Neste avaa kevään ja kesän 2021 aikana merkittävän määrän uusia Neste MY uusiutuva diesel -polttoaineen jakelupisteitä yksityisautoilijoiden ja ammattiliikenteen käyttöön. Viime vuonna Neste toi yli 50 uutta jakelupistettä asemaverkostoon, ja nyt laajennuksen myötä uusiutuvaa dieseliä on pian saatavilla lähes 150 asemalla ympäri Suomen, todetaan Nesteen tiedotteessa.
– Suomen tieliikenne tarvitsee vähäpäästöisempiä ratkaisuja, jotka ovat käytettävissä heti, mutta myös ratkaisuja, jotka toimivat pidemmällä aikavälillä. Uusiutuville polttoaineille on ollut kysyntää niin yksityisautoilijoiden kuin logistiikkayritysten keskuudessa. Uskomme kysynnän säilyvän hyvänä myös tulevaisuudessa liikenteen sähköistymisen rinnalla, kertoo Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen.
Jakelupisteiden määrä kasvaa 125 asemasta 148 asemaan. Kevyen liikenteen jakelupisteiden määrä kasvaa 11 uudella asemalla ja raskaan liikenteen Truck-verkosto 12 uudella asemalla. Uusia Neste MY -paikkakuntia ovat Aura, Iisalmi, Janakkala, Jämsä, Kärsämäki, Paimio, Paltamo ja Salo.
Neste K Linnatuulen asema on yksi uusista Neste MY uusiutuvan dieselin jakelupisteistä ja toimii samalla kiertotalouden pilottiasemana
Nesteen asemaverkostossa. Kevään 2021 aikana aseman lajittelumahdollisuuksia lisätään merkittävästi, ja tavoitteena on nostaa asemalla syntyvän jätteen kierrätysastetta lähes 80 %:iin. Osana Linnatuulen pilottihanketta Neste valmistaa ensimmäistä kertaa liikenneasemalla käytetystä paistorasvasta uusiutuvaa dieseliä.
Suomen lisäksi Neste MY uusiutuvaa dieseliä on saatavilla Virossa, Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Alankomaissa sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Oregonissa.
Kaikki Suomessa toimivat Neste MY -asemat ja uudet paikkakunnat löytyvät osoitteesta nestemy.fi/asemat.
Uudet kevyen liikenteen Neste MY -asemat:
Janakkala Linnatuuli Itä (03/2021)
Janakkala Linnatuuli Länsi (03/2021)
Sipoo Sipoonlahti (04/2021)
Joensuu Sortavalankatu (05/2021)
Espoo Matinkylä (05/2021)
Vantaa Keimola Länsi (05/2021)
Helsinki Malmi (05/2021)
Turku Satama (05/2021)
Tampere Lielahti (06/2021)
Helsinki Munkkiniemi (06/2021)
Salo Koskikatu (08/2021)
Poliisi jatkaa tutkintaa toistaiseksi alkuperäisillä rikosnimikkeillä. Menehtymisen osalta asiaa tutkitaan kuolemansyyntutkintana ja siitä ei tiedoteta enempää.
Uudistunut Kia Stinger saapuu toukokuussa Suomeen. Stinger-mallisto on jatkossa saatavana vain GT-versiona, jonka voimanlähteenä on 366 hevosvoimaa tuottava, 3-litrainen tuplaturbo V6-moottori.
Auton ulkonäköön, sisustukseen ja varusteluun on tehty uudistuksia, jotka tekevät Stingeristä entistäkin vetovoimaisemman. Auton monikäyttöisyyttä Suomessa lisää GT-mallin yhteydessä aina vakiona kuuluva neliveto.
Kuva: Kia.
Stinger on saanut uusia mukavuus- ja turvallisuusvarusteita, joita ovat muun muussa: turvallinen autosta poistumisen varoitin, automaattinen hätäjarrutus risteysvaroittimella, kaistallapitoavustin, moottoritieajoavustin, 10,25 tuuman navigointijärjestelmä, UVO-etähallinta, katvealueen valvontajärjestelmä mittariston kameralla, auton käynnistys/sammutusmahdollisuus avaimella sekä mokkanahkaverhoilu punaisilla turvavöillä.
Uudistuneen Stinger GT:n hinnat alkavat Suomessa 74 984 eurosta.
