Monzan F1-kisassa ajettiin tänään 18 kierroksen sprinttikisa. Paalupaikalta lähtenyt Mercedeksen Valtteri Bottas ajoi kisan voittoon.
Toiseksi ajoi kolmannesta ruudusta lähtenyt Red Bullin Max Verstappen.
Toisesta lähtöruudusta lähtenyt Mercedeksen Lewis Hamilton epäonnistui lähdössä ja jäi viidenneksi.
Kolmanneksi ajoi McLarenin Daniel Ricciardo ja neljänneksi tallikaveri Lando Norris.
Kisan lopputulos on myös sunnuntain kisan lähtöjärjestys, mikäli kilpailijalla ole lähtöruuturangaistus. Ainakin Bottaksella on lähtöruuturangaistus, koska auton moottori on vaihdettu. Tästä syystä hän lähtee häntäpäästä ja paalupaikalta lähtee Verstappen.
Monzan GP:n sprinttikisa
1 Valtteri Bottas Mercedes 27:54.078
2 Max Verstappen Red Bull +2.325
3 Daniel Ricciardo McLaren +14.534
4 Lando Norris McLaren +18.835
5 Lewis Hamilton Mercedes +20.011
6 Charles Leclerc Ferrari +23.442
7 Carlos Sainz Ferrari +27.952
8 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo +31.089
9 Sergio Perez Red Bull +31.680
10 Lance Stroll Aston Martin +38.671
11 Fernando Alonso Alpine +39.795
12 Sebastian Vettel Aston Martin +41.177
13 Esteban Ocon Alpine +43.373
14 Nicholas Latifi Williams +45.977
15 George Russell Williams +46.821
16 Yuki Tsunoda AlphaTauri +49.977
17 Nikita Mazepin Haas +62.599
18 Robert Kubica Alfa Romeo +65.096
19 Mick Schumacher Haas +66.154
NC Pierre Gasly AlphaTauri Kesk.
Toyotan Kalle Rovanperä piti kovaa vauhtia koko päivän ja lähtee sunnuntaipäivän erikoiskokeisiin yli 30 sekunnin johdossa.
Päivän kuudesta erikoiskokeesta Rovanperä oli nopein neljällä. Hän johti kisaa välillä noin 40 sekunnin erolla, mutta kahdella viimeisellä erikoiskokeella kaula toisena olevaan Hyundain Ott Tänakiin pieneni.
Kolmantena oleva Toyotan Sébastien Ogier on jäänyt Rovanperästä 40 sekuntia.
Neljäntenä oleva Hyundain Dani Sordo on jäänyt Rovanperästä jo yli kaksi minuuttia.
Sunnuntaina ajetaan kolme erikoiskoetta. Sunnuntain pisin pätkä on peräti 33,2 kilometriä.
Juuso Panttila (18v) taisteli pisteille viime viikonlopun Renault Clio CUP ESET V4 -sarjan molempina päivinä Brnon radalla Tšekissä.
Lauantaina Panttila ajoi toiseksi. Sunnuntaina sijoitus oli neljäs.
Juuso lähti sarjan päätösviikonloppuun pistetaulukon kolmantena. Suosikkiradalla tavoitteet olivat korkealla.
Lauantain ja sunnuntain kisalähdöt menivät Panttilalta nousujohteisesti. Varsinkin lauantain nousu toiseksi oli onnistuneen kisataktiikan tulos.
– Lauantain kisaan laadimme onnistuneen taktiikan. Tiesin, että edestäni starttaavilla olivat kuluneemmat renkaat kuin meikäläisellä, joten otin startin varman päälle ja ajoin rauhassa ilman yliyrittämistä renkaita säästäen. Loppukierroksilla muilla oli renkaat ihan lopussa ja nousin toiseksi aika helposti.
Loppupisteissä Panttila sijoittui kolmanneksi. Tulos on hyvä kun ottaa huomioon, että ensimmäinen kisaviikonloppu jäi häneltä kokonaan väliin korona-tartunnan takia.
Sarjan lopputulokset:
1. Filip Sandström 257
2. Erik Bertilsson 180
3. Juuso Panttila 132
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on julkaissut tämän vuoden kolmannen Kuljetusbarometrin.
