Ayvens on julkaissut vuoden 2026 European Mobility Guide -raporttinsa, joka tarjoaa vuosittaisen kattavan maakohtaisen analyysin sähköistymisen etenemisestä yritysten ajoneuvokannasta vastaaville.
Ayvensin laajaan operatiiviseen dataan ja asiantuntemukseen 30 Euroopan maassa perustuva uusin raportti osoittaa markkinoiden siirtymistä uuteen vaiheeseen. Sähköistyminen ei ole enää trendi – se on uusi normaali. Sähköisten henkilöautojen (EV) mallien saatavuus ei ole enää rajoite Euroopassa, kun taas verotuksesta ja sääntelystä on tullut ratkaiseva tekijä yritysten ajoneuvostrategioiden muotoutumisessa.
Ayvensin raportissa maiden sähköistymisen valmiutta arvioidaan viiden keskeisen osa-alueen perusteella, joista muodostuu kokonaisvalmiuspistemäärä asteikolla 0–100: sähköautojen käyttöaste, latausinfrastruktuuri, verotus ja sääntely, täyssähköautojen (BEV) ja polttomoottoriautojen (ICE) kokonaiskustannus (TCO) sekä sähkön tuotannon kestävyys. Tämän pisteytyksen perusteella Euroopan maat luokitellaan kolmeen kategoriaan: kehittyneet, siirtymävaiheessa olevat ja kehittyvät.
Keskeiset havainnot vuoden 2026 raportista:
- Verokannustimet ovat nyt merkittävin tekijä ajoneuvojen sähköistämispäätöksissä Euroopassa.
- Norja, Alankomaat ja Ruotsi ovat edelleen kypsimpiä sähköautomarkkinoita. Etelä-Euroopan maat etenevät hitaammin.
- Latausinfrastruktuuri on edelleen suurin este Itä-Euroopassa.
- Ajoneuvojen kokonaiskustannukset suosivat nyt sähköautoja yhä useammissa ajoneuvosegmenteissä.
Sähköautoilun kypsyystaso 2026: mihin Suomi sijoittuu?
Pisteillä 68/100 Suomi sijoittuu Euroopan ‘kehittyneisiin’ markkinoihin, yhdistäen suhteellisen korkean sähköautojen käyttöasteen kilpailukykyisiin kustannuksiin. Täyssähköautot tarjoavat jo kustannusedun polttomoottoriautoihin verrattuna (0,46 €/km vs. 0,50 €/km), mikä lisää niiden houkuttelevuutta yritysten ajoneuvohankinnoissa. Verokannustimet vahvistavat entisestään siirtymää vähäpäästöisiin autoihin.
Euroopan sähköajoneuvomarkkinoiden kypsyys on edelleen epätasaista
Pohjois- ja Länsi-Eurooppa johtavat edelleen siirtymää. Norja (93/100) erottuu kehittyneimpänä sähköautomarkkinana, jota seuraavat Belgia (78/100) ja Alankomaat (74/100). Näissä maissa hyödytään suotuisasta verotuksesta, kehittyneestä latausverkosta ja kilpailukykyisistä sähköautoilun kustannuksista.
Sen sijaan Etelä- ja Itä-Euroopan markkinat, kuten Italia (54/100) ja Espanja (53/100), etenevät hitaammin, mikä heijastaa eroja verotuksessa, latausvalmiudessa ja kuluttajien omaksumisessa. Vaikka osa maista, kuten Slovenia (46/100), on siirtynyt siirtymävaiheessa -kategoriaan ja jotkut, kuten Irlanti (59/100), kurovat umpeen eroa kehittyneisiin markkinoihin, sähköistyminen on monille edelleen keskipitkän aikavälin prosessi.
Verotuksesta on tullut strateginen ohjaava tekijä
Vuosina 2025 ja 2026 nähtiin Euroopassa käännekohta, kun hallitukset siirtyivät laajoista sähköautotuista kohti kohdennetumpia ja pitkäjänteisempiä veromekanismeja. Monissa maissa polttomoottori- ja ladattavien hybridiautojen tuet ovat vähitellen poistumassa, samalla kun korkeapäästöisten ajoneuvojen verot kiristyvät.
Tämän seurauksena ajoneuvohankinnoista vastaavien on yhä enemmän sovitettava ajoneuvovalintansa kansallisiin verosääntöihin, luontoisetujärjestelmiin ja EU:n sääntelyyn.
Täyssähköautot ovat nyt kustannuksiltaan kilpailukykyisiä
Raportti osoittaa, että täyssähköautot ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä polttomoottoriautojen kanssa useimmissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa parempien verotuksellisten etujen ja alhaisemman kokonaiskustannuksen ansiosta. Portugali nousee yhdeksi kilpailukykyisimmistä sähköautomarkkinoista kilometrikustannuksilla mitattuna.
Kuitenkin osassa Itä-Euroopan maista kustannuskilpailukyky on yhä haasteellisempaa, sillä polttomoottoriautoilla on edelleen alhaisemmat hankinta- ja käyttökustannukset.
Latausinfrastruktuuri kasvaa – mutta luottamus vaihtelee
Julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti Euroopassa, ja vuoden 2025 loppuun mennessä käytössä oli yli 1,2 miljoonaa julkista latauspistettä. Infrastruktuurin tiheys ja saavutettavuus vaihtelevat kuitenkin edelleen suuresti maittain, mikä vaikuttaa käyttöönoton nopeuteen ja ylläpitää huolta toimintamatkan riittämisestä kuljettajien keskuudessa.
”Autoilun sähköistymisen kehitystä Euroopassa eivät enää ohjaa pelkästään kunnianhimoiset tavoitteet, vaan myös kunkin markkinan käytännön realiteetit – verotusmalleista latausinfran valmiuteen ja omistamisen kokonaiskustannuksiin”, kertoo Amélie de Valroger, Ayvensin globaalista innovaatiosta, tuotteista ja konsultoinnista vastaava johtaja.
”Taloudellisten paineiden ja muuttuvien toimintaympäristöjen keskellä näistä tekijöistä on tullut ratkaisevia vipuvoimia ajoneuvokannan strategioissa. Vuoden 2026 Mobility Guide -raportillamme tarjoamme yritysten ajoneuvokannasta vastaaville selkeän ja faktoihin perustuvan näkemyksen paikallisista olosuhteista, jotta he voivat tehdä luottavaisesti tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä ja mukauttaa sähköistymisen etenemissuunnitelmiaan eri puolilla Eurooppaa.”
European Mobility Guide kattaa 30 maata: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Serbia, Espanja, Slovakia, Slovenia, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia ja Ukraina.
Lue myös
- Tällainen on Toyota Corollan juhlamalli
- Näin paljon uusi auto oikeasti menettää arvoaan Suomessa!
- Seitsemän tapaa säästää rahaa autoilussa — ja pidät silti auton, naapurin ja hermosi ehjinä!
- Tilanne muuttunut — B-kortti ei ehkä riitäkään kevytperävaunun vetoon!
- Neliveto syö bensaa – mutta kuinka paljon? Yllättävä vastaus löytyy voimansiirron uumenista
- Melkein jokainen kuski tekee tämän vaarallisen virheen!
- Tämä asia kannattaa opetella kunnolla, jos autossasi on sähkötoiminen avain?
