Helsingin poliisin esitutkinta epäillystä panttivangin ottamisesta on edennyt. Poliisi on pystynyt muodostamaan suhteellisen selkeän kuvan siitä, mitä tapahtui tekopäivänä 22. huhtikuuta.
Asianomistaja on kertonut poliisille, miten epäilty kaappaus alkoi ja eteni. 54-vuotias epäilty uhkasi poikaa aseella ja pakotti autoon Kulosaaressa. Ajoneuvo odotti kadun varressa. Huoltajat saivat kiristysviestin pojan puhelimesta pian sieppaamisen jälkeen.
Sieppauksen jälkeen epäilty lähti ajamaan pois Kulosaaresta. Hän pysähtyi myöhemmin sitomaan pojan nippusiteillä kiinni auton jalkatilaan. Samalla hän peitti asianomistajan kasvot kankaalla ja teipillä.
Poliisin selvityksen mukaan epäilty ajoi autolla Sipooseen, jossa hän jätti pojan metsään. Hän sitoi asianomistajan kiinni puuhun nippusiteillä. Lisäksi pojan jalat olivat kiinni nippusiteillä ja kasvot edelleen peitettynä.
Epäilty poistui paikalta, ja pian tämän jälkeen asianomistaja sai itsensä irrotettua nippusiteistä. Hän käveli läheiselle tielle, josta sivullinen henkilö löysi hänet. Poliisi kiittää kyseistä henkilöä.
– Poika itse toimi tilanteessa poikkeuksellisen rohkeasti. Hän on myös kertonut tapahtumista poliisille erittäin selkeästi ja johdonmukaisesti varsinkin, kun otetaan huomioon hänen ikänsä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss.
Epäilty kiistää teon
Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies suunnitteli teon ennakkoon. Tässä vaiheessa poliisi ei ota tarkemmin kantaa teon suunnitelmallisuuteen tai siihen, miten epäilty valitsi sieppauksen kohteen.
– Epäilemme, että teon motiivi oli taloudellisen hyödyn tavoittelu. Pojasta ei kuitenkaan maksettu lunnaita, kertoo tutkinnanjohtaja Forss.
Epäilty ei ole halunnut avata tapahtumien kulkua poliisille, ja hän kiistää teon. Poliisi ei tällä hetkellä epäile muita henkilöitä rikoksesta.
Poliisi pyytää edelleen havaintoja
Poliisi pyysi aiemmin havaintoja Mercedes-Benz-merkkisestä autosta. Yleisöltä saatiin muutamia kiinnostavia vihjeitä, joista poliisi kiittää. Poliisi kaipaa edelleen silminnäkijähavaintoja kyseisestä autosta, mutta ainoastaan Itä-Helsingin ja Sipoon alueelta 22.4. noin kello 9–15 välillä.
Poliisin tietojen mukaan epäillyllä oli päällä keltainen ”työmiehen takki”, jonka hän todennäköisesti vaihtoi jossakin vaiheessa toiseen takkiin. Myös havainnot tästä kiinnostavat poliisia.
Lisäksi poliisi pyytää vihjeitä pojalta anastetusta tummansinisestä repusta. Vastaavasta repusta on kuva ohessa.
Kaikki vihjeet voi ilmoittaa vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi tai 046 922 4651. Numeroon pystyy lähettämään myös Whatsapp-viestejä.
Hälytysajossa olevaa ajoneuvoa ei tien päällä kohdata joka päivä. Poliisi, Pelastuslaitos ja Liikenneturva ovat huolissaan vaaratilanteista, joita on sattunut kuljettajien reagoidessa yllättävästi hälytysajossa olevaan hälytysajoneuvoon. Uudessa toimintaohjeistuksessa korostuu hätävilkkujen käyttö.
Hälytysajossa olevan viranomaisen tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti kohteeseen.
Hälytysajossa olevan ajoneuvon tunnistaa sinisistä vilkkuvaloista ja sireenistä. Jokaiselle kuljettajalle ei kuitenkaan ole selvää, miten toimia, kun taustapeilissä erottuvat vilkkuvat valot. Pahimmillaan seurauksena voi olla onnettomuus.
– Vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia on tapahtunut, kun lähestyvään hälytysajoon on reagoitu yllättävällä tavalla. Nopeasti jarruttavat kuljettajat ovat erityisesti taajama-alueiden ulkopuolella sekä hidaste että todellinen vaaranpaikka hälytysajoneuvoille ja muille liikkujille, toteaa palomestari Timo Nyholm Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.
Nyholm paljastaa, että kimmoke hälytysajoneuvon kohtaamiseen liittyvän toimintaohjeen päivitykseen lähti tosielämän tilanteesta.
– Maantiellä kaksi ajoneuvoa kulki peräkkäin, kun takaa tulivat hälytysajossa oleva ambulanssi ja paloauto. Ensimmäisenä ajanut kuljettaja havaitsi hälytysajon ja jarrutti äkillisesti, mistä seurasi peräänajo ja kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti.
Hätävilkkua voi käyttää liikkuvassa autossa
Jotta vastaavilta vaaratilanteilta vältyttäisiin, viranomaiset pohtivat yhdessä ohjetta hälytysajoneuvojen kohtaamiseen erityisesti maantietilanteissa. Toimintamallissa korostuu hätävilkkujen käyttö.
– Jos tien päällä havaitset taustapeilistä hälytysvalot, pidä oma vauhti tasaisena ja kytke hätävilkku päälle. Pidä pää kylmänä ja vältä nopeita jarrutuksia tai muita äkkiliikkeitä. Hätävilkuilla kerrot myös takaa tulevalle hälytysajoneuvon kuljettajalle, että tämä on havaittu. Kun hälytysajoneuvo on ohittanut, voit kytkeä hätävilkun pois päältä, ohjeistaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
– Kannattaa myös varautua siihen, että hälytysajoneuvoja voi tulla kerralla useampi. Esimerkiksi onnettomuuspaikalle joudutaan usein menemään monen ajoneuvon voimin, Kallio täydentää.
Hätävilkun laajempi käyttö muun muassa liikkuvassa ajoneuvossa on tullut sallituksi tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä kesäkuussa 2020. Muutos ei ole suomalaisten keskuudessa vielä kovin tuttu.
Liikenneturvan kyselyn* mukaan alle puolet suomalaisista tietää, että hätävilkkua saa käyttää liikkuvassa autossa.
– Hätävilkkujen käyttö tässä tarkoituksessa on uusi toimintamalli. Vakiintuessaan käytännöksi uskomme, että se tulee vähentämään tulkintaepäselvyyksiä ja vaaranpaikkoja sekä parantamaan mahdollisuuksia ennakoida. Lähtökohtaisesti hätävilkkuja kannattaa käyttää aina, jos haluaa varoittaa tiellä olevasta välittömästä vaarasta, Kallio kehottaa.
Ennakointi tuo turvaa poikkeustilanteiden varalta
Erityisesti isompien kaupunkien ulkopuolella hälytysajossa olevan viranomaisen kohtaaminen ei ole jokapäiväinen juttu. Kun käy toimintamallin läpi ennakkoon, osaa tositilanteessa toimia varmemmin.
– Eli käydään mielessä läpi, miten toimia, jos hälytysajoneuvo lähestyisi. Autosta voi myös katsoa valmiiksi hätävilkkupainikkeen paikan. Ennakoiva ajo ja muun liikenteen seuraaminen auttaa huomaamaan tilanteiden kehittymisen hyvissä ajoin. Esimerkiksi maantienopeuksissa sireenin ääni ei juurikaan kuulu, joten takaa tulevan liikenteen seuraaminen taustapeileistä korostuu entisestään, vinkkaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten käsityksiä hätävilkun käytöstä kyselytutkimuksella marras-joulukuussa 2021. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1064 henkilöä.
Miksi hätävilkun käyttöön kannustetaan nyt?
Hätävilkun käyttö liikkuvassa ajoneuvossa tuli mahdolliseksi Suomessa vasta tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä kesäkuussa 2020. Laissa todetaan, että hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. (TLL 51 §.)
Hätävilkkujen käyttöön halutaan rohkaista, jotta kuljettajilla on selkeä toimintamalli vastaisuudessa. Hätävilkkujen käyttö hyödyttää myös takaa tulevaa hälytysajoneuvon kuljettajaa. Konkreettisesti toimintamallilla pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja onnettomuuksia.
Kuuluuko hätävilkku kytkeä myös silloin, kun hälytysajoneuvo tulee vastaan?
Hätävilkun voi kytkeä päälle, jos haluat varoittaa hälytysajoneuvon kuljettajaa lähestyvästä välittömästä vaarasta. Älä kuitenkaan käytä hätävilkkua, jos olet esimerkiksi ohittanut liikenneonnettomuuspaikan jo useita kilometrejä sitten.
Jos hälytysajoneuvo on pian ohittamassa minut, ja tarkoituksena on kääntyä sivuun esim. seuraavasta liittymästä, kytkenkö suuntavilkun vai hätävilkun?
Ilmoita kääntymisaikeistasi kytkemällä suuntamerkki hyvissä ajoin ennen kääntymistä. Suuntavilkku kertoo hälytysajoneuvo kuljettajalle selkeästi, että olet aikeissasi ajaa tien sivuun tai käännyt seuraavasta liittymästä.
Voiko hätävilkkua käyttää varoittamaan takana tulevia, mikäli esim. moottoritiellä on liukasta ja liikenne on ruuhkautunut?
Juuri tällaisessa tilanteessa voi käyttää hätävilkkua. Liukas tie ja ruuhkautunut liikenne voi tulla lähestyvälle liikenteelle yllätyksenä suurien ajonopeuksien vuoksi. Siksi kannattaa varoittaa takaa tulevia tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
Pitääkö hätävilkkua käyttää taajamassakin, vai onko mieluummin väistettävä?
Hätävilkkua saa käyttää myös taajamassa, jos haluat varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Voit myös antaa hälytysajoneuvolle tietä, jos pystyt ajamaan sivukadulle, pysäköintipaikalle tai linja-autopysäkille.
Mihin kaikkeen hätävilkkuja voi käyttää?
Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkua pitää käyttää esimerkiksi silloin, jos ajoneuvo on vian vuoksi jouduttu pysäyttämään moottoritien pientareelle tai etuajo-oikeutetulla tiellä ajoradalle.
Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Voit käyttää hätävilkkua varoittaaksesi muita tienkäyttäjiä tiellä poukkoilevasta hirvestä tai lähestyvästä liikenneonnettomuudesta.
Hätävilkkukytkentää ei saa käyttää vain siksi, että piipahtaa nopeasti kaupassa, mutta ei halua maksaa pysäköinnistä tai ei ehdi merkitä pysäköinnin alkamisaikaa. Hätävilkkua ei saa käyttää myöskään vain siksi, että kuormaa tai purkaa kuormaa ajoneuvosta.
Hätävilkun tarkoituksena on varoittaa muita tienkäyttäjiä. Hätävilkun käyttäminen muussa kuin sen varsinaisessa tarkoituksessa vesittää hätävilkun viestinnällisen vaikutuksen.
Pitääkö käyttää hätävilkkuja, vai voiko esimerkiksi väläytellä pitkiä valoja?
Käytä hätävilkkuja, koska hätävilkuilla saa varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Hätävilkut ovat selvä viesti siitä, että tiellä on jotakin poikkeavaa.
Älä käytä kaukovalaisimia muiden tienkäyttäjien varoittamiseen tai huomion herättämiseen. Kaukovalaisimet on tarkoitettu käytettäväksi hämärän ja pimeän aikaan.
Hätäkeskus ilmoitti poliisipartioille keskiviikon vastaisena yönä kello neljän aikoihin, että kylmäasemalla Kärkölässä on menossa polttoainevarkaus. Teko oli edelleen menossa poliisipartioiden päästessä tapahtumapaikalle.
Tekijöistä kaksi lähti juokseman karkuun, jotka konstaapeli juoksi kiinni. Kolmas tekijöistä poistui paikalta pakettiauton ja peräkärryn yhdistelmällä. Peräkärryssä oli säiliöitä, joihin polttoainetta oli anastettu useita satoja litroja.
Ajoneuvolla paennut keski-ikäinen mies löytyi etsintöjen jälkeen kotisoitteestaan.
Peräkärryssä olleet polttoainesäiliöt olivat pudonneet tielle pakomatkan aika. Toisesta säiliöstä oli valunut polttoainetta maahan. Pelastuslaitos imeytti polttoainetta maaperästä.
Juosten tapahtumapaikalta karkuun lähteneistä hieman yli kolmekymppiseltä mieheltä löytyi turvallisuustarkastuksessa puukko ja keski-ikää lähestyvän naisen hallusta löytyi kirves ja kaasusumutin.
Kolmikko otettiin kiinni epäiltynä varkauteen. Tämän lisäksi puukkomiestä ja naista epäillään toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. Naisen epäillään syyllistyneen kaasusumuttimen osalta lievään ampuma-aserikokseen.
Porsche Sprint Challenge NEZ 2022 avattiin Latvian Bikerniekissä kahdella kilpailulla 29.-30.4. Kilpailut ajettiin BaTCC:n DEWALT Grand Prix’n yhteydessä ja kilpailutapahtumat tarjosivat niin karnevaalitunnelmaa kuin henkeäsalpaavaa kilvanajoa.
Lopulta Thomas Padovani (Est1 Racing) keräsi suurimman pistepotin ja sarja siirtyy siten hänen komennossaan seuraavaan osakilpailuun Botniaringille.
Aika-ajoissa yllätys
Kauden avauksen aika-ajot ajettiin pudotustyyliin kahdessa osassa. Q1:stä jatkoon pääsivät kymmenen nopeinta, jotka ratkaisivat paalupaikan kohtalon.
Tällä kertaa Liettualainen Kajus Siksnelis (Porsche Lithuania) nappasi paalupaikan ennen Thomas Padovania (Est1 Racing) ja Thomas Kangroa (Est1 Racing).
Suoritus oli sikäli merkittävä, että 17-vuotias Siksnelis teki debyyttinsä GT-luokassa – suoraan paalulle.
Lauantain kisa
Kauden 2022 ensimmäisessä kilpailussa kolmen kärki ajoi tasaiseen tahtiin muilta karkuun lähtöjärjestyksessä, Tommi Harun pitäessä neljännen sijansa. Haru myös kellotti toiseksi nopeimman kierroksen, osoittaen nopeutensa ja vallaten eturivin Padovanin kanssa (nopein kierros) seuraavaan kilpailuun.
Jos kärjen osalta kilpailu oli nopeavauhtinen mutta tapahtumaköyhä, kuudennesta sijasta käytiin maittava kamppailu.
Nuori Nikolas Pirttilahti (Relaa Racing) jahtasi Olli Kangasta (SPP-Racing) kisan alkupuoliskon, esittäen kaikki mahdolliset ja mahdottomat ajolinjat pääsuoran päässä.
Kangas vastasi tähän mestarillisesti yleisön suureksi iloksi kontraamalla Pirttilahden ohitukset heti seuraavaan mutkaan tultaessa. Lopulta Kangas voitti kamppailun Relaan Junior Program-kuskia vastaan, tuoden SPP-Racingille ansaittua menestystä.
Sunnuntain kisa
Toiseen kilpailuun lähdettiin siis Padovanin komennossa ja Haru kakkospaikalta, mutta Kangro (P2) puristi Harusta lähdössä ohi, ja kärkikolmikko ajoi lopulta maaliin samassa järjestyksessä.
Haru tosin joutui muutaman ensimmäisen kierroksen ajan puolustautumaan edelliskisan voittajaa Siksnelista vastaan, onnistuen tehtävässään ja täydentäen siis palkintokorokkeen Padovanin ja Kangron kanssa.
Jukka Eerola (JPE Racing), yksi sarjan monesta tulokkaasta, kuin myös Olli Kangas ajoivat vahvan kilpailun, tullen maaliin sijoilla kuusi ja seitsemän.
Heitä ennen, viidennelle sijalle sijoittui Mantas Janavicius (Porsche Lithuania) – samalla sijalle kuin ensimmäisessä kilpailussakin, osoittaen erinomaisesti tasaisuutensa.
Kausi jatkuu Botniaringillä 10.-12.6. jälleen BaTCC:n kanssa yhteistyössä.
Suomen suurin maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttely Maxpo järjestetään 19. kerran torstaista lauantaihin 5.–7.5.2022 Hyvinkään lentokentällä.
Maxpossa esitellään maarakennus-, ympäristönhoito-, tie- ja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa.
Messuille osallistuu ennätysmäärä yli 300 yritystä. Käytössä on 50 000 neliötä, mikä vastaa yli kahdeksaa jalkapallokenttää.
Maxpo järjestettiin edellisen kerran vuonna 2019, kolme vuotta sitten.
Messukeskus järjestää Maxpo-messut Rakennuskonealan näyttely-yhdistyksen toimeksiannosta.
Osastoilla esitellään koneita työnäytöksissä ja kerrotaan myös alan vastuullisuudesta. Rakennuskonealan näyttely-yhdistyksen ja Maxpo 2022 kehitysryhmän puheenjohtaja Tomi Veijalainen odottaa innolla tapahtumaa.
– Maxpo on ensimmäinen iso maarakennus- ja ympäristökoneiden tapahtuma moneen vuoteen. Yrityksiä on tänä vuonna mukana enemmän kuin koskaan. Ilahduttavasti erityisesti vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys näkyy useilla osastoilla. Sähkökäyttö lisääntyy nyt varsinkin pienemmissä koneluokissa ja sähkökoneita on esillä useilta valmistajilta.
Vastuullista teknologiaa ja infra-rakentamista
Laitetoimittajat ottavat huomioon entistä tarkemmin globaalit ilmastotavoitteet ja päästömääräykset.
– Tulevaisuuden ratkaisujen keskiössä ovat erityisesti automaatio, digitalisaatio ja sähköistyminen, jotka parantavat toimintojen tehokkuutta ja tuottavuutta samalla, kun ne vastaavat tiukentuneisiin turvallisuus- ja ympäristövaatimuksiin, kertoo Sustainability and Compliance Lead Vesa Juusela Sandvikilta.
Infra-alalla ollaan tekemässä vihreää loikkaa. Nyt on aika rakentaa pohja tulevaisuuden kestävällä liikkumiselle ja laajemminkin verkostoille.
– Painopiste tulee siirtää yksittäisistä toimista nyt infran koko elinkaareen ja arvoketjun kestävyyteen, jossa otetaan huomioon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma, kertoo johtaja Juha Laurila Infra ry:stä.
Maxpo 2022 -messut: to-pe 5.–6.5. klo 9–17 ja la 7.5. klo 9–16. Hyvinkään lentokenttä, Lentokentäntie 50. Sisäänkäynti Maxpo-messuille Pohjoisen kehätien kautta. Pysäköinti on maksuton.
Patrick Kujala saavutti tavoitteidensa mukaiset tulokset Yhdysvaltojen Kalifornian Laguna Secan kilparadalla ajetussa Lamborghini Super Trofeo Pohjois-Amerikan ratasarjan avausviikonlopussa.
Kujala nappasi italialaisen Eduardo Piscopon kanssa kaksi palkintokorokesijoitusta ja johtaa sarjaa yhden pisteen erolla myöskin kaksi palkintokorokesijoitusta saavuttaneeseen kanadalaisen Kyle Marcellin ja Costaricalaisen Daniel Formalin autokuntaan nähden.
Lauantain 50 minuutin mittaiseen osakilpailuun Kujala starttasi paalupaikalta ja johti kilpailua koko ajovuoronsa ajan. 33 muun autokunnan seurassa tiimikaveri Piscopo joutui omalla ajovuorollaan taipumaan yhden sijan ja näin 12 osakilpailun mittainen sarja käynnistyi hopeasijalla.
Sunnuntain kilpailuun Kujalan autokunnan Piscopo starttasi seitsemänneltä sijalta, josta he, raivoisan suorituksen siivittämänä, raivasivat tiensä kilpailun voittoon.
50 minuutin mittaisen kilpailun maalissa Kujalan ja Piscopon voittomarginaaliksi kirjattiin 0,441 sekuntia.
Lamborghini Super Trofeo North America: Laguna Seca: #1 kisa, lauantai: Top-4:
1. Kyle Marcelli (CAN) & Daniel Formal (COS), Wayne Taylor Racing, 32 kierrosta
2. Patrick Kujala (FIN) & Eduardo Piscopo (ITA), O’Gara Motorsport, 0,317s
3. Eduardo Liberati (ITA), Dream Racing Motorsport, +0,882s
4. Loris Spinelli (ITA) & Giano Taurino (USA), +1,450s
Lamborghini Super Trofeo North America: Laguna Seca: #2 kisa, sunnuntai: Top-4:
1. Patrick Kujala (FIN) & Eduardo Piscopo (ITA), O’Gara Motorsport, 31 kierrosta
2. Kyle Marcelli (CAN) & Daniel Formal (COS), Wayne Taylor Racing, +0,441s
3. Blair Lew (USA) & John Capestro-DuBets (UUSA), Precision Performance Motorsport, +5,095s
4. Loris Spinelli (ITA) & Giano Taurino (USA), +7,450s
Neste laajentaa touko-kesäkuun 2022 aikana lasinpesunesteautomaattien verkostoa tuomalla automaatteja 17:lle uudelle Neste Express -asemalle Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomessa.
Laajennuksen myötä autoilijat voivat tankata lasinpesunestettä suoraan pistoolista ilman muovipakkauksen ostamista jo yhteensä 62 Easy Fill -automaatilta ympäri Suomen.
Laajentamalla automaattien verkostoa Neste tuo vastuullisemman vaihtoehdon entistä useamman kuluttajan saataville ja vähentää samalla muovijätteen määrää vuositasolla jopa 120 000 muovipakkauksen verran. Tämä vastaa lähes 60 roskalavallista muovijätettä vuodessa.
– Toimme syksyllä 2020 ensimmäiset Easy Fill -automaatit pääkaupunkiseudulle ja laajensimme verkostoa viime syksynä myös muualle Suomeen. Positiivisen vastaanoton ja kasvaneen kysynnän myötä tuomme automaatteja lisää myös Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomen alueille. Automaatilta ostettaessa autoilijan ei tarvitse etukäteen arvioida tarvittavaa pesunesteen määrää tai soveltuvuutta eri vuodenaikojen sääolosuhteisiin. Vajaat muovikanisterit eivät myöskään jää autoon tai päädy sekajätelavoille, sanoo Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen.
Easy Fill -automaatteja löytyy jatkossa aiempien paikkakuntien lisäksi seuraavilta paikkakunnilta: Lappeenranta, Hamina, Porvoo, Kotka, Kouvola, Lahti, Pälkäne, Naantali ja Karjaa.
Uudet lasinpesunesteautomaatit seuraavilla Nesteen asemilla touko-kesäkuussa 2022
Täyssähkö ohitti ensimmäistä kertaa bensiinin Ifin kyselytutkimuksessa, kun suomalaisilta kysyttiin minkä uuden auton he valitsisivat, jos ostohinta olisi sama käyttövoimasta riippumatta.
If toteutti käyttövoimatutkimuksen nyt kolmatta kertaa ja täyssähkön suosio on hivuttautunut tänä aikana 16 prosentista 19 prosenttiin. Bensiiniauton valitsisi nyt 18 prosenttia vastaajista (19 % vuonna 2020). Vastaajista yli puolet (50,9 %) valitsisi täyssähkön tai hybridin, jos hankintahinnoissa ei olisi eroa.
Hinta on kuitenkin ostopäätöksessä suuri määrittäjä. Nykyisillä hankintahinnoilla bensiinin valitsisi edelleen 23 prosenttia vastaajista (27 % vuonna 2020) ja täyssähkön 12 prosenttia (9 % vuonna 2020).
Kiinnostus sähköautoilua kohtaan räjähti
Kiinnostus sähköautoilua kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti tänä keväänä, kun Venäjän hyökkäyssota nosti polttoainehintoja ja teki sähköautoilusta taloudellisesti suhteessa aiempaakin kilpailukykyisempää. Ifin kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa, joten jo ennen Ukrainan tapahtumia.
– Jo pitkään odotettu henkilöautoliikenteen sähkösiirtymä vaikuttaakin tapahtuvan Suomessa selvästi nopeammin kuin markkinaennusteissa vielä joitain vuosia sitten uumoiltiin, kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.
Sähköautoja on nyt myös saatavilla entistä useammalta autonvalmistajilta eri hinta- ja kokoluokkiin.
Sähköistymistä kuitenkin jarruttavat useiden autonvalmistajien poikkeuksellisen pitkiksi venyneet toimitusajat.
– Myös käytettyjä sähköautoja on jo markkinoilla. Niiden myyntihinnat ovat nousseet kevään aikana kiinnostuksen kasvaessa. Tällä hetkellä kiinnostus sähköautoihin ylittää niiden tarjonnan, kertoo Färkkilä.
Latausmahdollisuudet ja teknologian luotettavuus mietityttävät
Ifin kyselyn mukaan suurimmat syyt olla valitsematta sähköautoa ovat latausmahdollisuuksien vähäisyys ja uusien sähköautojen ostohinta.
– Autoilun kokonaiskustannusten ynnääminen tekee sähköautoilusta kuitenkin suhteessa jo selvästi edellisvuosia kannattavampaa nykyisten hankintatukien ja toisaalta voimakkaasti nousseiden polttoainekustannusten takia, Färkkilä huomauttaa.
Tutkimuksen mukaan myös epäluottamus uuteen teknologiaan on kasvanut. Vastaajista 34 prosenttia kertoi epäluottamuksen teknologiaan syyksi olla valitsematta sähkö- tai hybridiautoa, kun vielä viime vuonna vastaajista vain 23 prosenttia oli sitä mieltä. Myös valmistuksen ympäristöhaittoja pidetään sähköautohankinnan esteenä ja ne syyksi mainitsevien osuus on noussut 35 prosenttiin (30 % viime vuonna).
– Kasvanutta epäluottamusta sähköautojen teknologiaan selittänee uusien sähköautojen lastentaudit sekä se, että aihe on ylipäätään ollut viime aikoina paljon esillä ja mediassa, kommentoi Färkkilä.
Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Vahinkovakuutusyhtiö Ifin toimeksiannosta kuluvan vuoden helmikuusssa. Kokonaistuloksissa (N=1512) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,3 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).
Vuoden 2022 moottoriliikenteen ansiomitalit myönnettiin kymmenelle ansiokkaasti tieliikenteen toimintaa edistäneelle henkilölle. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka jakoi mitalit 3.5.2022.
Vuonna 2022 ansiomitalin saivat
Toimitusjohtaja Antti Ruhanen
Johtava asiantuntija Otto Lahti
PR- ja viestintäpäällikkö Johanna Laune
Viestintäsihteeri Ulla Eskelinen
Taksiyrittäjä Markku Ylikulju
Tuotekehityspäällikkö Pentti Ala-Maakala
Toimitusjohtaja Virpi Pohjola
Tekninen johtaja Jouko Sohlberg
Kauppaneuvos Heikki Häggkvist
Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kyllönen
Moottoriliikenteen ansiomitali myönnetään ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta valtakunnallisen moottoriliikenteen ja sen kehittämisen hyväksi. Ansiomitalin voi saada myös henkilö, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä.
Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien uudet mitalistit mukaan luettuna kaiken kaikkiaan 231 kappaletta. Ansiomitali virallistettiin vuonna 2007.
Moottoriliikenteen Keskusjärjestö on kahdeksan tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto, Autoliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autokoululiitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto.
Volvo Trucks on nyt virallisesti avannut tilausjärjestelmän raskaille sähkökuorma-autoilleen Volvo FH:lle, Volvo FM:lle ja Volvo FMX:lle.
Sarjatuotanto käynnistyy syksyllä ja kasvaa asteittain. Sähkökuorma-autojen valmistus alkaa CO2-vapaalla Tuven tehtaalla Göteborgissa.
– Tämä on virstanpylväs Volvo Trucksille. Asiakkaat ovat kiinnostuneita tekemään tilauksia näistä upeista kuorma-autoista. Tähän asti olemme pääosin tarjonneet asiakkaille ja yhteistyökumppaneille aiesopimusten allekirjoittamista, mutta nyt ryhdymme allekirjoittamaan tilaussopimuksia, mikä on suuri askel eteenpäin sähköistymisessä, Volvo Trucksin johtaja Roger Alm sanoo.
Vuonna 2021 Volvo Trucks sai tilauksia, aiesopimukset mukaan lukien, yli 1 100 sähkökuorma-autolle yli 20 maassa.
Volvon keskiraskaat sähkökuorma-automallit Volvo FE, Volvo FL ja Volvo VNR ovat jo sarjatuotannossa. Volvon sähkökuorma-autojen suurimmat markkinat Euroopassa ovat tällä hetkellä Norja, Ruotsi ja Saksa.
Volvo Trucks on raskaiden sähkökuorma-autojen markkinajohtaja Euroopassa 42 %:n markkinaosuudella vuonna 2021, ja sillä on myös johtava asema Pohjois-Amerikassa.
– Hiljaisten, paikallispäästöttömien kuljetusratkaisujen tarjoamisesta on muodostumassa keskeinen kilpailuetu, Alm kertoo.
Volvo Trucksilla on tänä vuonna tuotannossa yhteensä kuusi sähkökuorma-automallia. Volvon sähkökuorma-automallisto, joka kaiken kaupunkijakelusta ja jätteenkäsittelystä kaupunkirakentamiseen ja alueellisiin kuljetuksiin. Yhtiön tavoitteena on, että puolet sen kuorma-autojen kokonaismyynnistä tulee olemaan sähköisiä vuoteen 2030 mennessä.
