Yksi talviautoilun suurista myyteistä on se, että henkilöautossa nastarenkaat ovat turvallisemmat kuin kitkarenkaat. Tämän todistaa Helsingin kaupungin teettämä talvirengaskysely (1, jossa nastat autoonsa valinneista suurin osa (88 %) perustelee rengasvalintaansa turvallisuudella. Rengastestaaja tyrmää myytin, sillä rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttavat tilannenopeus yhdessä hyväkuntoisten ja hyvälaatuisten renkaiden kanssa.
Moni autoilija epäröi kitkarenkaisiin siirtymistä, koska epäilee niiden turvallisuutta. Rengastestien mukaan kitkojen ja nastojen välinen ero on kuitenkin pienentynyt, ja parhaiden kitkarenkaiden jääpito on saatu hyvin lähelle nastarenkaita.
“Mantra kitkojen vaarallisuudesta on perua 1990-luvulta, mutta vuosikymmenten aikana kitkarenkaat ovat kehittyneet enemmän kuin nastarenkaat. Ihan niin kuin mistä tahansa teknisestä kuluttajatuotteesta, myös kitkoista löytyy hyviä ja huonoja. Renkaat myös kuluvat, jolloin niiden pito heikkenee, mutta hyvälaatuiset ja hyväkuntoiset kitkat ovat turvalliset ajaa”, UTAC Automotive Testing Finlandin rengastestauksen johtaja Jukka Antila sanoo.
Kelinmukainen ajonopeus sekä renkaan kunto ovat talviajon turvallisuudessa tärkeämpiä tekijöitä kuin talvirenkaan tyyppi.
“Kuljettajan osuus turvallisessa ajossa on ihan ratkaiseva”, Antila toteaa. ”Jos on liukas keli, niin sitten ajetaan varovaisemmin, tiputetaan parikymppiä pois vauhdista ja jätetään väliä edellä ajavaan.”
“Kitkat ovat hyviä kaikissa olosuhteissa, myös jäisillä teillä. Ainoastaan tietyllä kelillä nastoista on apua. Ja se keli on oikein jäinen ja liukas, kun lumi kiillottuu tienpintaan autojen alla tai lumen päälle sataa vettä ja pinta kovettuu jääksi”, Antila jatkaa.
Vaikka nastarenkaan pito-ominaisuudet korostuvat erittäin jäisellä tienpinnalle, niin Etelä-Suomessa kitkojen jääpito riittää suurimman osan talvesta, sillä vaikeat jääkelit ovat harvinaisia. Lisäksi teiden suolaus ehkäisee tiepintojen jäätymistä. Talviliikenteessä jokaisen kuljettajan tuleekin aina huolehtia sopivan alhaisesta tilannenopeudesta, tarkkaavaisuudesta risteysalueilla sekä riittävästä turvavälistä.
Kitkarenkaiden yleistyminen ei ole lisännyt onnettomuuksia
Väyläviraston vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan kitkarenkaat ovat nykyaikaisissa autoissa aiempaa turvallisemmat. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kitkarenkaiden osuus talvikaudella tapahtuneissa talvikelionnettomuuksissa on ollut vain kuusi prosenttia. Samaan aikaan niiden osuus koko maan talviliikenteessä on noussut kahdestatoista lähes 20 prosenttiin.
Kitkarenkaiden yleistyminen ei ole myöskään lisännyt onnettomuuksia pohjoismaisissa kaupungeissa, joissa valtaosa talvirenkaista on kitkoja. Helsingissä kitkoja käyttää 45 prosenttia autoilijoista, Oslossa määrä on jopa 85 prosenttia ja Tukholmassa 60 prosenttia. Helsingin kaupungin tavoitteena on nostaa kitkarenkailla autoilevien helsinkiläisten osuus 70 prosenttiin talveen 2031 mennessä.
“Kannustamme pääkaupunkiseudun autoilijoita käyttämään kitkarenkaita talviajossa, erityisesti paremman ilmanlaadun vuoksi. Nastarenkaat kuluttavat teitä ja aiheuttavat katupölyä, joka aiheuttaa monille vakavia terveysoireita. Se esimerkiksi pahentaa hengityselin- ja sydänsairauksia sekä lisää keuhkoinfektioita. Nastojen vuoksi katuja joudutaan myös uudelleenpäällystämään useammin, mistä tulee lisäkustannuksia kaupungille. Lisäksi kitkarenkaat aiheuttavat vähemmän melua kuin nastat”, Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Kirsikka Nevalainen sanoo.
Rengaskaupoilla on hyvä muistaa, että kaikki kitkarenkaat eivät ole samanlaisia. Suomen talviolosuhteisiin soveltuvat kitkarenkaat, jotka on suunniteltu lumelle ja jäälle, kun taas keskieurooppalaiset kitkat on suunniteltu viileään keliin ja märälle tienpinnalle. Suomen olosuhteisiin sopivat renkaat tunnistaa EU-rengasmerkinnän jäänpitomerkinnästä.
1) Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala teetti talvirengaskyselyn helsinkiläisille autoilijoille keväällä 2025. Nettikyselyyn vastasi 1055 18–69-vuotiasta autoilevaa helsinkiläistä. Kyselyn toteutti Verian.
Lue myös
B-ajokortin 4 250 kilon uudistus koskee myös dieselmatkailuautoja!