Barometrin mukaan kesällä 35 prosenttia yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan (vrt. ennuste 32 %), todetaan SKAL:n tiedotteessa.
Joka neljäs (24 %) kyselyyn vastanneista ennustaa kuljetusmäärien kasvua syksyn aikana. Liikevaihdon kasvua ennustaa 28 prosenttia.
Lähiajan näkymät ovat myönteisimmät ulkomaan liikenteessä, jossa myös kesä oli vilkas. Tullin mukaan Suomen tavaravienti ja -tuonti nousivat heinäkuussa yli viidenneksen (22,5 % ja 20,3 %) viime vuodesta.
Myös raskaan liikenteen määrän kehitys Suomen tiestöllä kertoo kuljetusmäärien kasvusta. Sen sijaan kannattavuusennuste ei seuraa kasvavien kuljetusmäärä- ja liikevaihtoennusteiden mukana, vaan jää huolestuttavan alhaiselle tasolle.
SKAL Suoritealat ry:n toimitusjohtaja Jari Harjun mukaan ulkomaan kuljetusten kysynnän kasvuun vaikuttaa viennin elpymisen ohella konttipula. Kun Suomeen ei saada riittävästi kontteja vientiin, kuormat viedään laivaan auton päällä.
– Tavara saadaan kyllä kuljetettua, mutta se voi viedä pidemmän ajan. Kesän aikana on viety ulkomaille etenkin metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteita, Jari Harju kuvaa tiedotteessa.
Kesän aikana kannattavuus oli laskenut 28 prosentilla kuljetusyrityksistä, maa-aineskuljetuksissa jopa 40 prosentilla. Kesä on maanrakentamisen kysyntähuippua. Toisin kuin vientialoilla, maanrakennusala keskittyy kotimarkkinoille ja kilpailu on ankaraa, mikä vaikuttaa myös kuljetusten kannattavuuteen, kertoo Kuljetuskeskusten Liiton puheenjohtaja Mika Laurén. Trendikuvaaja näyttää, että kannattavuusennuste jatkuu alhaisena myös syksylle.
Vain 14 prosenttia kaikista vastanneista odottaa kannattavuuden kasvavan. Kuljetuslajista riippumatta kannattavuuteen vaikuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannusten voimakas kasvu. Eniten on noussut polttoaineen hinta, osin kansallisten veronkorotusten vuoksi.
Autokauppa käy, dieselkalustoa hankitaan
Useampi kuin joka viides (22 %) kuljetusyritys aikoo investoida kuorma-autoihin syksyn aikana.
Kalustokaupoilla oli käyty ahkerasti myös kesällä. Myös perävaunuja uusitaan.
Hankinnoissa on kyse lähinnä kaluston uusimisesta, ei määrällisestä kasvusta.
Lähes kaikki (98 %) kuorma-autohankintoja suunnittelevista ovat hankkimassa dieselkalustoa. Paineistettua tai nesteytettyä kaasua hyödyntävää kalustoa on hankkimassa muutama prosentti vastanneista, vaikka kaasuauton ostaja voi saada 15 000 euron hankintatuen.
Tuella saa kurottua umpeen kaasuauton kalliimpaa hankintahintaa, mutta tulosten perusteella se ei riitä kannustimeksi
Pätevän henkilöstön saatavuus voi muodostua kasvun esteeksi
Joka kolmannella kuljetusyrityksellä (33 %) on ollut vaikeuksia löytää henkilökuntaa viimeisen vuoden aikana. Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet koronatilanteen helpotettua.
Käsittelimme työvoiman saatavuutta myös ajankohtaiskysymyksissä. Vain kuudennes vastanneista on sitä mieltä, että osaavia kuljettajia on hyvin saatavilla.
Sen sijaan 43 prosenttia kertoo, että osaavan työvoiman heikko saatavuus estää yrityksen kasvua. Peräti 69 prosenttia kertoo, että tuuraajien heikko saatavuus vaikeuttaa yrityksen toimintaa.
Tilanteeseen tarvitaan tehokkaita ratkaisuja. Kun työtä on tarjolla, koulutusmääriä tulisi lisätä ja alalle tuloa sujuvoittaa. Oppisopimuskoulutusta pidetään yrityksissä hyvänä ja sitouttavana mallina, mutta se ei sovellu kaikkiin tilanteisiin.
Osaavien kuljettajien saatavuus on varmistettava ja kehitettävä laajasti alalle tulon eri väyliä.
– Ammattipätevyyden suorittaminen koemallilla tulisi olla jo käytettävissä. Säädökset ovat olleet valmiina lähes vuoden, mutta silti koetta ei voi suorittaa, sillä kokeen vastaanottajatahoja ei ole vielä ainoatakaan. Tämä kertoo säädösten toimimattomuudesta, sanoo tiedotteessa toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Henkilöstön saatavuudella on vaikutuksia paitsi yrityksen toimintaan ja kasvumahdollisuuksiin, myös yrittäjiin itseensä. Vastanneista 31 prosenttia ei pysty pitämään lainkaan lomaa kesällä.
Suurin osa (57 %) kertoo syyksi, että ei ole varahenkilöä, jolle vastuuta voisi siirtää. Yrittäjät myös tuuraavat lomailevia kuljettajia.
Kuljetusten yleisin (70 %) rekrytointikanava on omat verkostot, eli niin sanottu puskaradio.
Yrityksiin soitetaan myös suoraan ja tarjoudutaan töihin (41 %).
On myönteistä, että yritysten verkostot toimivat, mutta rekrytointiprosesseissa on myös parannettavaa. Vain viidennes hyödyntää TE-keskuksen palveluita. Yksi selitys tilanteelle on, että kuljettajan nimikkeellä on työnhakijoita, joilla ei ole tarvittavia pätevyyksiä, osaamista, tai motivaatiota kuljettajan tehtäviin.
– SKAL tarjoaa työnhakijoille ja jäsenyrityksilleen työvoimapankkia. Se on toimiva kanava, josta voi löytää muun muassa Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen saaneita osaajia. Työvoimapankki on yksi konkreettinen väline helpottamaan työvoiman saatavuutta, Iiro Lehtonen sanoo tiedotteessa.
SKAL Kuljetusbarometri 3/2021
SKAL ry:n vuoden 2021 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 502 kuljetusyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 SKAL-jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 19.8.–30.8.2021. Ajankohtaisosiossa kysyimme kuljetusyritysten työvoimatilanteesta ja kuljetusyrittäjän lomista.
Renkaiden ja kumituotteiden valmistaja sekä turvallista ja vastuullista liikkumista edistävien ratkaisujen tarjoaja Bridgestone ja johtava sähköautojen latausratkaisujen toimittaja EVBox laajentavat uudessa pitkäjänteisessä yhteistyössä Euroopan latausinfrastruktuuria.
Kumppanit asentavat jopa 3 500 uutta latausasemaa Bridgestonen Euroopan jälleenmyynti- ja huoltopisteverkostoon, johon sisältyy johtavia brändejä, kuten Speedy.
Viisi vuotta kestävällä projektilla Bridgestone haluaa tukea sähköautojen käyttöönottoa ja muokata kestävän liikkumisen tulevaisuutta.
Projekti käynnistyy Ranskasta ja Italiasta ja laajenee sitten Britanniaan, Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja muihin Euroopan maihin.
Bridgestonen uuteen latausverkostoon tulee sekä tavallisia että pikalatausasemia. Ensimmäiset latausasemat asennetaan sijainniltaan strategisiin jälleenmyynti- ja huoltopisteisiin, ja ne ovat niin yksityisautoilijoiden kuin yritysten käytettävissä.
Pikalatausasemia asennetaan kohteisiin, joissa on suuri tarve pikalataukselle.
Yhteistyötä tukee EVBoxin kumppani TSG, joka on johtava liikkuvuusratkaisujen teknisten palvelujen toimittaja ja ottaa johtavan roolin latausinfrastruktuurin suunnittelussa, asennuksessa ja kunnossapidossa Bridgestonen jälleenmyynti- ja huoltoverkostossa Euroopassa.
Bridgestonen ja EVBoxin kumppanuuden ansiosta niin yksityiset kuin yritykset saavat käyttöönsä Euroopan laajimpiin kuuluvan latausasemaverkoston helposti EVBoxin kortilla tai mobiilisovelluksella.
