Näihin asioihin maksullisen pysäköinnin rahat uppoavat?

Moni autoilija pohtii, mihin parkkimaksusta suoritettu raha lopulta päätyy. Tuore, kiinteistöpäättäjille tehty kyselytutkimus antaa tähän vastauksen.

Maksullisesta pysäköinnistä saatavat tulot ovat keskeinen osa kiinteistöjen talouden hallintaa, käy ilmi ParkkiPaten kyselytutkimuksesta. Kyselyyn osallistui 247 kiinteistöalan päättäjää, joista suurin osa oli päättävässä asemassa.

Tutkimuksessa selvisi, että maksullisen pysäköinnin tuotot käytetään yleisimmin kiinteistöjen kunnossapitoon ja parannuksiin (56 %) tai pysäköintialueiden kunnossapitoon (45,2 %). Pieni osa, 6 prosenttia vastaajista, käyttää maksutuloja kiinteistön lainojen lyhentämiseen.

Pysäköintimaksuista saatavat tulot ovat keino parantaa kiinteistön taloudellista tilannetta. Yli kolmasosa vastaajista (34,4 %) uskoi, että maksullisuudesta olisi apua taloustilanteen kohentamisessa.

Tiedot käyvät ilmi ParkkiPaten valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kiinteistöalan ammattilaisten suhtautumista maksulliseen pysäköintiin sekä yksityiseen pysäköinninvalvontaan.

“Nykyisessä taloustilanteessa monen kiinteistön korjausvelka on kasvanut, sillä kiinteistönomistajilla on ollut haasteita saada rahoitusta korjauksiin. Maksullisella pysäköinnillä voi olla iso rooli kiinteistöjen talouden vakauttamisessa”, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo.

Maksullisuus pitää pysäköintipaikat oikeiden käyttäjien hallussa

Ilman pysäköinninvalvontaa alueella usein väärinkäytetään asiakaspaikkoja.

Kiinteistöissä, joissa pysäköinti on maksullista, maksullisuuden suurimpana hyötynä nähdään väärinkäytösten estäminen. Tätä piti tärkeänä selvä enemmistö, yli 76 prosenttia vastaajista. Neljä kymmenestä tutkimukseen vastanneesta (40 %) on ottanut käyttöön maksullisen pysäköinnin.

“Maksullisuus varmistaa, että pysäköintipaikat ovat aidosti niiden käytössä, joille ne on tarkoitettu. Maksullinen pysäköinti ja pysäköinninvalvonta tuovat kaivattua järjestystä alueille, joita muuten saattaisi käyttää kuka tahansa, miten tahansa”, Metsäranta toteaa.

Valvomaton alue houkuttelee parkkipaikkojen väärinkäyttäjiä

Valvomattomille parkkipaikoille autoja jää helposti lojumaan pitkäksi ajaksi ja alueilla esiintyy myös ilkivaltaa sekä muita häiriöitä. Kyselyn mukaan pysäköintialueiden järjestykseen ja turvallisuuteen on mahdollista vaikuttaa maksullisen pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan avulla.

Kaikkiaan 74,1 prosenttia vastaajista arvioi, että pysäköinninvalvonta parantaa alueen järjestystä ja vähentää väärinkäytöksiä. Turvallisuuden lisäksi joka kolmas (29 %) tutkimukseen vastaaja oli sitä mieltä, että valvotulla alueella maksettu aika ja todellinen pysäköintiaika vastaavat paremmin toisiaan.

“Pysäköinninvalvonta on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa väärinkäytökset voivat haitata kiinteistön asukkaita tai asiakkaita. Usein ilman valvontaa asiakaspaikat päätyvät muiden kuin oikeiden käyttäjien käyttöön”, Metsäranta jatkaa.

Maksullinen pysäköinti ei kyselyn mukaan kaduta

Tutkimuksessa havaittiin, että kun kiinteistö päättää tehdä parkkipaikastaan maksullisen, päätös ei yleensä kaduta.

Useampi kuin kuusi kymmenestä vastaajasta (60,7 %) kertoi suhtautumisensa pysäköinnin maksullisuuteen pysyneen samana ennen ja jälkeen maksujen käyttöönoton. Lähes kahdeksan kymmenestä (79 %) suhtautuu maksulliseen pysäköintiin yhtä myönteisesti tai myönteisemmin kuin ennen sen käyttöönottoa.

“Vaikuttaa siltä, että maksullisen pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan käyttöönotto on kannattava ratkaisu silloin, kun sille on selkeä tarve. Kyselyn mukaan valtaosa kiinteistöpäättäjistä suhtautuu siihen neutraalisti tai myönteisesti, mikä osoittaa, että nykyiset käytännöt yksityisessä pysäköinninvalvonnassa koetaan toimiviksi”, Metsäranta summaa.

ParkkiPaten kysely toteutettiin sähköisesti heinä–elokuussa. Kyselyn vastaajista 81 prosenttia eli 200 henkilöä on päättävässä asemassa pysäköintialueiden osalta. Vastaajista 33,6 prosenttia on isännöitsijöitä, 13 prosenttia kiinteistömanagereita, 20,2 prosenttia hallituksen puheenjohtajia, ja 2 prosenttia toimii kiinteistösihteereinä. Loput 37,7 prosenttia toimivat jossain muussa roolissa.

Lue muita juttuja pysäköinnistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän