Nopeusrajoitusta hitaamminkin saa ajaa

Autotoday

Liikenneturvaan kyselyyn* vastanneista kuljettajista yli puolet kertoo rikkoneensa nopeusrajoitusta maantiellä ajamalla yli 15 km/h yli sallitun nopeuden vähintäänkin joskus. Vain joka seitsemäs kertoo, ettei ole koskaan ajanut yli 15 km/h yli sallitun nopeuden maantiellä, todetaan Liikenneturvan tiedotteessa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertoo tiedotteessa, että nopeusrajoitukset määritetään tie- liikenne- ja ympäristöolosuhteiden perusteella turvallisuustaso huomioiden.

Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tien leveys, päällyste ja sen kunto, näkemät, liittymien määrä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevat liikennejärjestelyt. Yksittäinen kuljettaja ei perustellusti voi asettaa itselleen muita korkeampaa rajoitusta.

– Ylinopeutta ajaessaan kuljettaja tekee tietoisen päätöksen rikkoa yhteisiä sääntöjä, Heiskanen muistuttaa ja korostaa, että ylinopeutta löytyy edelleen monen vakavan onnettomuuden taustalta.

– Ylinopeus voi aiheuttaa onnettomuuden myös toiselle. Kuljettajia sitovat tieliikennelain luottamus- ja ennakointiperiaatteet – ja nopeusrajoitus on yksi elementti, millä ennakoimme toisten tienkäyttäjien toimintaa. Esimerkiksi sivutieltä tuleva ei voi luotettavasti arvioida päätietä paahtavan risteilyohjuksen lähestymisnopeutta. Törkeissä ylinopeuksissa kaikki liikennetilanteet tulevat itselle sekä muille enemmän tai vähemmän yllätyksenä. Ylinopeutta ajavan tarve ohittamiselle on monesti myös suurempi. Vastakkaisella kaistalla vierailu on lähtökohtaisesti aina riski sekä itselle että vastaantuleville, Heiskanen toteaa.

Esimerkiksi Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista joka neljäs on vähintäänkin joskus ohittanut hitaamman ajoneuvon tietäen, että sulkuviiva alkaa ohituksen aikana.

Nopeus tilanteen mukaan

Liikenneturvan kesäkyselyssä** kuljettajat kertoivat hiljentäneensä nopeuttaan nopeusrajoitusta alemmaksi turvallisuuden takia eniten liukkaalla kelillä, huonokuntoisilla teillä tai silloin, kun näkyvyys on huono sadekelin tai sumun takia.

Kaasujalkaa keventää myös koulujen läheisyys ja suojateiden runsaus. Heiskanen kiittelee näin toimivia kuljettajia: nopeuden sääntely on erinomainen keino vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen liikenteessä.

– Suurin sallittu nopeus ei ole aina sama asia kuin turvallinen ajonopeus. Jos olosuhteet, liikenneympäristö tai -tilanne vaikeuttaa ajamista, on paras vähentää nopeutta. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja saa sen pysäytettyä tarvittaessa kehnoissakin kelioloissa. Alhaisemmalla nopeudella ajettaessa havaintojen tekemiseen jää enemmän aikaa, pysähtymismatka ja -aika lyhenevät, ajoneuvon hallintamahdollisuudet paranevat ja auton turvatekniikasta on enemmän hyötyä, Heiskanen perustelee.

Testaa, miten nopeus vaikuttaa pysähtymismatkaasi.

*Liikenneturva selvitti 15 vuotta täyttäneen väestön tietoisuutta liikennesäännöistä helmikuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1060 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.

**Liikenneturvan kesägallupin aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 15-79-vuotiasta henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1 KOMMENTTI

  1. Syynä ylinopeuksiin Suomessa ovat useimmiten maanteiden monilta osin liian alhaiset nopeusrajoitukset. Jos rajoitus koetaan liikenneympäristöön nähden liian tiukaksi, sitä ei noudateta. Liian alhainen rajoitus ei lisää liikenneturvallisuutta.

    Useimmille valta- ja kantateille, joilla nyt on 80 km/h rajoitus, olisi oikea rajoitus 100. Ohituskaistateille sopisi 110 ja moottoriteille kesäisin Euroopassa yleisin 130, talvisin 120.

    Talvirajoitukset maanteiltä pitää poistaa tai lyhentää niiden voimassaoloaika joulu – helmikuulle sekä samalla nostaa liikennemääräkriteeri, jonka mukaan talvisin 100 alennetaan 80:een, arvoon 6000 autoa/vrk nykyisen 3000 autoa/vrk sijaan.

    Kaupunkien sisääntulomoottoriteille ei pidä asettaa alle 100:n rajoituksia. Järkevä vaihtoehto on vaihtuvat nopeusrajoitukset, jolloin vain ruuhka-aikoina klo 6-9 ja 15-18 arkisin tai todella huonolla kelillä olisi voimassa alempi rajoitus.

    Nykyiset osin liian alhaiset rajoitukset talvirajoituksineen lisäävät matka-aikoja todella paljon, mikä nostaa liikenteen yhteiskuntataloudellisia kuluja satoja miljoonia euroja vuodessa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here