Verkostoon kuuluu tulevien 3 500 latauspisteen lisäksi nykyiset yli 130 000 julkista latauspistettä. Kaikkia niitä hallitaan EVBoxin lataushallintaohjelmistolla.
Erittäin kätevä ja vaivaton sovellus (tai kortti) tarjoaa käyttäjille yhden keskitetyn maksu- ja laskutusalustan, joka tarjoaa tietoa lataustottumuksista ja mahdollistaa matkustamisen autolla Madridista Helsinkiin käyttäen yhtä ja samaa ainutlaatuista ratkaisua.
EVBox-kumppanuuden ansiosta Bridgestonen jälleenmyyntiverkosto Euroopassa pystyy tarjoamaan sähköautoilijoille mahdollisuuden ostaa kotilatauspisteen asennettuna, mikä vahvistaa yhtiön sitoutumista sähköautojen käytettävyyden parantamiseen vastuullisempana liikkumisen muotona.
Investoinnit tukevat sähköautojen käyttöönottoa Euroopassa
Bridgestone näkee sähköautot valtavana mahdollisuutena vähentää CO2-päästöjä ja tehdä liikkumisesta ympäristöystävällisempää, etenkin kun Euroopassa uutena ostetuista autoista arvioiden mukaan 20 % on sähköautoja vuonna 2025[1].
Silti edessä on vielä monta estettä, ennen kuin täysin sähköisestä tulevaisuudesta voi tulla totta.
Bridgestonen vuosittaisessa tutkimuksessa sähköautoilun omaksumisesta kävi ilmi, että 50 prosenttia niistä, jotka eivät harkitse sähköauton hankkimista, antoi syyksi riittämättömän latausinfrastruktuurin[2].
Tähän haasteeseen tartutaan EU:n Fit for 55 -ilmastopaketissa, jossa jäsenvaltioita vaaditaan laajentamaan latausinfrastruktuuria suhteessa nollapäästöisten autojen odotettuun myyntiin ja asentamaan pääteiden varsille säännöllisin välimatkoin lataus- ja tankkauspisteitä[3].
Osana sitoutumistaan liikkumisen kestävän tulevaisuuden tukemiseen Bridgestone muuttaa liiketoimintaansa ja luo edellytyksiä sähköautojen yleistymiselle.
Bridgestone investoi sähköautojen premium-renkaiden ja rengasteknologioiden sekä yritys- ja liikkuvuusratkaisujen kehitykseen sähköautoille täysin integroidun toimintamallinsa kautta.
Yhtiö tekee myös yhteistyötä johtavien sähköautovalmistajien kanssa, kehittää jälleenmyynti- ja huoltoverkostonsa sähköautovalmiutta ja tarjoaa saman katon alta muun muassa huolto-, rengas- ja latauspalvelut sekä liikkuvat palvelut sähköautoille.
Kumppanuus EVBoxin ja TSG:n kanssa Euroopan latausinfrastruktuurin laajentamiseksi on iso askel tällä matkalla.
[1] Lähde: Bridgestonen sisäiset arviot, jotka perustuvat Frost & Sullivanin, BCG:n, ACEA:n, LMC:n, Transport & Environmentin ja IHS:n tietoihin vuodelta 2020.
[2] Bridgestonen vuonna 2021 toteuttama tutkimus, joka käsitti yli 3 000 kuluttajaa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.
[3] Latauspiste 60 kilometrin välein ja vetytankkauspiste 150 kilometrin välein.
Toyotan Kalle Rovanperän hurja tahti Akropolis-rallissa jatkuu. Hän on ollut nopein kaikilla kolmella aamupäivän erikoiskokeella.
Rovanperä johtaa nyt kisaa jo yli 21 sekunnin erolla Hyundain Ott Tänakiin. Kolmantena oleva Toyotan Sébastien Ogier on jo yli 36 sekuntia Rovanperästä.
Neljäntenä oleva Hyundain Dani Sordo on jo jäänyt toista minuuttia.
Tänään ajetaan vielä kolme eerikoiskoetta.