Celltech vastaa teollisuuden kiihtyvään sähköistymiseen miljoonien tehdasinvestoinnilla. Teollisuusajoneuvojen akkujärjestelmiin keskittyvän tehtaan yhteyteen perustetaan Celltechin kaikkia yksiköitä palveleva tuotekehityskeskus.
Hanke tulee työllistämään Tampereella kymmeniä ihmisiä, todetaan yhtiön tiedotteessa.
Suomen johtava akkujärjestelmien valmistaja Celltech tekee Tampereelle suurinvestoinnin teollisuuden alati kasvavan sähköistämistarpeen siivittämänä.
Ensimmäiset asiakasprojektit käynnistyivät pari vuotta sitten ja prototyyppejä on toimitettu maan johtaville teollisuusyrityksille sekä ulkomaisille asiakkaille. Tehtaan sarjatuotanto aloitetaan ensi vuoden alussa.
Rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisten kahden vuoden aikana tehdas tulee työllistämään 50-80 henkilöä. Työnkuvat vaihtelevat tuotekehityksestä tuotantoon.
Tehtaan yhteyteen tuotekehityskeskus
Kuudessa maassa toimiva Celltech vahvistaa tuotekehitystään Tampereella.
– Olemme valmistaneet akkuja ja akkujärjestelmiä globaaleille teollisuusasiakkaille yli 30 vuotta. Tampereelle avattava tehdas on vahva lisä Ruotsin ja Kiinan tuotantoyksikköjemme rinnalle. Tuotannon lisäksi uuden tehtaan yhteyteen perustetaan Celltech Groupin kaikkia yksiköitä palveleva tuotekehityskeskus, Celltechin liiketoiminnasta vastaava Kim Nikitin kertoo.
Tampere toimii hyvänä sijantina korkean teknologian tuotantoon. Yhteistyö paikallisten korkeakoulujen kanssa on alkanut hyvin.
– Suomesta ja Tampereelta löytyy maailmanluokan osaamista alalle, joka on ottanut parin kuluneen vuoden aikana suuria harppauksia eteenpäin. Keskitymme teollisuuden ajoneuvojen kuten kaivos- ja metsäkoneiden akkuratkaisujen suunnitteluun ja tuotantoon. Sähköistyminen ei ole teollisille toimijoille enää tulevaisuudessa siintävä vaihtoehto, vaan tämän hetken välttämättömyys ja merkittävä osa heidän kasvu- ja vastuullisuusstrategiaa, Nikitin linjaa.
Tällaista merkkiä pitää kunnioittaa. Kuva: Matti Sulanto.
Korona-aikana ruuan ja tavaroiden kotiinkuljetus on lisääntynyt. Monet ravintolat ovat listautuneet kotiinkuljetuspalveluihin kiristyneiden aukiolorajoitusten vuoksi, mikä on toisaalta parantanut kotiin tilattavien palveluiden tarjontaa.
Tämä on yhdenvertaisen palvelun näkökulmasta hyvä asia, mutta kuljettajien ajo- ja pysäköintikäyttäytymisessä olisi vielä toivomisen varaa.
Moni liikkumisrajoitteinen henkilö on hyötynyt monipuolistuneesta palvelutarjonnasta, joka toimitetaan kotiovelle saakka. Ruokalähetit toimittavat lähiravintoloiden lounaat ja illalliset lämpimänä kotiosoitteeseen. Vaatteita ja kodintarvikkeita saa tilattua verkosta muutaman päivän toimitusajalla poistumatta kotoa.
Lisääntynyt kotiinkuljetus on kaikessa myönteisyydessään synnyttänyt myös uuden ilmiön, joka muodostaa selkeän turvallisuusongelman.
Sisäpihoilla seikkailevat ja pelastusteille parkkeeraavat lähetit ovat turvallisuusriski
Kuljettajien ajosuunnitelma on usein tiukaksi määritelty, ja asiakkaat odottavat saavansa tilatut tuotteet sovittuna ajankohtana.
Etenkin uusilla asuinalueilla kuljettaja saattaa etsiä oikeaa osoitetta pitkäänkin, joten oven eteen parkkeeraaminen houkuttelee.
Väärin pysäköity ajoneuvo saattaa kuitenkin väliaikaisesti tukkia kulkureitin lastenvaunuilta tai liikkumisen apuvälineitä käyttäviltä henkilöiltä.
Sisäänkäynnin läheisyyteen sijoitettuja, esteettömiä autopaikkoja käytetään usein lyhytaikaiseen pysäköintiin ilman lupaa. Nämä liikkumisesteisen henkilön autopaikat on tarkoitettu vain ja ainoastaan pysäköintiluvan saaneille henkilöille.
Kerrostalojen sisäpihalle ajaminen on selkeä turvallisuusriksi, mikä on yleensä aina kyltein kielletty ja tarkoitettu vain pelastusajoneuvojen käyttöön.
Vaarassa ovat pihalla leikkivät lapset, lemmikit ja eri tavoin liikkuvat ihmiset, jotka eivät välttämättä pysty reagoimaan nopeasti pihaan kaartavaan ajoneuvoon.
Invalidiliitto suosittaa, että kotiinkuljetuspalveluita tarjoavat yritykset ohjeistaisivat kuljettajia esteettömästä pysäköinnistä ja turvallisesta ajotavasta piha-alueilla.
Invalidiliiton vuosittaista Helppo liikkua -viikkoa vietetään 17. -23.5.2021 ja kampanjan teemana on esteetön pysäköinti ja esteettömien pysäköintipaikkojen luvanvarainen käyttö.
Tarinan alku: 1928 Continental valmisti ensimmäisen T2 AS -ilmarenkaan. Maataloustraktorin rengas oli Euroopan ensimmäinen ilmarengas. Kuva: Continental.
Sadetakit, termospullot, polkupyörät ja vaunujen renkaat: nämä olivat Continentalin tuotevalikoiman päätuotteita 1871, jolloin yritys perustettiin Hannoveriin.
Tänään, 150 vuotta myöhemmin, Continental on yksi maailman koko liikennealan suurimmista toimittajista ja yksi merkittävimmistä kansainvälisistä teknologiayrityksistä, jonka eri tuotteet pitävät maailman liikkeellä.
1800-luvun loppu: hevosille pitoa lumella ja jäällä
Ennen kuin teollistuminen alkoi vaatia yhä monipuolisempia työkonerenkaita, 1800-luvun tärkeimpiä kuljetusvälineitä olivat hevoset ja vaunut. Tuolloin matkaan lähdettiin yleensä kuskin tai maanviljelijän reippaan maiskautuksen eikä moottorin hurahduksen säestämänä.
Continental valmisti kumista valmistettuja suojia estämään hevosia liukastelemasta jäisillä pinnoilla. Kun Carl Benz vuonna 1886 rekisteröi ensimmäisen autopatenttinsa, jossa oli sisäinen polttomoottori, historian suunta kääntyi ja ensimmäinen sisärenkaallinen ilmarengas kehitettiin Ranskassa vuonna 1889.
1920-luku: maatalous- ja teollisuusinnovaatiot
Continental määritteli maatalouden tärkeäksi markkina-alueeksi jo varhain. Myöhemmät teollisuusmaat, kuten Saksa, olivat tuolloin pääasiassa vielä maatalousmaita. Vuonna 1917 HenryFord rakensi Yhdysvalloissa ensimmäisen nykypäivän malleja muistuttavan traktorinsa. Kymmenen vuotta myöhemmin tämäntyyppiset maataloustraktorit olivat alkaneet yleistyä Euroopassa.
Traktoreiden suuri haaste oli, että niillä tuli ajaa turvallisesti niin tiellä kuin pellolla, mikä ei tuolloin onnistunut tavanomaisilla renkailla.
Continentalin OTR-nailonristikudosrenkaat ovat käytössä maanrakennuskoneissa kaikkialla maailmassa. Kuva: Continental.
Continental vastasi haasteeseen ja esitteli vuonna 1928 T2™-traktorinrenkaan eli Euroopan ensimmäisen maataloussektorin ilmarenkaan. Aiemmin oli usein välttämätöntä vaihtaa tilalle rauta- ja elastiset renkaat siirryttäessä pellolta tielle ja päinvastoin, mutta uusia rengasmalleja saattoi nyt käyttää kaikilla alustoilla.
Erityisvaatimukset täyttäviä renkaita tarvittiin yhä enemmän entistä raskaampien kuormien kuljetuksessa.
Tuotantohalleissa ja varastoissa, laajenevissa satamissa ja siirryttäessä yksittäisten lastien kuljettamisesta konttiliikenteeseen, vaatimukset materiaalin − ja siten myös renkaiden − suhteen kasvoivat. Aiemmat rengasmallit eivät usein enää riittäneet. Vuonna 1920 markkinoille tuli ensimmäinen elastinen umpikuminen rengas.
Talousihme: työkonerenkaat kuljetuksiin, lentokentille ja satamiin
Kuljetuksista kehittyi Continentalille tärkeä liiketoiminta-alue toisen maailmansodan päätyttyä. Erikoiskoneita ja -kuljetusajoneuvoja tuli yhä enemmän, ja tarve räätälöidyille rengasratkaisuille kasvoi. Standardoidun eurolavan käyttöönotto vuonna 1961 toi uuden noususuhdanteen alalle. Viisi vuotta myöhemmin Continental esitteli ensimmäisen renkaan nimellä ContiSuperElastic™ (CSE), joka luonnehtii yhä nykyistä tuotevalikoimaamme.
Vuosi 1955 osoittautui sodan jälkeisenä aikana Continentalille merkittäväksi työkonerenkaiden vuodeksi. Länsimaissa maataloudessa koettiin ennennäkemätöntä kehitystä: pelkästään Saksassa rekisteröitiin lähes 100 000 traktoria.
Samana vuonna Continental esitteli AS Farmer -renkaan, jonka uusi kuviointi oli aiempaa leveämpi, mikä näkyi ennen kaikkea parantuneena itsepuhdistuvuutena ja parempana pitona.
Continentalin haarukkatrukin renkaiden mainosjuliste vuodelta 1966. Kuva: Continental.
Saksan kansainvälinen Nürnbergin lentokenttä avautui vuonna 1955, jolloin Continental havaitsi merkittävän liiketoiminta-alueen. Nykyään Hannoverissa päämajaansa pitävä yhtiö on ainoa, jolla on tarjota täydellinen rengasvalikoima lentokenttäalalle.
Teknologiayhtiö tuottaa renkaita kaikkiin lentokentällä käytettäviin ajoneuvoihin: lentokoneen hinaajiin, säiliöautoihin ja paloautoihin, matkatavaroiden kuljetusautoihin ja lentokenttälinja-autoihin. Usein lentokentällä käytetty rengas on ContiRV20, jonka uritettu pintakuviointi on erityisen vähän tärinää tuottava.
Satamateollisuudesta on tullut vastaavasti tärkeä liiketoimintasegmentti, jossa valikoima on kasvanut meritse kuljetettavien tavaroiden, raaka-aineiden ja kuormien kasvun myötä.
Nykyään Continental tarjoaa laajan tuotevalikoiman erikoisratkaisuja kaikkiin mahdollisiin lastaus- ja purkukoneisiin maailman suurimmissa konttisatamissa. ContainerMaster+-malli, jota käytetään konttien kuormaussatamissa ja kuljetusautoissa, on osoittautunut soveltuvaksi moneen käyttötarkoitukseen.
1990-luku: kansainvälistyvä maatalouden rengassegmentti
Jatkuvan kehityksen ansiosta maatalouskoneiden renkaista tuli yhä suositumpia. 1990-luvulla Continental laajensi rooliaan ulkomaisilla markkinoilla, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja yhtiöstä tuli maailmanlaajuisesti alkuperäisrenkaiden toimittaja useille maatalousajoneuvojen valmistajille.
Vuonna 2004 maatalousrengassegmentti myytiin, jonka seurauksena maatalouskoneiden renkaiden valmistus- ja markkinointilisenssi Continental-brändin alla siirtyi CGS/Mitasille. Continentalin autoliiketoiminnan tuotteiden ja ratkaisujen kehitys ja myynti jatkuivat entiseen tapaan, ja samaan aikaan Continentalin maatalousrenkaiden kysyntä kasvoi.
Continentalin materiaalinkäsittelysektorin kasvu jatkui 1990-luvulla. Vuonna 1991 valmistui 1,5-miljoonas CSE-rengas Korbachin tehtaan tuotantolinjalta, ja vuoteen 2000 mennessä oli valmistettu jo 3,5 miljoonaa CSE-rengasta. CSE-valikoima laajeni 1994–1995 myös CSE Robust SC 15™ -renkaalla.
150. syntymäpäivä: täysin uudistettu valikoima renkaita
Vuonna 2016 Continental hankkii takaisin oman brändinsä oikeudet ja palasi maatalousrengasmarkkinoille vuonna 2017 premium-vyörenkailla Tractor70 ja Tractor85. Samana vuonna yhtiö avasi uuden maatalousrengastehtaan Portugalin Lousadoon. Tästä alkaen päivitettyyn tuotevalikoimaan on kuulunut myös vankka premium-vyörengas TractorMaster™, joka toimii hyvin sekä pellolla että tiellä.
Vaativaa renkaiden käyttöaluetta Continentalille edustaa kaivos- ja maanrakennusteollisuuden segmentti. Yhtiö on vastannut tähän haasteeseen jo vuosia. 1990-luvun lopulla Continental tuli markkinoille sen ensimmäisellä omalla Earthmoving EM3 OTR -vyörenkaalla ja on siitä lähtien jatkuvasti laajentanut tuotevalikoimaansa.
Maanrakennustyömailla ja kaivoksissa renkaiden täytyy toimia aina optimaalisesti märissä olosuhteissa, polttavassa kuumuudessa, pakkasessa ja hiekalla tai mullassa sekä myös mudassa ja terävällä soralla. Continentalin Earthmoving-valikoiman erikoisrengas voi olla halkaisijaltaan jopa 2,2 metriä ja painaa tonnin.
Tulevaisuuteen digitaalisten ratkaisujen avulla
Äärimmäiset olosuhteet vaativat renkailta erinomaista kestävyyttä ja suorituskykyä. Renkaiden kunnon jatkuvassa seurannassa Continental turvaa siksi yhä enemmän digitaaliseen renkaiden valvontaan. Yhtiö on kehittänyt ratkaisuja, kuten ContiPressureCheck, ContiConnect Yard ja ContiConnect Live, joiden avulla rengaspaineista ja -lämpötiloista kerätyt tiedot lähetetään reaaliaikaisesti pilveen keskitetyn telematiikkayksikön kautta.
ContiConnect Live käyttää lisäksi GPS:ää ajoneuvon paikantamiseen ja renkaiden käyttötuntien tallentamiseen. Kalustopäälliköt saavat näin nopeammin ja kätevämmin käsityksen ajoneuvojen kunnosta niiden sijainnista riippumatta. Tietojen analysoinnin seurauksena kalusto hyötyy seisokkien vähentymisestä, ylläpitokustannusten pienentymisestä sekä käyttöajan kasvamisesta.
Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittänyt työryhmä julkaisi tänään loppuraporttinsa. Keinovalikoimasta löytyy muun muassa polttoaineverojen korottaminen. Kilometrivero koetaan liian kalliiksi tavaksi kerätä veroja.
Valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportin julkistamistilaisuudessa todettiin, että polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino liikenteen veroista.
Työryhmä ehdottaakin verotuksen painopisteen siirtämistä ajoneuvoverosta polttoaineveroon siten, että bensiinin ja dieselin hintaan tulisi 10 ja 11 snt/l korotus ja ajoneuvoveroa alennettaisiin puolestaan keskimäärin 110 €/vuosi.
Arvonlisäveroineen veronkorotus tarkoittaisi pumppuhinnoissa noin 12 ja 13 snt/l kalliimpia hintoja. Keskimäärin 6,5 l/100 km kuluttavalla bensiiniautolla polttoainekulut kasvaisivat 15 000 kilometrin vuoden ajosuoritteella 117 euroa ja 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla vajaat sata euroa.
– Korotuksen yhteydessä mainittiin muutosten olevan veroneutraaleja. Näin voi olla veronsaajan eli valtion näkökulmasta, mutta yksittäisen veronmaksajan kohdalla verotuksen muutos voi olla suuri. Veromuutosten vaikutukset riippuvat muun muassa siitä kuinka paljon ja millaisella kalustolla joutuu ajamaan, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Lisäksi verotyöryhmä ehdottaa dieselpolttoaineen alennetun verokannan poistamista, mikä nostaisi dieselpolttoaineen verotusta vielä 26 snt/l eli arvonlisäverollista hintaa noin 32 snt/l.
Tätä korotusta kompensoitaisiin poistamalla käyttövoimavero, joka on keskimäärin noin 400 euroa vuodessa. Korotus söisi 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla keskimääräisen käyttövoimaveron poistosta saatavan hyödyn noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella.
– Tämä muutos tekisi dieselautosta entistä kannattavamman vähäisillä kilometreillä ja lisäisi kustannuksia niillä, jotka joutuvat liikkumaan paljon omalla autolla, Nieminen laskee.
Liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa työryhmän mukaan liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kannustikin poliittista järjestelmää pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.
