Autoalan terveiset hallituksen kehysriiheen

Suomen autokanta on Länsi-Euroopan vanhin. Sen päästöjä on pyritty alentamaan vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa kannustavilla politiikkatoimilla, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Kehitys on ollut tavoitteen mukaista ja määrätietoisia toimia Suomen autokannan uudistamiseksi ja kuljetusten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tulee jatkaa.

Autoala toivoo kehysriihestä jatkuvuutta ja lisätoimia, jotka edistävät liikenteen päästöjen vähentämistä, liikenneturvallisuuden parantumista sekä logistiikkakustannusten alentamista.

Tieliikenteen päästöjä tulee edelleen vähentää

Liikenteen sähköistymiskehitystä ei pidä hidastaa verotusta kiristämällä tai kannustimien poistolla, muutoin päästövähennystavoitteet karkaavat ja niitä joudutaan täyttämään kaikkein kalleimmalla mahdollisella vaihtoehdolla eli biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen aiottua suuremmilla korotuksilla.

Hallituksen onkin valittava sellaiset päästövähennyskeinot, jotka ovat kansantaloudelle edullisimpia.

Autoala esittää kolme politiikkatoimea, jotka vähentävät painetta korottaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta:

  1. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen hankintakannustinta tulee jatkaa vuoteen 2030 asti. Työsuhdekäytössä olevien vähäpäästöisten autojen verotusarvokannustin on osoittautunut edulliseksi (12 €/vähennetty CO2-tonni) ja tehokkaaksi tavaksi vähentää liikenteen päästöjä. Kannustin on voimassa 2025 loppuun asti.
  2. Kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien käyttöaikaa tulee jatkaa. Vähäpäästöisten kuorma- ja pakettiautojen kanta on vielä pieni ja sen kasvua tulee tukea jatkamalla nykyisten hankintatukien hakuaikaa 2024 lopusta eteenpäin. Lisärahaa tähän ei tarvita.
  3. Julkisista latauspisteistä sekä kuorma- ja linja-autovarikoilta ladattu uusiutuva liikennesähkö tulee liittää jakeluvelvoitteeseen

Autoilun ja liikenteen verotusta tulee uudistaa Suomen kilpailukykyä lisäten

Liikenne on Suomessa EU-maiden toiseksi kireimmin verotettua. Lisäksi EU-maiden kanssa yhdessä sovitut, ns. taakanjakosektorin päästötavoitteet ja sen myötä väistämätön biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen korotus tulevat nostamaan kuljetuskustannuksia lähivuosina.

Samoin EU:n polttoainejakelijoiden päästökauppa tulee ennemmin tai myöhemmin nostamaan polttoaineen hintaa. Kun huomioidaan, että tieliikenteen kuljetusten kustannustaso on jo nyt korkea ja sen vaikutus kilpailukykyyn on merkittävä, ovat hallituksen osin jo toteuttamat alennukset polttoaineiden valmisteveroihin perusteltuja.

Autoveron korottaminen ei lisäisi verotuloja vaan päinvastoin vähentäisi niitä, koska se siirtäisi kysynnän painopisteen kotimaisesta uuden auton kaupasta ulkomailta käytettynä tuotaviin autoihin ja siten myös arvonlisäverotuotot romahtaisivat. Jo nyt uusien autojen kysyntä on taantumasta, korkotasosta ja käyttövoimamurroksesta johtuen ennätysmäisen matalalla.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen hankintakannustin on edullisin kaikista tunnetuista päästövähennyskeinoista – sitä tulee jatkaa vuoteen 2030 saakka

Suomessa on ollut vuoden 2021 alusta voimassa vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustimia. Kannusteet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistumiselle on huomattava, sillä keskimäärin 20–25 prosenttia ensirekisteröidyistä autoista ja siten koko autokannasta valikoituu kantaan työsuhdeautona.

Autoalan Tiedotuskeskuksen helmi-maaliskuussa 2024 toteuttamassa kyselyssä selvitettiin muun muassa työsuhdeautoilijoiden käyttövoiman valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä verokannusteen vaikutusta ladattavan auton valintaan. Noin 60 prosenttia arvioi, että luopuisi täyssähköautosta työsuhdeautona, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.

Kannusteen aiheuttamaksi verotulomenetykseksi vuosina 2021–2025 on arvioitu yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Verotulojen alenema on hyvin maltillinen ottaen huomioon, että se koskee noin 75 000 kantaan hankittua ladattavaa työsuhdeautoa viiden vuoden ajanjaksolla.

Päästövähennyksen hinnaksi tulisi noin 12 euroa hiilidioksiditonnia kohti auton elinkaaren aikana, mikäli oletetaan että täyssähköauton tilalle olisi hankittu keskivertoinen uusi bensiinikäyttöinen auto. Esimerkiksi jakeluvelvoitteen päästövähennyskustannukseksi on arvioitu noin 400–800 euroa päästötonnia kohti.

Työsuhdeautokannusteen toteutus yhtäjaksoisena kannusteena vuosina 2021–2030 vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180 000 tonnilla.

Kannusteen jatkumisen aikaansaama nopeampi sähköistyminen vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä vähentäisi polttonesteiden hintapainetta noin 2 sentillä litralta, joka arvonlisävero huomioon ottaen tarkoittaisi noin 2,5 senttiä litralta. Polttoaineveron alennuksena vastaava hintapaineen purku vähentäisi valtion polttoaineverotuottoja 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lue myös

SKAL ja Suomen Tieyhdistys kehysriiheen: tiestön korjausvelan hoitamiseen tarvitaan 300 miljoonaa vuosittain!

Keskuskauppakamari: Liikenne liian helppo kohde leikkauksille – päätökset romuttavat Suomen mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän