Autoalan käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Sähköistymistä voitaisiin alkavalla hallituskaudella nopeuttaa huomattavasti määrätietoisin toimin.
EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä
Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet.
Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna. Sähköautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna kasvaneet nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset ovat nyt päätymässä toimitukseen.
Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat ovat pidentäneet merkittävästi ladattavien autojen toimitusaikoja.
Sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista. Säädös edellyttää, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita. Myös kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä koskeva asetus on parhaillaan EU-parlamentin käsiteltävänä.
Sähköistymisen jarruja ovat korkea hankintahinta, kotilatausmahdollisuuden puuttuminen ja matalat ensirekisteröinnit
Sähköautojen kysyntää rajoittavat erityisesti sähköautojen korkea hankintahinta sekä rajalliset kotilatausmahdollisuudet, sillä kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotonaan. Kerros- ja rivitaloissa latauspisteiden toteuttaminen on edennyt verrattain hitaasti ja sähköistyminen on edennyt ensisijaisesti pientalossa asuvien autojen autohankintoina.
Sähköistymisen merkittävin jarru on ensirekisteröintien vaatimattomaksi jäävä määrä. Talouden taantuma, korkeana jatkuva inflaatio ja yhä kasvava korkotaso ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia.
Autokannan kierto on hidastunut huomattavasti koronapandemian alusta lukien. Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän poikkeuksellisen matalalle vuosina 2023–2028. Ensirekisteröintien vähentyessä myös autokannasta poistuvien autojen määrä vähenee ja autokannan keski-ikä kasvaa.
Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Vuoteen 2025 mennessä osuuden on ennakoitu kasvavan hieman 42 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä lähes 70 prosenttiin.
Polttomoottoriautot ovat vielä pitkään valtavirtaa myös henkilö- ja pakettiautokannassa
Tällä hetkellä noin 94 prosenttia henkilöautoista on polttomoottoriautoja. Käyttövoimaennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka niiden myynti loppuisikin vuonna 2035. Vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa eli noin 40 prosenttia.
– Ladattavien autojen määrä ylittää polttomoottorikäyttöisten autojen määrän vasta vuonna 2037. Polttomoottoriautoille löytyy myös tulevaisuudessa kattava ja laadukas huolto- ja korjaamoverkosto ja niiden merkitys autokaupassa on vielä pitkään suuri, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 80 prosenttia on dieselkäyttöisiä vielä vuonna 2030
Kuorma-autokannassa sähkö yleistyy akkujen korkean hinnan, rajatun toimintamatkan ja hitaasti rakentuvan julkisen kuorma-autoille soveltuvan latausinfran takia henkilöautoja hitaammin. Suomessa tieliikenteen ajoneuvoyhdistelmät ovat huomattavasti raskaampia kuin muualla Euroopassa.
Raskaiden yhdistelmien sähköistäminen edellyttää autoilta suurempaa akkukapasiteettia. Myös erilaiset sähköiset akseliratkaisut ovat tulevaisuudessa vaihtoehto vähentää raskaimpien ajoneuvoyhdistelmien päästöjä.
Kuorma-autoliikenteessä biokaasu on kustannustaloudellinen vaihtoehto dieselkuorma-autolle, sillä biokaasulla kuorma-auton toimintamatka on lähes sama kuin dieselillä. Myös ensimmäisiä vetykuorma-autoja ennakoidaan rekisteröitävän jo lähivuosina, kun vedyn jakeluasemat saadaan käyttöön. Vety yleistyy kuorma-autoliikenteessä näkyvämmin vasta ensi vuosikymmenellä.
Nykyinen sähköistymisnopeus ei ole riittävä
Liikenteen päästöjen määrä on tavoitteena vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Nykykehityksellä tätä tavoitetta ei saavuteta. Perusennusteen rinnalle onkin laadittu skenaario, joka sisältää käyttövoimamurrosta nopeuttavia toimia. Nopeamman käyttövoimamurroksen skenaariossa ladattavien autojen määrä vuonna 2030 olisi noin 950 000, kun perusennusteessa jäädään noin 750 000 autoon.
– Tärkein sähköautojen määrää lisäävä toimenpide on nelivuotinen hankintakannuste. Mikäli valitsemme autokannan hitaamman sähköistymisen ja jakeluvelvoitteen alentamisen, ei päästötavoitteita saavuteta. Tällöin edessä on polttoaineiden jakeluvelvoitteen merkittävä korottaminen vuosikymmenen lopussa tai päästöoikeuksien osto muilta EU-mailta. Sähköautojen hankintakannusteet ovat siis myös polttomoottori-
autoilijan etu, kiteyttää toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Nopeamman käyttövoimamurroksen toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, hankintakannusteet sähköisille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille, sähköisten työsuhdeautojen veroetuuksien jatkaminen, sähkön lisääminen osaksi jakeluvelvoitetta, satunnaisten kierrätyspalkkioiden toteuttaminen sekä erilaiset lataus- ja jakeluinfratuet.
Toimenpidepaketti pitää sisällään myös kaasukuorma-autojen kysynnän edistämistoimia. Käyttövoimakannusteiden ja autokannan kierron nopeuttamisen skenaariossa ensirekisteröintien kasvaessa myös autokannasta poistuvien autojen määrä kasvaa.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
