Vuonna 1982 mainostettiin Toyota Carina -mallia tällaisella mainoksella.
”Uusi Toyota Carina. Henkilöille, jolle auto on paljon enemmän kuin pelkkä kulkuväline.
Kovassa 1,6 l luokassa uuden Carinan edustava muotoilu, mittavat sisätilat, runsas varustelu ja erinomainen suorituskyky muodostavat vahvan, täysin omaa luokkaansa olevan kokonaisuuden.
Uudet, uljaat linjat
Uusi Carina on erittäin kookas auto. Nykyaikaisen keveillä, linjakkailla muodoillaan se erottuu edukseen 1,6-litraisten kärkijoukosta. Viisto keula, suuret ikkunat ja matala vyötärölinja saavat aikaan kiilamaisen, vauhdikkaan kokonaisvaikutelman. Hyvä aerodynamiikka pitää polttoaineen kulutuksen erittäin alhaisena ja antaa vakaan ajettavuuden myös huippunopeuksilla.
Uudet, suuret sisätilat
Toyota Carina edustaa nykyaikaisinta autosuunnittelua. Sisätilat ovat ulkomittoihin nähden uskomattoman suuret ja käytännölliset. Sisätilojen pituus kasvoi 12 cm, leveys 5 cm ja korkeus 2 cm.
Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!
Matkustamo on viihtyisä, valoisa ja äänetön. Sisustus on edustava ja huolella viimeistelty. Ovissa on hienostunut kaksivärinen verhoilu. Carina on varustettu Toyotan kuululla kylmän ilmaston paketilla, johon kuuluvat mm. tehostetut käynnistysmoottori, laturi, lämmityslaite, akku, takalasin lämmitin ja tuulilasipyyhkimien moottori.
Uusi, vauhdikas ajettavuus
Uuden Carinan nykyaikainen alusta antaa menoon suuren auton vakaan tunnun. Nopea, tarkka hammastanko-ohjaus. Kallistelematon ajokäytös myös vauhdikkaassa kaarreajossa.
Tunnetusti taloudellinen ja suorituskykyinen 1,6 l moottori sai kärjettömän sytytysjärjestelmän ja lisää vääntöä. Suorituskyky ja taloudellisuus paranivat tuntuvasti kaikilla nopeusalueilla. Carinaan on saatavissa taloudellisuutta, ja ajomukavuutta parantava 5. vaihde.
Poliisipartio suoritti tehtävää Rovaniemellä Rinteenkulman parkkihallissa perjantaina illalla. Samaan aikaan parkkihallissa tuli mutkan takaa henkilöauto sivuluisussa.
Henkilöauton kuljettaja oli luistatellut parkkihallissa puolelta toiselle tahallaan. Parkkihallissa oli muuta liikennettä tapahtumahetkellä.
Poliisi epäilee kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja poliisi määräsi kuljettajalle lisäksi väliaikaisen ajokiellon.
Saabin raunioille perustettu Nevs siirtyy yhtiön mukaan ”lepotilaan”, eli toiminta ajetaan alas, ja melkein kaikkien työntekijöiden työsopimukset puretaan.
Yhtiö toimii Ruotsissa Trollhättanissa ja yhtiön taloustilanne on sellainen, että 320 henkilöä 340:stä saavat potkut.
Toimenpide tehdään, jotta yhtiö ei ajautuisi konkurssiin.
Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Tilk sai viime viikolla potkut ja hänen tilalleen nimitettiin Nevsin henkilöstöjohtaja Nina Selander.
Tällä viikolla yhtiöstä sitten tiedotettiin, että toiminta keskeytetään. Tiedotteen mukaan päätös syntyi sen jälkeen, kun yhtiön toiminnan jatkamiselle ei saatu vaadittavaa rahoitusta.
Kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän suojellakseen nuoria liikenteessä.
Vaikka vuosi 2022 oli Suomen tieliikenteessä ennätysturvallinen, nuorten osuus kuolonkolareista on hälyttävän korkea: jopa 40 prosenttia henkilöauton matkustajina menehtyneistä oli 15–24-vuotiaita.
Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat edelleen yliedustettuina vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna nuorten osuus oli aiempaa suurempi niin henkilöauton matkustajina (40 %) kuin kuljettajina (28 %) kuolleista.
– Liikenteen turvallisuudessa viime vuosi rikkoi ennätyksiä, mutta nuoret eivät päässeet tästä kehityksestä osalliseksi. Nuorten osuus liikenteessä menehtyneistä on pysynyt huolestuttavan korkealla suhteellisestikin tarkasteltuna, Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila toteaa.
– Suomi on sitoutunut tieliikenteen nollavisioon – ideaan liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. On olennaista, että tarkastelemme turvallisuustavoitteen toteutumista myös tienkäyttäjä- ja ikäryhmittäin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on puolittaa nuorten liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä, täydentää Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.
Liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen
Nuoret aikuistuvat vauhdikkaasti, mutta he tarvitsevat myös tukea, liikenteessäkin. Tällä hetkellä liikennekasvatusta toteutetaan etupäässä ala- ja yläkouluissa. Kun nuori siirtyy toiselle asteelle, ammattikouluun tai lukioon, liikenneasioiden käsittely vähenee merkittävästi.
– Teinivuosista ylöspäin nuoren elämässä vauhti ja riskit lisääntyvät. Kulkuvälineet itsellä tai kaveripiirissä vaihtuvat moottoroiduiksi ja kierrokset kovenevat. Tässä kohtaa nuorta ei sovi jättää yksin, Rutila tähdentää.
Kuva: Liikenneturva.
Kuljettajakoulutus ja koulussa tehtävä liikennekasvatus tukevat toisiaan. Oppilaitoksissa tavoitetaan myös ne nuoret, jotka eivät itse hanki ajokorttia tai lykkäävät sitä myöhemmäksi. Myös suurin osa suomalaisista kokee nuorten liikennekasvatuksen tärkeäksi. Lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen.
– Liikennekasvatus on huomioitava, kun toisen asteen opetussuunnitelmia tai tutkinnon perusteita uudistetaan. Tämä huomio on tehty liikenneturvallisuusstrategiassa, mutta kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan olisi merkittävä viesti siitä, että nuorten liikenneturvallisuus otetaan vakavasti uutta hallitusta myöten, Anteroinen korostaa.
Ajokorttilain uudistus jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Ikäpoikkeuslupajärjestelmän korjaustarve on kuitenkin edelleen akuutti.
– Vaikka ajokorttilain uudistus ei ehtinyt valmistua, tehtyä työtä ei kannata haaskata. Nyt olisi selvitettävä, voidaanko lakiehdotuksessa esitettyjä turvallisuutta parantavia keinoja ottaa käyttöön nykyisessä poikkeuslupajärjestelmässä. Esimerkiksi yöaikaisen ajamisen kielto on hyvin perusteltu, Anteroinen ehdottaa.
Kuva: Liikenneturva.
Jotta nuorten liikennekuolemat saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä
Tulevalla hallituskaudella liikennekasvatus on huomioitava toisen asteen opetussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa.
Nykyistä ajokorttilakia on muokattava alaikäisten kuljettajien poikkeuslupajärjestelmän osalta liikenneturvallisuusnäkökulmia korostaen.
On valmisteltava yhdessä kaupunkien sekä viranomaisten kanssa riittävät keinot säännellä sähköpotkulautoja ja muita liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Alle 30-vuotiaat erottuvat myös sähköpotkulautaonnettomuuksissa.
Poliisipartio tuli tehtävälle perjantai-iltapäivänä Kemin Perämerentielle, jossa ilmoituksen mukaan henkilöauto oli ajanut toisen henkilöauton perään.
Perään ajaneen henkilöauton kuljettajana toiminut mies kertoi, että ei ollut havainnut lainkaan Perämerentiellä pysähtyneenä olevaa ajoneuvoa, eikä hän siten ollut ehtinyt jarruttaa lainkaan.
Pysähtyneenä olleen ajoneuvon naiskuljettaja kertoi, että autoon oli tullut jokin vika ja auto oli pysähtynyt moottoritien reunaan. Tässä vaiheessa takaa oli tullut suurta nopeutta henkilöauto, joka törmäsi naisen kuljettaman ajoneuvon takakulmaan.
Naisen kuljettaman auton kyydissä oli myös matkustajia.
Partio puhallutti osalliset, eikä kellään ollut alkoholia veressä. Kaikki kolarissa olleet osalliset menivät sairaalaan tutkimuksia varten.
Valtion väyläverkon investointiohjelmasta puuttuvat Hämeen kauppakamarin alueen kehitykselle ja yrityksille tärkeät tiehankkeet.
– Vaadimme lausunnossamme Väylävirastolle, että vt 12 Uusikylä-Tillola-tiehankkeen kehittämistä jatketaan ja tiehankkeen lisäämistä ensimmäisessä vaiheessa väyläverkon investointiohjelmaan. Lisäksi pidämme erittäin tärkeänä, että Moreeni-Rastikankaan eritasoliittymä valtatielle 3 sisällytetään myös investointiohjelmaan, vaatii Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Väylävirasto on pyytänyt näkemyksiä vuosittain päivittämästään ehdotuksesta uusien rata- ja maantieväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista Suomessa. Päivitettyä investointiohjelmaa käytetään talousarviovalmistelua varten ja eduskunta päättää investointiohjelman kehittämishankkeiden toteuttamisesta talousarviopäätösten yhteydessä.
Hämeen kauppakamari pitää ohjelmaluonnoksen ulkopuolelle jääneen valtatien 12 Uusikylä–Tillola-tiehankkeen pois jättämistä perusteettomana ja edellyttää hankkeen sisällyttämistä väyläverkon investointiohjelmaan. Hankkeen tiesuunnitelma on jo valmis.
Valtatien 12 yhteysväli Lahti–Kouvola on tärkeä osa itä-länsisuuntaista valtatieverkkoa ja osa pääväyläverkkoa. Lisäksi se on merkittävä yhteysväli erityisesti elinkeinoelämän raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä satamiin. Myös huoltovarmuuden kannalta tieyhteyden merkitys on korostunut.
Investointiohjelmassa ei ole myöskään esitetty Hämeenlinnan seudun ja Kanta-Hämeen kannalta keskeistä kehityshanketta Moreeni-Rastikankaan eritasoliittymää valtatielle 3.
Hämeenlinnan Moreeni ja Janakkalan Rastikangas muodostavat yhdessä kuntarajalleen valtakunnallisesti merkittävän logistiikka- ja yritysalueen (MORE), jonka yhteyksien parantaminen valtatielle 3 on ajankohtaista ja kiireellistä. Hämeen kauppakamari korostaa, että eritasoliittymä on pikaisesti saatava osaksi investointiohjelmaa.
Hämeen kauppakamari pitää hyvänä, että investointiohjelmassa on erityisesti huomioitu koko Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta keskeinen päärata. Lisäksi kauppakamari nostaa esille Lahden ja Hämeenlinnan välisen junaliikenteen käynnistämisen jo olemassa olevan Riihimäen kolmioraiteen kautta.
– Lahti-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere-junayhteyden käyttöönotto Riihimäen valmiin kolmioraiteen kautta laajentaisi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen työssäkäyntialueita sekä nopeuttaisi Itä- ja Länsi-Suomen välistä liikennettä, Eerikäinen korostaa.
Asumme täällä pohjoisessa, missä ilmasto-olosuhteet ovat monin verroin haastavammat kuin muualla maailmassa. Pitkät, kylmät ja liukkaat talvet tuovat lisäkuluja elämiseen ja liikkumiseen. Välimatkat ovat pitkiä etenkin maaseudulla.
Haluamme pitää maaseudun asuttuna. Tämä edellyttää sitä, että autoilu pysyy kohtuuhintaisena ja mahdollisena myös pieni- ja keskituloisille. Etenkin taajama-alueiden ulkopuolella asuvissa lapsiperheissä tarvitaan auto, jotta voidaan kuljettaa lapset harrastuksiin ja käydä kaupassa.
Myös työssäkäyntiin tarvitaan autoa. Julkinen liikenne ei ole niin kattava harvaan asutuilla alueilla, jotta sen varassa voisi kulkea työmatkat.
Tavallinen suomalainen tarvitsee maaseudulla normaalia arkea elääkseen auton. Ei voi olla niin, että kun polttoaineiden verotus aina vain nousee, joutuvat vähätuloiset luopumaan autoilusta osittain tai kokonaan.
Suomen liikenteen päästötavoitteista tulisi kokonaan luopua, sillä suomen alle promillen päästöillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmastonlämpenemiseen.
Hiilineutraalisuustavoitteet tuovat täysin turhaa kärsimystä kansalle. Hiilineutraalisuustavoite Suomessa tulisi unohtaa kokonaan ja on aika laittaa suomalaiset etusijalle.
On erityisen tärkeää, että tiemme on hoidettu kuntoon, sillä koululaiset, työssäkävijät, pelastushenkilökunta ja yritykset tarvitsevat teitä, jotka ovat turvallisia ja hyviä. Maakunta, jonka tiet ovat kunnossa, houkuttelee sijoittamaan alueelle tuotantoa.
Tiemäärärahoja tulisi saada Keski-Suomeen ja uusia tiehankkeita tulisi aloittaa, jotta raskas liikenne pystyisi kulkemaan sujuvasti.
Valtatie 4 Vaajakosken kohdan parantaminen pitäisi sisältyä jatkossa valtion väyläviraston investointiohjelman hankekoriin 1A. Kohta on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä ja sen kehittämiseen pitää saada pikaisesti päätös. Nelostien merkitys koko Suomen tavara- ja henkilöliikenteen välittäjänä on huomattava.
Muita tärkeitä ja vaikuttavia maantiehankkeita on valtatien 4 osalta Palokan kohta sekä Vehniä-Äänekoski väli. Alemman asteisen tieverkon puutteet on korjattava ja perustien taso turvattava, saavutettavuuden sekä teollisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.
Lisärahoitusta tarvittaisiin erityisesti valtatie 9:n Jämsä-Jyväskylä välille ja Jämsän Hallin alueen teille. Poikittaisyhteyttä Jyväskylä-Vaasa väliä niin raideliikenteen kuin maantieliikenteen osalta olisi hyvä parantaa. Hankkeiden suunnittelua ja toteutusta tulee edistää pikaisesti eduskunnassa.
Löytyipä muutama vuosi sitten tällainen kuva Oslolaisen ravintolan seinältä. Kyse on Suomessakin suositusta moottoripyörästä.
Moottoripyörä on Husqvarna Silverpilen, jota valmistettiin vuosina 1955 – 1965.
Moottoripyörän suosio perustui osaksi siihen, että se oli 175-kuutioinen, mutta luokiteltiin Ruotsissa kevytmoottoripyöräksi, koska sen paino oli alle 75 kiloa.
Kaksitahtimoottorin teho oli 9,5 hevosvoimaa. Pyörässä oli kolme vaihdetta. Etujousitusta hoiti haarukan alaosassa olevat kumilenkit.
Silverpilen-mallia valmistui kaikkiaan 11 000 kappaletta.
Vuosina 1957 -1959 Husqvarna myi samalla painonsäästöidealla toteutettua Guldpilen-mallia. Painoa säästettiin muun muassa jarruissa, ja pyörästä tuli niin vaarallinen, että se vedettiin viranomaisten toivomuksesta markkinoilta. Pyörässä oli 200-kuutioinen ja 10,5-hevosvoimainen moottori.
Polestar on avannut Göteborgissa, Ruotsissa, uuden designstudion, joka sijaitsee tiheässä metsässä brändin globaalin pääkonttorin vieressä. Suunnittelulle omistettu laitos tarjoaa asiantuntijatilan jopa 120 designtiimin jäsenelle.
Modernistista arkkitehtuuria sekä brändin puhdasta ja minimalistista skandinaavista estetiikkaa yhdistävässä ympäristössä tiimiä johtaa Maximilian Missoni.
Italialaisen Romaldo Giurgolan sekä paikallisen arkkitehdin Owe Svärdin suunnittelema vuonna 1984 valmistunut entinen Volvon tehdas on kunnostettu säilyttäen sen ainutlaatuinen arkkitehtoninen luonne. Tiloissa Polestarin designtiimi jatkaa brändin uuden, Polestar Preceptissa ja roadster-konseptiautoissa näkyneen muotoilukielen kehittämistä ja suunnittelua.
Uusi laitos yhdistää alkuperäisen 1980-luvun rakennuksen ensiluokkaiset materiaalit sekä yksityiskohdat Missonin suunnittelemaan korkealaatuiseen ja moderniin skandinaaviseen designiin. Uusissa tiloissa on erikoisnäyttelytila, savityöpiste, materiaali- ja värilaboratorio, auditorio sekä useita digitaalisia studiotiloja, hallintotoimistoja, VR-huoneita ja kokoustiloja.
– Perinteiden kunnioittamisen lisäksi halusimme tästä kuitenkin myös modernin tilan kasvavalle designtiimillemme. Joten Göteborgin länsipuolen saariston upeiden näkymien lisäksi studiossa on myös uusimmat laitteet, jotka helpottavat työtämme ja tuottavat parempia tuloksia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, Polestarin muotoilujohtaja Missoni sanoo.
Polestar 3 tuotantoon tänä vuonna
Myös Polestar 3:ssa on kiinnitetty samanlaista huomiota yksityiskohtiin. Aerodynamiikka on ollut avainasemassa muotoillessamme katumaasturia sähköaikaan. Voimakas ja leveä runko sekä matala kaareva kattolinja tulevat esiin SmartZone- ja aero-etusiiven avulla.
Vaikka ulkoiset mittasuhteet on suunniteltu heijastamaan teknologiaa ja luomaan urheilullista asennetta, Polestar 3:n sisätila on maksimoitu pitkän rungon (4 900 mm) ja akselivälin (2 984 mm) ansiosta. Pintojen tilavuuksien vähentäminen ohjaamon komponenttiarkkitehtuurin ympärillä sekä matkustajatilan lisääminen kaikissa asennoissa johtavat tilavampiin ja mukavampiin sisätiloihin.
Värit ja materiaalit on valittu huolellisesti ilmaisemaan Polestarin skandinaavista perintöä laadukkaalla ulkonäöllä ja tuntumalla huomioiden myös kestävän kehityksen ja ylellisyyden. Täyspitkä lasikatto lisää tilan tuntua, ja Polestarin logo on integroitu lasikattoon uudella tavalla – syötettynä kahden laminoidun lasikerroksen väliin, jolloin se on nähtävissä vain valon avulla.
Polestar 3 tulee tuotantoon vuoden 2023 puolivälissä. Ensimmäiset markkinat, joissa Polestar 3:sen toimitusten odotetaan alkavan vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Kiina.
