Autotodayssa 13.9.2019 julkaistussa kannanotossa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen ottaa esiin liikenneturvaisuuteen voimakkaasti vaikuttavan vilkun käytön. Hän tuo esiin kolmen VVV:n ”vilkku, vilkaisu, varmistus”- käytännön. Nämä ovat kääntymisessä sekä kaistan vaihdon yhteydessä erittäin tarpeelliset toimenpiteet.
Toisinaan tuntuu siltä, että moneen uuteen käytäntöön suhtaudutaan torjuvasti. Liian usein näihin kahteen ensin mainittuun toimenpiteeseen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Ikävin virhe on vilkun käyttö liian myöhään. Näin muut eivät voi varautua nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Siitä aiheutuu hätä päissä tehtyjä kiilauksia, kun on pakko tunkea toiselle kaistalle kääntymistä varten.
Vertailun vuoksi voitaisiin vilkaista Keski-Eurooppaan. Näitä liian usein tapahtuvia laiminlyöntejä ajatellessa tulee mieleen monen Keski-Euroopan maan vaihteleva liikennekulttuuri.
Katso tästä muut Kauko Säätäjän jutut.
Suuri ero on Saksan moottoriteillä ja Välimeren tuntumassa liikuttaessa. Puuttumatta nyt kaikkiin maakohtaisiin sääntöihin, on paikallaan ottaa esimerkiksi eniten suomalaisillekin tutut Saksan sekä Ranskan määräykset.
Saksassa moottoriliikenneteillä korkein ajonopeus on 110 km/h, moottoriteillä suositus on 130 km/h mutta useilla teillä ylärajaa ei ole.
Kun näin on, on keskikaistaa ajavan oltava erittäin huolellinen ajaessaan vasenta kaistaa ja erikoisesti siirtyessään sille.
Vilkaisu peiliin kertoo kaistan olevan vapaa ja sitten vain nasta lautaan ja hanaa. Oma nopeusmittari voi siinä tilanteessa näyttää esim. 200 km/h ja siirtyminen ”high speed/-top speed- kaistalle” tuntuu onnistuneen.
Vaan kuinkas kävikään. Silmänräpäyksessä auton perään on ilmaantunut vaikkapa kolmesataa ajava paikallinen ”heinrich” – valot vilkkuvat ja torvi soi. Tällaiseen tilanteeseen joutuu helposti, vaikka kolmen V:n periaatetta noudattaisikin.
Ranskassa ei kukaan halua olla jonon viimeisenä
Entäpä sitten Ranskan tilanne. Vielä 30 vuotta sitten meno siellä kaikilla teillä oli aika hulvatonta. Onnettomuuksien määrä oli korkea.
Toteutetun turvallisuutta parantavan kampanjan tulokset alkoivat näkyä. Korkein nopeus esim. moottoriteillä pudotettiin 130 km/h kuivalla tiellä ja 110 km/h sadesäällä.
Maaseudun pienemmillä teillä rajoitukset ovat tie- sekä taajamakohtaisia kuten meillä täällä koto-suomessakin.
Eräs hämmästyttävä piirre näillä teillä tulee esiin. Ranskalainen ei halua vapaaehtoisesti ajaa jonon viimeisenä, vaan siinä tilanteessa hän pyrkii ohittamaan edellä ajavan. Kun jono on tiivis, ongelmaksi saattaa muodostua paluu jonoon.
Ulkomaalaiselle tilanne saattaa näyttää hurjalta ohittajan ajaessa jonon vieressä. Juuri tällaisessa tilanteessa tulee esiin ranskalainen joustavuus ja kohteliaisuus – tilaa ”tunkeilijalle” löytyy ja kaikki on onnellisesti ohi, kunnes takaa taas ilmestyy uusi ohittelija!
Lähes kaikissa Etelä-Euroopan maissa liikennesäännöissä sekä käyttäytymisessä vallitsee niin monet versiot, jotta jättäkäämme ne omaksi kategoriaksi.
VVV +kärsivällisyys ja kohteliaisuus
Kiitokset Tapio Heiskaselle asian esille ottamisesta! Pienen lisäyksen voisi tähän kolmen V:n ohjeeseen tehdä. Se olisi kärsivällisyys sekä kohteliaisuus. Kaikki nämä osatekijät yhdessä toteutettuina koituisivat meidän kaikkien teillä liikkuvien parhaaksi.
Kulkeehan liikenne täällä suhteellisen sujuvasti. Todellisiin ruuhkatilanteisiin meillä on vielä pitkä matka – onneksi. Siitä huolimatta joidenkin pinna palaa jo pienenkin esteen sattuessa.
Turvallisuuden edistäminen on pienistä kiinni arvelee
Kauko Säätäjä
