Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan Suomessa 2020-luvulla aiemmin arvioitua nopeammin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman uuden ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005-2030. Tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.
Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 2005 vuoteen 2019 vähentyneet noin 1,6 megatonnia. Ennusteen mukaan päästöt putoavat nykytoimilla vielä noin 3,4 megatonnia vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tarkoittaa noin 40 prosentin päästövähennystä vuosina 2005-2030. Vuonna 2020 ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy päästöjen aiemmin arvioitua suurempaan laskuun on se, että nyt liikenteen ennustetaan Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.
Ennusteessa on päivitetty vain tieliikenteen osuus. Vesi- ja raideliikenteen osalta ennusteessa on vuoden 2020 tiedot. Kotimaan lentoliikenteen päästöjä ei lasketa mukaan taakanjakosektorin päästöihin, joten ne eivät ole mukana ennusteessa.
Nykyisin tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia, vesiliikenteen osuus noin viisi prosenttia ja raideliikenteen osuus alle prosentin.
Suomessa 600 000 sähkö- ja hybridiautoa vuonna 2030
Sähkö- ja kaasuautojen osuus kasvaa ja bensiini- ja dieselautojen osuus pienenee.
Suomessa on ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa (hybridejä ja täyssähköautoja). Vielä viime vuonna ennustettiin, että sähkökäyttöisiä autoja olisi 350 000.
Ennusteen mukaan kaasukäyttöisiä henkilöautoja on vajaat 25 000 kappaletta vuonna 2030. Syy kaasuautojen melko pieneen määrään on epävarmuus autojen saatavuudesta 2020-luvun loppupuolella. Sähkösiä autoja oli kesäkuussa 2021 yhteensä noin 82 000 ja kaasuautoja noin 15 000.
Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020.
Tämä vastaa voimassa olevaa EU:n lainsäädännön velvoitetta, jonka mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöjen tulisi vuonna 2030 olla koko EU:ssa 37,5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021. Keskeisiä selittäviä tekijöitä muutokselle ovat sähköautojen osuuden kasvu uusissa henkilöautoissa ja uusien polttomoottoriautojen energiatehokkuuden paraneminen. Polttomoottoriautojen kulutuksen ennakoidaan Suomessa laskevan noin kymmenen prosenttia vuosina 2021-2023.
Ennusteen tekemisessä on hyödynnetty uutta tieliikenteen valtakunnallista ennustetta, jonka Liikenne- ja viestintävirasto Traficom päivitti kesällä 2021. Siinä ennustetaan tieliikennesuoritteen kehittymistä eli ajettujen kilometrien määrää vuoteen 2050 asti. Sähköistyminen vaikuttaa ennusteissa myös liikennesuoritteeseen.
Sähköiset autot lisäävät suorite-ennusteessa ajettujen kilometrien määrää, koska ennusteessa huomioidaan ajamisen hinta ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin polttomoottoriautolla ajamisen. Koska suuri osa suoritteen kasvusta ajetaan sähköautoilla, suoritteen kasvu ei kuitenkaan näy päästöjen kasvuna. Polttomoottoriajoneuvojen suoritteet laskevat huomattavasti verrattuna aiempaan suorite-ennusteeseen.
Ennuste vaikuttaa fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteisiin
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia. Vuosina 2005-2019 päästöt vähenivät 1,6 megatonnia.
Vuosi 2019 on viimeisin vahvistettu tilastotieto. Aiemmin on arvioitu, että päästöjen puolittamistavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin uusia toimia noin 1,65 megatonnin verran. Nyt ennuste päästövähenemästä vuoteen 2030 mennessä on noin 3,4 megatonnia eli vuoden 2030 tavoitteesta puuttuisi arviolta noin 1,25 megatonnia.
Viime vuonna EU:n yhteinen päästövähennystavoite tiukkeni 40 prosentista 55 prosenttiin. Myös taakanjakosektorin ja sitä kautta liikenteen velvoitteet ovat tiukkenemassa lähivuosina.
– Ennusteeseen liittyy toki paljon epävarmuuksia ja siksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimia on toteutettava määrätietoisesti. Katse on kiinnitettävä vuoteen 2045, johon mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on saatava nollaan, ministeri Timo Harakka toteaa.
Miten ennusteet tehtiin?
VTT:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. Tieliikenteen ennuste on laskettu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän Aliisa-autokantamallilla. Ennuste kattaa hiilidioksidipäästöt, joiden osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 95 prosenttia.
Ennuste on pohja liikenteen ilmastopolitiikan valmistelulle. Sitä hyödynnetään, kun lasketaan eri toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin.
Tieliikenteen valtakunnallisen suorite-ennusteen on tuottanut Liikenne- ja viestintävirasto yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja VTT:n kanssa. Se sisältää arvion henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteiden kehittymisestä vuoteen 2050 saakka. Liikennesuoritteisiin liittyvät laskelmat on tuotettu Liikenne- ja viestintävirastossa käytössä olevalla Livima-liikennemallilla.
Mitä seuraavaksi?
Syksyllä 2021 arvioidaan sitä, kuinka paljon päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteillä sekä muissa yhteyksissä esitetyillä toimenpiteillä. Muissa yhteyksissä esitettyjä toimenpiteitä ovat esimerkiksi EU:n uudet, tieliikennettä koskevat lainsäädäntöaloitteet.
Kokonaisarviointi liikenteen ja koko taakanjakosektorin toimenpiteiden riittävyydestä tehdään budjettiriihen ilmastolinjausten mukaisesti keväällä 2022.