– Vanhasen pohdinta on ihan aiheellinen. Puhtaaseen liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa myös muiden kustannusten nousua. Biopolttoaineet ovat kalliimpia valmistaa ja liikenteen sähköistyminen tuo omat lisäkustannuksensa. Muutosta on arvioitava kokonaiskustannusten eikä vain verotuksen näkökulmasta. Suomen kaltaisen maan pitäisi tehdä liikkumisesta kilpailukykytekijä eikä kotitalouksien taloudellista toimeentuloa ja elinkeinoelämää kurjistavaa asiaa, Nieminen sanoo.
Kilometrivero nousi uusimmassakin selvityksessä esiin keinovalikoimissa, mutta sitä ei pidetty realistisena vaihtoehtona ainakaan ennen 2030-lukua. Paikannukseen perustuvan verojärjestelmän kustannukset ovat suuret ja valtiolla on edullisempiakin keinoja kerätä veroja. Tätä seikkaa Autoliitto on nostanut aina esille, kun kilometriveroa on esitetty.
– Suomen kaltaisen 5,5 miljoonan asukkaan maan ei kannata olla etulinjassa kehittämässä tällaista järjestelmää. Ei ole mitenkään perusteltua maksaa järjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä valtavia summia, kun on edullisempiakin tapoja kerätä veroja.
Haminassa sattunut mopomiittionnettomuus on suunnannut ansaitusti huomiota erilaisten miittien turvallisuuteen.
Oulun poliisilaitos tiedotti aikaisemmin (16.5.21) tehostetusta liikenteen valvonnasta. Tehostettu valvonta oli erityisesti suunnattu kauppakeskuksen pysäköintialueella tapahtuneeseen autojen miittiin.
Samaisella on ollut myös moottoripyörien ja mopojen yhteisiä miittejä. Valvontaa on kohdistettu kyseiselle alueelle jo aikaisemminkin.
Kauppakeskuksen pysäköintialueella mitattiin tehostetussa valvonnassa ylinopeuksia 15 kpl kovimpana nopeutena 89 km/h. Paikalla on 30 km/h nopeusrajoitus.
Yhdeksän autoilijan nopeus oli sitä luokkaa, että heidät määrättiin ajokieltoon.
Kauppakeskuksen vieressä kulkevalta moottoritieltä mitattiin useita kovia ylinopeuksia, joista suurinta ylinopeutta ajoi moottoripyöräilijä, jolle mitattiin 172 km/h nopeus. Kolmelle autoilijalle mitattiin 150-154 km/h nopeudet.
Alueella on 100 km/h nopeusrajoitus. Kuljettajat määrättiin ajokieltoon.
Vain pieni osa syyllistyy rikkomuksiin
Poliisin havaintojen mukaan nuoret autoilijat käyttäytyivät pääosin asiallisesti kauppakeskuksen alueella ja vain pieni osa paikalla olleista syyllistyi rikkomuksiin.
Rikkomusten määrä kauppakeskuksen alueella sekä läheisellä moottoritiellä on kuitenkin liian suuri, vaikka kyse on tehostetusta valvonnasta.
Poliisi haluaakin kiinnittää miitteihin osallistujien huomion siihen, että kaikki käyttäytyisivät asiallisesti itse miiteissä, esimerkiksi ilman ”linttailua” ja myös niihin liittyvässä ajelussa kaduilla ja maateillä.
Huomio myös siihen että ajoneuvot ovat lainsäädännön mukaisia eli rakenteeltaan turvallisia ja virittimättömiä.
Erityisesti alaikäisten osalta poliisi toivoo, että heidän vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa menoista ja ajoneuvoista, jotta esimerkiksi mopon tai kevyt moottoripyörän virittäminen ei olisi mahdollista.
Poliisi jatkaa jo aikaisemmin aloitettua tehostettua mopo-valvontaa koko poliisilaitoksen alueella.
Valitettavasti jokaisessa työvuorossa tavataan viritettyjä mopoja, kevytmoottoripyöriä sekä mönkijöitä.
– Virittämisen lisäksi joudutaan puuttumaan vaaralliseen ajotapaan, kuten yhdellä renkaalla ajamiseen, linttailuun sekä muuhun häiritsevään ajamiseen, toteaa Oulun poliisilaitoksen Liikenneyksikön johtaja, komisario Pasi Rissanen.
Yhteisvaikutuksena toimet nostaisivat maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia noin 510 miljoonalla eurolla vuodessa. Elinkeinoelämän ja logistiikan näkökulmasta esitys on kestämätön, todetaan SKAL:n tiedotteessa.
Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on eniten maantiekuljetuskilometrejä Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Kuljetuskustannuksemme kuuluvat tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin, todetaan tiedotteessa.
Tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa kulkee raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia.
Raskas liikenne kulkee vielä pitkään dieselillä. Nykyisessä veromallissa dieselin vero on 25,95 senttiä bensiiniä edullisempi litraa kohden. Siitä huolimatta, että Suomessa on jo nyt yksi EU:n korkeimmista dieselin polttoaineveroista, kutsutaan tätä eroa työryhmän raportissa dieselin verotueksi, ja sitä esitetään poistettavaksi.
– Kyseessä ei ole verotuki vaan elinehto tavaraliikenteelle. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ehdotetut veronkorotukset kompensoitava ottamalla käyttöön ammattidiesel, vaatii tiedotteessa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Jos dieselin vero korotettaisiin bensiinin tasolle raportin esittämällä tavalla, Suomi verottaisi dieseliä yli 20 senttiä enemmän litraa kohden kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio.
Raportissa esitetään lisäksi polttoaineveron korottamista 11 sentillä litralta. Muutokset toisivat maanteiden tavaraliikenteelle kokonaisvaikutuksena 510 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun.
Metsäteollisuus ry:n mukaan tämä nostaisi metsäalan logistiikkakustannuksia vuositasolla jopa 120 miljoonalla eurolla. Kustannusnousua ei voisi viedä tuotehintoihin, sillä metsäteollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla. Seurauksena vientikilpailukyky heikkenisi entisestään.
– Dieselin hinnan korottaminen yhteensä 37 sentillä on raju ehdotus tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kustannuksia on muutoinkin jo nostettu, toteaa tiedotteessa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.
Kaupan, teollisuuden ja logistiikan näkökulmasta liikenteen verotuksen kehittäminen on riistäytymässä käsistä, sillä suunnittelu tapahtuu useissa eri työryhmissä ja selvityksissä.
Ilman kokonaistarkastelua tehdyt esitykset uhkaavat teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja Suomessa.
– Liikenteen vero- ja maksu-uudistus, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja muut meneillään olevat toimet on saatava toimimaan yhteen niin, että kansalaiset ja yritykset uskaltavat investoida ja ettei Suomen logistinen kilpailukyky notkahda täysin. Liikenteen vero- ja maksu-uudistuksella on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta erityisesti nyt, kun EU-komissio julkaisee kesäkuussa ison lainsäädäntöpaketin liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Liiketoiminta on globaalia, kansallisilla verotoimenpiteillä on rajallinen vaikutus, ja niitä harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen kansainvälinen kilpailukyky liiketoiminnan sijaintivaltiona. Kansallisissa ratkaisuissa on huomioitava, että samaan aikaan EU-tasolta heinäkuussa tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla, kuten merenkulun päästökaupalla saattaa olla suuri vaikutus Suomen logistisiin kustannuksiin, korostaa tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood.
Vero-ohjaus ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon: Hyötyliikenteelle 170 miljoonan euron vuotuinen lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
Dieselin polttoaineveron nostaminen bensiinin tasolle: Hyötyliikenteelle 340 miljoonan euron lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
Polttoaineveron indeksitarkastuksista 120 miljoonaa euroa: Tavaraliikenteen kustannuksiin 30 miljoonan euron lisälasku vuodessa.
Esitetyssä muodossa polttoaineveron korotukset ovat vakava uhka Suomen kilpailukyvylle. Järjestöt vaativat, että liikenteen verouudistuksen jatkovalmistelussa tunnustetaan veronkorotusten vaikutukset logistiikkakustannuksiin ja vaikutukset kompensoidaan yrityksille.
Viime vuoden elokuussa Hyundai ilmoitti tuovansa uuden Ioniq-sähköautobrändin markkinoille. Vaikutelma silloin oli, että Hyundai putoaisi pois nimestä.
Nyt tilanne on selkeytynyt, ja Ioniq onkin vain alabrändi. Näin Ioniq-autojen nimet ovat jatkossa Hyundai Ioniq.
Ensimmäisenä markkinoille tulee Hyundai Ioniq 5 -malli, jonka ennakkomyynti alkaa tällä viikolla.
