Koti Blogi Sivu 651

Škoda Kodiaqin ja Superbin rankat ääriolosuhdetestit suoritettu

Kuva: Skoda.

Uuden sukupolven Škoda Superb ja Kodiaq ovat läpäisseet intensiivisen kansainvälisen testiohjelman. Kahden vuoden aikana autoilla ajettiin yli miljoona kilometriä.

Näillä testeillä ja lukuisilla kestävyyttä ja materiaalivalintoja koettelevilla koepenkki- ja laboratoriotesteillä Škoda simuloi autojen 40 vuoden käyttöä.

– Autoillamme ajettiin reilusti yli miljoona kilometriä kaupunkiliikenteessä, maanteillä ja moottoriteillä muutaman kuukauden kuluessa – matka, johon keskivertoasiakas tarvitsee 40 vuotta, toteaa tiedotteessa Teknisestä tuotekehityksestä vastaava Škoda Auton hallituksen jäsen Johannes Neft.

– Ennen sarjatuotannon aloittamista tutkimme ja testaamme noin 7 000 erilaista osaa ja komponenttia. Armoton testiohjelmamme antaa meille tarkan käsityksen kunkin osan kestävyydestä ja laadusta. Näiden äärimmäisten testien avulla saamme ratkaisevaa tietoa esimerkiksi lämpötilojen vaikutuksesta ja jopa maalien ja viimeistelymateriaalien kestävyydestä, lisää Škoda Auton laadunvarmistuksesta vastaava johtaja Florian Weymar.

Kuva: Skoda.

Uuden mallisukupolven autojen kaikkien komponenttien syvälliset testit

Uuden mallisarjan ensimmäiset virtuaaliset testit aloitettiin noin neljä vuotta ja todellisten olosuhteiden testiajot kaksi vuotta ennen mallisarjan esittelyä. Testeissä paneudutaan tutkimaan auton laatu ja kestävyys kokonaisuutena – alustasta koriin, voimalinjasta sähköjärjestelmään – ja varmistetaan kaiken luotettava toiminta rankimmissakin olosuhteissa.

Lisäksi auton monet yksittäiset komponentit ja järjestelmät, kuten uusi DCC Pro ja uudet huipputason Matrix LED -ajovalot, testataan myös erikoiskoepenkeissä ja laboratoriossa.

Äärimmäisyyksien kohtaaminen: arktinen kylmyys ja aavikon kuumuus

Ensiesittelyn lähestyessä uuden sukupolven Superb ja Kodiaq testattiin äärimmäisissä sääolosuhteissa. Näissä testiajoissa autot joutuivat pohjoisen napapiirin jäätävään jopa ‒30 asteen kylmyyteen ja Espanjassa, Afrikassa ja Arizonan autiomaassa lähes +50 asteen lämpötilaa hipovaan helteeseen.

Testien analysoinnit paljastivat myös yksityiskohtia esimerkiksi uuden lataushybridivoimalinjan lämpökäyttäytymisestä.

Kuva: Skoda.

Testien painopisteinä myös perävaunun vetäminen ja korkeajänniteakun lataaminen

Itävallan tunnetulla Grossglockner-alppitiellä Superb ja Kodiaq osoittivat kykynsä perävaunun vetoautoina. Vuoristotietesteissä, joissa ne kohtasivat 13 prosentin nousuja, saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi jarrujen tehosta ja lämmönhallinnasta.

Koska kummastakin uutuusmallista tulee tarjolle myös jopa 100 kilometrin sähkötoimintamatkaan (WLTP) yltävä ladattava hybridi, Škoda tutki myös erilaisia latausvaihtoehtoja ja latausinfrastruktuureja.

Kun intensiivinen testiohjelma on nyt saatu päätökseen, kummatkin uudet mallit ovat valmiit kansainväliseen ensiesittelyynsä.

Katso tästä uusien Kodiaq- ja Superb-mallien sisätilojen kohokohtia

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Poliisi kaipaa havaintoja Kouvolassa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta

Kuva: Autotoday.

Poliisi pyytää havaintoja 18.9.2023 Kouvolassa Tehontien ja Sydänmaantien risteyksessä tapahtuneesta henkilöauton ja polkupyörän välisestä onnettomuudesta.

