Jo seitsemättä kertaa toteutetun Kinkkutempun tulos kertoo sen lunastaneen paikkansa osana suomalaisten joulunvieton perinnettä.
Joulukinkun ja muiden ruokien valmistuksesta syntynyttä paistinrasvaa toimitettiin yhteensä 45 tonnia lähes 250 keräyspisteeseen. Joulunajan kiertotaloustempaus järjestettiin 16.12.2021‒8.1.2022 välisenä aikana kampanjaan vuosia panostaneiden yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä.
– Kinkkutempun myötä kerätty paistinrasva saa uuden elämän Neste MY Uusiutuvana Dieselinä, jonka käyttö vähentää autoilun hiilijalanjälkeä keskimäärin 90 %* verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön. Haluamme kiittää kaikkia aktiivisesta osallistumisesta yhteiseen joulunajan kiertotaloustekoon. Kinkkutempusta on tullut kuluttajien lisäksi kaikille siinä mukana oleville tahoille mieluisa perinne. Hyvän mielen tempauksena se antaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua kiertotalouteen ja torjua ilmastonmuutosta, Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen kertoo.
Ahkerimmat Kinkkutempun osallistujat löytyivät Forssasta, Oulusta ja Lahdesta
Keräyspisteitä oli valtakunnallisesti tarjolla Neste- ja Neste K -asemien sekä kaikkien K-Citymarketien ja lukuisten muiden K-ruokakauppojen yhteydessä. Tänä vuonna ahkerimmat paistinrasvan kerääjät löytyivät Forssan alueelta. Myös Oulussa ja Lahden seudulla kiertotaloustempaukseen osallistuttiin erityisen ahkerasti.
– Kulunut vuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen, ja myös joulunviettoon liittyi varmasti monissa kotitalouksissa ylimääräistä huolta esimerkiksi sähkön ja ruoan kohonneisiin kustannuksiin liittyen. Siitä huolimatta suomalaisilta löytyi talkoohenkeä osallistua Kinkkutemppuun tänäkin vuonna, ja kerätyn paistinrasvan kokonaismäärässä päästiin lähelle viime vuoden tulosta. Siitä olemme todella iloisia, bio- ja kiertotalouden johtava asiantuntija Pia Vilenius Kemianteollisuus ry:stä kertoo.
*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2018/2001/EU) mukainen.
Kinkkutemppu lyhyesti
Kinkkutemppu on Kemianteollisuus ry:n aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Rasmix, Kemian pooli, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Lisätietoja osoitteesta www.kinkkutemppu.com.
Rallicrossin Nitro RX -sarjan finaalissa 18.-19. maaliskuuta Los Angelesissa kohtaavat Euroopan ja Pohjois-Amerikan Nitro-sarjojen parhaat kuljettajat.
Mukana nähdään myös suomalaisväriä, kun kuopiolainen Tommi Hallman lähtee tavoittelemaan mestaruutta ruotsalaisen Fären-tiimin kalustolla. Hallman voitti viime vuonna Nitro-rallicrossissa NEXT-luokan Euroopan mestaruuden ja nyt tavoitteena on napata koko sarjan mestaruus.
– Olisihan se hienoa tehdä historiaa, kyseessä kun on ensimmäistä kertaa ajettava Nitro-sarjan maailman finaali. Ja tietysti oman uran kannalta ei siitä ainakaan haittaa olisi, jos saisi hyvän tuloksen aikaan, Hallman kommentoi.
Hallman teki Euroopan sarjassa vakuuttavaa jälkeä, voittamalla kuudesta osakilpailusta neljä ja nousemalla kaikissa kuudessa osakilpailussa palkintopallille.
Euroopassa Nitro-sarjaa ajettiin Englannissa ja Ruotsissa, kun taas finaali siirrettiin KymiRingin kilpailuviikonlopun peruuntumisen seurauksena Yhdysvaltoihin. Finaaliviikonloppuna rapakon takana viime syksynä Hallman voitti molemmat kilpailulähdöt ja nappasi Euroopan mestaruuden lopulta ylivoimaisesti.
– Menestysmahdollisuudet maailman finaalissa pitäisi olla aika hyvät, kun katsoo voitto- ja podiumprosenttia viime vuodelta. Finaalissa tarjolla on lisäksi hyvät palkintorahat, niin sekin on erinomainen ”porkkana” lähteä mukaan.
Hallmanille lähtötilanne tulevaan kilpailuun eroaa aiemmasta siten, että nyt vuokrakaluston lisäksi myös mekaanikot tulevat muualta kuin omasta tiimistä. Hallman hyppää Los Angelesissa ruotsalaistiimi Färenin auton rattiin. Osallistuminen Nitro-sarjan maailman finaaliin sai sinettinsä vasta aivan viime hetkillä.
– Euroopan sarjaa kun ajoin, niin siinä samalla mietin, että hienoa se olisi myös osallistua maailman finaaliin ja varsinkin sen jälkeen, kun Euroopan sarja meni niin hyvin. Färenin tiimin kanssa saatiin lopulta hyvä sopimus aikaan melko lailla viime hetkillä. Neuvoteltiin sitä ennen muutaman muun tiimin kanssa, mutta ne eivät johtaneet haluttuun tulokseen, Hallman taustoittaa.
Nitro RX -sarjan maailman finaalin näyttämönä toimii legendaarinen Glen Helen Raceway Los Angelesissa. Rata on isännöinyt Nitro-sarjan kilpailua aiemmin kaksi kertaa, mutta Hallmanille rata on tullut tutuksi vain videoiden kautta.
– Itselleni kyseinen rata on uusi tuttavuus ja kaiken lisäksi osa kilpakumppaneista on ajanut siellä aiemmin. Mutta onhan se tilanne ollut aiemminkin tällainen. Nopeasti sen uuden radan oppii, eli ei tämä tilanne aiheuta juurikaan huolta ennen kilpailua, Hallman vakuuttaa.
Mercedes-Benz rakentaa täysin uuden sähköautojen akkujen käsittely- ja kierrätyslaitoksen Saksan Kuppenheimiin. Laitoksen ensimmäisen vaiheen toiminta käynnistyy loppuvuoden 2023 aikana.
Tehtaan tavoitteena on 96 prosentin kierrätysaste eli lähes täysin suljettu akkumateriaalien raaka-ainekierto. Puretuista akuista talteen otettavat nikkeli, koboltti, litium, magnesium, kupari ja alumiini sekä jatkossa myös grafiitti hyödynnetään Mercedes-Benz EQ-malliston sähköautojen akkutuotannossa.
Laitoksen toinen vaihe on hydrometallurginen pilottilaitos. Muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisen vaiheen käyttöönotosta avattava laitos perustuu pitkälle integroituun, systemaattiseen kierrätyskonseptiin, joka toistaiseksi on ainoa laatuaan Euroopassa.
– Kuppenheimissa avataan ”tulevaisuuden kaivos”, joka perustuu käytettyjen akkuraaka-aineiden jopa 96 prosentin kierrätysasteeseen. Tämä on merkittävä askel kohti akkutuotantomme lähes täysin suljettua kiertotaloutta, Mercedes-Benzin tuotantojohtaja Jörg Burzer määrittää.
Uuden tehtaan materiaalikäsittelyn vuosikapasiteetti on alkuvaiheessa 2500 tonnia. Tehdas käsittelee sekä lataushybridiautojen että täyssähköautojen käytettyjä akkuja, jotka ovat peräisin muun muassa testi- ja esisarjojen autoista sekä akkutehtaiden tuotekehityksestä.
Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään jopa 50 000 uuden Mercedes-Benz-akun valmistusprosesseissa. Jatkossa tuotantovolyymia on mahdollisuus kasvattaa merkittävästi.
Kuppenheimin akkukierrätyslaitoksesta tulee täysin CO2-neutraali. Tehdas hyödyntää itse tuottamaansa aurinkosähköä sekä ulkoa ostettavaa ns. vihreää sähköä.
Tieteellinen tutkimusprojekti
Tehtaan rakentaminen toimii samalla tieteellisenä tutkimusprojektina, jota osin rahoittaa Saksan liittotasavallan talous- ja ilmastoministeriö. Mercedes-Benz tekee yhteistyötä myös Karlsruhen teknillisen korkeakoulun ja Berliinin teknillisen yliopiston kanssa.
– Suljettu raaka-ainekierto on entistä tärkeämpää nyt, kun koronapandemia ja Venäjän brutaali sota Ukrainassa ovat osoittaneet riippuvuutemme erilaisista tuotantoketjuista ja kriittisistä raaka-ainevaroista. Kierrätyksen tehostuminen auttaa näiden riippuvuuksien purkamisessa ja vahvistaa taloutemme kestävyyttä. Olen kiitollinen siitä, että Mercedes-Benz ottaa näin tuntuvan askeleen kohti kiertotalouden vahvistamista, Baden-Württenbergin osavaltion ympäristöministeri Thekla Walker sanoo.
Tehtaan täyden toiminnan vaiheessa kierrätysprosessi kattaa kaikki akkuvalmistuksen vaiheet: moduulien purkamisen raaka-aineiksi, niiden käsittelyn ja kuivaamisen sekä prosessoinnin jatkokäsittelyä varten.
Osana alan tutkimusprojektia kehitetään logistiikkaa, kestäviä kierrätysmenetelmiä ja menetelmiä uusioraaka-aineiden integroimiseksi uusien akkujen valmistusprosesseihin.
Erittäin tärkeä osa projektia on myös varmistaa akkutuotannoin eri vaiheissa työskentelevien ihmisoikeudet ja työolosuhteet. Osaa akuista voidaan myös käyttää väliaikaisina energiavarastoina ennen niiden lopullista purkamista ja kierrätystä.
Škoda Octavia luotiin aikanaan suositun Spartak-mallin modernisoiduksi versioksi, jonka tuotanto aloitettiin vuonna 1959. Octavia oli samankaltainen kuin edeltäjänsä, eikä koriin tehty juurikaan muutoksia lukuun ottamatta muutamia pieniä yksityiskohtia, kuten etusäleikkö ja takavalot.
Suurin osa uudistuksista ei koskenutkaan ulkonäköä, vaan auto sai uuden kojelaudan ja etuakselin kierrejousin. Vuonna 1960 markkinoille tuli Combi-versio, joka saavutti pian valtavan suosion sekä kotimaassa että ulkomailla. Tuotanto alkoi seuraavan vuoden kesällä. Combi tarjosi tilavat sisätilat ja litteäpohjaisen, 690-1050 litraa vetävän tavaratilan.
Skoda Octavia Combi 1960. Kuva: Skoda.
Tudor-korinen versio pysyi tuotannossa vuoteen 1964 asti, jolloin se korvattiin vieläkin ikonisemmalla Škoda 1000 MB -mallilla. Farmarimallin tuotantoa jatkettiin vuoteen 1971 asti. Huolimatta useista prototyyppisarjoista, jotka eivät koskaan päässeet tuotantoon, se ei koskaan saanut kunnollista seuraajaa – ennen kuin Forman-malli tuli markkinoille 16 vuotta myöhemmin.
Moderni historia alkoi 1990-luvulla
Nykyinen Škoda Octavia Combi juhlii jo 25 vuotta kestänyttä matkaansa automaailman markkinoilla. Tervetuloa tutustumaan supersuositun perheauton neljään sukupolveen.
Suositun farmarimallin geenit juontavat 1960-luvulle asti, mutta sen moderni historia sai alkunsa 1990-luvulla. Octavia Combi esittäytyi ensimmäistä kertaa 25 vuotta sitten Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 1998.
Octaviasta kasvoi vuosien saatossa Škodan myydyin automalli. Tehtaalta on valmistunut neljässä sukupolvessa jo yli 7,1 miljoonaa Octaviaa, joista 2,8 miljoonaa Combi-farmarimalleja (luvut vuosilta 1998-2022).
Skoda Octavia Combi sukupolvi 1. Kuva: Skoda.
Ensimmäinen sukupolvi
Dirk van Braeckelin ja Lamborghininkin suunnittelussa mukana olleen Luc Donckerwolken suunnittelema vankka ja turvallinen Combi-farmarimalli lanseerattiin vuonna 1998 – kaksi vuotta sen jälkeen, kun Liftback-malli oli debytoinut.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 1. Kuva: Skoda.
Farmari sai Liftbackiin verrattuna 20 litraa suuremman tavaratilan, jonka ansiosta se lukeutui 548-litraisena autokokoluokkansa suurimpiin. Ulkomitat pysyivät Liftback-mallin mitoissa, joskin korkeutta tuli 19 millimetriä lisää (korkeus 1448 mm).
Syyskuussa 2000 facelift-versio toi mukanaan keulan uudistuksen, jossa ajovalot ja puskuri muuttuivat pyöreämmiksi ja optiikka kirkkaaksi. B-pilareita ja moottoritilaa vahvistettiin ja autoa korotettiin modifoidulla taka-akselilla.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 1. Kuva: Skoda.
Ensimmäisen sukupolven Octavia Combi -malleja valmistettiin yli 470 000 kappaletta. Tuotanto lopetettiin marraskuussa 2010.
Toinen sukupolvi
Octavian toinen sukupolvi ensiesiteltiin Geneven autonäyttelyssä 2004. Edelliseen sukupolveen verrattuna uudessa mallissa oli uudet moottorit, nykyaikaisempaa tekniikkaa ja entistäkin vankempi kori.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 2. Kuva: Skoda.
Suuri jäähdyttimen säleikkö sai puolisuunnikkaan muodon ja puskuri vähemmän korista erottuvan muotoilun. Sivupeileihin lisättiin suuntavilkut ja B-pilarit kasvoivat jälleen hieman suuremmiksi.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 2. Kuva: Skoda.
Samana vuonna markkinoille tuli toisen sukupolven Octavia Combi, jonka tavaratilan tilavuus oli 580 litraa ja takapenkit eteen taitettuina 1620 litraa. Myös nelivetoinen farmarimalli, Octavia Combi 4×4, lanseerattiin. Vuonna 2005 markkinoille tuli urheilullinen Octavia RS molemmissa korimalleissa.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 2. Kuva: Skoda.
Vuonna 2007 esiteltiin Octavia Combi Scout, jossa oli malliversiokohtaiset puskurit, sivuhelmat ja kynnyslistat. Toisen sukupolven Octavia Combi -mallia valmistettiin lähes 900 000 kappaletta.
Kolmas sukupolvi
Octavian kolmas sukupolvi esiteltiin maailmalle 11.12.2012 Škodan tehdasmuseossa. Sarjatuotanto käynnistyi kuusi päivää myöhemmin. Muotoilusta vastasi Jozef Kabaň, joka antoi autolle ajattoman konservatiiviset, kulmikkaat muodot.
Tammikuussa 2017 Škoda esitteli Wienissä kolmannen sukupolven facelift-version. Tärkeimpiin uudistuksiin kuuluivat ajovalot, jotka oli saatavissa myös LED-tekniikalla.
Toinen merkittävä uudistus oli ennakoivan jalankulkijasuojan käsittävä Front Assist -hätäjarrutusjärjestelmä. Myös takapyörät asetettiin hieman kauemmaksi toisistaan, mikä muutti auton ulkonäköä sekä paransi käsiteltävyyttä.
Neljäs sukupolvi
Neljäs sukupolvi esittäytyi ensimmäisen kerran marraskuussa 2019. Combi-malli tuli markkinoille tällä kertaa ennen Liftback-mallia. Neljännen sukupolven Octavia perustuu päivitettyyn MQB-perustekniikkaan, jonka tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu sen helppo muunneltavuus ja soveltuvuus eri voimalinjojen hyödyntämiseen.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 4. Kuva: Skoda.
Niinpä Octavia-mallistoon lukeutuvat tänä päivänä bensiini- ja dieselmallien sekä G-TEC-kaasumallin lisäksi myös sähköä voimalinjassaan hyödyntävät mallit: ladattava hybridi Octavia iV ja kevythybridi Octavia e-TEC.
Skoda Octavia Combi sukupolvi 4. Kuva: Skoda.
Neljännen sukupolven sisätilat on kolmanteen sukupolveen nähden kauttaaltaan uudistettu. Samoin digitekniikkaan on panostettu aiempaa enemmän. Suunnittelutyön aloitti Jozef Kabaň ja sen viimeisteli hänen seuraajansa Oliver Stefani.
Joensuussa Karsikossa Pohjolankadulla on tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ajettu autolla lumipenkkaan ja samalla meni neljästä postilaatikosta kaksi rikki.
Autosta jäi osia tapahtumapaikalle.
Mahdolliset havainnot tapahtumasta voi ilmoittaa arkisin poliisipäivystykseen numeroon 029 541 5455 tai 029 541 5320 sekä sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Maailman paras auto eli World Car Awards -valinnassa ollaan edetty loppusuoralle.
Nyt kuudessa luokassa on jäljellä enää kärkikolmikot.
Jokaisesta luokasta yksi nousee voittajaksi ja World Car of the Year -palkinnon saajaksi nousee yksi kolmikosta BMW X1/iX1, Hyundai Ioniq 6 ja Kia Niro.
Voittajat julkistetaan 5.4. New Yorkin autonäyttelyssä.
Ohessa ehdokkaat luokittain, ja kuudesta luokasta tärkein on yleiskilpailun voittaja eli World Car of the Year 2023.
Volvo on esitellyt suunnitelmansa avata täysin uusi Tech Hub -teknologiakeskus Krakovaan, Puolaan. Uudesta yksiköstä tulee keskeinen ohjelmistokehityskeskus, jolla on tärkeä rooli Volvon strategisessa tavoitteessa olla täysin sähköinen automerkki vuoteen 2030 mennessä ja uuden teknologian edelläkävijä yrityksen sisäisen ohjelmistokehityksen kautta.
Tech Hub on vastuussa merkkiä määrittävien uusien täyssähköautojen avaintoimintojen kehittämisestä.
Tiimi Krakovassa liittyy kansainväliseen ammattilaisten joukkoon ja he kehittävät innovaatioita ja ohjelmistoja Volvolle tärkeille osa-alueille. Työssä keskitytään muun muassa onnettomuuksien syistä kerättyyn kattavaan tietoon perustuvan turvallisuusteknologian kehitykseen sekä autonomisen ajon havainnointi- ja avustusalgoritmeihin ja -ohjelmistoihin. Muita teknisiä haasteita ovat uuden sukupolven yhteystoimintojen kehitys ja kaiken kehitystyön tukeminen data-analyysin kautta.
Volvon tarkoituksena on saada uusi Tech Hub toimintaan tämän vuoden loppuun mennessä noin 120 insinöörin voimin. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tavoitteena on työllistää Krakovassa 500–600 henkilöä.
Keskus on läheisessä yhteydessä Kiinassa ja Ruotsissa sijaitsevien insinöörikeskusten kanssa sekä muiden Tech Hubien kanssa eri puolilla maailmaa.
Ohjelmistopohjainen kokonaisuus
Kuten hiljattain esitelty uusi täyssähköinen Volvo EX90 -katumaasturi todistaa, autoteollisuus on muuttumassa nopeasti. Volvon tulevat täyssähköautot ovat kaikki ohjelmistopohjaisia.
Tulevaisuuden Volvo on täysin sähköinen ja myynnissä yhä laajemmin verkossa. Se perustuu huipputeknisiin tietokoneisiin, joissa käytetään yrityksen sisällä kehitettyä ohjelmistoa. Autot tulevat koko ajan paremmiksi säännöllisten automaattisten ohjelmistopäivitysten ansiosta.
Tämä tekee yrityksen sisäisestä ohjelmistokehityksestä keskeisen osan Volvon strategista tavoitetta, joka on olla uuden teknologian edelläkävijä ja täysin sähköinen automerkki vuoteen 2030 mennessä. Tätä muutosta vauhdittaakseen Volvo on palkkaamassa tuhansia insinöörejä ympäri maailmaa, ja Krakovan-keskus on yksi osa tätä palapeliä.
Volvo valitsi Krakovan tarkan harkinnan jälkeen. Yhtiö tuntee maan hyvin, sillä se on toiminut Puolassa noin 30 vuoden ajan. Kaupunki on kasvava teknologiakeskus, jonka alueella on laaja teknologiayritysten verkosto. Sillä on myös suuri televiestintäsektori, josta Volvo on hankkinut osaajia tekniikkakeskuksiinsa.
Vaikka monilla suurilla kansainvälisillä teknologiayrityksillä on toimintaa Puolassa, monet niistä eivät ole vielä löytäneet Krakovaa. Volvo olisi Krakovassa ensimmäinen huomattavilla teknisillä investoinneilla toimiva autonvalmistaja, joten sijainti olisi täydellinen uudelle Tech Hubille. Seuraavaksi on aika rakentaa verkostoja ja etsiä ammattilaisia, jotta uusi yksikkö voi olla toiminnassa vuoden loppuun mennessä.
Volvolla on tällä hetkellä Tech Hubit Tukholmassa ja Lundissa Ruotsissa sekä Bangaloressa Intiassa. Lisäksi yhtiöllä on suuria insinöörikeskuksia Kiinan Shanghaissa ja Ruotsin Göteborgissa.
Vaikka näillä jokaisella keskuksella on oma painopisteensä, ne muodostavat yhdessä tärkeän innovaatiokeskusten verkoston, joka on levittäytynyt strategisesti ympäri maailmaa.
Volvo on avannut oman sivuston työnhakijoille tässä. Yhtiö palkkaa parhaillaan sisäänrakennettujen ohjelmistojen insinöörejä, järjestelmäarkkitehtejä ja testaajia.
Lidl-myymälöiden yhteyteen on avattu 16 uutta sähköautojen latausasemaa eri puolilla Suomea. Latausverkosto laajenee jatkossakin rivakasti, sillä muutaman vuoden sisällä tavoitteena on avata latauspiste kaikkien omien myymäläkiinteistöjen yhteyteen.
Sähkö- tai hybridiauton lataaminen kauppareissun yhteydessä on suosittu palvelu. Lidl vastaa kysyntään tarjoamalla latauspisteitä yhä useamman myymälän yhteydessä. Helmi-maaliskuun aikana Lidl on avannut 16 uutta latausasemaa eri puolilla Suomea.
Uudet latauspisteet on otettu käyttöön seuraavien Lidl-myymälöiden yhteydessä:
Hollola
Huittinen
Joensuu Käpykangas
Joensuu Pilkko
Karkkila
Kotka Karhula
Lappeenranta Myllymäki
Lohja Tynninharju
Mäntsälä
Paimio
Pori Musa
Raasepori Karjaa
Salo Halikko
Seinäjoki keskusta
Seinäjoki Kapernaumi
Ulvila
Lidlin latausverkosto kattaa tällä hetkellä yli 90 myymälää Helsingistä Ouluun ja Tornion korkeudelle saakka. Latausasemia on Lidlin myymäläkiinteistöjen yhteydessä yli sata.
– Investoimme latausverkostoon jatkossakin. Parin vuoden sisällä latauspisteitä on määrä olla kaikkien omien kiinteistöjemme yhteydessä, Lidlin kiinteistöpäällikkö Arttu Puhakka kertoo.
Tyypillisesti myymälän yhteydessä on latauspiste, jossa voi ladata enintään kahta ajoneuvoa samaan aikaan: toinen DC- ja toinen AC-latauksella. Lidlin latauspisteillä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kuten ketjun kaikessa muussakin toiminnassa.
Lidl on tarjonnut asiakkailleen sähköauton latausta myymälöidensä pihoilla vuodesta 2018. Lataus muuttui maksulliseksi marraskuussa 2022. Helpoin ja nopein tapa maksaa lataamisesta on rekisteröityä Lidlin etusovelluksen käyttäjäksi ja hoitaa maksu Lidl Plus -sovelluksen kautta. Vaihtoehtoisesti maksun voi hoitaa kertaluonteisesti verkkosivun kautta tai roaming-maksulla sähköauton latauksen maksupalveluita tarjoavissa sovelluksissa.
Kaikki Lidlin latauspisteet ja niiden aukioloajat ovat nähtävillä Lidl Plus -sovelluksessa. Sovelluksesta voi katsoa myös, onko kyseinen piste parhaillaan vapaana.
Viime viikon bussilakko lisäsi Helsingin seudulla yksityisautoilua noin 6 prosenttia. Lakko alkoi keskiviikkona ja päättyi lauantaina. Yksityisautoilun määrän kasvu näkyi pysäköintimäärien maltillisena kasvuna. Lakon aikana pysäköintejä tehtiin noin 6 prosenttia enemmän kuin vastaavina päivinä aiemmilla talviviikoilla. Luvut ovat peräisin pysäköintipalvelu EasyParkin keräämästä pysäköintidatasta.
– Bussilakko kasvatti pysäköintitarvetta jonkin verran tavanomaisesta. Kasvu näkyi ainakin pääkaupunkiseudun katukuvassa. Suurin vaikutus bussilakolla oli lakon ensimmäisenä päivänä. Keskiviikkona pysäköintien määrä kasvoi hieman yli 7 prosenttia verrattuna aiempien viikkojen keskiviikkoihin. Lakon toisena päivänä ero oli enää vajaat 5 prosenttia, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen sanoo.
Lakon kevyttä vaikutusta selittänee se, että osa bussivuoroista sekä metro-, raitiovaunu- ja lähijunaliikenne kulkivat normaalisti koko lakon ajan. Moni teki luultavasti myös päätöksen jäädä kotiin etätöihin.
Helsingin seudun kunnat ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Sipoo, Pornainen, Kerava, Porvoo, Askola, Lohja ja Siuntio.
Takatalvi vähensi liikennettä merkittävästi
Helmikuun yhtäkkinen takatalvi vähensi liikenteen määrää Helsingin seudulla viikonlopun aikana noin 20 prosenttia. Talvi yllätti perjantai-iltana 17. helmikuuta ja lumisade jatkui miltei tauotta koko viikonlopun. Ennen sitä pääkaupunkiseutu ja iso osa Etelä-Suomea oli ollut jo muutaman viikon lumeton.
Noin 20 prosentin vähentävä vaikutus näkyy maksullisten pysäköintien lukumäärässä. Maksullisten pysäköintien lukumäärä pieneni Helsingin seudulla 21 prosenttia verrattuna muutamaan aiempaan lumettomaan viikonloppuun.
– Äkillinen takatalvi pudotti viikonloppuna työhönkin liittyvää autoilua. Eroavaisuus helmikuun aiempiin lumettomiin viikonloppuihin oli mobiilipysäköinnissä yritystileiltä 13 prosenttia. Se, että autoilijoita varoitettiin hankalasta ajokelistä sääennusteiden yhteydessä, vaikutti varmasti. Osa ihmisistä päätti luultavasti varoitusten vuoksi jäädä kotiin, Kolehmainen kertoo.
Takatalviviikonlopusta alkoi Etelä-Suomen talvilomaviikko. Lomaviikko näkyy Helsingin seudulla liikenteen määrän selkeänä vaimentumisena, koska työmatkaliikenne vähenee ja moni lomamatkailee poissa kotoa.
– Helsingin seudun talvilomaviikolla pysäköintejä kertyi 17 prosenttia vähemmän kuin tavanomaisella talviviikolla. Pysäköintien lukumäärät pysyttelevät loma-ajan ulkopuolella melko tasaisina. Näkyvin vaihtelu tapahtuu arjen ja viikonlopun välillä. Eron selittää kadunvarsipysäköinnin maksuttomuus sunnuntaisin ja lyhyempi maksullinen aika lauantaina. Maksullisten pysäköintien määrä on viikonloppuna noin 45 prosenttia arkipäiviä pienempi, Kolehmainen kommentoi.
Koronarajoitukset vaikuttivat 50 prosenttia
Tammi–helmikuussa maksullisten pysäköintien lukumäärä oli Helsingin seudulla yhteensä 50 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Suuren eroavaisuuden iso selittäjä ovat viime vuonna vielä voimassa olleet koronarajoitukset. Etätyösuosituksesta luovuttiin Suomessa viime vuonna helmikuun lopussa. Matkailuun liittyvät koronarajoitukset päättyivät vasta heinäkuun alussa.
Vaikutukset näkyvät suurena eroavaisuutena myös työtarkoituksissa tehtyjen pysäköintien määrissä. EasyParkin mobiilipysäköinnin yritystilejä käytettiin nyt tammi–helmikuussa 19 prosenttia enemmän kuin viime vuonna kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Ymmärtääkseen asiakkaidensa käyttäytymistä ja tarpeita, EasyPark analysoi säännöllisesti pysäköintidataa ympäri maailmaa. Koottu data on yleistettyä ja anonymisoitua ja se perustuu EasyParkin yksityis- ja yritysasiakastietoihin.
Maaliskuun alussa ollut kuljettajien lakko vaikutti 02 Taksin tilausdatan mukaan taksikyytien tarpeeseen merkittävästi.
Kaupungeissa, joissa kuljettajien lakko pysäytti paikallisliikenteen bussit oli keskimäärin miltei 50 % enemmän tilauksia kuin edeltävällä viikolla.
Suurin vaikutus kuljettajien lakolla oli 02 Taksin tilausdatan mukaan Jyväskylän, pääkaupunkiseudun, Lahden ja Kuopion taksitilauksiin. Kaikilla paikkakunnilla, joissa kuljettajien lakko näkyi paikallisliikenteessä, oli tilausmäärässä selkeää nousua.
Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa kuljettajien lakko näkyi kaikkein vähiten taksien tilausmäärissä.
– Erot kaupunkien välillä olivat yllättävän suuria. Esimerkiksi Jyväskylässä taksitilausten määrä oli yli kaksinkertainen ja pääkaupunkiseudullakin miltei kaksinkertainen. Tämä johtuu siitä, että lakon laajuus ja vaikutukset olivat eri kaupungeissa erilaiset ja se luonnollisesti vaikutti taksien tarpeeseen, toteaa 02 Taksin operatiivinen johtaja Petteri Niemi.
