Škodan lippulaivamalli 20 vuoden ikään

Škodan huippumalli Superb viettää 20-vuotisjuhlia: syyskuun 11. päivänä 2001 Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä (IAA) esiteltiin 4,8 metriä pitkä porrasperämalli.

Se oli sisätiloiltaan suuri, moottoreiltaan tehokas mutta taloudellinen, ja siinä oli monia nykyaikaisia mukavuuden ja turvallisuuden varusteita.

Nykyinen Superb on saatavissa sekä liftback- että Combi-korimallisena, ja mallisto käsittää myös nelivetoiset mallit, sekä ladattavat Superb iV -hybridimallit.

Škodalla on pitkät perinteet keskikokoluokan ja ylellisen tason automallien valmistamisesta.

Jo vuonna 1907, vain 12 vuotta Laurin & Klement -yrityksen perustamisesta Mladá Boleslavissa, esiteltiin aidosti ylellinen automobiilityyppi FF.

Kahdeksansylinterinen rivimoottori oli L&K:n itse suunnittelema kuin myös sitä seuranneet voimakkaat ja kauniisti käyvät moottorit. Niissä käytettiin edistyksellistä tekniikkaa kuten Knight-luistiventtiilikoneistoa.

Vuosina 1925‒1936 ylellistä Škoda Hispano-Suiza -limusiinia käytti esimerkiksi Tšekkoslovakian silloinen presidentti Tomáš Garrigue Masaryk ja moni muukin julkisuuden henkilö.

1930-luvun alkupuolella Mladá Boleslavin autotehtaan mallistossa oli useita kuusisylinterisiä malleja (Škoda 633, 645 ja 650) sekä kahdeksansylinterisiä malleja (Škoda 860).

Mallinimen Superb saaneesta uudesta automallista tuli kuitenkin tehtaan lippulaiva.
Nimi mainitaan tehtaan sisäisissä dokumenteissa ensimmäisen kerran 22. lokakuuta 1934.

Sarjatuotanto käynnistyi keväällä 1935, ja vuoteen 1949 mennessä Škoda Superb -malleja valmistettiin lähes 900 kappaletta viitenä eri versiona: kuusisylinteristen mallien 640 Superb (1934‒1936) ja Superb tyyppi 902 (1936) ohella valmistettiin V8-moottorisia malleja Superb tyyppi 913 (1936‒1939), Superb 3000 OHV tyyppi 924 (1938‒1949) ja Superb 4000 tyyppi 919 (1938‒1940).

Monet näistä malleista räätälöitiin koriltaan tarkasti asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Paluu ja uusi alku

Škoda otti perinteikkään mallinimen uudelleen käyttöön 2001, kun ensimmäinen nykyajan Superb esiteltiin.

Uuden automallin esittelyllä Škoda korosti erityisesti dynaamista kehittymistään 10 vuoden mittaan osana Volkswagen-konsernia.

Octavia-mallilla Škoda oli jo palannut perheautokokoluokkaan vuonna 1996. Syyskuun 2001 alussa, siis jo ennen kuin uusi Superb virallisesti esiteltiin, auto vietiin Keski-Böömissä sijaitsevaan Lányn linnaan, jossa Tšekin tasavallan presidentti ja innokkaana automiehenä tunnettu Václav Havel pääsi tekemään autolla kunnon koeajon.

Syyskuun 11. päivänä 2001 uusi Škoda Superb esiteltiin virallisesti Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä Saksassa.

Porrasperäisen auton pitkä 2803 mm akseliväli mahdollisti hyvän matkustusmukavuuden ja reilut takaistuintilat. Runsaan vakiovarustelun täydennykseksi saatavilla olivat esimerkiksi automaattivaihteisto, värinäytöllinen navigointijärjestelmä ja kaksoisksenonvalot. Kuva: Skoda.

Auto oli 4803 mm pitkä, 1765 mm leveä ja 1469 mm korkea, etuvetoinen ja akseliväliltään 2803 mm.

Korimalliltaan porrasperäisen auton moottoreiksi tarjottiin kolmea bensiinimoottoria ja kahta dieselmoottoria.

Bensiinimoottoreista nelisylinterinen kaksilitrainen kehitti tehoa 85 kW (115 hv) ja nelisylinterinen 1,8-litrainen ahdettu 110 kW (150 hv). Huippumoottori oli 2,8-litrainen V6 teholtaan 142 kW (193 hv). Tällä moottorilla Superb ylsi huippunopeuteen 237 km/h.

Nelisylinterisessä 1,8-litraisessa 110 kW:n (150 hv) moottorissa ja 2,8-litraisessa V6-moottorissa käytettiin innovatiivista viisiventtiilitekniikkaa.

Edullisia käyttökustannuksia arvostaville asiakkaille tarjottiin 1,9-litraista TDI-dieselmoottoria teholtaan 96 kW (130 hv). Sen keskikulutus oli vain 5,7 litraa sadalla kilometrillä (NEDC). Toinen dieselvaihtoehto oli kuusisylinterinen TDI iskutilavuudeltaan 2,5 litraa ja teholtaan 114 kW (155 hv).

Tyylikkään muotoilunsa alla Škoda Superb sisälsi monia innovatiivisia turvallisuusvarusteita: vakiovarustus käsitti lukkiutumattomat jarrut, elektronisen tasauspyörästöjarrun sekä vetoluistoneston.

Tehokkaammissa kuusisylinterisissä malleissa oli myös ajonvakautusjärjestelmä, johon sisältyi lisäksi jarrutusavustin: se ei tuohon aikaan ollut kovin yleinen varuste.
Turvallisuuden takeena autossa oli kuljettajan ja etumatkustajan turvatyyny, sekä etusivuturvatyynyt. Saatavilla olivat myös ikkunaturvatyynyt.

Jo tuolloin Škoda-automallien teknisestä kehityksestä todistivat myös muut varusteyksityiskohdat: esimerkiksi kaksoisksenonvalot, sähköisesti säädettävät etuistuimet, Climatronic-automaatti-ilmastointi ja värinäytöllinen navigointijärjestelmä.

Toisen sukupolven Superb-malleja tehtiin yli 618 000 kappaletta vuosina 2008‒2015. Porrasperäisessä mallissa oli innovatiivinen kahdella tavalla avautuva Twindoor-takaluukku. Vuonna 2009 markkinoille tuotiin farmarikorimallinen Superb Combi. Kuva: Skoda.

Uuden Škoda Superbin tuotanto käynnistyi Kvasinyn tehtaalla 1. lokakuuta 2001. Tehtaan täydelliseen modernisointiin oli investoitu noin 200 miljoonaa euroa.

Saman vuoden loppuun mennessä valmistui 581 autoa ennen ensimmäisten autojen toimittamista asiakkaille keväällä 2002.

Nykyajan ensimmäisen sukupolven Superbin valmistus päättyi 2008. Sitä ehdittiin tehdä 136 000 kappaletta Kvasinyssä sekä tehtailla Kiinassa, Ukrainassa ja Kazakstanissa.

Seuraajamallissa entistä enemmän vaihtoehtoja

Maaliskuussa 2008 Geneven autonäyttelyssä Škoda esitteli seuraavan sukupolven Superbin. Uudessa mallissa oli innovatiivinen kahdella tavalla avautuva Twindoor-takaluukku.

Vuonna 2009 markkinoille tuotiin farmarikorimallinen Superb Combi.

Vuodesta 2015 alkaen Škoda on valmistanut jo kolmannen sukupolven Superbia, josta toisen sukupolven tapaan on saatavissa myös farmarimallinen Superb Combi. Kuva: Skoda.

Vuoteen 2015 mennessä Škoda valmisti 618 000 kappaletta toisen sukupolven Superb-malleja. Superb sai brittiläiseltä Top Gear -autolehdeltä Vuoden luksusauto -palkinnon vuonna 2009.

Kolmannen sukupolven Superb ensiesiteltiin Prahassa 2015. Ei pelkästään muotoilullaan, vaan erityisesti entistäkin suuremmilla sisätiloillaan, lukuisilla nykyaikaisilla avustinjärjestelmillään ja taloudellisilla moottoreillaan.

Superb sai hienon vastaanoton sekä lehdistöltä että asiakkailta. Kolmannen sukupolven Superbin myötä Škoda esitteli automallistoonsa useita teknisiä innovaatioita: mukautuvan alustan säätöjärjestelmän lisäksi ensimmäisen kerran tarjolle tulivat automaattinen pysäköintiavustin ja kolmialuesäätöinen Climatronic-automaatti-ilmastointi.

Syksyllä 2019 Kvasinyn tehtaalla alkoi ladattavan Škoda Superb iV – hybridimallin tuotanto. Sen voimanlähdejärjestelmän yhteisteho on 160 kW (218 hv). Kuva: Skoda.

Erittäin tilava Superb Combi täydensi mallistoa vielä samana vuonna.

Seuraavan merkittävän askeleen Škoda Auto otti syksyllä 2019, kun ladattava Superb iV -hybridimalli esiteltiin. Sen voimanlähdejärjestelmässä on yhteistehoa 160 kW (218 hv).

Tähän mennessä Škoda Auto on valmistanut nykyistä Superb-sukupolvea jo yli 700 000 kappaletta.

Kuluneiden 20 vuoden aikana Škoda Auto on toimittanut asiakkaille noin 1,5 miljoonaa Škoda Superbia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!