Uusi neljännen sukupolven Škoda Superb esitellään tulevana syksynä, kun tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta ensimmäisestä, vuosina 1934‒1949 valmistetusta Superbista.

Sen jälkeen ehti kulua yli 50 vuotta nykyajan ensimmäisen Škoda Superb -sukupolven esittelyyn ja Škodan paluuseen keskikokoluokan autojen markkinoille.

Silloin alkanut menestystarina jatkui vuonna 2008, kun toisen sukupolven Škoda Superbin valmistus alkoi. Se oli saatavissa kahtena korimallina, ja siinä oli aikansa huipputason avustinjärjestelmät.

Vuonna 2015 esitelty kolmannen sukupolven Superb oli ensimmäinen Volkswagen-konsernin skaalautuvaan MQB-perustekniikkaan pohjautunut Superb. Sen mallisto laajentui vuonna 2019 ladattavalla Superb iV -hybridimallilla.

Historian ensimmäinen Škoda Superb vuosilta 1934‒1949

Historian ensimmäisen Superbin valmistus alkoi vuonna 1934, mutta jo ennen sitä Škoda oli valmistanut useita erilaisia suuren kokoluokan hienoja automalleja.

Superb oli silti monin tavoin innovatiivinen; autossa oli esimerkiksi uudenlainen 12 voltin sähköjärjestelmä ‒ vastaavanlaista järjestelmää autoissa käytetään nykyäänkin.

Saman ajan Škoda-automallien lailla Superbissa oli edistyksellinen runkorakenne. Perinteisen pitkittäisen tikapuurungon sijasta autossa oli kehittynyt keskusputkirunko, joka etu- ja takapäässään haarautui kahteen runkopalkkiin.

Tässä rakenteessa kardaaniakseli kulki suojassa keskusputken sisällä. Rakenne antoi myös riittävästi tilaa pyörien erillistuennalle, mikä takasi erinomaisen ajo- ja matkustusmukavuuden.

Superb oli myös Škodan ensimmäinen automalli, jossa oli kaikkiin pyöriin vaikuttaneet hydrauliset yksipiirijarrut. Ensimmäisen Superb-mallin tuotannon aikana myös uudet OHV-moottorit tulivat käyttöön myös Superbissa vuonna 1938.

Ja toisin kuin jotkin edeltäneet automallit, kuten Hispano-Suiza, Superb oli kokonaan Škodan suunnittelema.

Superbin kori, joka uudistettiin perusteellisesti vuonna 1939, koostui puiseen korikehikkoon kiinnitetyistä ulkopintojen metallilevyistä. Tämän perusrakenteen ansiosta Superbiin oli mahdollista rakentaa useita erilaisia korimalleja: Superbin 13 vuoden tuotantoajan aikana tehtiin esimerkiksi viittä henkilöautoversiota ja kolmea sotilasajoneuvoversiota.

Superbin moottoreiksi olivat tarjolla sivuventtiilimoottorit ja sylinterinkannen yläpuolisilla venttiileillä varustetut OHV-moottorit teholtaan 41‒71 kW (56–97 hv) ja iskutilavuudeltaan 2492‒3991 cm3.

Moottorit olivat kuusisylinterisiä, paitsi V8-moottori mallissa Superb 4000. Superb 4000 oli tuolloisen Superb-malliston tehokkain ja iskutilavuudeltaan suurin.

Yksi harvoista nykypäivään säilyneistä Superb 4000 -yksilöistä lukeutuu Mladá Boleslavissa sijaitsevan Škoda-museon arvokkaimpiin autoihin. Vuosina 1934‒1949 tehtiin kaikkiaan noin 900 siviilimallien Superbia ja noin 1600 sotilasajoneuvomallien Superbia.

Lippulaivamallin paluu 2001‒2008

Vuosi 2001 sisälsi Škodalle monta kohokohtaa: esimerkiksi Volkswagen-konserniin kuulumisen 10-vuotisjuhlan, Škoda Fabian sedan-mallin julkaisun ja Simply Clever -ratkaisujen innovatiivisen konseptin esittelyn.

Vuoden huippukohokohta oli kuitenkin Superbin paluu 50 vuoden tauon jälkeen. Se nosti Škodan imagoa ja laajensi mallistoa keskikokoluokkaan.

Geneven autonäyttelyssä syyskuussa 2001 esitelty nykyajan ensimmäisen sukupolven Superb pohjautui PL 45 -perustekniikkaan. Tätä perustekniikkaa venytettiin Škoda Superbissa 100 millimetrillä, minkä ansiosta auton sisätilat olivat erittäin väljät.

Tuolloinen moottorivalikoima oli kilpailukykyinen: ensimmäisen sukupolven Superbin sai bensiini- ja dieselmoottorisena, alkaen 1,8-litraisesta nelisylinterisestä 110 kW:n (150 hv) ahdetusta bensiinimoottorista päättyen tehokkaimpaan 2,8-litraiseen V6-moottoriin teholtaan 142 kW (193 hv).

Superbin myötä Škoda-automalliin sai ensimmäistä kertaa esimerkiksi kaksoisksenonajovalot, Tiptronic -automaattivaihteiston, Coming Home -saattovalot sekä elektronisesti ohjatun jarrutusavustimen. Etupyörien
monivarsituenta ja pitkittäin eteen asennettu moottori olivat tuolloin myös ainutlaatuisia Škoda-automallistossa. Ensimmäisen sukupolven Superb uudistui vuonna 2006, ja tämän faceliftin myötä takavalot saivat palaessaan C-kirjaimen muodon.

Kolmannen sukupolven Superb vuodesta 2015 ‒ uudistuksen myötä myös ladattavana hybridinä

Helmikuussa 2015 Prahassa esiteltiin kolmannen sukupolven Superb, ja muutama kuukausi myöhemmin myös sen Combi-farmarimalli. Volkswagen-konsernin skaalautuvan MQB-perustekniikan käyttöönoton myötä Superbeissa voitiin nyt toteuttaa uusin tekniikka.

Ensimmäistä kertaa tarjolle tulivat mukautuva alustan säätöjärjestelmä, kolmialueinen Climatronic-automaatti-ilmastointi sekä avustinjärjestelmät kuten liikenneruuhka-avustin ja hätätila-avustin. Superb-malleihin sai myös mukautuvan vakionopeuden säätimen, kaista-avustimen ja Travel Assist -ajoavustinkokonaisuuden.

Simply Clever -ratkaisujen lukumäärä kasvoi merkittävästi: nyt Škoda-automalliin sai esimerkiksi sähkötoimisen takaluukun yhteyteen kosketuksettoman avauksen, 230 voltin pistorasian takana matkustavien käyttöön sekä sateenvarjolokerot molempiin etuoviverhouksiin.

Vuonna 2019 toteutetun malliuudistuksen myötä kolmannen sukupolven Superb tarjosi lisää huipputason varusteita kuten Matrix LED -ajovalot, ennakoivan ja mukautuvan vakionopeuden säätimen, sekä avaimettoman keskuslukituksen ja käynnistyksen.

Samassa yhteydessä mallistoon tuli tärkeä uusi lisäys – ladattava Superb iV -hybridimalli, jonka moottorina on 1.4 TSI teholtaan 115 kW (156 hv). Yhdessä 13 kWh:n (10 kWh netto) litiumioniakun kanssa järjestelmän maksimiyhteistehoksi muodostuu 160 kW (218 hv).

Vuodesta 2001 lukien Škoda Auto on tähän mennessä valmistanut jo yli 1,55 miljoonaa Superbia, joista yli 780 000 kappaletta on kolmatta sukupolvea.

Katso tästä ensimmäiset siluettikuvat uusista Škoda Superb liftback- ja Combi-malleista sekä uudesta Kodiaqista

Päivän museoauto: Škodan ensimmäinen malli V8-moottorilla

Autotoday testasi: Skoda Superb Combi PHEV — yllätyksetön lippulaiva

Historian havinaa: Tänään on 85 vuotta Škoda Superbin syntymästä