sekä vähäpäästöisten autojen hankintaa että autokannan nykyistä nopeampaa uusiutumista.

Dieselin alemmasta verokannasta luopuminen edellyttäisi veron palautuksia ammattiliikenteelle

Dieselin alemmasta verokannasta luopuminen nostaisi dieselin hintaa noin 26 sentillä litralta. Käyttövoimaveron poistaminen kompensoisi verotason korotuksen henkilöautoilijoilta ja osin myös pakettiautoilta, mutta kuorma-autoliikenteessä kustannukset kasvaisivat merkittävästi.

Hyötyliikenteessä vaihtoehtoja dieselille ei vielä ole tarjolla samalla tavoin kuin henkilöautoliikenteessä. Sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen valikoima on vielä pieni. Paketti- ja kuorma-autokannassa käyttövoimamurros on vasta alkumetreillään ja sähköautojen käytettävyyttä hyötyajonevoilla rajoittaa rajallinen pikalatausinfra, joka ei vielä täysimääräisesti palvele jakeluliikennettä.

Raskaimmissa kuorma-autoissa tie sähköistymiseen on pitkä ja aukeaa näillä näkymin vasta polttokennojen ja kestävän vetytalouden myötä.

Kilometriveron mahdollisuudet on ajankohtaista selvittää

Kilometriveron etuna polttoaineveroon nähden on, että sen taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan, jolloin se voitaisiin kohdentaa alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin kuin polttoainevero tai vuosittainen ajoneuvovero.

Kilometrivero antaa mahdollisuuksia myös tavaraliikenteen verotukseen siten, että elinkeinoelämälle ei kohdistu kilpailukykyä heikentäviä lisäkustannuksia.

Kilometriveron käyttöönottoa valmistellaan tällä hetkellä monissa maissa. Sen käyttöönotosta on myös Suomessa perusteltua tehdä selvitys.

Kilometrivero tulisi toteuttaa siten, että se korvaisi kokonaan autoveron sekä osittain myös vuosittaisen ajoneuvoveron sekä polttoaineveron. Verotaso olisi lisäksi perusteltua porrastaa päästötason mukaan.

Kilometriveroon siirtymisen ei ole Norjassa ja Ruotsissa arvioitu olevan perusteltua ennen kuin autokannan sähköistyminen on edennyt pitkälle, koska edulliset käyttökustannukset ovat yksi tärkeimmistä sähköauton suosiota lisäävistä tekijöistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Valtiovarainministeriön työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

liikenne9 136 Kuva Matti Sulanto — Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on arvioinut liikenteen verotuksen uudistamistarpeita valtiontalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta hallituskautta pidemmällä aikajaksolla.

Työryhmän selvityksen mukaan liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen, todetaan Valtionvarainministeriön tiedotteessa.

Toimenpidevaihtoehtoja on arvioitu hallituskautta pidemmällä ajanjaksolla. Työryhmä on kiinnittänyt selvitystyössään erityistä huomiota siihen, että vaihtoehdot ohjaavat kustannustehokkaasti päästövähennysten aikaansaamiseen.

Vaikutuksia on tarkasteltu sekä vero-ohjauksen alueellisen kohdentumisen ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta, mutta myös elinkeinoelämän kustannusten kannalta.

– Liikenteen verotuottojen alenema pitkällä aikavälillä on merkittävä valtiontalouden näkökulmasta. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten verotuottojen pudotus katetaan alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samalla yritysten kilpailukyky turvaten. Polttoaineveroa ei olla tällä vaalikaudella kiristämässä jo tehtyjen päätösten lisäksi, valtiovarainministeri Matti Vanhanen painottaa tiedotteessa.

– Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla. Uuden verojärjestelmän luominen vaatii jatkotyötä. Käynnistän selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneveromallista, Vanhanen jatkaa.

Liikenteen verotulot laskevat voimakkaasti ilman uusia päätöksiä

Työryhmä arvioi, että nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 nimellisesti noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää.

Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella verotuottojen alenemaa voidaan korvata melko rajallisesti.

Vaikka ajoneuvovero ei ole tehokas keino päästöohjauksessa, voi sillä olla merkitystä kuitenkin puhtaasti verotuloja tuottavana keinona. Jos katsotaan tarpeelliseksi kerätä liikenteestä veroja tulevaisuudessa vastaavasti kuin nyt, ajoneuvoveron tasakorotus olisi hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen tapa.

Työryhmä on myös selvittänyt kilometriverotusta toisena vaihtona kerätä verotuloja liikenteestä pitkällä aikavälillä. Pelkästään fiskaalisena verona paikannukseen perustuva kilometrivero olisi kallis, mutta tällainen verojärjestelmä olisi yksi keino hillitä sähköisen liikenteen mahdollisesta kasvusta aiheutuvia haittoja.

Työryhmän käsityksen mukaan kilometriverotukseen liittyy huomattavia epävarmuuksia, joiden takia toistaiseksi ei ole riittäviä edellytyksiä päättää tällaiseen verotustapaan siirtymisestä. Aihe edellyttää jatkoselvitystyötä ja kansainvälisen kehityksen seuraamista.

Verotuksen päästöohjausta voidaan tehostaa

Työryhmän mukaan polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino, koska sillä voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin sekä eri ajoneuvojen käyttövoimiin ja niiden energiatehokkuuteen.

Vero-ohjauksen tehokkuutta voitaisiinkin parantaa siirtämällä polttomoottori-autojen päästöohjausta vuotuisen ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon.

Työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä perusveron päästöporrastusta. Muutos ei lisäsi keskimäärin kotitalouksien verorasitusta.

Uutta ajoneuvoa hankittaessa kertaluonteisesti maksettava autovero toimii selvästi tehokkaammin päästöohjauskeinona kuin vuosittain maksettava ajoneuvoveron perusvero.

Tämä johtuu siitä, että kuluttajat ottavat ajoneuvon hankinnasta päättäessään paremmin huomioon hankintahetken kannustimet kuin vuosien kuluessa verotuksessa realisoituvat kannustimet.

Tästä syystä sähköautojen kannustimia olisi aiheellista siirtää ajoneuvoveron perusverosta autoveroon siten, että sähköautojen autoveroa alennettaisiin ja muutos rahoitettaisiin niiden ajoneuvoveroa korottamalla. Muutoksen vaikutus kotitalouksien verorasitukseen olisi pitkällä aikavälillä neutraali.

Dieselpolttoaineen verotuen pienentäminen laskisi päästöjä

Työryhmä on myös arvioinut päästöohjausta heikentäviä verotukia. Tieliikenteestä olisi saavutettavissa päästövähenemiä pienentämällä dieselpolttoaineen nykyistä verotukea.

Jos dieselin verotukea pienennetään, tulisi myös vastaavasti pienentää dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa. Vaikutukset taloudelle olisivat maltillisia, ja tarvittaessa niitä voitaisiin kompensoida esimerkiksi raskaalle liikenteelle.

Päästöohjausta tulisi ylläpitää vuosittain

Polttomoottoriautoilun keskimääräinen verorasitus on alentunut ja jatkaa alenemista, mikä johtuu yleisen hinta- ja tulotason kehityksestä sekä polttoainetehokkuuden parantumisesta. Työryhmä ehdottaa, että päästöohjauksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi polttoaineverotasoja korotettaisiin vuosittain yleisen hintatason ja polttoainetehokkuuden kehittymisen mukaan.

Polttomoottoriautojen verorasitus kilometriä kohden pysyisi tällöin ennallaan, vaikka laskisi suhteessa tulojen kehitykseen.

Asiantuntijatyöryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiä

Liikenteen verotuksen uudistamista tarkastelleeseen työryhmään osallistui asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Verohallinnosta. Työryhmä kuuli työnsä tueksi tutkijoita, järjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä.

Työryhmän loppuraportti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

DAF muuttaa syksyllä uusiin tiloihin ja aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan

Tekijä

Clas von Bell

18.5.2021

DAF uudet tilat remontti Kuva DAF — Tammiston kauppatie 33:ssä Vantaalla oli remontti hyvässä vauhdissa, jotta tilat saadaan muuttokuntoon syksyllä 2021. Kuva: DAF.

DAF-kuorma-autojen jälleenmyynti, varaosatoimitukset ja huolto paranevat, kun Nordic Truckcenter Oy avaa syksyllä uuden päätoimipisteen Tammiston kauppatielle Vantaalle. Investoinnin myötä palvelukyky nousee Suomessa korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.

DAF-kuorma-autoja maahantuova Nordic Truckcenter Oy muuttaa syksyllä lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää. Luvassa on aiempaa suurempi ja monipuolisempi automyynti-, huolto- ja varaosakeskus, joka merkitsee monia parannuksia ammattiautoilijoille.

– Esimerkiksi korjaamotila yli kaksinkertaistuu. Investointi parantaa oleellisesti palvelukykyämme, ja olen iloinen voidessamme näin satsata tulevaisuuteen. Tämä on samalla osoitus siitä, että uskomme vahvasti edustamaamme merkkiin ja markkinaosuutemme kasvuun, Nordic Truckcenterin maajohtaja Sampsa Rouhiainen sanoo.

Kun korjaamotilat yli kaksinkertaistuvat nykyisistä, kuorma-autot saadaan nopeammin huoltoon. Myös palveluita on tulossa lisää, kuten asiakkaiden toivomat jarrudynamometrit. Neljä työntekijää tarkistaa ja huoltaa digipiirtureita.
DAF-kuorma-autojen myynnin osalta kyseessä on iso muutos. Palvelukyky nousee Suomessa paremmaksi kuin koskaan.

Hyötyä koko Suomelle

Investoinnin myötä Nordic Truckcenter Oy aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan.

– Suomessa on kasvupotentiaalia. Uskomme kasvuun koko Pohjoismaissa ja olemme valmiit panostamaan kasvuun Suomessa, Nordic Truckcenter Groupin CEO Pieter Frings toteaa.

Nordic Truckcenter Oy:n uusista tiloista on hyötyä DAF-autoilijoille ympäri maata, sillä Vantaan perusvarasto palvelee DAFin sopimuskorjaamoita. Muuton myötä päätoimipisteen aukioloajat pitenevät sekä korjaamolla että varaosapuolella. Varaosatilauksia voidaan ottaa vastaan pidempään.

Uuteen päätoimipisteeseen on tulossa myös kokous- ja koulutustilat. Kuorma-autojen tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja sähköistyessä on tärkeää pitää osaamista yllä.

Muuton myötä Nordic Truckcenter Oy palkkaa lisää raskaan kaluston asentajia. Korjaamopäällikkö Jari ”JP” Penttilä kannustaa nuoria hakemaan alalle töihin – sukupuoleen katsomatta.

– Meillä on mukava porukka. Kuljetusalalla riittää töitä, koska tavaran pitää liikkua. Suomessa välimatkat ovat pitkiä, eikä junalla jatkossakaan pääse joka paikkaan, Penttilä sanoo.

DAFin vieressä olevassa rakennuksessa toimii rengashuolto, joten Tammiston kauppatie 33:een on tulossa kompakti raskaan liikenteen palvelukeskus pesuhalleineen.

Varaosia enemmän hyllyssä

Uudet tilat kasvattavat myös DAFin varaosapuolen hyllytilaa.

– Kapasiteettimme tulee olemaan noin 35 prosenttia suurempi nykyiseen verrattuna, Nordic Truckcenterin varaosapäällikkö Kari Junttila kiteyttää.

Vaikka muuttoon oli vielä puolisen vuotta aikaa, varaosapäällikkö oli jo suunnitellut, miten monen tuhannen tuotteen siirto onnistuu ilman, että yksikään kuorma-autoilija joutuu odottamaan merkittävästi pidempään varaosia.

– Muutto tehdään ryhmäkohtaisesti. Saman päivän aikana siirrettävät varaosat ovat kerättävissä ja lähetettävissä autoilijoille, vaikka olisivatkin ”muuttamassa” uuteen paikkaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...1 3531 3541 355...2 725 Sivu 1 354 / 2 725

Autotoday

NewsPaperthe art of publishing

Historian havinaa: Continental juhlii tänä vuonna 150-vuotista syntymäpäiväänsä

Autoliitto: Liikkumisesta tulee tehdä kilpailukykytekijä

Oulun poliisin kommentit miiteistä ja mopoista

SKAL: Liikenteen verouudistus tuomassa yli 500 miljoonan euron lisäkustannukset tavaraliikenteelle

Ioniq onkin Hyundai Ioniq!

Polestar on avannut koeajopisteen Helsinkiin — koeajo varattavissa netistä

Autoala: Polttoaineveron korotus ei yksittäisenä toimena riitä autokannan uudistamiseen

Valtiovarainministeriön työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin

Parisenkymmentä autoa vahingoitettu Järvenpäässä

DAF muuttaa syksyllä uusiin tiloihin ja aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan