Päivän museoauto: Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto

Tekijä

14.3.2022

Korvensuu 1913 etuviisto kuva Clas von Bell — Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto, Korvensuu, vuodelta 1913. Kuva: CvB.

Tällä kertaa Päivän museoauto on todella harvinainen ja ainutlaatuinen.

Korvensuu 1913 on ensimmäinen Suomessa valmistettu auto. Auton kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia. Ainoat ostetut osat ovat magneetto ketjuineen, sytytystulpat, taka-akseliston laakerit ja renkaat.

Moottori on kaksipyttyinen nelitahtinen ja ilmajäähdytteinen. Sen teho on 10 hv. Vaihteisto on 3+1 ja rengaskoko 16 tuumaa. Alun perin rengaskoko oli 28 tuumaa.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

Auto valmistettiin tehtailija Frans Lindströmin johdolla Mynämäen Korvensuussa. Valmistaja oli Korvensuun Maanviljelys Konetehdas.

Auto on kuvattu Uudenkaupungin automuseossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ennätyskorkea dieselin hinta vakava uhka kuljetusyrityksille ja tuotteiden liikkumiselle

Tekijä

Clas von Bell

14.3.2022

Venäjän hyökkäyssota on järkyttänyt koko maailmaa. Yksi siitä seurannut haittavaikutus on aiempaakin rajumpi polttoaineen hinnannousu, joka näkyy voimakkaasti kuljetus- ja logistiikka-alalla.

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL selvitti kuljetusyrityksiltä, miten sodan aiheuttama raju polttoaineen hinnannousu vaikuttaa niiden toimintaan. SKAL esittää myös lisää keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Sodan alkamisen jälkeen dieselin hinta on noussut lyhyessä ajassa kymmeniä senttejä litralta. SKAL toteutti ylimääräisen Kuljetusbarometrikyselyn jäsenkuljetusyritystensä akuutin tilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 547 kuljetusyrittäjää vain viidessä päivässä. Määrä vastaa noin seitsemää prosenttia kaikista maanteiden tavaraliikenteen yrityksistä.

Kuljetusbarometri piirtää toimialalle karut näkymät. Jo tammikuun Kuljetusbarometri oli huolestuttava kannattavuuden näkökulmasta. Nyt Kuljetusbarometriin vastanneista 87 prosenttia ennustaa kannattavuutensa alenevan entisestään. Yhdeksän kymmenestä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa yrityksen tulevaisuutta, ja 38 prosenttia on laittanut vähintään osan kalustostaan seisontaan.

– Kun kuljetusyrityksen tuotantovälineet seisovat, se kertoo paljon tilanteesta. Barometrin perusteella moni on joutunut toteamaan, että on taloudellisesti järkevämpää jättää ajamatta näillä polttoaineen hinnoilla, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto kiteyttää.

Polttoainekustannusten osuus voi olla yli 40 prosenttia kuljetusyrityksen kustannuksista. Tilanne on aiheuttanut osalle yrityksistä maksuvaikeuksia, ja moni kuljetusyritys on kääntynyt rahoittajansa puoleen. Myös maksuliikenne kuljetusyrityksen suuntaan on hidastunut, kertoo 39 prosenttia. Korkea ja nopea kustannusnousu vaikeuttaa yritysten välistä rahaliikennettä.

Hinnan nousu uhkaa yritysten tulevaisuutta

Yhdeksän kymmenestä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa kuljetusyrityksen tulevaisuutta.

Toistaiseksi runsas viisi prosenttia kuljetusyrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöä, irtisanomisia on ollut 3 prosentissa yrityksistä. Investoinnit uhkaavat lykkääntyä 84 prosentilla kuljetusyrityksistä.

SKAL toi jo alkuvuonna esiin alan kannattavuushaasteita, jotka liittyivät eri tekijöistä johtuvaan kustannustason nousuun. Kuljetusalan kustannukset ovat nousseet jo aiemmin noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Sodan alettua tapahtunut noin 20 prosentin dieselin hinnannousu on yksin nostanut kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksia yli viidellä prosentilla.

– Vaikka kaikkien suomalaisten suurin huoli on ennen kaikkea Ukrainassa, meidän on välttämätöntä tuoda kuljetusalan tilanne esiin, Ylälehto sanoo.

14.3.2022 ylimääräisen Kuljetusbarometrin keskeisiä löydöksiä:

Polttoaineen jyrkän hinnan nousun vuoksi:

86 prosenttia kuljetusyrittäjistä ennustaa yrityksen kannattavuuden alenevan maalis-toukokuussa 2022. Kasvua ennustaa 3 prosenttia.
90 prosenttia yrittäjistä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa kuljetusyrityksen tulevaisuutta.
Investointien lykkäämistä harkitsee 84 prosenttia kuljetusyrittäjistä.
Useampaa kuin joka kymmenettä kuljetusyritystä uhkaa konkurssi (12 % “täysin samaa mieltä”; 24 % “osittain samaa mieltä”).
23 prosenttia kuljetusyrityksistä on joutunut irtisanomaan kuljetussopimuksia.

SKAL esittää nopeasti vaikuttavia keinoja, jakeluvelvoite poistettava määräaikaisesti

Polttoaineen hintaluvut vanhentuvat nopeasti, mutta dieselin litrahinta on joulukuun 2021 jälkeen noussut jopa 70 senttiä per litra. Sadalla kilometrillä 60 litraa kuluttavan kuljetuskaluston tilanne on yritystoiminnan näkökulmasta kestämätön.

– Kuljetusalan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi tulee käsitellä kaikkia keinoja, jotka liittyvät polttoaineen hintaan, verotukseen ja saatavuuteen, alan rahoitusongelmiin, työvoiman riittävyyteen ja mahdollisiin taloudellisiin tukitoimiin, yhtä ainoaa ratkaisua ei ole vaan tarvitaan useita ratkaisuja, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL esittää useita pikaisesti vaikuttavia toimenpiteitä kuljetustoimialan toimintamahdollisuuksien palauttamiseksi:

Jakeluvelvoite tulee liikennepolttoaineissa poistaa määräaikaisesti 31.12.2022 asti. Tällä toimenpiteellä vaikutetaan suoraan dieselöljyn hintaa alentavasti arviolta noin 30 senttiä per litra.
Dieselin polttoaineveron alentaminen EU:n minimitasolle (33 snt/l). Tämä laskisi polttoaineen arvonlisäverotonta hintaa noin 17 sentillä.
Ammattidieselin valmistelu ja käyttöönotto heti niin sanottuna kustannustukena, jolloin kuljetusyritykset voisivat saada tukea käyttämiensä diesellitrojen perusteella. Ks. www.skal.fi/Ammattidiesel
Yleinen kustannustuki maanteiden tavaraliikennettä harjoittaville yrityksille.

Kevyemmän kaluston osalta myös ajoneuvoveron alentaminen on hyvä keino ja helpottaisi hieman myös pakettiautoliikenteen toimintaa.

– Uusi hinnan nousu yhdistettynä aiempaan kannattavuusongelmaan edellyttää myös toimia, jotka liittyvät elinkelpoisten yritysten rahoitukseen, Kujala sanoo.

Joustot käyttöön EU-tasolla, ministerityöryhmältä nopeita päätöksiä

Kujalan mukaan poikkeuksellisissa oloissa tarvitaan poikkeuksellisia keinoja ja niiden on oltava nopeavaikutteisia. Tilannetta on ollut mahdotonta ennakoida. Nyt olisi otettava käyttöön kaikki mahdolliset joustot ja tarvittaessa Suomen on oltava aloitteellinen myös EU-tasoisten muutoksien tekemisessä.

Katso tästä muita Kuljetusbarometrejä.

– Koko Eurooppa etsii parhaillaan ratkaisuja energian hinnan alentamiseksi. EU-tasolla on oltava valmiutta myös joustoihin valtiontukisääntöissä, jotta jäsenvaltiot voisivat tarjota lyhyen aikavälin tukea yrityksille, joihin korkeat energianhinnat vaikuttavat, Kujala sanoo.

SKALin mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa kuljetusalan toiminnan turvaamiseksi tarvitaan useita keinoja. Suomen hallitus asetti viime viikolla varautumisen ministerityöryhmän, jonka tehtävä on arvioida vaikutuksia erityisesti talouteen ja huoltovarmuuteen sekä linjata tarvittavien toimien käynnistämisestä ja resurssien suuntaamisesta.

Toivomme ministerityöryhmältä nyt nopeita päätöksiä kuljetusalan ongelmien ratkaisuun, sanovat SKALin Jani Ylälehto ja Anssi Kujala.

SKALin ylimääräinen Kuljetusbarometri 14.3.2022

SKAL ry:n ylimääräiseen barometrikyselyyn sodan ja polttoaineen hinnan nousun vaikutuksista vastasi yhteensä 547 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 9.-14.3.2022.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Omistajalle parkkipaikka voi olla tulonlähde

Tekijä

Clas von Bell

14.3.2022

Pysäköinnin maksullisuus on yleistynyt nopeasti. Yhä useampi kiinteistön omistaja on viime vuosina tullut siihen johtopäätökseen, että maksullinen pysäköinti tuottaa tuloja jopa pienemmälläkin pysäköintialueella, todetaan Parkkipaten tiedotteessa.

Kahden viime vuoden aikana kiinteistöjen omistajat ovat etsineet järjestelmällisesti uusia tulonlähteitä, ja yhä useampi on päättänyt muuttaa pysäköintialueensa maksulliseksi.

– Vielä viisi vuotta sitten moni kiinteistön omistaja ei vaivautunut muuttamaan pysäköintialuettaan maksulliseksi, ellei alueella ollut huomattavan montaa, esim. yli sataa pysäköintipaikkaa. Asenteet ovat muuttuneet parin viime vuoden aikana: vuoden 2019 jälkeen tyypillisesti jopa monia 20 pysäköintipaikan alueita on muutettu maksullisiksi, ParkkiPate Oy:n toimitusjohtaja  Christian Metsäranta sanoo.

Yksi paikka voi tuottaa tuhansia euroja vuodessa

ParkkiPaten data osoittaa, että erityisen tuottavaa maksullinen pysäköinti on alueen omistajille ns. sekoitetun maankäytön alueilla. Tämä tarkoittaa sellaisia alueita, joissa on sekä asuntoja, liike- ja harrastustiloja että toimistoja.

– Jos tällaisella alueella parkkipaikat ovat kovassa käytössä, maksullinen pysäköinti voi olla merkittävä tulonlähde. Esimerkiksi asiakkaamme, jolla on 10 maksullista parkkipaikkaa vilkkaalla asiointialueella Helsingin keskustan tuntumassa, saa vuosittain keskimäärin yli 1000 euroa tuottoa yhdestä paikastaan. Samoin vilkkaasti liikennöidyllä paikalla sijaitseva huoltoasema Helsingissä saa vuosittain keskimäärin yli 3000 euroa tuloa maksullisesta pysäköinnistä yhtä paikkaa kohden, Metsäranta kertoo.

Valvotuilla alueilla ilkivaltaa esiintyy vähemmän

Metsärannan mukaan yleisin syy muuttaa pysäköintialue maksulliseksi on se, että alueen omistaja haluaa saada alueestaan tuottoja.

– Lisäksi maksullinen pysäköinti lisää alueen turvallisuutta: valvotulla alueella ei enää pysäköidä kuin ”villissä lännessä”, ilkivaltaa esiintyy vähemmän ja pysäköinnistä saatavat tuotot on mahdollista käyttää alueen kunnossapitoon, Metsäranta huomauttaa.

Pysäköinti luvatta toisen paikalle on ParkkiPaten tilastojen mukaan toiseksi yleisin valvontamaksujen syy. Pysäköinti ilman alueella pysäköintiin oikeuttavaa tunnusta on aiheena lähes joka viidennessä valvontamaksussa (19,6 prosenttia tapauksista).

Myös pk-seudun ulkopuolella tuloa satoja euroja paikkaa kohden

Suur-Helsingin alueella arviolta yhdeksän kymmenestä pysäköintipaikasta on maksullisia.

ParkkiPaten tilastot osoittavat, että alueen ei ole pakko sijaita pääkaupunkiseudulla tai edes kaupungin keskustassa tuottaakseen hyvin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella erityisesti matkailukohteiden yhteydessä sijaitsevat pysäköintialueet voivat olla tuottoisia.

– Esimerkiksi pysäköintialue hotellin yhteydessä Päijät-Hämeessä tuottaa omistajalleen vuodessa keskimäärin lähes 500 euroa paikkaa kohden.  Pääkaupunkiseudun kehyskunnassa taas sijaitsee harrastusalueen yhteydessä noin 60 pysäköintipaikan alue, jonka yksi parkkipaikka tuotti omistajalle viime vuonna runsaat 200 euroa paikkaa kohden, Metsäranta kertoo.

Näin kiinteistönomistaja voi muuttaa pysäköintialueen maksulliseksi

Pysäköintialueen muuttaminen maksulliseksi on alueen omistajalle hyvin yksinkertaista.
Omistaja ottaa yhteyttä maksullista pysäköintiä tarjoavaan toimijaan ja tekee sopimuksen tämän kanssa.
Pysäköintioperaattori hoitaa alueelle pysäköinnin maksullisuudesta kertovat kyltit ja tarvittaessa maksuautomaatit, hoitaa alueen valvonnan sekä tilittää asiakkaalle pysäköinnistä sovitut tulot.
Edistyksellisimmät pysäköintioperaattorit tarjoavat autoilijalle mahdollisuuden käyttää maksamiseen kaikkia yleisimpiä mobiilisovelluksia, eivätkä rajaa toimintaa vain yhteen sovellukseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ford esittelee 7 uutta täyssähköistä mallia vuoteen 2024 mennessä

Tekijä

Clas von Bell

14.3.2022

Nine All-Electric vehicles by 2024 — Kuva: Ford.

Ford esittelee Euroopassa vuoteen 2024 mennessä kolme uutta täyssähköistä henkilöautomallia ja neljä uutta täyssähköistä hyötyajoneuvomallia jo esiteltyjen Mustang Mach-E:n ja E-Transitin lisäksi.

Fordin Euroopan vuotuisen sähköautomyynnin arvioidaan olevan yli 600 000 kappaletta vuoteen 2026 mennessä.

Vuonna 2024 Fordilla on markkinoilla seuraavat täyssähköiset henkilöautot: Ford Puma, urheilullinen crossover -malli, keskikokoinen crossover-malli ja Mustang Mach-E.

Hyötyajoneuvopuolella on Transit Courier, Tourneo Courier, Transit Custom, Tourneo Custom ja E-Transit.

Euroopan sähköautomalliston kasvu tukee Ford+ -suunnitelman, globaalin yli kahden miljoonan sähköauton tuotantotavoitteen ja yhtiön 10 % liikevoittotavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2026 mennessä.

Tämän hetken suunnitelmissa on valmistaa Kölnissä 1,2 miljoonaa täyssähköautoa kuuden vuoden aikana. Kokonaisinvestointi tuotantoon on 2 miljardia dollaria (noin 1,8 miljardia euroa).

Lisäksi Ford on tehnyt ei-sitovan yhteisymmärryspöytäkirjan SK On Co.:n ja Koç Holdingin kanssa yhden Euroopan suurimman hyötyajoneuvojen akkuja valmistavan tehtaan perustamisesta Turkkiin.

Nämä toimenpiteet yhdessä auttavat Fordia saavuttamaan nollapäästöt automyynnissä ja hiilineutraaliuden Euroopan tuotantolaitosten, logistiikan ja toimittajien toiminnoissa vuoteen 2035 mennessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Heikot kevätjäät näkyy moottorikelkkojen onnettomuuksissa!

Tekijä

Clas von Bell

14.3.2022

Moottorikelkka jaalla Kuva Onnettomuustietoinstituutti OTI — Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.

Kymmenen vuoden aikana 2011–2020 tutkijalautakunnat tutkivat 71 kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta, joissa kuoli 77 kelkkailijaa. Kuolleista 67 oli kuljettajia ja 10 matkustajia.

Onnettomuudet painottuivat alkuvuoteen ja kevätkaudelle, ja suuri osa niistä tapahtui jäällä.

Yleisimmin kuoleman aiheutti hukkuminen. Leimallista moottorikelkkaonnettomuuksille oli kuljettajan voimakas päihtymys, selviää Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta, moottorikelkkaonnettomuuksia käsittelevästä tietopaketista.

Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia, eli onnettomuudessa ei ollut kelkkailijan lisäksi muita osallisia.

Yli puolet onnettomuuksista tapahtui jäällä, ja jäihin putoamisesta seurannut hukkuminen oli näissä onnettomuuksissa yleisin kuolinsyy.

Muualla kuin jäällä tapahtuneissa onnettomuuksissa oli tyypillistä, että kelkalla ajettiin kaarteessa ulos ja törmättiin puuhun tai muuhun esteeseen.

Liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa moottorikelkka oli osallisena 6 003 kertaa, ja lähes kaikki vahingot olivat moottorikelkkailijoiden itsensä aiheuttamia.
Vahingoista 87 % johti henkilövahinkokorvauksiin. Henkilövahinkojen osuus on suuri, koska moottorikelkkavahingot ovat pääasiassa yksittäisvahinkoja, ja oman ajoneuvon omaisuusvahinkoja ei korvata lakisääteisestä liikennevakuutuksesta.

Päihteet korostuvat moottorikelkkaonnettomuuksissa

Kuolemaan johtaneen moottorikelkkaonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista puolet ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena (vähintään 0,5 promillea). Usein kuljettaja oli voimakkaasti päihtynyt, ja suurin osa (82 %) päihtyneistä kuljettajista ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea.

– Onnettomuuksille oli tyypillistä, että alkoholia nauttineet henkilöt liikkuivat myöhään illalla melko lyhyillä vapaa-ajan matkoilla ja paikoilla, joilla kiinnijäämisriski on pieni, kuvailee liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinstituutista.

Moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuivat usein tutussa ympäristössä. Matkat liittyivät mm. mökkimatkoihin, huviajeluun ja kalastukseen. Onnettomuuksista kolme tapahtui ohjatuilla safareilla.

Miten moottorikelkkailun turvallisuutta voisi parantaa?

Moottorikelkkailun turvallisuuden edistämiseksi tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet parannuksia ja lisäyksiä mm. kelkkailun valvontaan, kelkkailuväyliin, turvavarusteisiin ja turvavarusteiden käyttöön. Erityisesti tulisi edistää pelastuspukujen ja naskaleiden käyttöä jäällä kelkkaillessa.

Lisäksi kelkkailijoita tulisi valistaa monista turvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten tutun liikenneympäristön vaarattomuuden illuusiosta sekä siitä, että jääolosuhteet voivat muuttua hyvin lyhyessä ajassa.

Lautakunnat ehdottavat myös moottorikelkkareittien merkitsemistä etenkin jääalueilla ja herkästi sulavissa kohdissa. Alkolukko olisi tehokas tekninen keino päihtyneenä tapahtuvan kelkkailun ehkäisemiseksi.

– Moottorikelkkailussa tapahtuu huomattavan paljon henkilövahinkoja vuosittain. Suunnitelmallisille turvallisuustoimenpiteille, erityisesti päihtyneenä ajamisen estämiselle, on erityinen tarve. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii myös liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tutkijalautakunnat antoivat ehdotuksia myös moottorikelkkasafareiden turvallisuuden parantamiseksi. Tehokkaita moottorikelkkoja ei tulisi vuokrata kokemattomille kuljettajille tai heidän tulisi käyttää koko ajotapahtumaan ainoastaan pienitehoista harjoitteluavainta. Ensimmäistä kertaa moottorikelkalla ajavan ei tulisi myöskään kuljettaa kyydissä matkustajaa.

Tiedot perustuvat vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottorikelkkaonnettomuuksiin sekä vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamiin moottorikelkkavahinkoihin.
Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet. Liikennevahinkoaineistosta poistettiin pysäköintialueilla tapahtuneet vahingot.

Lue Moottorikelkkatietopaketti tästä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rallin F-Cupin talvikausi päätökseen Korpilahdella

Tekijä

Clas von Bell

13.3.2022

Roope Suomalainen 2022 ralli Kuva Marko Kyostila — Roope Suomalainen voitti yleisen luokan. Kuva: Marko Kyöstilä.

F-Cupin toinen osakilpailu TGS-Ralli ajettiin Korpilahdella varsin keväisissä, hienoissa olosuhteissa. Aivan eivät kipakat yöpakkaset riittäneet, vaan lämmin aurinko sulatti iltapäivällä reittiä.

Joonas Lindroos aloitti kauden Kangasniemellä vahvasti voittamalla ja ollen nopein kaikilla erikoiskokeilla. Sama tahti jatkui Korpilahdella, viisi erikoiskoetta ja viisi pohja-aikaa. Tämän takia muille jaossa oli vain kakkossija.

Kakkossijasta käytiinkin sitten kova taistelu viime metreille saakka. Tornion Ari-Pekka Koivisto oli lopulta toinen 0,8 sekunnin erolla Markus Hellströmiin. Jaakko Ollikkala jäi palkintopallisijasta vain 2,7 sekuntia ja Ollikkalasta saman verran Max Karhapää.

Lindroos oli nopein Pro F:ssä ja Karhapää puolestaan F-ryhmässä

Luokkavoitot
Lk 2 Juuso Jorvala
Lk 3 Max Karhapää
Lk 4 Janne Toivonen
Lk 5 Jari Valtaala
Lk 6 Joonas Lindroos

Pisteet
1. Lindroos 60
1. Karhapää 60
3. Peetu Patajoki 44
4. Mika Rantasalo 43
5. Juuso Jorvala 41

Viitala vieraili vauhdilla nelivetoisissa

Nelivetoisissa vuoden 2021 mestari Juha Koljonen avasi vauhdikkaimmin, mutta ilo jäi lyhytaikaiseksi, kun tekniikka petti avauspätkän jälkeen.

Tämän jälkeen kisassa mentiin Joni Viitalan tahtiin. Mitsu-kuski ajoi pohjat lopuille erikoiskokeille vieden voiton reilun minuutin erolla Mikko Ala-Talkkariin.

Kun Viitala ei aja F-Cupin pisteistä, niin Ala-Talkkari vei korkeimmat pisteet siirtyen samalla sarjaykköseksi.

Pisteet
1. Ala-Talkkari 43
2. Jari Puntanen 30
3. Jarmo Honkanen 30
4. Mikko Lehti 25
5. Janne Mäkilä 15

Suomalainen mykisti yleisessä

Yleisessä mentiin alussa aivan samaan tapaan kuin avauskisassa. Kaksinkertainen mestari Juha Högström ajoi Kangasniemen tapaan pohjat kahdelle ensimmäiselle pätkälle. Tauolla Högströmin johto Roope Suomalaiseen oli 4,1 sekuntia.

Tauon jälkeen Jari Koski nousi BMW M3:lla kärkeen. Nelospätkällä Suomalainen iski todella lujaa ja nousi Kosken ohi 4,9 sekunnilla.

Kosken kiri ei aivan riittänyt päätöspätkällä, vaan Suomalainen juhli ensimäistä yleisen voittoaan 1,9 sekunnin turvin.

Kosken jälkeen kolmanneksi ajoi Juha-Pekka Perämäki ennen Högströmiä.
Sarjajohtoon nousi Kristian Kärpänen.

Luokkavoitot
Lk 7 Roope Suomalainen
Lk 8 Iiro Litjo
Lk 9 Jani Laaksonen
Lk 10 Lauri Mäkelä
Lk 11 Jari Koski

Pisteet
1. Kristian Kärpänen 49
2. Joonas Rantanen 46
3. Laaksonen 42
4. Matias Oksanen 38
5. Lauri Mäkelä 33

Kytölä palasi senioreiden voittokantaan

Juha Paavilainen oli seniorien vauhdikkain tauolle tultaessa ja oli ajanut Kari Kytölää kiinni jo 24 sekuntia, vaikka kisasta oli ajettu vain 18 kilometriä. Kaksikon ero oli enää 17 sekuntia.

Kun kisaa oli jäjellä vielä yli 33 EK-kilometriä, niin matemaattisesti Paavilainen ohittaisi Kytölän jo ennen päätöspätkää. Niin vaan ei käynyt.

Kytölä otti käyttöönsä vanhat konstit ja pisti kirivaihteen päälle tauon jälkeen. Paavilainen saavutti Kytölää vain 3,1 sekuntia ja Kytölä vei voiton 13,8 sekunnilla.

Veini Kämppi oli kolmas puolen sekunnin erolla ennen avauskisan voittajaa Pasi Laaksomaata, jota rasitti kakkospätkän lähdöstä saatu 20 sekunnin AT-sakko pienen suunnistusvirheen takia.

Veli Kukkonen siirtyi yksin Cupin kärkeen.

Luokkavoitot
Lk 12 Pekka Ripatti
Lk 13 Veli Kukkonen
Lk 15 Kai Mäkelä
Lk 16 Kari Kytölä

Pisteet
1. Kukkonen 60
2. Laaksomaa 44
3. Mika Korhonen 43
4. Kytölä 41
5. Paavilainen 40
5. Jarmo Mustonen 40

Karjalainen nousi junioreiden voittoon viime metreillä

Avauskisan taistelupari Veeti Koljonen ja Ville Karjalainen olivat pääosissa Korpilahdellakin. Tauolle tullessa kumpikin oli yltänyt pohja-aikaan ja Koljonen oli ollut 2,8 sekuntia nopeampi.

Ennen päätöspätkää Koljosen johto oli 8,6 sekuntia. Johto kuitenkin suli päätöspätkällä ja Karjalainen nousi 6,5 sekunnin voittoon.

Eikä tässä kaikki. Koljosen ajokki ei läpäissyt teknistä tarkastusta kisan jälkeen ja niin hänet hylättiin.

Tommi Lämsä tuli sarjaan mukaan vasta nyt. Hän nousi kisan kakkoseksi ennen Jarno Puupposta.

Sarjakärkeen nousi Aki Ala-Varvi.

Luokkavoitot
Lk 17 Aki Laakkio
Lk 18 Ville Karjalainen
Lk 19 Tommi Lämsä
Lk 21 Aki Ala-Varvi

Pisteet
1. Ala-Varvi 59
2. Karjalainen 52
3. Sami Hutri 39
4. Juha Immonen 38
5. Henri Timonen 35

Latvanen ja Nevanpää voittoihin Trophyssa

Markus Latvasen ainoa kilpakumppani keskeytti jo avauspätkällä ja pohjalainen ajoi yksin voittoon nousten samalla yksin sarjakärkeen.

V1600-luokassa vierailevat tähdet Kimmo Nevanpää ja Ville Mäntynen kävivät kiivaan taiston voitosta. Lopulta kaksikon ero oli vain 2,4 sekuntia Nevanpään hyväksi. Sarjalaisista nopein oli Ville Kantoluoto.

Pisteet
1. Latvanen 50
2. Jesse Eteläniemi 45,83
3. Kantoluoto 33,33
4. Ville Suominen 29,17
5. Janne Koskema 29,17

F-Cup jatkuu 28.5.2022 Raisiossa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ainakin nämä autonvalmistajat ja alihankkijat kärsivät Ukrainan sodasta

Tekijä

Clas von Bell

13.3.2022

Nissanin Pietarin tehdas Kuva CvB — Nissanin Pietarin tehdas. Kuva: CvB.

Ruotsalainen Motormagasinet on koonnut listan autovalmistajista ja alihankkijoista, jotka kärsivät Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Ukrainalla on paljon autoteollisuuteen liittyvää teollisuutta. Mukana on sekä alihankkijoita että alihankkijoiden alihankkijoita, todetaan Motormagasinetin jutussa.

Ongelmista ilmoittaneet valmistajat

Suzukin tehdas Unkarissa on lopettanut autojen viennin Venäjälle ja Ukrainaan. Tehtaassa valmistetaan Vitara ja SX4 S-Cross. Suzuki on vuosittain vienyt noin 10 000 autoa Venäjälle ja Ukrainaan.
Hyundai on lopettanut tuotannon Pietarin autotehtaallaan. Syyksi kerrotaan komponenttipula. Hyundai ja Kia valmistaa vuosittain noin 200 000 autoa Venäjällä.
Ferrari keskeyttää Venäjälle suunnitellun tuotannon.
Continental on yksi suurista autotehtaitten alihankkijoista. Yhtiöllä on tehdas Venäjän Kalugassa, jonka tuotanto nyt on keskeytetty.
Audi vähentää tuotannon Saksassa. Tämä koski A4 ja A5 Ingostadtin tehtaalla 7.- 11.3. Neckarsulmin tehtaalla tuotanto keskeytetään A6- ja A7-mallien osalta 7. – 18.3.
Mercedes-Benz vähentää tuotantoaan eurooppalaisilla tehtaillaan, koska osa osista on tuotettu Ukrainassa.
BMW keskeyttää BMW-autojen tuotannon Münchenin ja Dingolfingin tahtaillaan. Mini-autojen valmistus keskeytyy Englannin Oxfordin tehtaalla.
Volkswagen-ryhmä on keskeyttänyt kaikki toimituksensa Venäjälle ja pysäyttänyt paikallisen valmistuksen. Tämä koskee VW- ja Škoda-mallien tuotantoa. Porsche keskeyttää tuotannon Leipzigin tehtaallaan, jossa valmistetaan Macan- ja Panamera-malleja. Syyksi sanotaan komponenttipula. Myös Volkswagen-ryhmän sähköautotuotanto keskeytyy. Tämä koskee MEB-alustalle tehdyt Audi-, Cupra-, Škoda- ja VW-malleja.
Nissan on keskeyttänyt viennin Venäjälle. Myöhemmin Nissan on myös ilmoittanut keksyttävänsä Pietarin tehtaan tuotannon.
Venäjän suurin autovalmistaja ja Renaultin omistama Avtovaz pysäyttää tehtaat Togliattissa ja Izjevskissa, koska kaikkia sähköosia ei saada.
Toyota on pysäyttänyt tuotannon Venäjän tehtaallaan ja myös viennin Venäjälle. Toyota valmistaa vuosittain noin 80 000 autoa Pietarissa.
Honda Motor Company pysäyttää autojen ja moottoripyörien viennin Venäjälle.
Ford lopettaa toimintonsa Venäjällä. Viime vuonna Ford myi Venäjällä vain 22 000 autoa.
Jaguar Land Rover ja Aston Martin ovat keskeyttäneet toimitukset Venäjälle.
Stellantis ei ole keskeyttänyt viennin Venäjälle tai valmistuksensa Venäjällä. Sen sijaan he ovat luoneet kaksi erikoisosastoa, joiden tehtävänä on käsitellä Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat ongelmat. Toinen vastaa sanktioiden valvonnasta ja toinen seuraa Stellantiksen työntekijöiden tilannetta Ukrainassa. Konsernilla on 71 työntekijää Ukrainassa. Stellantiksella on tehdas Venäjän Kalugassa yhdessä Mitsubishin kanssa. Tehtaassa valmistetaan noin 11 000 Peugeot-, Opel-, ja Citroën-merkkisiä pakettiautoja.
Volvo Cars ja Volvo olivat ensimmäisiä, jotka keskeyttivät viennin Venäjälle.
Daimler Truck on keskeyttänyt toimintansa Venäjällä. Se pitää myös sisällään yhteistyön Kamazin kanssa.
Maailman neljänneksi suurin alihankkija Magna on keskeyttänyt tuotantonsa Venäjän tehtaillaan. Yhtiöllä on kuusi tehdasta ja 2 500 työntekijää Venäjällä.
Tekniikkayhtiö Aptiv valmistaa muun muassa johtosarjoja autoihin. Yhtiö alkoi jo kuukausia sitten siirtää tuotantonsa pois Ukrainasta.
ZF on pysäyttänyt kaikki toimituksensa Venäjälle, mukaan lukien yhteisomistuksessa olevalle ZF Kamalle.