Polkupyöräilijä jäi maanantaina 18.9.2023 noin kello 07.15 toistaiseksi tuntemattoman henkilöauton töytäisemäksi suojatiellä Kouvolassa. Pyöräilijä oli ajamassa kevyenliikenteen väylää Tehontietä pitkin kohti Kuutostietä.

Törmäys henkilöauton kanssa tapahtui Tehontien ja Sydänmaantien risteyksessä, kun pyöräilijä oli ylittämässä Sydänmaantietä suojatietä käyttäen. Pyöräilijä selvisi tapahtumasta ilman vakavia vammoja.

Pyöräilijään törmännyt henkilöauto oli pysähtynyt paikalle, mutta jatkanut sitten matkaansa. Henkilöauto oli valkoinen farmariauto, jonka kuljettajana oli nainen.

Poliisi pyytää henkilöauton kuljettajaa, tapahtuman silminnäkijöitä tai muuta tapahtuneesta tietäviä ottamaan yhteyttä poliisiin.

Tapauksiin liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 050 447 9574.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Piia Karjalainen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari.

Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.

– Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.

– Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen, Karjalainen sanoo.

Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.

– Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua, Karjalainen sanoo.

Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.

Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.

– Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä, Karjalainen muistuttaa.

Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla.

Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.

– Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa, Karjalainen sanoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mikä ihmeen kylätie, ja miten sillä kuljetaan?

Kuva: ELY-keskus.

Billnäsin 2,4 kilometriä pitkä kylätie valmistui elo-syyskuussa 2023. Sen suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Traficomin kanssa.

Billnäsin kylätiellä moottoriajoneuvot ajavat keskikaistalla ja jalankulkija käyttää jompaa kumpaa piennarta sekä pyöräilijä oikeanpuoleista piennarta.

Kylätietä varten Vasarasepäntie ja Billnäsin puistotie saivat uuden päällysteen. Nopeusrajoitus kylätiellä vaihtelee 40 km/h ja 30 km/h välillä.

Kylätiellä on keskellä yksi normaalin levyinen ajokaista ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä ajetaan moottoriajoneuvoilla tien keskellä ja pyöräliikenne sekä jalankulkijat käyttävät tien piennarta.

Kohtaamistilanteessa autot väistävät pientareelle huomioiden kuitenkin jalankulku ja pyöräliikenteen.

Moottoriliikenteelle varattu kaksisuuntainen ajokaista on 3 metriä leveä ja ensisijaisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille varatut pientareet ovat noin 1,5 metriä leveitä.

Billnäsin kylätien opasteet ohjaavat tiellä kulkemista.

Kuva: ELY-keskus.

Näin liikut kylätiellä

  1. Ajolinjat: Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Jalankulkija käyttää jompaa kumpaa piennarta ja pyöräilijä oikeanpuoleista piennarta.
  2. Kohtaaminen: Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään piennarta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.
  3. Väistäminen: Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskemmälle tietä. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.
  4. Lopuksi: Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä pientareelle vain, jos pientare on vapaa. Jos pientareella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.

Hollannissa kehitetty kylätiekonsepti tarjoaa mahdollisuuden parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja tarjoaa turvallisemmat olosuhteet pyöräilijöille ja jalankulkijoille ilman erillisen pyörätien rakentamista.

Kylätie sopii erityisesti paikkoihin, joissa autoliikenne ei ole erityisen vilkasta ja erillisen pyörätien tai jalkakäytävän rakentaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Kylätie tarjoaa mahdollisuuden vähentää autojen nopeuksia ja lisätä liikenneturvallisuutta.

Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi, eikä niitä ole vielä toteutettu paljon. Kyläteitä on Billnäsiä ennen tehty mm. Salossa (Mathildedal), Hattulassa, Pyhtäällä ja Espoon ja Vantaan rajalla, ja näitä ratkaisuja seurataan pitkällä aikavälillä. Samalla jatketaan normaaleja liikenneturvallisuustoimenpiteitä, kuten nopeusrajoitusten ja hidasteiden käyttöä tarvittaessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kanta-Hämeen autosuunnistussarja päätökseen

Lopen Hannu Hämäläinen ja Kangasalan Jari Kulmala voittivat AS-sarjan ylimmän luokan. Kuva: Pekka Virtanen.

60-luvulta alkaen yhtäjaksoisesti pyörineessä Kanta-Hämeen autosuunnistussarjassa ajettiin touko–elokuussa kahdeksan hyvätasoista harjoitusajoa. Sarjaan osallistui noin 130 eri kilpailijaa, ja sarjassa tehtiin yhteensä yli 240 parisuoritusta. Kunkin kilpailijan loppupisteisiin laskettiin hänen viisi parasta suoritustaan.

Aloittelijoiden E-luokan kärkeen ajoivat naiskarttureiden luotsaamat parit. Luokan voitti neljä kisaa voittanut RiiUA:n pari Timo HämäläinenJonna Armento. Yhden voiton ajaneiden Jari ja Heidi Jolkkosen jälkeen E:ssä sijoittuivat kolmanneksi Arto ja Riikka Karppinen.

C-luokan voitti Forssan Aimo GustafssonHannu Halme. Tuusulalais-hyvinkääläinen pari Mauno JussilaJuha Ojanen oli muutaman pisteen parempi kuin saman pistemäärän keränneet Porvoon Petri ViljalaJari Leinonen ja RiiUA:n Jorma Laakso – Sauli Veikkola.

B-luokassa RiiUA:n Mika ja Eemi Salo oli ylivoimainen voittaja, ja Eemi kirjasi nimiinsä viiden voiton tuomat maksimipisteet. Voitoitta jääneistä pareista AAU:n Miikka MäenpääTommi Muilu oli B:n kakkonen ja vantaalaispari Janne HaaparantaJussi Pasanen kolmas.

Ylimmän MA-luokan voitti loppilais-kangasalalainen pari Hannu HämäläinenJari Kulmala.

Sarjan kahdeksan järjestäjäseuran kesken käydyn seurakilpailun voitti Ahveniston Autourheilijat.

Katso tästä muita autosuunnistusjuttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Tässä on Atoy-ketjujen palkitut yrittäjät

Kuva: Atoy.

Atoy ketjukonseptien yrittäjien kanssa juhlittiin lauantaina 16.09.2023 Ketjupäiviä. Ketjupäivillä palkittiin diplomein vuoden aikana menestyneitä ketjuyrittäjiä.

Ketjukonsepteihin kuuluvat Osaset-varaosaliikkeet, Autofit- sekä Dieselfit-autokorjaamot. Konsepteihin kuuluu 180 yrittäjää eripuolilta Suomea. Ketjupäivillä palkitaan vuosittain yksi yritys kustakin konseptista.

Vuoden 2023 Autofit-yrittäjä on Jari Valtaala Tmi (Ritola)

Valitsijaraati totesi seuraavaa. Osaavaa ja laadukasta korjaamista vuodesta toiseen. Yrittäjä Jari Valtaala on ollut pitkäinen yhteistyökumppani Atoylle.

Vuoden 2023 Osaset-varaosaliike on Aution Auto Oy (Ylivieska)

Aution Auto:n kanssa yhteistyö on alkanut jo 70-luvulla. He ovat myös yhdessä Atoyn kanssa kehittäneet aktiivisesti ketjua ja muun muassa sen Autofit eHuolto konseptia.

Vuoden 2023 Dieselfit-yrittäjä on Kuopion Auto-Diesel Oy (Kuopio)

Kehittänyt aktiivisesti toimintaa ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Atoylle.

Suomessa Atoy Automotive Finland Oy toimii Autofit, Osaset ja Dieselfit-ketjujen autovaraosien maahantuojana ja paikalliset Atoy-Osaset tukkumyyjät huoltokorjaamojen alueellisina varaosatukkureina.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pysäköintisovellus paljastaa: Suomalaisten autoilun määrä muualla Euroopassa räjähti tänä kesänä

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Mennyt kesä näytti, kuinka paljon koronaeristys vähensi suomalaisten matkailua. Sen todentaa muun muassa automatkailun lisääntyminen. Automatkailun määrän vaihtelu näkyy pysäköintisovelluksen EasyParkin käytössä.

– Suomalaiset pysäköivät ulkomailla nyt kesä–elokuussa 452 prosenttia useammin kuin ensimmäisen koronavuoden 2020 kesällä. Niin iso se muutos oli – rajoille noussut henkinen seinä, EasyParkin pysäköintiasiantuntija Hanna Korpela kertoo.

Koronakriisin aikana ihmiset luopuivat matkailusta sekä valtiollisten rajoitusten että sairastumisriskien takia. Eniten se näkyy tilastoissa lomasesonkina eli kesä–elokuun aikana. Matkustamisen ja automatkailun elpyminen alkoi jo viime vuonna.

– Ulkomailla tehtyjen pysäköintien määrät ampaisivat viime vuoden kesällä nousuun. Kasvua oli vuoteen 2021 verrattuna 314 prosenttia. Kasvuun liittynee kulkutautitilanteen helpottamisen lisäksi automatkailun suosion kasvaminen – joka taas on yksi koronakriisin synnyttämistä trendeistä, Korpela sanoo.

Eniten kasvaa Saksan suosio

Ulkomaista suomalaisten automatkailusuosikit olivat tänä kesänä perinteikkäät Ruotsi ja Norja. Pohjoismaista Tanskassa tehtiin 5. eniten pysäköintejä. Eniten suosiotaan suomalaisten automatkailussa kasvattaa kuitenkin tällä hetkellä Saksa.

– Saksa on ulkomaista 4. yleisin suomalaisten autoilukohde. Kun automatkailu kasvoi yhteensä tänä kesänä 452 prosenttia verrattuna vuoden 2020 kesään, suomalaisten autoilu Saksassa yleistyi 614 prosenttia, Korpela toteaa.

Suomalaisturistit autoilivat kesällä 2023 ulkomaista eniten

  1. Ruotsi
  2. Norja
  3. Italia
  4. Saksa
  5. Tanska

500 prosenttia enemmän ulkomaalaisten autoilua

Koronakriisin romahduttanut vaikutus myös Suomeen kohdistuvan turismin määrään näkyy nyt vertailuluvuissa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tänne suuntautuvan automatkailun aallonpohja koettiin vuoden 2020 kesä–elokuussa.

– Suomessa pysäköintejä maksaneiden ulkomaalaisten määrä oli tänä kesänä 500 prosenttia suurempi kuin kesällä 2020. Koronaa edeltävään aikaankin verrattuna tänä kesänä ulkomaalaisia autoili Suomessa 196 prosenttia enemmän, Korpela kommentoi.

Ulkomaalaisista Suomessa liikkuvat kesän lomasesongin aikana eniten autoilla ruotsalaiset, norjalaiset, saksalaiset, tanskalaiset ja sveitsiläiset.

Eniten muunmaalaisia autoilijoita Suomessa kesällä 2023

  1. Ruotsi
  2. Norja
  3. Saksa
  4. Tanska
  5. Sveitsi

EasyPark-sovelluksella voi pysäköidä 19 euroopan maassa ja Australiassa. EasyPark Group toimii lisäksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.

Ymmärtääkseen asiakkaidensa käyttäytymistä ja tarpeita, EasyPark analysoi säännöllisesti pysäköintidataa ympäri maailmaa. Koottu data on yleistettyä ja anonymisoitua ja se perustuu EasyParkin yksityis- ja yritysasiakastietoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Uusi Opel-myyjä Ahvenanmaalle

Opel Astra Sports Tourer ja Opel Astra 5-ovinen. Kuva: Opel.

Bifa Ab ja Bassadone Automotive Nordiciin kuuluva Auto-Bon Oy tiivistävät yhteistyötään, jonka myötä Bifa aloittaa 1.11. myös Opelin jälleenmyyjänä sekä valtuutettuna huoltoliikkeenä Ahvenanmaalla.

Bifalla on entuudestaan edustuksessaan Auto-Boniin kuuluva Citroën.

Bifan toimipisteet Maarianhaminassa ovat osoitteissa Vikingagränd 7 ja Uppgårdsvägen 12.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Onneksi poliisi sai pysäytettyä tämän reilussa humalassa olleen kuljettajan

Kuva: CvB.

Poliisipartio pysäytti kello 22.20 Joensuussa Kuutostien ja Ilomantsintien liittymässä henkilöautoilijan, joka ajoi valtatien liittymässä kiellettyyn ajosuuntaan.

Kuljettaja pysähtyi vasta, kun poliisiauto ajettiin auton eteen ja estettiin auton pääsy nelikaistaiselle valtatielle, jolloin autoilija olisi päätynyt vastavirtaan.

Kuljettajalle tehty puhalluskoe osoitti 3,3 promillea.

Häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Näille kuudelle paikalle tulee uudet Nesteen suurteholatausasemat!

Kuva: Neste.

Neste avaa Suomessa sijaitsevilla asemillaan kuusi uutta sähköautojen Neste MY Uusiutuva Lataus -suurteholatauspalvelupistettä vuoden 2023 loppuun mennessä. Samaan aikaan Nesteen Baltian asemaverkostossa avautuvat ensimmäiset Neste MY Uusiutuva Lataus -asemat.

Nesteen tavoitteena on rakentaa pääteiden varsilla sähköautoilijoita kattavasti palveleva suurteholatausverkosto, johon kuuluu vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä noin 15 asemaa Suomessa ja Baltiassa. Julkinen sähköautojen suurteholatauspalvelu on osa Nesteen päästöjä vähentävien ratkaisujen valikoimaa.

Loppuvuoden 2023 aikana Suomessa avattavat Nesteen julkisen sähkölatausverkoston suurteholatauspisteet sijaitsevat:

  • Neste Heinola-Vierumäen Matkakeitaalla
  • Neste Hollola-Hopeakallio Matkakeitaalla
  • Neste Salo-Kivihovi -liikenneasemalla
  • Neste Pihtipudas-Niemenharju -liikenneasemalla
  • Neste Lapinjärvi-Pukaro -liikenneasemalla
  • Neste Paltamo-Kontiomäki -liikenneasemalla (avataan 20.9.2023)

Nesteen Baltiassa sijaitsevista suurteholatauspisteistä ensimmäinen on avattu Virossa, Tallinnassa Kadakan asemalla heinäkuussa 2023. Neste avaa Latvian ja Liettuan asemillaan ensimmäiset suurteholatauspisteet vuoden 2023 loppuun mennessä.

– Maantieteellisesti kattavalla ja tehokkaalla Neste MY Uusiutuva Lataus -palvelulla edesautamme liikenteen sähköistymistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä”, sanoo Nesteen Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön strategiajohtaja Pekka Vikström.

– Vuoden 2023 aikana ja sen jälkeen avautuvilla Neste MY Uusiutuva Lataus -suurteholatausasemilla asiakkaitamme palvelevat entistä suurempitehoiset, laajan jänniteskaalan laturit. Kokonaistehoa asemalla on tyypillisesti 600 kW ja latauspistokkeita kerrallaan kuudelle sähköautolle. Nämä laturit mahdollistavat sähköauton latauksen jopa yli 300 kW teholla, mikäli auto vain pystyy ottamaan näin tehokasta latausta vastaan.

Nesteen tavoitteena on avata eri puolilla Suomessa sijaitsevien Neste-asemien yhteyteen noin 30 ja Baltiassa 12 suurteholatausasemaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Ensimmäiset julkiset, yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden tarpeeseen vastaavat Neste MY Uusiutuva Lataus -suurteholatauspisteet avattiin Suomessa Neste Hankasalmi Jari-Pekka -liikenneasemalla sekä Neste Oulunbaari Maikkulan liikenneasemalla vuoden vaihteessa 2022–2023.

Suomessa Neste MY Uusiutuva Lataus -pisteessä asioinnin voi maksaa helposti kortilla, Neste-äpillä, Neste-kortilla tai esimerkiksi Apple Pay -sovelluksella. Nesteen Baltian sähkölatauspisteissä maksaminen onnistuu kätevästi Neste-äpillä ja pian myös korttimaksulla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //