Poliisin tiedotteen mukaan nelikymppinen mies oli Asikkalassa oikealle kaartavassa mutkassa menettänyt moottoripyörän hallinnan ajautuen kulkusuunnassa vasemmalle ulos tieltä törmäten kiveen.
Kuljettaja oli törmäyksen jälkeen lentänyt ohjaustangon yli maahan loukaten itseään.
Moottoripyörän kyydissä oli matkustaja ilman kypärää. Myös hän loukkaantui tilanteessa. Ensihoidon yksikkö tarkasti molemmat miehet tapahtumapaikalla.
Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin 0,58 mg/l. Miehellä ei ollut myöskään ajo-oikeutta.
Poliisi epäilee miehen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Maanantaina iltapäivällä Lahden Uudenmaankadulla sattui ketjukolari.
Poliisin mukaan kolaripaikalla nopeusrajoitus oli 30 km/h tietöiden vuoksi.
Parikymppinen mies ajoi henkilöautolla keskustan suuntaan, kun hän ajoi edellä pysähtyneen henkilöauton perään, joka osui törmäyksen voimasta tämän edessä olleen auton perään ja tämä osui vielä edessään olleen auto perään.
Partio kirjoitti parikymppiselle neljän auto ketjukolarin aiheuttaneelle miehelle sakkovaatimuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Kesäilta, pitkä suora tie, ei muuta liikennettä. Suotuisat olosuhteet voivat houkuttaa ottamaan autosta tehot irti, vaikka liikennesäännöt eivät sitä sallisi.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset yleisesti suhtautuvat autojen enimmäisnopeuksiin. Enemmistö vastaajista (72 %) ei ylipäätään näe mitään syytä sille, miksi autolla pitää voida ajaa esimerkiksi 170 km/h (pois lukien hälytysajoneuvot).
Sallivimmin suomalaiset suhtautuvat ylinopeuden ajamiseen hätätilanteessa. Kyselyn vastaajista puolet (48 %) on ainakin jokseenkin samaa mieltä sen väittämän kanssa, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, koska hätätilanteessa voi olla tarve ajaa kovaa.
Sallivissa olosuhteissa autojen suuret nopeudet hyväksyy joka kolmas (34 %), mutta vain kuljettajan omien rajojen testaamisen takia jo harvempi: viidennes vastaajista (22 %) on sitä mieltä, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, jotta kuljettaja voi joskus esimerkiksi suoralla tiellä tai suljetulla ajorajalla kokeilla omia rajojaan.
– On ymmärrettävää, että monia ihmetyttää, miksi autolla ylipäätään voi ajaa jopa 200 km/h, kun Suomessa suurin sallitus nopeus on moottoritielle 120 km/h kesäaikaan. Suomen automarkkina on kuitenkin pieni, ja autot valmistetaan laajemman alueen tarpeisiin. Esimerkiksi Saksan Autobahnilla ajetaan usein 150-200 km/h, ja hetkittäin jopa yli 200 km/h, eli autot on rakennettu kestämään tällaisia nopeuksia. Nopeuden rajoittaminen eri keinoin puhuttaa toki usein, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Kysely: puolet rajoittaisi enimmäisnopeuksia teknisesti
Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet (48 %) suomalaisista on valmis rajoittamaan autojen enimmäisnopeuksia teknisesti, jotta ihmiset eivät kaahailisi. Vastaajista 16 prosenttia on tästä täysin samaa mieltä ja runsaat 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. 44 prosentille muutos ei kävisi.
Alaviiri huomauttaa, että EU-tasolla on jo tehty tämän suuntainen päätös, sillä kesästä 2024 lähtien myytävissä uusissa henkilöautoissa tulee olla pakollisena varusteena älykäs nopeusavustin (ns. ISA-järjestelmä).
Kuva; Lähitapiola.
Se ei kuitenkaan tule tekemään tehtaalta valmistuvista autoista hitaampia, vaan viestii kuljettajalle, jos tämä ajaa ylinopeutta. Autonvalmistajat voivat toteuttaa järjestelmän esimerkiksi äänimerkillä, värinällä tai kaasupolkimen liikkeellä.
– Kuljettajaa avustavat järjestelmät, kuten kaistavahti, hätäjarrutustoiminto ja liiketutkat, ovat lisänneet liikenneturvallisuutta, ja niin tulee toivottavasti tekemään myös tämä nopeusavustin. Itse asiassa uusissa autoissa on jo nyt usein varusteena nopeusrajoitusten tunnistimia, joka ohjaavat esimerkiksi vakionopeudensäädintä. On kuitenkin hyvä huomata, että kuljettaja voi aina ohittaa tekniikan antamat signaalit tai kytkeä järjestelmät kokonaan pois päältä.
Poiskytkentä on myös turvallisuustekijä, koska teknologia ei voi aina havainnoida oikein ajoympäristöä, kuten lumisia liikennemerkkejä.
Varsinaisia nopeusrajoittimia on jo pitkään käytetty esimerkiksi raskaassa ammattiliikenteessä. Myös esimerkiksi mönkijöiden ja mopojen nopeutta tai tehoa on rajoitettu teknisillä ratkaisuilla. Alaviiri huomauttaa, että Suomen teillä on nyt noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä lähentelee 13:a vuotta: teknisten uudistusten yleistyminen vie aikaa.
– Vanhaan autokantaan ratkaisuksi jäisi käytännössä asentaa jälkikäteen nopeusrajoitin, mutta kuka maksaisi kustannukset? Tekniset lisäosat eivät myöskään aina ole toimintavarmoja. Kyllä vastuu auton turvallisesta käytöstä ja yleensäkin liikennesääntöjen noudattamisesta tulee vielä pitkään olemaan meillä kuljettajilla.
Turvallisuuden lisäksi energiankulutus ja auton kunto mielessä
Liikenteen nopeusrajoitukset ovat meille yhteiskunnassa yhteinen keino lisätä turvallisuutta ja suitsia vaarallisia nopeuksia. Alaviiri muistuttaa, että nopeusrajoitukset on asetettu teille harkiten ja miettien vaaranpaikkoja. Esimerkiksi hitaammin tulee ajaa sellaisissa paikoissa, joissa on suurempi törmäys- tai ulosajoriski – ja tietysti suojaamattomia kulkijoita tiellä.
– Ylinopeus on usein vaarallisinta taajamissa, joissa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Siksi taajamissa nopeusrajoitus on usein laskettu jopa 20–30 kilometriin tunnissa. Auton suuria enimmäisnopeuksia koskevat tekniset ratkaisut eivät näihin vaaratilanteisiin lähitulevaisuudessakaan puutu, vaan sopiva nopeus on aina katsottava paikallisten nopeusrajoitusten ja vallitsevien olosuhteidenkin mukaan.
Turvallisuuden lisäksi matalammalla ajonopeudella voi vaikuttaa auton energian kulutukseen ja jopa sen käytönaikaiseen kulumiseen.
– Fakta on, että polttoaineen ja ajosähkön kulutus kasvaa, kun nopeus kasvaa. Auton osat myös kuluvat vähän enemmän, mitä kovemmin ajetaan. Esimerkiksi kovassa vauhdissa tien kuopat tai muut vauriot voivat jäädä huomaamatta, ja silloin renkaat tai auto muuten rikkoutuvat helpommin. Suuremmissa nopeuksissa myös renkaat lämpenevät enemmän ja sen seurauksena kuluvat.
Ajonopeus liittyy turvallisuuteen – 5 nostoa nopeudesta
Kova vauhti lisää onnettomuusriskiä. Mitä suurempi nopeus, sitä vähemmän aikaa kuljettajalla on havainnoida liikennettä ja reagoida yllättävissä tilanteissa. Jarrutusmatkat pitenevät.
Vakavammat seuraukset. Jos onnettomuus sattuu, kovalla vauhdilla törmäysvoima on suurempi. Seuraukset niin ihmisille, lemmikeille kuin omaisuudelle ovat yleensä vakavammat.
Nopeus syö energiaa. Vauhdin lisääntyessä ilmanvastus kasvaa ja sitä myötä polttoaineen ja ajosähkön kulutus.
Kova käyttö kuluttaa autoa. Suuri nopeus ja riuska ajotyyli kuluttavat auton osia enemmän kuin rauhallinen ajotapa.
Ajansäästö on rajallista. Liikenneturvan mukaan 10 kilometrin matkalla säästyy vain noin puolitoista minuuttia, jos satasen sijaan ajaa 80 km/h. Usein reitin paremmalla suunnittelulla tai ruuhka-aikojen välttämisellä voi säästää enemmän aikaa.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 6.-16.1.2023 välisenä aikana 1043 suomalaista. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, Ahvenanmaalla asuvia lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Huumausaineita käyttänyt mieskuljettaja pakeni Kemin keskustassa poliisipartiota lauantaina 6.5.2023 noin kello 21 aikaan. Kuljettaja menetti autonsa hallinnan ja törmäsi Keskuspuistokadulla pysäköityihin autoihin.
Kuljettaja jatkoi pakenemistaan jalan, mutta poliisipartiot ottivat hänet kiinni lähistöltä. Mies vangittiin Lapin käräjäoikeuden päätöksellä tiistaina.
Päihtynyt mieskuljettaja oli ajo-oikeudeton ja aiheutti toiminnallaan vakavan vaaratilanteen, kun hän ajoi keskustan alueella vaarallista ylinopeutta.
Törmäyksen seurauksena hänen käyttämänsä ajoneuvo vaurioitui, eikä mies päässyt jatkamaan sillä matkaansa. Hän pyrki välttämään kiinnioton pakenemalla juosten paikalta, mutta poliisi otti hänet kiinni läheisestä ravintolasta.
Poliisi esitti miestä vangittavaksi tiistaina 9.5.2023, koska mies oli ehdonalaisessa vapaudessa ja jatkoi edelleen rikollista toimintaansa. Käräjäoikeus määräsi hänet vangittavaksi.
Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Poliisi pyytää Keskuspuistokadulla törmäyksen nähneitä henkilöitä ilmoittautumaan puhelinnumeroon 029 546 6156 tai sähköpostilla osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi
Ford on julkaissut uuden Ford Ranger -malliston hinnat Suomessa. Avolavamallien hinnat alkavat 44 509 eurosta. Alennetun veron pakettiautoksi muutoskatsastetun auton hinta on alkaen 45 486 euroa sisältäen muutostyön kustannukset. Hintoihin lisätään liikkeen toimituskulut.
Ranger-mallit Raptoria lukuun ottamatta valmistetaan Fordin Silvertonin tehtaalla Etelä-Afrikassa, ja ensimmäisiä täysin uusia Ranger-malleja odotetaan Suomeen alkukesästä.
Täysin uusi Ranger Wildtrak ensiesitellään Suomessa Jyväskylän Kuljetusmessuilla 25.-27.5.
Myyntimenestys Euroopassa ja Suomessa
Ranger on ollut menestys yhtiölle jo pitkään. Euroopassa se on hallinnut avolava-autojen markkinaa ollen mantereen myydyin pick-up jo vuodesta 2015 alkaen. Suomessakin Ranger on noussut tänä vuonna pick-up-segmentin kärkeen. *
Menestystä on osaltaan siivittänyt N2G-kevytkuorma-autojen kysyntä.
Kaikkien aikojen laajin Ranger-mallisto
Täysin uudessa Ranger-mallistossa on runsaasti vaihtoehtoja eri käyttötarkoituksiin:
kestävät työjuhdat Ranger XL ja XLT
off-road-käyttöön optimoidut Ranger Tremor (uusi), Wildtrak, WildtrakX (uusi) ja Raptor
ylelliset Ranger Limited ja uusi premium-malli Ranger Platinum V6 diesel
Rangerin voimanlähteenä on suorituskykyinen 2.0 Ford EcoBlue-dieselmoottori, josta on saatavana 170 hv ja 205 hv tehoversiot joko manuaali- tai automaattivaihteistolla. Platinum-mallissa on 240 hv 3.0 Ford EcoBlue-dieselmoottori.
Lastattu täyteen uusia ja parannettuja ominaisuuksia
Täysin uusi Ranger nostaa jo ennestään erinomaisen avolavamallin uudelle tasolle muun muassa seuraavilla uudistuksilla:
uudistettu alusta ja kori
uudet moottorit (vääntöä jopa 600 Nm)
kaksi erilaista nelivetoa
kolme erilaista vaihteistoa
uusia teknologioita vakiovarusteena XL-mallista alkaen ja entistä kattavampi vakiovarustelu
uusi mittaristo ja keskikonsoli
entistä parempi yhdistettävyys – SYNC 4 ja FordPass Connect -modeemi
EuroNCAP viisi tähteä
uudistetut sisätilat ja verhoilut
täysin uudet mallit: Platinum, Tremor ja Wildtrak X
Tremor ja Wildtrak X -malleissa vakiona Bilstein OffRoad -jousitus korotetulla maavaralla ja Trail Turn Assist -toiminnolla.
Volvo XC60 on nyt saatavana uutena Black Edition -erikoisversiona, todetaan Volvon tiedotteessa.
XC60 Black Edition on ulkopuolelta viimeistelty Onyx Black -metallivärillä ja siinä on lukuisia muita mustia yksityiskohtia, jotka antavat autolle yksilöllisen ilmeen.
Kuva: Volvo Cars.
Volvon logot etusäleikössä ja takaluukussa sekä malli- ja moottorimerkinnät ovat kaikki mustia.
Urheilulliset ja täysin mustat kaksoispuolaiset 21 tuumaiset alumiinivanteet viimeistelevät kokonaisuuden. Täysin musta ulkoasu antaa XC60 Black Editionille lisää urheilullisuutta ja massasta erottuvaa tyyliä.
Kuva: Volvo Cars.
Väriteema jatkuu myös sisätiloissa: musta kattoverhoilu yhdistyy nappanahka-kangas -urheiluistuimiin, joissa on sähkösäädöt, muistitoiminto, sähköisesti säädettävät reisituet sekä sähköisesti neljässä suunnassa säädettävä ristiselän tuki. Sisustuksen Metal Mesh koristus ja Orreforsin kristallinen vaihteenvalitsimen nuppi tarjoavat harmonista kontrastia.
Laaja varustelu, tehokas voimansiirto
Volvo XC60 Black Edition on saatavilla Plus ja Ultimate varustetasoisena. Autossa on avaimeton ajo -järjestelmä ja sähkötoiminen takaluukku. Etu- ja takapysäköintitutkat ja peruutuskamera tekevät auton käsittelystä ahtaissa paikoissa vaivatonta.
Huippuvarusteltu Volvo XC60 Black Edition Ultimate sisältää muun muassa Pilot Assist -toiminnon mukautuvalla vakionopeudensäätimellä, hätäpysäytysavustimen, kuollutta kulmaa tarkkailevan järjestelmän, joka varoittaa takaa nopeasti lähestyvistä ajoneuvoista ja puuttuu tarvittaessa ohjaukseen, sekä risteävän liikenteen varoittimen (peruuttaessa). Led-ajovalot dynaamisilla kaarrevaloilla ja älykkäällä kaukovaloautomatiikalla varmistavat parhaan mahdollisen näkyvyyden. Kokonaisuuden täydentävät panoraamalasikatto ja monet muut varusteet.
Kuva: Volvo Cars.
18,8 kWh:n korkeajänniteakun avulla sähköistetty Volvo XC60 -lataushybridi tarjoaa jopa 78 kilometriä ajoa pelkällä sähköllä, tämä riittää useimpiin päivittäisiin matkoihin.
Uusi sisäinen AC-laturi nostaa enimmäislataustehoa merkittävästi 3,5 kW:sta jopa 6,4 kW:iin kodin latauspistettä käytettäessä. Arvioitu latausaika tyhjästä täyteen pienenee näin 4,5 tunnista 2,5 tuntiin.
Kuva: Volvo Cars.
Kattavilla Plus tai Ultimate-varustetasoilla ja 335 kW:n (455 hv) T8 AWD -lataushybridivoimansiirrolla varustettu Volvo XC60 Black Edition on nyt tilattavissa ja sen alkaen hinta on 72 768 €.
Hätäkeskukseen ilmoitettiin henkilöauton ulosajosta Lohjan Saukkolantiellä maanantai-iltana kello 19.20 aikaan.
Lohjan keskustan suunnasta tullut henkilöauto oli ajautunut ulos tieltä kulkusuunnassaan vasemmalle pellolle ja sieltä edelleen ojaan Saukkolantie 550 kohdalla. Tapahtumakohdassa on 60 km/h nopeusrajoitus.
Henkilöautossa kyydissä ollut matkustaja loukkaantui tilanteessa vakavasti, ja hänet kuljetettiin sairaalahoitoon.
Poliisin suorittaman tapahtumapaikkatutkinnan perusteella on todennäköistä, että kuljettaja on ajanut merkittävää ylinopeutta, mutta hänen ei epäillä olleen päihtynyt.
Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä vammatuottamuksena.
Rakastetun edesmenneen koomikon Jope Ruonansuun suunnittelema formula-auto on myynnissä Torin Autot-palvelussa. Auto on vuodelta 2009, kaksipaikkainen ja uniikki koko maailmassa. Ruonansuu nimesi luomuksensa Jormulaksi.
Jormulaa myy Torissa sen omistaja Miikka Koivisto, hämeenlinnalaisen Koiviston Autotalo Oy:n perustaja.
Hän näki Jormulan ensimmäisen kerran vuonna 2012 television kautta, kun Ruonansuu vieraili Teknavi-ohjelmassa. Koivisto on omistanut auton vuoden 2020 syksystä saakka. Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020, ja Jormula tuli nykyiselle omistajalleen kuoleman jälkeen Ruonansuun yrityksen huutokaupasta.
– Ruonansuu keräsi ja rakasti autoja. Hän suunnitteli itse formula-auton, joka oli yksi hänen autokokoelmansa erikoisuuksista. Jope oli automies henkeen ja vereen. Hän kuvaili julkisuudessakin, että autossa piti olla Elvis-meininkiä, Koivisto kertoo.
Ruonansuun Jormulalle kirjaamat tekniset tiedot:
Vuosimalli: 2009
Malli: Formula Vee
Moottori: 1,6 l
Teho: 110 hv
0-100 km/h: helevetin noppee
Huippunopeus: n. 170 km/h (legendan mukaan)
Kulutus: ei tietoa
Kuplavolkkariformula
Auton pohja on kuplavolkkarista ja sen lasikuitukori on Jopen piirtämä ja suunnittelema.
Jormula on rakennettu rata-autoksi ja sillä voisi periaatteessa ajaa Formulan Vee -luokassa, jossa kaikki kilpa-autot on rakennettu kuplavolkkarin runkoon. Ruonansuu ei ajanut autolla kilpaa vaan esitteli sitä hyväntekeväisyystapahtumissa.
Auto oli Koiviston tallissa pitkään pressun alla, mutta se on toimintakuntoinen. Koivisto on sillä ajellut, mutta huippunopeutta hän ei osaa kertoa. Autosta puuttuu nopeusmittari kokonaan.
Tavalliseen Formula Vee -autoon nähden siinä on erikoisuutena pelkääjän paikka kuskin takana. Sillä voi viedä kaverin ajelulle. Tällä hetkellä Jormula on esillä autokaupan tiloissa Heinolassa.
– Ostotarjouksia on tullut, mutta tosiostaja vielä puuttuu. Autolle on vähän vaikeaa antaa täsmällistä hinta-arviota sen erikoislaatuisuuden takia, Koivisto sanoo.
Torin myynti-ilmoitukseen on merkitty hinnaksi 24 930 euroa.
