Tiistaina iltapäivällä työtehtävillä liikkuneet miehet huomasivat Mäntyharjulla yhtiönsä omistaman peräkärryn vieressä seisovan harmaan auton.
Mennessään tarkastamaan ajoneuvoa he tapasivat paikalta miehen. He havaitsivat miehen olevan anastamassa peräkärryä ja estivät miehen poistumisen ajoneuvolla.
Tekoon epäilty mies poistui paikalta kuitenkin kävellen mutta poliisi tavoitti hänet myöhemmin lähistöltä.
Mies oli liikkeellä anastetulla ajoneuvolla ja hänen hallusta löytyi vähäinen määrä huumausainetta.
Poliisi epäilee häntä varkauden yrityksestä, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta.
Keskustanuoret vaatii sähköpotkulautailuun selkeämpiä pelisääntöjä, sillä nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kaupungeille riittäviä keinoja puuttua sähköpotkulautailun ongelmiin.
Ratkaisuiksi Keskustanuoret ehdottaa kaupungeille mahdollisuuksia rajoittaa vuokrattavien potkulautojen määrää ja parkkeerausta. Tämän lisäksi käyttöön tulisi ottaa pakollinen vakuutus, joka kattaisi sairaanhoidon kuluja, jotka jäävät nyt yhteiskunnan maksettavaksi.
Suomeen on rantautunut uusi yhteiskunnallinen ongelma, kun sähköpotkulaudat ovat rantautuneet suomalaiseen kaupunkikuvaan. Sähköpotkulautojen parkkeeraus ja sähköpotkulautaonnettomuudet ovat luoneet kaupunkien kuvaan uuden ongelman, johon ei muutamassa vuodessakaan ole löydetty riittäviä ratkaisuja.
Keskustanuorten mielestä etenkin vuokrattavien sähköpotkulautojen ongelmat ovat kasvaneet liian suuriksi.
Huonosti parkkeeratut sähköpotkulaudat aiheuttavat ongelmia esteettömyyden osalta, kun lautoja jätetään jalkakäytäville huolimattomasti. Myös vuokrasähköpotkulautojen aiheuttavat onnettomuudet ovat vakava ongelma ja ne kuormittavat suomalaista terveydenhuoltoa. Onnettomuuksia tapahtuu erityisesti päihtyneenä potkulaudoilla ajaessa.
Sähköpotkulautojen osalta tarvitaan parempaa lainsäädäntöä etenkin selkeyttämällä kaupunkien mahdollisuuksia rajoittaa sähköpotkulautojen määrää, pysäköintialueita ja onnettomuuksien ehkäisyä.
Kaupungeille tulisi antaa mahdollisuus kilpailuttaa yhtiöiden toimintaa, huomioiden toimivat ja selkeät pelisäännöt potkulautojen käyttöön ja vuokraukseen.
Sähköpotkulautojen osalta etenkin päihtyneenä ajaminen aiheuttaa ongelmia, sillä käytössä ei ole olemassa olevaa promillerajaa.
Keskustanuoret vaatii autoilussa käytössä olevaa 0,5 promillen rajaa sähköpotkulaudan kuljettamiselle. Huomattava määrä sähköpotkulautaonnettomuuksista sijoittuu yöaikaan, jolloin todennäköisyys humalassa ajamiselle on ilmeinen.
Promilleraja vähentäisi riskiä onnettomuuksien tapahtumiseen, mutta ei poistaisi niitä kokonaan. Tästä syystä Keskustanuoret ehdottaa myös vuokratun sähköpotkulaudan käytössä pakollista vakuutusta, jonka toteuttaminen tulisi saada vuokrayhtiöiden vastuulle.
Keskustanuorten näkökulmasta ei ole oikeudenmukaista, että sähköpotkulautojen onnettomuudet huolimattomasta käytöstä siirtyvät veronmaksajien maksettavaksi etenkin sairaanhoitokulujen osalta.
Keskustanuorten mielestä sähköpotkulaudat ovat hyvä tulevaisuuden kulkuväline, joka mahdollistaa liikkumista nopeasti ja sujuvasti myös harvemmin asutuissa kaupungeissa. Sähköpotkulautailu tarvitsee kuitenkin selkeämmät pelisäännöt, jotta niiden käyttö on tulevaisuudessa mahdollisimman turvallista ja sujuvaa.
Mercedes-Benz W202 on ensimmäinen Mercedes-Benzin C-sarjaksi nimeämä automalli, vaikka saman kokoluokan Mercedes-Benz 190 ”Baby-Benz” on joskus virheellisesti luettu kuuluvaksi juuri C-sarjaan.
Uutuusmalli esiteltiin lehdistölle huhtikuussa 1993 ja sen myynti käynnistettiin 30 vuotta sitten 10. toukokuuta 1993.
Mercedes-Benz W202 oli samalla ensimmäinen malli, jonka yhteydessä Mercedes-Benz otti käyttöön mallisarjojensa ja malliensa uuden nimeämisjärjestelmän. Aiemmin mallinimiin kirjoitettiin ensimmäisenä numerot ja niiden jälkeen mallikirjaimet, esimerkiksi 230 CE.
C-sarjan esittelyn yhteydessä mallimerkintä muutettiin päinvastaiseksi: ensimmäisenä oli mallisarjaa kuvaava kirjain, jonka perässä mallin numero. Esimerkiksi C-sarjan perusmalli kirjoitettiin muotoon C 180, kun se vanhalla mallimerkintätavalla olisi ollut 180 C.
Kuva: Mercedes-Benz W 202. Mercedes-Benz.
Uusi nimeämisjärjestelmä otettiin vuonna 1994 käyttöön myös muihin henkilöautomalleihin. Samassa yhteydessä diesel- ja bensiiniruiskutusmoottoreiden lyhenteet D ja E poistettiin mallinimen perästä.
Neljä tyylisuuntaa
Mercedes-Benzin W202-mallin oli tarkoitus houkutella etenkin nuorta asiakaskuntaa, ja tässä tavoitteessa Mercedes myös onnistui.
C-sarjalaisen koko oli kasvanut joka suunnassa muutamalla sentillä ja pyöristynyt ulkomuoto oli saanut vaikutteita S-sarjasta (W140). Myös sisätiloissa oli tapahtunut merkittävää kasvua ja mallin vakiovarustelu oli 190-malliin verrattuna merkittävästi tasokkaampi.
Auton vakiovarusteisiin kuuluivat muun muassa keskuslukitus, lämmitettävät tuulilasinpesimen suuttimet, kuljettajan istuimen korkeuden ja kallistuksen säätö.
Eikä turvallisuudesta tingitty. Autossa oli vakiona kuljettajan turvatyyny, kiinteä sivutörmäyssuoja, turvavöiden kiristimet ja lukkiutumattomat jarrut.
C-sarja tarjosi erinomaisen hinta-laatusuhteen, sillä auton hinta pysyi laadukkaammasta ja monipuolisesta vakiovarustetasosta huolimatta lähes ennallaan. C-sarjallaan Daimler-Benz vakiinnutti asemansa kompaktien keskiluokan henkilöautojen markkinasegmentissä
C-sarjan esittelyn yhteydessä Daimler-Benz tarjosi ensimmäisen kerran myös neljä erilaista tyyli- ja varustetasoa: Classic, Esprit, Elegance ja Sport.
Malliston perusversio oli Classic, josta Esprit, Elegance ja Sport rakennettiin tyyliltään erilaisiksi. Esimerkiksi Esprit oli 25 mm perusmallia matalampi ja sen sisustus rakennettiin nuorille asiakkaille suunnatulla värikkäillä ja raikkailla vastakkaisväreillä rakennetulla toteutuksella.
Mercedes-Benz C 280 (W 202) 1996. Kuva: Mercedes-Benz.
Elegance-versiossa eron muihin huomasi jo päältä. Kylkien suojalistat oli sovitettu muun ulkovärin värisävyyn, kromiosia lisättiin ja valkoiset vilkkuvalot poikkesivat jo ulkonäkönsäkin osalta vakiomallista. Sisustuksessa laatua korostettiin jalopuusomisteilla.
Urheiluhenkisessä Sport-versiossa alustaa madallettiin Esprit-version tavoin 25 mm, autossa oli leveämmät renkaat sekä urheilulliset kevytmetallivanteet. Ulkoapäin mallin tunnisti valkoisista etuvilkuista ja auton väriseksi maalatuista sivulistoista. Ohjaamon etu ja takaistuimet antoivat hyvän sivuttaistuen. Ovien ja kojelaudan koristeeksi valittiin eloksoitua alumiinia.
Uudistuneet moottorit
C-sarjan mallisto koostui esittelynsä yhteydessä seitsemästä mallista, joista kolme oli diesel- ja neljä bensiinimoottorivaihtoehtoa. Pienintä dieselmoottoria lukuun ottamatta moottorit olivat neliventtiilikannella varustettuja.
Mallisarjan uutuusmoottori oli 1,8-litrainen 90 kW (122 hv) yksikkö, joka oli varustettu elektronisella polttoaineen P-Motronic -ruiskutusjärjestelmällä.
Muut moottorit olivat W124-mallisarjasta tuttuja. Moottorien vahvuutena olivat kohentunut suorituskyky ja vääntömomentti sekä parempi polttoainetalous. Jokaisessa dieselmoottorissa pakokaasujen kierrätys ja hapetuskatalysaattori kuului vakiovarustukseen.
Daimler-Benz esitteli myöhemmin saman vuoden syyskuussa Franfurtin autonäyttelyssä Saksassa C-sarjan tehokkaimman version C 36 AMG:n.
Sarjan huippumallin konehuoneessa oli 206 kW (280 hv) tehokas kuusisylinterinen neliventtiilikannella varustettu 3,6-litrainen moottori, joka kehitettiin 3,2-litraisesta moottorista.
Suosio jatkuu viidennessä sukupolvessa
Mercedes-Benzin C-sarjaa on valmistettu kaikkiaan viisi eri sukupolvea, joista viimeisin viidennen sukupolven W206-malli tuotiin markkinoille helmikuussa 2021.
Viidennen sukupolven C-sarjalaisen hieman yli 13 000 osasta noin puolet korvattiin uudistuksen yhteydessä uusilla. Esimerkkeinä mainittakoon, että elektroniikan komponenteista 80 prosenttia on uutta, voimansiirron komponenteista 70 prosenttia on suunniteltu uudelleen, ja sisustan osista uusia on 50 prosenttia.
Tänä päivänä C-sarjaa valmistetaan neljässä tehtaassa neljässä maanosassa. Saksan Bremenin päätehtaan lisäksi C-sarjaa valmistetaan Etelä-Afrikan East Londonissa, Yhdysvaltain Tuscaloosassa ja Kiinan Pekingissä.
C-sarja on kaikkien aikojen myydyin Mercedes-Benz-malli, sillä 190-mallit mukaan lukien C-sarjalaisia on myyty yli 10 miljoonaa autoa.
Autoklinikka laajentaa korjaamoketjuaan avaamalla uuden toimipisteen Lohjalle.
Autoklinikka Lohjan uusissa tiloissa hoituvat vahinkotarkastukset, pelti- ja kolarikorjaukset, pienten kolhujen PDR-korjaukset sekä tuulilasinkorjaukset ja -vaihdot.
Lisäksi Lohjan uudessa toimipisteessä on alan viimeisintä teknologiaa hyödyntävä maalaamo, jossa maali- ja energiahävikin määrä pysyy mahdollisimman pienenä.
– Ennen uuden toimipisteen avausta lähin Autoklinikka-korjaamo löytyi Kirkkonummelta. Lohjan täyden palvelun Autoklinikka onkin asiakkaiden kannalta tervetullut lisä paikalliseen palvelutarjontaan. Samalla toimipiste vahvistaa palveluverkostoamme Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudun lähistöllä, aluepäällikkö Janne Mouhu Autoklinikalta toteaa.
Uusi korjaamo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella ja lähellä Tynninharjun palvelukeskittymää. Henkilöstö koostuu sekä vanhoista Autoklinikka-ammattilaisista että uusista paikallisesti palkatuista osaajista.
Autoklinikka Lohja avautuu asiakkaille maanantaina 15. toukokuuta osoitteessa Kuormaajankatu 2 A. Korjaamo on auki arkisin klo 7:00–17:00.
SKAL ja Suomen Tieyhdistys muistuttavat hallitusneuvottelijoita siitä, että Suomen kilpailukyky rapistuu, jos tiestöön ei satsata. Hyväkuntoinen tiestö on myös toimiva päästövähennyskeino.
Joukko yrityksiä järjestöjä luovuttivat Tievetoomuksen hallitusohjelmaneuvottelijoille maanantaina 8.5.2023.
Yhteensä 1 072 yritystä ja järjestöä jakavat yhteisen huolen tiestön nykykunnosta ja siihen osoitetuista resursseista. Ne vaikuttavat kaikkiin autoa käyttäviin suomalaisiin.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa on ratkaistavana mittavia haasteita. Suomen julkinen talous tulee saada kestävälle pohjalle ja myös ilmastotoimia on tehtävä. SKAL ja Suomen Tieyhdistys korostavat, että neuvotteluissa ei tule unohtaa Suomen logistisesta kilpailukykyä. Elinvoimamme syrjäisenä maana on siitä riippuvainen.
– Peräti 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on sellaista, että maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta. Kun hallitusneuvotteluissa pohditaan keinoja talouden tasapainottamiseksi, on muistettava, että tiet pitävät Suomen teollisuuden, kaupan ja yritysten tuotteet liikenteessä, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.
Järjestöt vetoavat päättäjiin, jotta he tunnistavat tiestön merkityksen ja siihen tarvittavat panostukset investointina tulevaisuuteen, ei vain kulueränä. Tiestön kunnossapito tulee halvemmaksi kuin jälkijättöinen korjailu.
– Tiestön kunto huononee ennätysvauhtia ja Suomessa ei ole pystytty investoimaan riittävästi uusiin väyliin. Myös päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ja liikenteen vaihtoehtoiset energiamuodot edellyttävät meiltä nykyistä parempikuntoisia teitä. Panostukset tiestöön maksavat itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä, tekemättä jättäminen maksaa vielä enemmän sanoo, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
1072 allekirjoitusta kerännyt Tievetoomus luovutettiin hallitusneuvottelijoille
Suomen Tieyhdistys ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry käynnistivät helmikuussa Tievetoomuksen, jonka suosio ylitti kaikki odotukset. Sen on allekirjoittanut yhteensä 1072 yritystä ja järjestöä.
– Yhteiskunnassamme ei ole toimintoja, jotka eivät teitä käyttäisi tai niitä tarvitsisi. Vetoomuksen suosio osoittaa, että tiestön kunto koskettaa laajasti kaikkia teollisuuden eri aloja sekä yksittäisiä autoa käyttäviä suomalaisia, Kujala ja Takalammi sanovat.
Vetoomus luovutettiin 8.5. hallitusneuvotteluiden Rakennettu ympäristö -ryhmän puheenjohtajalle, kansanedustaja Heikki Autolle ja muille neuvotteluihin osallistuvien puolueiden edustajille.
Lohjan Talpelantiellä tapahtui sunnuntai-iltana henkilöauton ulosajo, jossa kuljettajan lisäksi oli auton kyydissä neljä alaikäistä nuorta. Kaikki autossa olleet olivat paikkakuntalaisia nuoria.
Poliisi on saanut tiedot, että yksi ulosajossa vakavasti loukkaantunut 17-vuotias tyttö on menehtynyt sairaalahoidossa tiistai-iltana. Tämän lisäksi yksi nuori on edelleen sairaalahoidossa, mutta hänellä ei poliisin tietojen mukaan ole välitöntä hengenvaaraa.
Menehtymiseen liittyvästä kuolemansyyntutkinnasta poliisi ei salassapidosta johtuen tiedota tarkemmin.
Poliisin esitutkinta jatkuu mm. teknisellä tutkinnalla, ja myöhemmin osallisten kuulemisella.
Ajoneuvon kuljettajana toiminutta 17-vuotiasta poikaa, joka ajoi poikkeusluvalla epäillään törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi vammatuottamuksesta, sekä kuolemantuottamuksesta. Hänen ei kuitenkaan epäillä olleen päihtynyt.
Aikaisemmassa tiedotteessa poliisi mainitsi, että tapahtumapaikalla olisi 30 km/h nopeusrajoitus, mutta tämä tieto on ollut virheellinen. Onnettomuustiellä nopeusrajoitus on 60 km/h. Ulosajon ja onnettomuuden syystä poliisilla ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Poliisin tiedotteen mukaan nelikymppinen mies oli Asikkalassa oikealle kaartavassa mutkassa menettänyt moottoripyörän hallinnan ajautuen kulkusuunnassa vasemmalle ulos tieltä törmäten kiveen.
Kuljettaja oli törmäyksen jälkeen lentänyt ohjaustangon yli maahan loukaten itseään.
Moottoripyörän kyydissä oli matkustaja ilman kypärää. Myös hän loukkaantui tilanteessa. Ensihoidon yksikkö tarkasti molemmat miehet tapahtumapaikalla.
Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin 0,58 mg/l. Miehellä ei ollut myöskään ajo-oikeutta.
Poliisi epäilee miehen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Maanantaina iltapäivällä Lahden Uudenmaankadulla sattui ketjukolari.
Poliisin mukaan kolaripaikalla nopeusrajoitus oli 30 km/h tietöiden vuoksi.
Parikymppinen mies ajoi henkilöautolla keskustan suuntaan, kun hän ajoi edellä pysähtyneen henkilöauton perään, joka osui törmäyksen voimasta tämän edessä olleen auton perään ja tämä osui vielä edessään olleen auto perään.
Partio kirjoitti parikymppiselle neljän auto ketjukolarin aiheuttaneelle miehelle sakkovaatimuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Kesäilta, pitkä suora tie, ei muuta liikennettä. Suotuisat olosuhteet voivat houkuttaa ottamaan autosta tehot irti, vaikka liikennesäännöt eivät sitä sallisi.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset yleisesti suhtautuvat autojen enimmäisnopeuksiin. Enemmistö vastaajista (72 %) ei ylipäätään näe mitään syytä sille, miksi autolla pitää voida ajaa esimerkiksi 170 km/h (pois lukien hälytysajoneuvot).
Sallivimmin suomalaiset suhtautuvat ylinopeuden ajamiseen hätätilanteessa. Kyselyn vastaajista puolet (48 %) on ainakin jokseenkin samaa mieltä sen väittämän kanssa, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, koska hätätilanteessa voi olla tarve ajaa kovaa.
Sallivissa olosuhteissa autojen suuret nopeudet hyväksyy joka kolmas (34 %), mutta vain kuljettajan omien rajojen testaamisen takia jo harvempi: viidennes vastaajista (22 %) on sitä mieltä, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, jotta kuljettaja voi joskus esimerkiksi suoralla tiellä tai suljetulla ajorajalla kokeilla omia rajojaan.
– On ymmärrettävää, että monia ihmetyttää, miksi autolla ylipäätään voi ajaa jopa 200 km/h, kun Suomessa suurin sallitus nopeus on moottoritielle 120 km/h kesäaikaan. Suomen automarkkina on kuitenkin pieni, ja autot valmistetaan laajemman alueen tarpeisiin. Esimerkiksi Saksan Autobahnilla ajetaan usein 150-200 km/h, ja hetkittäin jopa yli 200 km/h, eli autot on rakennettu kestämään tällaisia nopeuksia. Nopeuden rajoittaminen eri keinoin puhuttaa toki usein, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Kysely: puolet rajoittaisi enimmäisnopeuksia teknisesti
Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet (48 %) suomalaisista on valmis rajoittamaan autojen enimmäisnopeuksia teknisesti, jotta ihmiset eivät kaahailisi. Vastaajista 16 prosenttia on tästä täysin samaa mieltä ja runsaat 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. 44 prosentille muutos ei kävisi.
Alaviiri huomauttaa, että EU-tasolla on jo tehty tämän suuntainen päätös, sillä kesästä 2024 lähtien myytävissä uusissa henkilöautoissa tulee olla pakollisena varusteena älykäs nopeusavustin (ns. ISA-järjestelmä).
Kuva; Lähitapiola.
Se ei kuitenkaan tule tekemään tehtaalta valmistuvista autoista hitaampia, vaan viestii kuljettajalle, jos tämä ajaa ylinopeutta. Autonvalmistajat voivat toteuttaa järjestelmän esimerkiksi äänimerkillä, värinällä tai kaasupolkimen liikkeellä.
– Kuljettajaa avustavat järjestelmät, kuten kaistavahti, hätäjarrutustoiminto ja liiketutkat, ovat lisänneet liikenneturvallisuutta, ja niin tulee toivottavasti tekemään myös tämä nopeusavustin. Itse asiassa uusissa autoissa on jo nyt usein varusteena nopeusrajoitusten tunnistimia, joka ohjaavat esimerkiksi vakionopeudensäädintä. On kuitenkin hyvä huomata, että kuljettaja voi aina ohittaa tekniikan antamat signaalit tai kytkeä järjestelmät kokonaan pois päältä.
Poiskytkentä on myös turvallisuustekijä, koska teknologia ei voi aina havainnoida oikein ajoympäristöä, kuten lumisia liikennemerkkejä.
Varsinaisia nopeusrajoittimia on jo pitkään käytetty esimerkiksi raskaassa ammattiliikenteessä. Myös esimerkiksi mönkijöiden ja mopojen nopeutta tai tehoa on rajoitettu teknisillä ratkaisuilla. Alaviiri huomauttaa, että Suomen teillä on nyt noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä lähentelee 13:a vuotta: teknisten uudistusten yleistyminen vie aikaa.
– Vanhaan autokantaan ratkaisuksi jäisi käytännössä asentaa jälkikäteen nopeusrajoitin, mutta kuka maksaisi kustannukset? Tekniset lisäosat eivät myöskään aina ole toimintavarmoja. Kyllä vastuu auton turvallisesta käytöstä ja yleensäkin liikennesääntöjen noudattamisesta tulee vielä pitkään olemaan meillä kuljettajilla.
Turvallisuuden lisäksi energiankulutus ja auton kunto mielessä
Liikenteen nopeusrajoitukset ovat meille yhteiskunnassa yhteinen keino lisätä turvallisuutta ja suitsia vaarallisia nopeuksia. Alaviiri muistuttaa, että nopeusrajoitukset on asetettu teille harkiten ja miettien vaaranpaikkoja. Esimerkiksi hitaammin tulee ajaa sellaisissa paikoissa, joissa on suurempi törmäys- tai ulosajoriski – ja tietysti suojaamattomia kulkijoita tiellä.
– Ylinopeus on usein vaarallisinta taajamissa, joissa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Siksi taajamissa nopeusrajoitus on usein laskettu jopa 20–30 kilometriin tunnissa. Auton suuria enimmäisnopeuksia koskevat tekniset ratkaisut eivät näihin vaaratilanteisiin lähitulevaisuudessakaan puutu, vaan sopiva nopeus on aina katsottava paikallisten nopeusrajoitusten ja vallitsevien olosuhteidenkin mukaan.
Turvallisuuden lisäksi matalammalla ajonopeudella voi vaikuttaa auton energian kulutukseen ja jopa sen käytönaikaiseen kulumiseen.
– Fakta on, että polttoaineen ja ajosähkön kulutus kasvaa, kun nopeus kasvaa. Auton osat myös kuluvat vähän enemmän, mitä kovemmin ajetaan. Esimerkiksi kovassa vauhdissa tien kuopat tai muut vauriot voivat jäädä huomaamatta, ja silloin renkaat tai auto muuten rikkoutuvat helpommin. Suuremmissa nopeuksissa myös renkaat lämpenevät enemmän ja sen seurauksena kuluvat.
Ajonopeus liittyy turvallisuuteen – 5 nostoa nopeudesta
Kova vauhti lisää onnettomuusriskiä. Mitä suurempi nopeus, sitä vähemmän aikaa kuljettajalla on havainnoida liikennettä ja reagoida yllättävissä tilanteissa. Jarrutusmatkat pitenevät.
Vakavammat seuraukset. Jos onnettomuus sattuu, kovalla vauhdilla törmäysvoima on suurempi. Seuraukset niin ihmisille, lemmikeille kuin omaisuudelle ovat yleensä vakavammat.
Nopeus syö energiaa. Vauhdin lisääntyessä ilmanvastus kasvaa ja sitä myötä polttoaineen ja ajosähkön kulutus.
Kova käyttö kuluttaa autoa. Suuri nopeus ja riuska ajotyyli kuluttavat auton osia enemmän kuin rauhallinen ajotapa.
Ajansäästö on rajallista. Liikenneturvan mukaan 10 kilometrin matkalla säästyy vain noin puolitoista minuuttia, jos satasen sijaan ajaa 80 km/h. Usein reitin paremmalla suunnittelulla tai ruuhka-aikojen välttämisellä voi säästää enemmän aikaa.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 6.-16.1.2023 välisenä aikana 1043 suomalaista. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, Ahvenanmaalla asuvia lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
