Lauantaina 23.7.2022 aamuyöllä puolen yön aikoihin polkupyörällä liikkeellä ollut mies törmäsi Mikkelissä tuntemattomasta syystä osittain pyörätiellä sijainneeseen tietyön punavalkoiseen suoja-aitaan.
Mies menehtyi tapahtumapaikalla. Tapahtumalle ei ole silminnäkijöitä.
Onnettomuuspaikan tienpinta oli kuiva ja tapahtuma-aikaan katuvalot eivät olleet toiminnassa.
Red Bullin Max Verstappen ajoi viime vuonna Ranskan GP:n voittoon. Toiseksi ajoi Mercedeksen Lewis Hamilton ja kolmanneksi Red Bullin Sergio Perez.
Mercedeksen Valtteri Bottas jäi neljänneksi.
Alfa Romeon Kimi Räikkönen jäi sijalle 17.
Kisan kulku
Kisan lähtö onnistui hyvin ilman haavereita. Kakkosruudusta lähtenyt Hamilton onnistui ensimmäisellä kierroksella ohittamaan ykkösruudusta lähteneen Verstappenin. Verstappen teki pienen ajovirheen.
Bottas oli ensimmäinen kärkikuljettajista joka tuli renkaiden vaihtoon. Hän sai uusia renkaita kierroksella 17.
Seuraavalla kierroksella Verstappen haki uudet renkaat ja sitä seuraavalla kierroksella Hamilton.
Verstappen onnistui parhaiten renkaiden vaihdossa ja nousi kärkeen.
Verstappen tuli toisen kerran renkaiden vaihtoon kierroksella 32 ja aloitti sen jälkeen vimmatun takaa-ajon.
Hamilton oli nyt kärjessä ja Bottas toisena.
Kierroksella 43 Verstappen oli ajanut kiinni eron Bottakseen ja onnistui ohituksessa kierroksella 44.
Kierroksella 49 vielä Perez pääsi Bottaksen ohi.
Kisan pituus oli 53 kierrosta ja kierroksella 52 Verstappen ohitti Hamiltonin ja ajoi voittajana maaliin.
Ranskan GP
1 Max Verstappen Red Bull
2 Lewis Hamilton Mercedes +2.904
3 Sergio Perez Red Bull Racing +8.811
4 Valtteri Bottas Mercedes +14.618
5 Lando Norris McLaren +64.032
6 Daniel Ricciardo McLaren +75.857
7 Pierre Gasly AlphaTauri +76.596
8 Fernando Alonso Alpine +77.695
9 Sebastian Vettel Aston Martin +79.666
10 Lance Stroll Aston Martin +91.946
11 Carlos Sainz Ferrari +99.337
12 George Russell Williams + 1 kier.
13 Yuki Tsunoda AlphaTauri + 1 kier.
14 Esteban Ocon Alpine + 1 kier.
15 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo Racing + 1 kier.
16 Charles Leclerc Ferrari + 1 kier.
17 Kimi Räikkönen Alfa Romeo Racing + 1 kier.
18 Nicholas Latifi Williams + 1 kier.
19 Mick Schumacher Haas F1 Team + 1 kier.
20 Nikita Mazepin Haas F1 Team + 1 kier.
Kesä ja aurinkoiset kelit ovat herättäneet osassa nuorisoa kiinnostuksen maantietunneleita ja niiden kameroita kohtaan.
Koska jalankulkijat ja pyöräilijät ovat moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden maantietunneleissa ehdottomasti kielletty, muistuttaa Fintrafficin tieliikennekeskus ja poliisi tunneliliikenteen etiketistä: Pidetään tietyt turvallisuuskriittiset maantietunnelit vain moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytössä.
Tunnelit ovat tieverkoillamme se kaikkein turvallisuuskriittisin osuus, jossa pienikin häiriötilanne voi johtaa vakaviin vaaratilanteisiin. Tunneliliikenne onkin Fintrafficin tieliikennekeskuksen ympärivuorokautisessa erityisseurannassa ja tieliikennekeskus turvaa autoilijoiden matkaa tunneleiden läpi aina Helsingistä Rovaniemelle saakka.
– Saamme keskukseen heti tiedon, kun tunneleissa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Näin kesäisin hälytyksiä aiheuttavat esimerkiksi tunneliin eksyneet jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kevyt liikenne ja maantietunnelit eivät kuulu yhteen. Pahimmillaan asiaton oleskelu tunnelissa aiheuttaa hyvin vakavia vaaratilanteita. Tätä kannattaa painottaa vanhempana myös omalle jälkikasvulle, muistuttaa Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki.
Myös poliisi alleviivaa liikennesääntöjen omaksumista tunnelialueella ja kertaa keskeiset tunnelialueen liikennesäännöt.
– Moottori- tai moottoriliikennetiellä sijaitsevissa tunneleissa liikkuminen muilla kuin sallituilla ajoneuvoilla on kielletty. Joillakin tieosuuksilla myös jonkin erillisen tienkäyttäjäryhmän liikkuminen tunneleissa on voitu kieltää liikennemerkillä, summaa poliisitarkastaja Heikki Kallio.
Jos tunneliin päätyy jollain muulla kuin sallitulla ajoneuvolla, aiheutuu tästä seuraamuksia poliisin toimesta.
– Seuraamuksena on lähtökohtaisesti liikennevirhemaksu liikennerikkomuksesta. Liikennevirhemaksun ja sakon määräämisen perusteena olisi joko jalankulku ja pyöräily moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä olevassa tunnelissa. Perusteena voi myös olla liikkuminen tunnelissa, jossa jalankulku ja pyöräily on erikseen kielletty liikennemerkillä. Jalankulkijalle ja pyöräilijälle voidaan määrätä liikennevirhemaksun sijaan sakko liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, muistuttaa Kallio.
Tunneleissa turvalaitteilla kriittinen tehtävä
Tunneleissa turvallisuus on aina ykkösasia. Fintraffic huolehtii tunneleiden turvallisesta ja sujuvasta liikenteestä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Tämän mahdollistamiseksi tunneleissa on paljon turvalaitteita, kuten sammuttimia, kuulutusjärjestelmiä ja liikennekameroita.
Katso tästä muita juttuja tunneleista.
– Tunneleissa työmme koostuu tunneleiden liikenteen seuraamisesta sekä järjestelmän hälytyksiin reagoimisesta. Esimerkiksi liikennekamerat ovat osa ohjausjärjestelmää, jolla varmistetaan ennen kaikkea turvallinen ja sujuva liikkuminen tunneleissa. Kamerat lähettävät tilannekuvaa tieliikennekeskukseemme, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin poikkeamiin. Tunneleissa turvalaitteilla on siis merkittävä tehtävä liikenneturvallisuuden kannalta ja siksi niiden toimintaa ei saa häiritä, summaa Tarkki.
Fintrafficin tieliikenteenohjaus huolehtii maanteiden ja tunneleiden turvallisesta ja sujuvasta liikenteestä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Töitä tehdään aina maanteiden, rajanylityspaikkojen kuin tunnelikohteidenkin teknisten järjestelmien suunnittelusta tiesäätietojen tuottamisen koko ketjuun sekä jatkuvaan liikenteen seurantaan saakka. Kaikki lähtee siitä, että käytettävissä on jatkuvasti reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä.
Moottoripyöräilyn suosio on ensirekisteröintien perusteella hieman kasvanut ja ajoturvallisuus lisääntynyt viime vuosina, todetaan Fennian tiedotteessa.
Moottoripyörien ensirekisteröinnit kasvoivat Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2017–2020. Viime vuonna moottoripyöriä ensirekisteröitiin 3 709 kappaletta, vain 12 vähemmän kuin edellisvuonna. Autokaupan tapaan myös moottoripyörien saatavuus on kärsinyt maailmanlaajuisesta sirupulasta.
Moottoripyörien myynti oli huipussaan 2000-luvun puolivälissä, jolloin moottoripyörien ensirekisteröintimäärät ylittivät 10 000 pyörää.
Vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen taantuman myötä moottoripyörien myynti romahti muutamassa vuodessa alle puoleen ja alimmillaan moottoripyöriä ensirekisteröitiin alle 3 000 vuonna 2017.
Moottoripyöräonnettomuudet puolestaan lisääntyivät Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuoteen 2018 asti, mutta sen jälkeen määrä on laskenut.
Vuonna 2020 moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 1980 henkilöä, joista yli 95 % oli moottoripyöräilijöitä. Luvuissa ovat mukana sekä ne onnettomuudet, joissa moottoripyörä on ollut vastapuolena, että moottoripyörien aiheuttamat onnettomuudet.
Moottoripyörien liikennesuoritemääristä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa viime vuosilta, mutta suuntaa-antavia määriä on saatu VTT:n Lipasto-päästölaskentajärjestelmästä, jossa moottoripyörien liikennesuoritteita on arvioitu vuosina 2015–2020. Sen mukaan vuosittaiset liikennesuoritemäärät ovat pysyneet viimeisen muutaman vuoden aikana lähes ennallaan.
Moottoripyörien käyttöä voi päätellä myös liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrien mukaan. Kesäisin liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä on hieman laskenut vuosittain. Viime kesänä moottoripyöriä oli liikennekäytössä kesäkuun lopussa n. 167 000.
Vastuullinen moottoripyöräilijä kolaroi vain harvoin, henkilövahingot ovat vähentyneet viime vuosina
Moottoripyöräilijät eivät ole erityisen onnettomuusalttiita. Esimerkiksi Fennian tilastojen mukaan moottoripyöräilijän vahinkotiheys on huomattavasti pienempi kuin henkilöautolla.
– Moni motoristi on vihkiytynyt harrastaja, joka tuntee ajokkinsa ja nauttii ajamisestaan vastuullisesti. Silloin todennäköisyys joutua omasta syystä johtuvaan onnettomuuteen on luonnollisesti pienempi, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.
Vuosittain moottoripyöräilijöille sattuu kuitenkin myös vakavampia onnettomuuksia. Tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin yli 20 ja loukkaantuu vakavasti yli 60 moottoripyöräilijää. Koska moottoripyörät kulkevat ja kiihtyvät nopeasti, ja painavat satoja kiloja, voivat yllättävät tilanteet aiheuttaa pahaakin jälkeä.
Moottoripyöräonnettomuudet johtavatkin hyvin usein jonkinlaiseen moottoripyöräilijän loukkaantumiseen.
Esimerkiksi vuonna 2020 moottoripyöräilijöiden aiheuttamissa onnettomuuksissa sattui yli 1 600 henkilövahinkoa, kun omaisuusvahinkoja oli vain hieman yli 300. Autoilijoilla suhde on päinvastainen eli omaisuusvahinkoja syntyy huomattavasti enemmän.
– Aina moottoripyöräilijän loukkaantuminen ei suinkaan ole vakavaa, mutta monta sataa kiloa painava pyörä voi herkästi aiheuttaa kyydissä oleville vammoja. Tilastojen mukaan moottoripyöräilijä loukkaantuu usein myös niissä onnettomuuksissa, joissa joku muu kuin motoristi aiheuttaa onnettomuuden, Pöyhönen kertoo.
Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan suurin osa vahingoista on kumoonajoja ajoradalla. Tällöin esimerkiksi moottoripyörän tasapaino pettää esimerkiksi liikennevaloissa tai hyvin hitaasti ajettaessa, ja pyöräilijä kaatuu pyörän kanssa. Vammat eivät useinkaan ole vakavia.
Sen sijaan toiseksi yleisimmät vahinkotyypit, suistumiset, ovat jo huomattavasti vaarallisempia. Kun moottoripyörä ajautuu kovassa vauhdissa ulos tieltä, on suurimpana vaarana törmäys esimerkiksi kiveen tai puuhun.
Suistumisen syynä voi olla liian kova tilannenopeus, liukas tie tai äkillinen liike, vaikkapa tielle sattuneen eläimen vuoksi.
Onnettomuustietoinstituutin mukaan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2010-luvun lopulla vain neljännes moottoripyöräilijöistä toimi oikein tai vahinko oli aito. Lopuissa 75 %:ssa onnettomuuden taustalla oli päihteitä, poikkeavaa käytöstä tai ylinopeutta.
Katso tästä muita juttuja moottoripyöräilystä.
Onnettomuustietoinstituutin luvut moottoripyöräilijöiden henkilövahingoista perustuvat vakuutusyhtiöiden ilmoituksiin, ja lievimmillään loukkaantuneeksi tilastoidaan henkilö, jolle on korvattu vammojen tarkistuskäynnistä aiheutuneita kuluja.
Tilastokeskuksen tilastoissa näkyvät puolestaan poliisin tietoon tulleet onnettomuudet, jotka ovat usein hieman vakavampia.
– Poliisin kirjaamat loukkaantumiset ovat selvästi vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun taas vakuutusyhtiöille ilmoitetut luvut lähtivät laskuun vasta 2018. Tästä voisi varovaisesti tehdä sen johtopäätöksen, että loukkaantumiset ovat lieventyneet viime vuosina, Pöyhönen sanoo.
Vuonna 2021 poliisin kirjaamat loukkaantumiset vähenivät edelleen, mutta vakuutusyhtiöiden lukuja ei ole vielä saatavilla.
Monelle moottoripyöräily on elämäntapa. Pöyhönenkin kehottaa nauttimaan itse matkanteosta, ei ainoastaan määränpäästä.
– Suomi on täynnä upeita paikkoja, joissa kannattaa matkan aikana vierailla, kuten hienoja maisemia ja persoonallisia paikkakuntia. Toreja, kahviloita, luonnonpuistoja. Ja matkalla tapaa varmasti muitakin motoristeja, joilta saa kysymällä hyviä vinkkejä, sanoo Pöyhönen.
– Aion itsekin matkustella ja moottoripyöräillä kesän aikana. Yritän tien päällä aina pitää mielessä, että ennen kaikkea matkan tekemisestä kannattaa nauttia.
Pöyhösen mukaan on tärkeää huolehtia moottoripyörän kunnosta ennen reissuun lähtöä.
– Varmista, että moottoripyörä on asianmukaisesti huollettu, ja ole tarkkana, osuuko huolto-ohjelman mukainen huolto juuri matkan kohdalle. Pidä samalla myös huolta renkaiden kunnosta tai vaihda ne tarvittaessa.
Pöyhönen muistuttaa myös vakuutusten tärkeydestä. Liikennevakuutus on kaikille liikennekäytössä olevissa moottoripyörille pakollinen, mutta kannattaa myös huolehtia, että kaskovakuutus on ajan tasalla ja että matkatavaroille on asianmukainen vakuutus.
– Meillä on Suomessa varsin ainutlaatuinen liikennevakuutusjärjestelmä, jossa huolehditaan kaikkien tieliikennematkustajien vakuutusturvasta onnettomuustilanteessa.
Maakunnissa on eroja
Määrällisesti moottoripyöriä on eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä selittyy pitkälti sillä, että kyseessä ovat myös väkirikkaimmat alueet.
Erityisesti Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjamaalla moottoripyörien ensirekisteröinnit ovat olleet hienoisessa kasvussa viimeisen muutaman vuoden aikana.
Jos katsotaan liikennekäytössä olevia moottoripyöriä suhteessa autoihin ja väkilukuun, huomataan, että eniten moottoripyöräinnostusta löytyy Kanta-Hämeestä, Kymenlaaksosta ja Etelä-Pohjanmaalta.
Poliisi pysäytti lauantaina kello 19 aikaan Vantaalla huomattavaa ylinopeutta ajaneen henkilöauton.
Samassa yhteydessä selvisi, että kyseinen henkilöauto oli anastettu rovaniemeläisestä autovuokraamosta torstai-illan ja perjantaiaamun välisenä aikana.
Katso muita juttuja anastetuista autoista.
Poliisi tutkii asiaa muun muassa moottorikulkuneuvon käyttövarkautena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Poliisi sai lauantaina iltapäivällä ilmoituksen, jonka mukaan henkilöauto oli törmännyt rakennuksen seinään Sysmässä.
Paikalla ilmeni, että henkilöauton kuljettaja oli törmännyt liikehuoneiston seinään Sysmän keskustassa. Törmäyksen seurauksena liikehuoneiston seinä ja ikkuna vaurioituivat.
Lue tästä muita juttuja törmäyksistä seinään.
Auton kuljettaja sai törmäyksen seurauksena lieviä vammoja.
Alustavien tietojen mukaan törmäys olisi aiheutunut sekaannuksessa auton hallintalaitteiden kanssa.
Tapahtunutta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Liikenneturvan kysely kertoo karua tarinaa suomalaisten ohituskäyttäytymisestä. Valtaosa vastanneista on tullut ohitetuksi huomattavalla ylinopeudella ja usea myös ohituskieltoalueella. Moni kertoo joutuneensa jarruttamaan itse, koska ohitustilanteesta on palattu liian lähelle eteen. Turvavälistäkin siis laistetaan.
Liikenneturvan tuoreessa kyselyssä* kysyttiin autoilevien kokemuksia liikenteessä viimeisen vuoden ajalta. Yhdeksän kymmenestä raportoi, että hänet on ohitettu huomattavalla ylinopeudella (yli 10 km/ h yli nopeusrajoituksen) usein tai joskus.
Kuusi kymmenestä myöntää itsekin toimineensa näin vähintään joskus. Kuljettajista 18 prosenttia kertoo ohittaneensa hitaamman ajoneuvon ohituskieltoalueella vähintään joskus. Vastaavasti 60 prosenttia kertoo, että heidät itse on ohitettu ohituskieltoalueella.
Lue tästä muita Liikenneturvan juttuja.
Etenkin kesällä eri nopeuksilla liikkuvien kirjo tien päällä moninaistuu ja liikenteessä on muutenkin paljon kulkijoita. On kaksipyöräisiä, museoautoja, työkoneita, karavaanareita ja muita vehkeitä, jotka voivat taittaa matkaa perusfarkkua hitaammin. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen muistuttaa, että ohittamaan lähtevällä on vastuu ohittamisen turvallisuudesta.
– Jos kuljettaja ajautuu jatkuvasti tilanteisiin, jossa ohitustarve polttelee, on syytä katsoa peiliin ja tarkastella omaa kaasujalkaa kriittisesti. Jos ohittamaan on lähdettävä, on siihen suhtauduttava tilanteen vaatimalla vakavuudella. Kyselymme kielii pikemminkin päinvastaisesta, Korhonen toteaa ja muistuttaa, ettei ohittaminen anna erillislupaa sääntöjen rikkomiselle tai ylinopeudelle.
– Esimerkiksi ohituskieltoalueella, risteyksissä tai sulkuviivaa rikkoen ei saa ohittaa. Jos ohitusta ei voi tehdä turvallisesti, on jäätävä ajamaan hitaamman kulkijan taakse riittävän etäälle.
Riskiohitukset altistavat onnettomuuksille
Liikenneturvan kyselyssä lähes 15 prosenttia kuljettajista kertoo usein tai joskus lähtevänsä ohittamaan edellä ajavia, vaikka edessä olisi pidempi jono.
– Pitkässä letkassa ohittelu ei ole järkevää. Kannattaa miettiä, kuinka vähän todellisuudessa voittaa aikaa sillä, että yrittää väkisin edetä nopeammin kuin muu liikennevirta. Sillä saa aikaan haitariliikettä ja kasvattaa peräänajon riskiä, Korhonen luettelee.
Liikenneturvan kysely kertoo myös siitä, että riskiohitukset ovat eskaloituneet myös läheltä piti -tilanteiksi, joissa toinen tienkäyttäjä on toiminnallaan estänyt onnettomuuden. Hieman yli puolet autoilevista vastaajista on viimeisen vuoden aikana joutunut vähintään joskus jarruttamaan, kun ohittava auto on palannut kaistalle eteen niin lähelle. Lähes kaksi viidestä on vähintään joskus joutunut tilanteeseen, jossa ovat törmäyksen välttääkseen jarruttaneet, kun vastaantuleva auto on ohittanut kaksikaistaisella tiellä.
– Autoilijoiden kokemukset piirtävät karun kuvan suomalaisten ohituskäyttäytymisestä. Kun ohittamaan lähdetään, tulee näkemää ja ohitustilaa olla riittävästi. Jos turvallista ohituspaikkaa ei heti aukea, on vain pidennettävä pinnaa ja huolehdittava siitä tärkeimmästä, eli omasta ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta, Korhonen korostaa.
Myös ohitettavalla on velvollisuus omalta osaltaan edesauttaa ohituksen turvallisuutta.
– Ohitustilannetta ei saa hankaloittaa esimerkiksi nostamalla omaa nopeutta. Jos syystä tai toisesta ajaa muuta liikennettä hitaammin, voi omaa ajoa rytmittää ajamalla aika ajoin levähdyspaikalle – etenkin jos taakse on alkanut kertyä jonoa. Taustapeilejä kannattaa siis muistaa seurata, Korhonen summaa.
Muista aina ohittaessasi
*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia liikenteestä touko-kesäkuun vaihteessa 2022. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1005 henkilöä, joista autoilevia oli 81 prosenttia.
Vuoden 2020 WRC3-luokan maailmanmestari Jari Huttunen ajaa uransa ensimmäisen MM-rallin Rally1 -luokan autolla Jyväskylässä elokuussa, kun hän lähtee kisaan M-Sportin Ford Puma Hybrid Rally1:llä.
Huttunen aloitti M-Sportin kuljettajana WRC2-luokassa marraskuussa 2021, ja on napannut yhden voiton ja yhteensä kolme palkintokorokepaikkaa Ford Fiesta Rally2:n ratissa. Askel astetta isomman luokan autoon osoittaa, miten M-Sport haluaa antaa nuorille kuljettajille tilaisuuden näyttää kykynsä rallin kuninkuusluokassa.
Jyväskylän MM-rallissa Huttusen kartturina on Mikko Lukka, jonka kanssa hän ajoi WRC3-luokan mestaruuteen 2020. Uransa aikana Huttunen on ajanut viisi MM-osakilpailuvoittoa WRC2- ja WRC3-luokissa.
Viimeisin luokkavoitto on marraskuulta 2021, jolloin hän voitti Monzan MM-rallissa WRC2-luokan ensimmäisessä Fordilla ajamassaan rallissa.
Jyväskylän MM-rallia varten Huttunen ajaa yhden täyden testipäivän Ford Pumalla Virossa. Tavoitteena on päästä sinuiksi täysiverisen Rally1 -luokan auton kanssa ja näyttää oma vauhti yhdessä MM-sarjan kovavauhtisimmista ralleista.
– Odotan malttamattomana Jarin hyppäämistä Rally1 -luokkaan ja olen erittäin ylpeä siitä, että se tapahtuu M-Sportin Ford Pumalla. Pierre-Louis Loubet näytti hiljakkoin mihin uusi kyky parhaimmillaan pystyy. Jari on seurannut tulosten valossa samaa polkua kuin Pierre-Louis, ja olen varma, että kaikki seuraavat tarkasti hänen kehitystään. Tiimin näkökulmasta emme aseta hänelle tavoitteita tai paineita, haluamme nähdä mitä Jari pystyy tekemään, kun hän saa kunnon auton käyttöönsä, toteaa tallipäällikkö Richard Millener.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
On melko mielenkiintoista markkinointikieltä markkinoida autoa sillä, että suorituskyky on järkevällä tasolla.
Tarkoittaakohan tämä sitä, että auto ei oikein ole suorituskykyinen?
Fiat 131 Mirafiori on lisäksi mainoksen mukaan: ”Mukava, älykkäästi suunniteltu auto, jota on nautinto ajaa.”
Katso tästä muut Päivän automainokset.
Fiatin mainoksen mukaan polttoainesäiliön turvallisin paikka on takapenkin selkänojan takana: ”Polttonestesäiliö on mahdollisimman turvallisessa paikassa takaistuimen selkänojan takana. Teräslevy erottaa matkustajatilan tavaratilasta,”
Autossa oli myös joustopuskurit: ”Joustopuskurit antavat periksi 6 cm korin vahingoittumatta.”
Auton etulokasuojat olivat myös helposti vaihdettavissa: ”Etulokasuojat on kiinnitetty pulteilla. Vaurioituneen etulokasuojan vaihtaminen voidaan tehdä kädenkäänteessä.”
Auton sai kahdella eri moottorilla: 1,3-litrainen (65 hv) ja 1,6-litrainen (75 hv).
Mainoksessa todetaan myös: ”Luotettavuus ja taloudellisuus ovat olleet Fiat 131 Mirafiorin suunnittelun lähtökohta.”
Onnistuikohan Fiat siinä?
Kuvan mainos oli Tekniikan Maailmassa 9/1975.
Ferrarin Charles Leclerc oli nopein Ranskan GP:n aika-ajoissa. Toiseksi jäänyt Red Bullin Max Verstappen jäi 0,3 sekuntia.
Kolmanteen ruutuun ajoi Red Bullin Sergio Perez ja neljänteen Mercedeksen Lewis Hamilton.
McLarenin Lando Norris oli viides ja kuudenteen ruutuun ajoi Hamiltonin tallikaveri George Russell.
Alfa Romeon Valtteri Bottas ei onnistunut pääsemään kolmanteen jaksoon. Hän jäi paikalle 13.
Bottas nousee vielä lähtöön kaksi ruutua, koska sekä Ferrarin Carlos Sainz ja Haasin Kevin Magnussen ovat saaneet lähtöruuturangaistuksia.
Ranskan GP ajetaan Paul Ricard -radalla. Kisa ajetaan sunnuntaina alkaen kello 16.
Ranskan GP, aika-ajot
1 Charles Leclerc Ferrari 1:30.872
2 Max Verstappen Red Bull Racing +0.304
3 Sergio Perez Red Bull Racing +0.463
4 Lewis Hamilton Mercedes +0.893
5 Lando Norris McLaren +1.160
6 George Russell Mercedes +1.259
7 Fernando Alonso Alpine +1.680
8 Yuki Tsunoda AlphaTauri +1.908
9 Carlos Sainz Ferrari
10 Kevin Magnussen Haas F1 Team
11 Daniel Ricciardo McLaren
12 Esteban Ocon Alpine
13 Valtteri Bottas Alfa Romeo
14 Sebastian Vettel Aston Martin
15 Alexander Albon Williams
16 Pierre Gasly AlphaTauri
17 Lance Stroll Aston Martin
18 Guanyu Zhou Alfa Romeo
19 Mick Schumacher Haas F1 Team
20 Nicholas Latifi Williams