Akropolis-rallin tilanne erikoiskoe 9 jälkeen
1 K. ROVANPERÄ Toyota 1:55:45.0 Ero kärk.
2 O. TÄNAK Hyundai +21.4 +21.4
3 S. OGIER Toyota +15.4 +36.8
4 D. SORDO Hyundai +39.0 +1:15.8
5 A. FOURMAUX Ford +1:06.1 +2:21.9
6 G. GREENSMITH Ford +16.2 +2:38.1
Kokkolassa tapahtui perjantai-iltana noin kello 20.35 vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö.
Polisiin suorittamassa tutkinnassa selvinnyt, että Kannuksen suunnasta Kajaanintietä ajanut pienkuorma-auto oli suistunut tien vasemmalle puolelle ojaan.
Autossa oli kuljettajan lisäksi viisi henkilöä. Yksi matkustajista menehtyi ulosajossa saamiinsa vammoihin. Kolme muuta matkustajaa loukkaantui vakavasti.
Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta jatkavat onnettomuuden tutkintaa.
Mercedeksen Valtteri Bottas onnistui parhaiten Monzan GP:n perjantain aika-ajoissa. Toiseksi nopein oli tallikaveri Lewis Hamilton ja kolmas Red Bullin Max Verstappen.
Lauantain sprinttikisan tulos määrittelee sitten sunnuntain kisan lähtöpaikat.
Bottas ei kuitenkaan pääse nauttimaan paalupaikasta, vaikka ajaisikin sprinttikisan voittoon, koska hänellä on moottorin vaihdon takia lähtöruuturangaistus, joka pudottaa hänet koko joukon hännille.
Sprinttikisa ajetaan lauantaina kello 17.30.
Monzan GP:n aika-ajot
1 Valtteri Bottas Mercedes 1:19.555
2 Lewis Hamilton Mercedes 1:19.651
3 Max Verstappen Red Bull 1:19.966
4 Lando Norris McLaren 1:19.989
5 Daniel Ricciardo McLaren 1:19.995
6 Pierre Gasly AlphaTauri 1:20.260
7 Carlos Sainz Ferrari 1:20.462
8 Charles Leclerc Ferrari 1:20.510
9 Sergio Perez Red Bull 1:20.611
10 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo 1:20.808
11 Sebastian Vettel Aston Martin
12 Lance Stroll Aston Martin
13 Fernando Alonso Alpine
14 Esteban Ocon Alpine
15 George Russell Williams
16 Nicholas Latifi Williams
17 Yuki Tsunoda AlphaTauri
18 Mick Schumacher Haas
19 Robert Kubica Alfa Romeo
20 Nikita Mazepin Haas
Nykyajan ensimmäinen Škoda Superb -sukupolvi esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä 11. syyskuuta 2001. Etuvetoiseen porrasperäiseen Superb-malliin tarjottiin kolmea bensiinimoottoria ja kahta dieselmoottoria. Vuoteen 2008 mennessä ensimmäisen sukupolven Superb-malleja valmistettiin 136 000 kappaletta.
Kuva: Skoda.
Škodan huippumalli Superb viettää 20-vuotisjuhlia: syyskuun 11. päivänä 2001 Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä (IAA) esiteltiin 4,8 metriä pitkä porrasperämalli.
Se oli sisätiloiltaan suuri, moottoreiltaan tehokas mutta taloudellinen, ja siinä oli monia nykyaikaisia mukavuuden ja turvallisuuden varusteita.
Nykyinen Superb on saatavissa sekä liftback- että Combi-korimallisena, ja mallisto käsittää myös nelivetoiset mallit, sekä ladattavat Superb iV -hybridimallit.
Škodalla on pitkät perinteet keskikokoluokan ja ylellisen tason automallien valmistamisesta.
Jo vuonna 1907, vain 12 vuotta Laurin & Klement -yrityksen perustamisesta Mladá Boleslavissa, esiteltiin aidosti ylellinen automobiilityyppi FF.
Kahdeksansylinterinen rivimoottori oli L&K:n itse suunnittelema kuin myös sitä seuranneet voimakkaat ja kauniisti käyvät moottorit. Niissä käytettiin edistyksellistä tekniikkaa kuten Knight-luistiventtiilikoneistoa.
Vuosina 1925‒1936 ylellistä Škoda Hispano-Suiza -limusiinia käytti esimerkiksi Tšekkoslovakian silloinen presidentti TomášGarrigueMasaryk ja moni muukin julkisuuden henkilö.
1930-luvun alkupuolella Mladá Boleslavin autotehtaan mallistossa oli useita kuusisylinterisiä malleja (Škoda 633, 645 ja 650) sekä kahdeksansylinterisiä malleja (Škoda 860).
Mallinimen Superb saaneesta uudesta automallista tuli kuitenkin tehtaan lippulaiva.
Nimi mainitaan tehtaan sisäisissä dokumenteissa ensimmäisen kerran 22. lokakuuta 1934.
Sarjatuotanto käynnistyi keväällä 1935, ja vuoteen 1949 mennessä Škoda Superb -malleja valmistettiin lähes 900 kappaletta viitenä eri versiona: kuusisylinteristen mallien 640 Superb (1934‒1936) ja Superb tyyppi 902 (1936) ohella valmistettiin V8-moottorisia malleja Superb tyyppi 913 (1936‒1939), Superb 3000 OHV tyyppi 924 (1938‒1949) ja Superb 4000 tyyppi 919 (1938‒1940).
Monet näistä malleista räätälöitiin koriltaan tarkasti asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Paluu ja uusi alku
Škoda otti perinteikkään mallinimen uudelleen käyttöön 2001, kun ensimmäinen nykyajan Superb esiteltiin.
Uuden automallin esittelyllä Škoda korosti erityisesti dynaamista kehittymistään 10 vuoden mittaan osana Volkswagen-konsernia.
Octavia-mallilla Škoda oli jo palannut perheautokokoluokkaan vuonna 1996. Syyskuun 2001 alussa, siis jo ennen kuin uusi Superb virallisesti esiteltiin, auto vietiin Keski-Böömissä sijaitsevaan Lányn linnaan, jossa Tšekin tasavallan presidentti ja innokkaana automiehenä tunnettu VáclavHavel pääsi tekemään autolla kunnon koeajon.
Syyskuun 11. päivänä 2001 uusi Škoda Superb esiteltiin virallisesti Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä Saksassa.
Porrasperäisen auton pitkä 2803 mm akseliväli mahdollisti hyvän matkustusmukavuuden ja reilut takaistuintilat. Runsaan vakiovarustelun täydennykseksi saatavilla olivat esimerkiksi automaattivaihteisto, värinäytöllinen navigointijärjestelmä ja kaksoisksenonvalot. Kuva: Skoda.
Auto oli 4803 mm pitkä, 1765 mm leveä ja 1469 mm korkea, etuvetoinen ja akseliväliltään 2803 mm.
Korimalliltaan porrasperäisen auton moottoreiksi tarjottiin kolmea bensiinimoottoria ja kahta dieselmoottoria.
Bensiinimoottoreista nelisylinterinen kaksilitrainen kehitti tehoa 85 kW (115 hv) ja nelisylinterinen 1,8-litrainen ahdettu 110 kW (150 hv). Huippumoottori oli 2,8-litrainen V6 teholtaan 142 kW (193 hv). Tällä moottorilla Superb ylsi huippunopeuteen 237 km/h.
Nelisylinterisessä 1,8-litraisessa 110 kW:n (150 hv) moottorissa ja 2,8-litraisessa V6-moottorissa käytettiin innovatiivista viisiventtiilitekniikkaa.
Edullisia käyttökustannuksia arvostaville asiakkaille tarjottiin 1,9-litraista TDI-dieselmoottoria teholtaan 96 kW (130 hv). Sen keskikulutus oli vain 5,7 litraa sadalla kilometrillä (NEDC). Toinen dieselvaihtoehto oli kuusisylinterinen TDI iskutilavuudeltaan 2,5 litraa ja teholtaan 114 kW (155 hv).
Tyylikkään muotoilunsa alla Škoda Superb sisälsi monia innovatiivisia turvallisuusvarusteita: vakiovarustus käsitti lukkiutumattomat jarrut, elektronisen tasauspyörästöjarrun sekä vetoluistoneston.
Tehokkaammissa kuusisylinterisissä malleissa oli myös ajonvakautusjärjestelmä, johon sisältyi lisäksi jarrutusavustin: se ei tuohon aikaan ollut kovin yleinen varuste.
Turvallisuuden takeena autossa oli kuljettajan ja etumatkustajan turvatyyny, sekä etusivuturvatyynyt. Saatavilla olivat myös ikkunaturvatyynyt.
Jo tuolloin Škoda-automallien teknisestä kehityksestä todistivat myös muut varusteyksityiskohdat: esimerkiksi kaksoisksenonvalot, sähköisesti säädettävät etuistuimet, Climatronic-automaatti-ilmastointi ja värinäytöllinen navigointijärjestelmä.
Toisen sukupolven Superb-malleja tehtiin yli 618 000 kappaletta vuosina 2008‒2015. Porrasperäisessä mallissa oli innovatiivinen kahdella tavalla avautuva Twindoor-takaluukku. Vuonna 2009 markkinoille tuotiin farmarikorimallinen Superb Combi. Kuva: Skoda.
Uuden Škoda Superbin tuotanto käynnistyi Kvasinyn tehtaalla 1. lokakuuta 2001. Tehtaan täydelliseen modernisointiin oli investoitu noin 200 miljoonaa euroa.
Saman vuoden loppuun mennessä valmistui 581 autoa ennen ensimmäisten autojen toimittamista asiakkaille keväällä 2002.
Nykyajan ensimmäisen sukupolven Superbin valmistus päättyi 2008. Sitä ehdittiin tehdä 136 000 kappaletta Kvasinyssä sekä tehtailla Kiinassa, Ukrainassa ja Kazakstanissa.
Seuraajamallissa entistä enemmän vaihtoehtoja
Maaliskuussa 2008 Geneven autonäyttelyssä Škoda esitteli seuraavan sukupolven Superbin. Uudessa mallissa oli innovatiivinen kahdella tavalla avautuva Twindoor-takaluukku.
Vuonna 2009 markkinoille tuotiin farmarikorimallinen Superb Combi.
Vuodesta 2015 alkaen Škoda on valmistanut jo kolmannen sukupolven Superbia, josta toisen sukupolven tapaan on saatavissa myös farmarimallinen Superb Combi. Kuva: Skoda.
Vuoteen 2015 mennessä Škoda valmisti 618 000 kappaletta toisen sukupolven Superb-malleja. Superb sai brittiläiseltä Top Gear -autolehdeltä Vuoden luksusauto -palkinnon vuonna 2009.
Kolmannen sukupolven Superb ensiesiteltiin Prahassa 2015. Ei pelkästään muotoilullaan, vaan erityisesti entistäkin suuremmilla sisätiloillaan, lukuisilla nykyaikaisilla avustinjärjestelmillään ja taloudellisilla moottoreillaan.
Superb sai hienon vastaanoton sekä lehdistöltä että asiakkailta. Kolmannen sukupolven Superbin myötä Škoda esitteli automallistoonsa useita teknisiä innovaatioita: mukautuvan alustan säätöjärjestelmän lisäksi ensimmäisen kerran tarjolle tulivat automaattinen pysäköintiavustin ja kolmialuesäätöinen Climatronic-automaatti-ilmastointi.
Syksyllä 2019 Kvasinyn tehtaalla alkoi ladattavan Škoda Superb iV – hybridimallin tuotanto. Sen voimanlähdejärjestelmän yhteisteho on 160 kW (218 hv). Kuva: Skoda.
Erittäin tilava Superb Combi täydensi mallistoa vielä samana vuonna.
Seuraavan merkittävän askeleen Škoda Auto otti syksyllä 2019, kun ladattava Superb iV -hybridimalli esiteltiin. Sen voimanlähdejärjestelmässä on yhteistehoa 160 kW (218 hv).
Tähän mennessä Škoda Auto on valmistanut nykyistä Superb-sukupolvea jo yli 700 000 kappaletta.
Kuluneiden 20 vuoden aikana Škoda Auto on toimittanut asiakkaille noin 1,5 miljoonaa Škoda Superbia.
