Tilanne muuttunut — B-kortti ei ehkä riitäkään kevytperävaunun vetoon!

Moni nykyisin myynnissä olevista kevytperävaunuista rekisteröidään 825 kg:n kokonaismassalle. Tämä aiheuttaa tietyissä tapauksissa haasteita ajo-oikeuden riittävyydelle. Ongelman voi selättää perävaunun muutoskatsastuksella.

Suomessa on rekisterissä noin miljoona kevytperävaunua, joista isoa osaa vedetään satunnaisesti. Yhä useampi kevytperävaunu rekisteröidään 825 kg:n kokonaismassalle, minkä takia B-ajokortin ajo-oikeuden raja voi tulla yllättävästi vastaan.

Harva satunnainen käyttäjä tarkastaa, mille kokonaismassalle vaunu on rekisteröity, eikä näin ollen tule ajatelleeksi, riittääkö oma ajokortti yhdistelmän kuljettamiseen.

B-kortilla saa aina ajaa B-luokan vetoautoa, johon on kytketty kokonaismassaltaan enintään 750 kg:n perävaunu. Mikäli perävaunun kokonaismassa on yli 750 kg, riittää pelkkä B-kortti perävaunun vetämiseen ainoastaan siinä tapauksessa, että vetoauton ja perävaunun kokonaismassojen summa ei ylitä 3500 kiloa.

– Esimerkiksi isompien katumaasturien ja sähköautojen kokonaismassat ovat niin suuria, että 825 kg:n perävaunun kanssa tuo 3500 kg:n raja ylittyy eikä pelkkä B-kortti näin ollen enää riitä yhdistelmän ajamiseen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen opastaa.

Mikäli kevytperävaunua taas on tarkoitus vetää kuorma- tai linja-autolla, on se mahdollista pelkällä vetoauton ajo-oikeudella, jos perävaunun suurin sallittu kokonaismassa on enintään 750 kg.

– Painavampaa, kuten 825 kg:n kokonaismassalle rekisteröityä perävaunua, vedettäessä kuorma- tai linja-autolla tarvitaan aina myös kyseisen vetoautoluokan yhdistelmäkortti – siis E-kirjain ajokortissa vetoautoluokan kirjaimen perässä, Vesalainen toteaa.

Muutoskatsastus ratkaisuna

Ajokorttivaatimukset kannattaa huomioida jo perävaunua hankkiessa ja valita perävaunumalli, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 750 kg, jos oma ajokorttiluokka ei riitä käytettävän vetoauton kanssa 825 kg:n vaunun vetämiseen.

Mikäli on jo hankkinut 825 kg:n perävaunun ja esimerkiksi vetoauton vaihtumisen myötä ajokortti käy riittämättömäksi, voi perävaunun tietyin edellytyksin muutoskatsastaa 750 kg:n kokonaismassalle.

– Muutoskatsastusta varten tarvitaan perävaunun valmistajalta todistus uusista massoista sekä uusi valmistajan kilpi muuttuneilla massatiedoilla. Nämä saa yleensä valmistajalta muutamalla kympillä. Muutoskatsastus maksaa katsastusasemasta riippuen pääsääntöisesti 50-100 euroa, Vesalainen kertoo.

Autoliitto muutoskatsasti kokeeksi 825 kg:n perävaunun 750 kg:n kokonaismassalle. Ainoa muutos kärryyn oli uudet massatiedot sisältänyt tarra, jonka katsastusmies liimasi vanhan valmistajan kilven päälle.

– Kun kevytperävaunujen rekisteröiminen 825 kg kokonaismassalle tuli mahdolliseksi, olisi myös ajokorttilainsäädäntöä pitänyt muuttaa niin, ettei tällaista kikkailua tarvittaisi. Tarran liimaaminen perävaunun kylkeen ja muutaman kymmenen kilon ero suurimmassa sallitussa kuormassa tuskin tekevät täsmälleen saman perävaunun vetämisestä yhtään helpompaa tai vaikeampaa, Vesalainen toteaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

14 KOMMENTIT

    • Niin siis kysehän on painorajoista, mihin mikäkin kortti oikeuttaa ja mitä nykyisten peräkärryjen massat on. B- kortti oikeuttaa aina ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen, jossa suurin sallittu yhteenlaskettu kokonaismassa on 3500kg. Ja tämä siis katsotaan auton ja peräkärryn suurimpien sallittujen kokonaismassojen mukaan. Kun tuosta 3500 kg:sta mennään yli, niin aletaan katsomaan peräkärryn suurinta sallittua kokonaismassaa. Jos kärryn sallittu kokonaismassa on maximissaan koko yhdistelmän suurin sallittu massa 750kg, niin B-kortilla suurin sallittu massa on 4250kg. Mutta jos peräkärryn suurin sallittu massa on 825kg, joka on hyvinkin yleinen tänä päivänä kotimaisissa jarruttomissa kärryissä, niin se koko yhdistelmän suurin sallittu massa tippuu 3500kg:aan. Ja tuo 3500kg:n kokonaismassaraja voi olla hyvinkin lähellä jo pelkästään isolla pakettiautolla, maasturilla tms.

      • Perketin perketti, kun ei tullu oikoluettua:siis jos kärryn suurin sallittu massa 750kg, niin B-kortilla yhdistelmän suurin sallittu yhteismassa on 4250kg, jos taas kotimaisille uusille jarruttomille kevytperäkärryille hyvin yleinen 825kg, niin suurin sallittu yhdistelmämassa on 3500kg.

    • Ei, Esa, ei.

      Yhdistelmän kokonaismassa ei saa missään tilanteessa ylittää 3500 kiloa jos B-kortilla vedetään. Sen ylittäviin kokonaispainoihin tarvitaan aina -ja on ennenkin tarvittu- se ”pikku E”. Yleensä ko. Raja ei tule vastaan koskaan 750 kg kärryn kanssa, mutta jo tuo 75 kilon rajan nosto -> 825 kiloon saattaa yllättää jos vetoautona on suurempia kokonaispainoltaan olevia, sinällään b-kortilla ajettavia laitteita.

      • Kokonaismassa saa ylittää tuon 3500kg, mikäli perävaunun paino ei ylitä 750kg. Toisin sanoen, jos vetoauto on tasan 3500kg, niin sen perään saa kytkeä max. 750kg kärryn -ja sitä saa ajaa B -kortilla, vaikka yhdistelmän kokonaismassa onkin 4250kg.

    • Eihän niitä oo kauankaan vedetty . Kun käytäntö muuttu et kaima oo ollu hereillä . Pikku E.n sai ilmaiseksi kun kertoi että sitä tarvii . Nykyään jos sitä ei ole niin joutuu ajokokeen suorittamaan ja lompsan päällehänse käy . Mutta mikä tyhmyys ei kävis ??

  1. Tämä on juuri sitä byrokratiaa, josta pitäisi päästä eroon. Luulisi LVM:n virkamiehillä olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin tällaisten asioiden kanssa näpertely.

    • Joo, mutta silloin kun sen kärryn kokonaismassa on sen 825kg, eli 750kg akselille ja 75kg vetokoukulle, niin se rajoittaa pelkällä B-kortilla koko ajoneuvoyhdistelmän suurimman suurimman sallitun kokonaismassan 3500kg:n, kun taas 750kg:n kokonaismassaisella kärryillä raja on 4250kg. Siitä tässä on kyse. Ja nuo massat katsotaan siis aina auton ja kärryn suurimpien sallittujen mukaan.

  2. Hauskinta näissä pykälissä on se, että jos vedän Focuksella 1000 kg:n kärryä, joka on muuten sen maksimi kärryn paino, niin saan ajaa B-kortilla. Mikäli otan saman kärryn Rangerin taa, kärryn maksimipaino 3500 kg, niin tarvitaan BE-kortti. Kumpikohan yhdistelmä on turvallisempi liikenteessä?

  3. Emme tiedä yhdistelmän kuljettajan ajotaidoista ja ajokin mittojen hahmottamisesta, niin vastaaminen on siksi mahdotonta.

  4. No samalla tapaa byrokratian kukkanen on se, kun pienellä henkilöautolla saat vetää täydessä lastissa kevyt perävaunua 100 km/h, mutta jos vedät kunnon tukevalla vetoautolla tyhjää jarrullista kärryä, pitää ajaa 80 km/h. Kumpikohan on enemmän vaaraksi ?

  5. Ja edelliseen tarkennuksena se, että tuo 100 km/h koskee koko aispainoltaan vain alle 750 kg kärryjä joten nämä 825 kg kärryt perässä saa ajaa vaan 80 km/h…

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän