Kilpailukykymme on riippuvainen nykyaikaisesta väyläverkostosta, todetaan elinkeinoelämän järjestöjen väylävisiossa. SKAL oli mukana visiotyössä, joka kannustaa yhteiskuntaa parantamaan päätieverkon laatua ja ajanmukaisuutta sekä ankkuroimaan Suomea länteen. Moderni tieverkko lisäisi kuljetusten taloudellisuutta ja turvallisuutta sekä alentaisi päästöjä, todetaan SKALin tiedotteessa.
Suomen väyläverkko on perua 1960- ja 1970 -luvuilta. Sitä kehitettiin varsin tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan tarpeiden pohjalta, ja vielä 1900-luvun lopulla väylien kunnossapito oli hyvällä tasolla. Kuitenkin etenkin 2000-luvulla väylästön on annettu vuosi vuodelta rapistua, mikä on johtanut jo 3 miljardin euron korjausvelkaan.
SKAL muistuttaa, että tiestön kunnossapito ajallaan tulee halvemmaksi kuin jälkijättöinen korjailu.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa tieverkon korjaushaaste on kohdattava, jotta kilpailukykymme ei rapaudu tienpinnan lailla. On viimeinen hetki modernisoida väylästö hyväksyttävälle tasolle, vaatii SKALin johtaja Ari Herrala.
Modernisointitoimet pitäisivät sisällään esimerkiksi pääteiden nelikaistaisuuden lisäämisen, kaistojen leventämisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien lataus- ja jakeluinfran parantamisen. Lisäksi päätiet varustettaisiin älyteknologialla, joka mahdollistaisi digitaalisen liikennejärjestelmän ja palvelut.
Nämä toimet tekisivät kaikesta liikenteestä ja etenkin tavara- ja henkilöliikenteestä tehokkaampaa, turvallisempaa ja vähäpäästöisempää. Tiekilometrejä ei visiossa rakennettaisi juurikaan lisää.
Visio kiinnittää huomion Suomen logistiseen asemaan kilpailijamaihin nähden. Läntiset naapurimaat ovat panostaneet väylien ylläpitoon huomattavasti Suomea enemmän. Esimerkiksi Ruotsi on investoimassa liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti Suomeen nähden lähitulevaisuudessa. Suomen olisi saatettava väyläinvestointinsa ja perusväylänpidon rahoitus tasolle, joka nostaisi meidät muiden Pohjoismaiden rinnalle.
– Naapurit menevät kovaa ohi, ellemme tee mitään. Suomen on nostettava väylärahoituksensa pohjoismaiselle tasolle, Herrala muistuttaa.
Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin tilasivat INFRA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys. Hankkeen toteutti Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.
Visiotyö tarjoaa kattavan, toimintaympäristön muutoksiin ja laajaan taustadataan perustuvan näkemyksen pääväylien modernisointitarpeista vuosina 2025–2050. Se yksilöi parantamista vaativat yhteysvälit, avaa älyteiden ja digiratojen hyödyt sekä valaisee, miten raskaan liikenteen lataus- ja jakeluinfran rakentaminen mahdollistaa fossiilivapaan liikenteen pääväylillä 2050 mennessä. Visio sisältää myös vertailun Suomen ja Ruotsin väyläpolitiikan ja EU-rahoituksen hyödyntämisen eroista.
Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi. Väylävisio 2025–2050
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
