Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotiedoilla tarkoitetaan lautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tarkemmat tiedot onnettomuuksien kulusta ja taustoista saadaan koottua valmistuneista onnettomuustutkinnoista loppuvuodesta.
− Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet kaksi vuotta peräkkäin. Tästä huolimatta olemme vielä kaukana nollavisiosta eli siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vammautua vakavasti liikenteessä. Työtä on jatkettava kansallisen liikenneturvallisuusstrategiamme mukaisesti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien väheneminen johtuu ensisijaisesti moottoriajoneuvojen välisten yhteenajojen vähenemisestä. Yhteenajoja tapahtui viime vuonna reilu viidennes (22 %) vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Yhteenajojen vähentyessä yleisimmäksi onnettomuustyypiksi moottoriliikenteessä nousivat tieltä suistumiset.
Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat vuonna 2023 kaikkiaan neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä kaksi oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja kaksi jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuonna 2022 raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat viisi kuolinonnettomuutta, joista kolme oli moottoriliikenteen onnettomuuksia ja kaksi jalankulku- tai pyöräilyonnettomuuksia.
− Raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksien kannalta tarkasteltuna kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet historiallisen hyviä. Parina viime vuonna raskaiden ajoneuvojen kuljettajat ovat aiheuttaneet viitisen onnettomuutta, kun edeltävinä vuosina onnettomuuksia aiheutui vielä yli kymmenen vuodessa, OTIn erityisasiantuntija Salla Salenius toteaa.
Suurimman osan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista aiheuttavat henkilöautojen kuljettajat. Vuonna 2023 henkilöautojen kuljettajat aiheuttivat 112 onnettomuutta. Onnettomuuksista 101 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 11 jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät vähentyneet
Vuonna 2023 tieliikenteessä tapahtui 20 kuolemaan johtanutta jalankulkuonnettomuutta ja 23 pyöräilyonnettomuutta. Pyöräilyonnettomuuksiin sisältyy yksi onnettomuus, jossa menehtyi kevyellä sähköajoneuvolla kulkenut henkilö. Jalankulkijoita menehtyi kaksi ja pyöräilijöitä neljä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Menehtyneissä jalankulkijoissa ja pyöräilijöissä korostuivat ikääntyneet, yli 64-vuotiaat tienkäyttäjät.
Kylmä keli syö sähköauton toimintamatkaa ja pidentää latausaikoja, mikä voi lisätä latausruuhkien riskiä hiihtolomaliikenteessä. Sääennusteiden seuraaminen, joustava reittisuunnitelma, akun esilämmitys ja muiden lataajien huomioiminen pitävät huolen siitä, että rinteisiin ja laduille pääsee sujuvasti sähköautolla.
Hyvin suunniteltu on todella puoliksi tehty, kun lähtee sähköautolla hiihtolomaliikenteeseen. Ennen rattiin istumista kannattaa tarkkailla erityisesti yhtä asiaa: sääennustetta.
– Sähköauton toimintamatka lyhenee kylmällä säällä 30–50 prosenttia. Esimerkiksi 500 kilometrin säde voi kutistua kovalla pakkasella alle 300 kilometriin. Jos luvassa on kylmää keliä, latauspysähdykset kannattaa suunnitella tavallista tiheämmin, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Kuluvan viikon perjantai ja lauantai ovat todennäköisesti vilkkaita liikennepäiviä, kun lomalle lähdetään pääkaupunkiseudulta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Viime vuonna hiihtolomaviikkojen ruuhkahuippujen aikaan julkisten latauspisteiden latausmäärät jopa moninkertaistuivat lomaviikkoja edeltävistä lukemista, selviää sähköisten ajoneuvojen latauspaikkaratkaisutoimittaja Plugitin datasta.
Plugitin omassa verkostossa on noin 1 600 julkista laturia, ja yhteensä yhtiö operoi noin 13 000 latauspistettä.
– Kun latauspisteiden kysyntä kasvaa, latauspaikkaa saattaa joutua etsimään tai odottamaan. Säällä on jälleen suuri merkitys, sillä kovalla pakkasella joidenkin autojen latausaika voi jopa kaksinkertaistua. Kun tekee ennakkovalmistelut huolella ja varaa aikatauluihin riittävästi joustoa, matkanteko onnistuu tästä huolimatta sujuvasti, Alaviiri sanoo.
– Osassa sähköautoja on käytettävissä akun esilämmitys latausta varten, mikä voi nopeuttaa lataustapahtumaa oleellisesti. Akun keston voi maksimoida talviajossa laskemalla auton sisälämpötilaa sen verran kuin on mahdollista ilman, että ikkunat huurustuvat.
– Akun latausteho laskee merkittävästi akun täyttyessä. Esimerkiksi Plugitin sovelluksesta pystyy taukoa pitäessään seuraamaan, milloin latausteho alkaa hiipua, sanoo Plugitin myyntijohtaja Topi Aaltonen.
– Kun latausteho alkaa laskea sen takia, että auto rajoittaa lataustehoa, varsinkin pikalatureilla rupeaa olemaan aika siirtyä eteenpäin. Etenkin ruuhka-aikoina julkisilla latureilla on kohteliasta ladata sen verran kuin määränpäähän tarvitsee ja jatkaa sitten matkaa.
Ennen hiihtolomaliikenteeseen lähtöä kannattaakin varmistaa, että kaikki lataukseen tarvittavat sovellukset on käytössä ja päivitetty.
– Jos mukana on apukuljettaja, hänenkin kannattaa ladata samat sovellukset, jotta hän pystyy auttamaan reittisuunnittelussa. Tiedossa on myös aina hyvä olla varasuunnitelma eli seuraavaksi lähin latauspiste, jos suunnitellulla latausasemalla on kova ruuhka tai latureita poissa käytöstä, LähiTapiolan Alaviiri sanoo.
Huolellinen ennakointi
Alaviiri korostaa, että kylmä sää edellyttää autoilijoita tavallista huolellisempaa ennakointia käyttövoimasta riippumatta. Alkuvuoden paukkupakkasten aikaan matkan keskeytymiseen liittyvät yhteydenotot LähiTapiolaan kasvoivat selvästi.
Aaltosen mukaan Suomessa monet operaattorit ovat investoineet sähköautojen latauspisteisiin etupainotteisesti, ja julkinen latausverkosto on erinomaisella tasolla. Harvaan asutuilla alueilla latauspisteitä on toki luonnollisesti vähemmän, sillä käyttäjiäkin on vähemmän. Reittisuunnittelua kummempaa kikkailua ei sielläkään tarvita, Aaltonen sanoo.
– Hiihtolomailijan kannattaa tarkastaa etukäteen oman reittinsä latauspisteiden katvealueet. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen niin, että katvealueelle varaa riittävästi latausta.
Viisi vinkkiä sujuvaan hiihtolomaliikenteeseen sähköautolla:
Suunnittele matkareitti ja latauspisteet etukäteen. Seuraa sääennustetta ja varaudu tiheämpiin latauspysähdyksiin, jos luvassa on kylmää keliä.
Lataa akku täyteen ennen lähtöä. Jos mahdollista, esilämmitä auto.
Pyri lähtemään matkaan ruuhkahuippujen ulkopuolella. Varaa matkantekoon aikaa siltä varalta, että joudut esimerkiksi odottamaan latauspisteellä tai viilaamaan reittisuunnitelmaa. Suunnitellun latauspisteen ruuhkatilanteen voi tarkastaa etukäteen latausoperaattorin sovelluksesta.
Jos sinulla on kannettava latauskaapeli tai tason 1 laturi, ota se mukaan. Se voi olla kätevä yllättävissä tilanteissa tai jos latausaseman käyttömahdollisuudet ovat rajalliset.
Ota mukaan lämmintä vaatetta ja muut vähimmäistarpeet siltä varalta, että jotain yllättävää tapahtuu ja joudut odottamaan ulkona.
Torstaina käynnistyvä Ruotsin MM-ralli on Lauri Joonalle neljäs MM-ralli läntisessä naapurimaassa. Ensimmäisessä Ruotsin rallissa kolmossija suli rengasrikkoon kilpailun viimeisellä erikoiskokeella ja seuraavalla kerralla Joona ajoi maaliin WRC3-luokan voittajana.
Viime vuonna Joona siirtyi urallaan askeleen ylöspäin ja Ruotsin MM-ralli oli sastamalalaiselle ensimmäinen kilpailu WRC2-luokassa. Maltillinen ajo toi lopulta kahdeksannen sijan kokeneiden kilpakumppanien joukossa.
Nyt tilanne on toinen. Viimevuotisen Ruotsin WRC2-debyytin jälkeen Lauri Joona on hakenut kansainvälistä kokemusta ja kilometrejä niin MM- kuin EM-tasoltakin.
Tänä vuonna kaikki oppi viedään käytäntöön ja Ruotsista alkaa Joonan ensimmäinen täysi kausi rallin MM-sarjan toiseksi korkeimmassa luokassa. Joona ja Ruotsissa ensimmäistä MM-ralliaan kartturoiva Janni Hussi kilpailevat Toni Gardemeisterin luotsaaman TGS Motorsport-tiimin Skoda Fabia RS Rally2 -autolla.
– Tunturiralli oli hyvä ja opettavainen kisa juuri Ruotsia silmällä pitäen. Vauhti oli hyvin kohdallaan ja saatiin viimeisteltyä niin auto kuin kuljettaja meidän MM-kauden avauskisaan, toteaa Joona.
Uumajan seudulla ajettava Ruotsin ralli on MM-sarjan toinen osakilpailu. Kilpailussa ajetaan 18 erikoiskoetta, joilla on yhteismittaa hieman päälle 300 kilometriä. Reitti on varsin suurelta osin sama kuin viime vuonna, mutta on mukaan saatu myös jotain uutta.
– Aika lailla samanlaista reittiä on kuin parina aiempana vuonna. Lauantaina ajettava Sarsjöliden on yksi suosikkini. Tosi hieno tiestö ja ajetaan isoa kovaa. Se on yleensä hyväkuntoinen, ja saa laskea sen, mitä vehkeet kulkee. Perjantain Brattby on taas puolestaan aina ollut haastava meikäläiselle. Siihen on nyt yritetty löytää kehityskohtia, jotta oltaisi siellä kilpailukykyisempiä, kertoo Joona.
Kauden avaukseen kaksikko lähtee luottavaisin mielin ja maltillisin tavoittein.
– Oppikilometrit on ajettu, nyt haetaan mahdollisimman hyvää sijoitusta ja mahdollisimman isoa pistesaalista. Pitää kuitenkin olla realistinen, koska WRC2-luokassa on paljon nopeita ja kokeneita kuskeja.
Liikenne 12 -suunnitelman päivitystä tehtäessä väylien rahoitustasoa on nostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että sen kehittämisessä. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus.
Maantiekuljetukset ovat tärkein osa Suomen kuljetusjärjestelmää. Maanteiden tavaraliikenne on keskeisin tavaravirtojen kuljetusmuoto. Noin 90 prosenttia tavaratonneistamme kulkee tietä pitkin, ja kuljetussuoritteenakin 75 prosenttia per tonnikilometri. Viime vuosina tieliikenteen rooli on kasvanut entisestään.
– On hyvä, että hallitus on aloittanut heti kautensa alussa liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyön. Tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan ja sen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, sanoo SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.
SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.
– Voimassa olevassa suunnitelmassa rahoituksen painopiste on rataverkossa. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta on perusteltua, että painotus siirretään vahvemmin tiestölle. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä, Välikangas sanoo.
Välikangas kuitenkin korostaa, että vaikka arvioitu rahoitus on ollut suunnitelman alkuvuosille alhaisempi kuin myöhemmille vuosille, on siitä jääty julkisen talouden suunnitelmissa.
– On tärkeää, että rahoituksesta pidetään kiinni talousarviota suunniteltaessa ja toteuttaessa.
Mikäli Suomen teiden rapistuminen voidaan estää ja kehittää, rahoitusta on korotettava seuraavasti:
300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Talvihoito huomioitava osana Liikenne 12 –suunnitelmaa
SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan yrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta. 641 vastanneen yrittäjän näkemys oli selvä: peräti 54 prosenttia on sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.
– Talvihoidon on näyttävä entistä vahvemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Ongelmat talvihoidossa aiheuttavat onnettomuuksia. Tilanne vaikuttaa myös muun muassa kauppaan ja kuljetusketjuihin, sanoo Välikangas.
Välikankaan mukaan talvihoidon rahoitusta on nostettava, jotta myös hoitoluokkien korotuksia voidaan tehdä tien merkitystä vastaavalle tasolle.
– Rahoituksen osalta on varmistettava, että se kohdistuu oikein hankintaketjussa, ja lisärahalla saadaan todella tavoiteltuja vaikutuksia pääurakoitsija-aliurakoitsija –ketjussa, Välikangas sanoo.
Helsingin poliisi pyytää tietoja mustan Volvo XC60 -henkilöauton liikkeistä ja toiminnasta tiistaina 9. tammikuuta 2024.
Havaintoja toivotaan erityisesti noin kello 17.00–18.30 ajalta. Poliisin tietojen mukaan henkilöauto ajoi jalkakäytävällä Töölönkadulla ja Dagmarinkadulla.
Vihjeet pyydetään numeroon 029 547 1271 tai laheisvakivaltarikokset.helsinki@poliisi.fi.
Kristian Temonen ja Mikko Heikkilä. Kuva: Hannu Rainamo.
Tuoreet Arctic Lapland Rallyn voittajat Mikko Heikkilä sekä kartanlukija Kristian Temonen lähtevät haastamaan rallin MM-sarjan WRC2-luokan huippuja tulevana viikonloppuna Ruotsin MM-rallissa.
Toyotan uudelle GR Yaris Rally2 -autolle ensimmäisen voiton tuonut autokunta hakee Uumajan ympäristössä ajettavasta perinteikkäästä talvirallista positiivista alkua kansainväliselle kaudelleen. TGS Motorsportin kalustolla kilpailevalle Heikkilälle Ruotsin MM-ralli on ensimmäinen laatuaan.
-Onhan se hienoa ajaa ensimmäistä kertaa Ruotsin MM-rallissa. Erityiskiitos TGS:lle sekä yhteistyökumppaneilleni tämän reissun mahdollistamisesta, alun perin ei suunniteltu Tunturia ja Ruotsia kalenteriin ollenkaan. On mukavaa päästä avaamaan kansainvälinen rallikautemme näinkin lähellä kotimaata, Heikkilä luonnehti ensimmäisen nuotituspäivän jälkeen.
Kilpailuviikkoa edeltävänä sunnuntaina Tunturin voittaja-autoa testanneen Heikkilän valmistautuminen jäi toivottua lyhyemmäksi. Kuitenkin Tunturista saadut runsaat kilometrit pitävät nurmijärveläisen iskussa ennen MM-sarjan toista osakilpailua.
-Toivoimme saavamme korjattua Tunturissa vaivanneita säätöjä omaan käteeni sopivammaksi, mutta valitettavasti testit jäivät meistä riippumattomista syistä todella lyhyiksi. Toivottavasti se ei vaikuta liiaksi ajoomme. Samalla taktiikalla lähdetään Ruotsiin kuin muihinkin kilpailuihin, eli mahdollisimman kovaa hulluttelematta. Taso on täällä luonnollisesti korkea, joten alusta asti pitää ajaa kovaa, Heikkilä taustoittaa.
Uumajan alueelle kaksi vuotta sitten siirtyneen kilpailun reitti on Heikkilän mieleen, vaikka luonnollisesti eroavaisuuksia Rovaniemen pikataipaleisiin verrattuna löytyy. Lisäksi merkittävänä eroavaisuutena kahden viikon takaiseen Arctic Lapland Rallyyn ovat WRC:n sääntöjen määräämät renkaat, joiden ominaisuudet eroavat niin kotimaan kuin EM-sarjankin sallimista renkaista.
-Ruotsin erikoiskokeet vaikuttavat oikein mukavilta. Luonteeltaan ne ovat vähän saman tyyppisiä kuin Tunturissa, ehkä vähän selkeämpiä mutta eivät yhtään vähemmän teknisiä.
-Ero kotimaan ja MM:n renkaissa on aika suuri. SM-sarjassa saa käyttää niin sanottuja pitkiä, jopa 9 millimetriä pitkiä piikkejä sekä voitokkaaksi todettuja Michelinin renkaita. MM-sarjassa rengastoimittajia on vain yksi, ja täällä ajetaan seitsemän millin nastoilla. Erityisesti irtolumella on eroja pidon puolesta. Toki renkaat ovat täällä samat kaikille, joten kyseessä on enimmäkseen tottumiskysymys, Heikkilä kertoo.
Ruotsin MM-rallin aikataulu (Suomen aikaa)
Torstai 15.2. – 5,16 km
10.01 Shakedown – Håkmark 5,45 km
20.05 EK1 – Umeå Sprint 1 5,16 km
Perjantai 16.2. – 107,90 km
09.58 EK2 – #42 Brattby 1 10,76 km
10.52 EK3 – Norrby 1 12,80 km
11.55 EK4 – Floda 1 28,25 km
15.36 EK5 – #42 Brattby 2 10,76 km
16.30 EK6 – Norrby 2 12,80 km
17.33 EK7 – Floda 2 28,25 km
20.05 EK8 – Umeå Sprint 2 5,16 km
Lauantai 17.2. – 125,96 km
08.45 EK9 – Vännäs 1 15,80 km
09.35 EK10 – Sarsjöliden 1 14,23 km
11.08 EK11 – Bygdsiljum 1 28,30 km
15.15 EK12 – Vännäs 2 15,80 km
16.05 EK13 – Sarsjöliden 2 14,23 km
17.38 EK14 – Bygdsiljum 2 28,30 km
20.05 EK15 – Umeå 1 10,08 km
Sunnuntai 18.2. – 61,08 km
08.27 EK16 – Västervik 1 25,50 km
11.03 EK17 – Västervik 2 25,50 km
13.15 EK18 – Umeå 2 Power Stage 10,08 km
Huittisissa valtatie 12:n ja Ratatien risteyksen kohdalla tapahtui keskiviikkona hieman kello 18 jälkeen liikenneonnettomuus, jossa menehtyi paikkakuntalainen iäkäs mies.
Valtatiellä 12 Tampereen suuntaan menossa ollut täysperävaunuyhdistelmä törmäsi tilanteessa samaan suuntaan menossa olleeseen traktorin ja peräkärryn yhdistelmän perään. Traktorinkuljettaja kuoli onnettomuudessa.
Poliisi tutkii asiaa kuolemantuottamuksena ja kahtena liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Rikosnimikkeet saattavat muuttua esitutkinnan edistyessä.
Lounais-Suomen poliisi pyytää onnettomuuden mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan poliisille. Silminnäkijähavaintoja voi lähettää poliisille joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä numeroon 050 411 7655.
Poliisi jatkaa asian esitutkintaa tarkemman tapahtumien kulun selvittämiseksi muun muassa kuulusteluin.
Mercedes-Benzin turvallisuuskeskus Sinderlfingenissä suorittaa joka vuosi 900 törmäys- ja 1700 kelkkatestiä. Testeissä käytetään 120 törmäystestinukkea 21 eri versiona – vastasyntyneitä, eri ikäisiä lapsia, nais- ja miesmatkustajia sekä painavia miesmatkustajia kuvaaviin nukkeihin saakka. Nukkien avulla kehitetään uusia turvateknologioita ja parannetaan jo olemassa olevia järjestelmiä.
Naismatkustajia kuvaavien testinukkien väitetään usein olevan aliedustettuja ajoneuvoturvallisuuden parantamisessa. Näin ei kuitenkaan ole: Mercedes-Benz on käyttänyt joka 20 vuotta testeissään nukkea, joka vastaa lähes täydellisesti keskimääräisen naiskuljettajan ja -matkustajan kokoa ja painoa.
Nukke on noin 150 senttiä pitkä, painaa 49 kiloa ja sisältää lukuisia sensoreita ja noin 150 mittauspistettä. Tilastojen mukaan vain 5 prosenttia (amerikkalaisista) naisista on mallinukkea kevyempiä ja lyhyempiä.
Nukke vastaa myös rakenteellisesti naisen elimistöä rintoineen ja lantioluineen. Tämän Hybrid III -nuken lisäksi käytössä on toinenkin malli SID-II, joka on kehitetty erityisesti sivutörmäystesteihin. Molempia nukkeja vaaditaan Yhdysvalloissa suoritettavissa törmäystesteissä, mutta Euroopassa nuken käyttö sivutörmäystestissä ei vielä ole pakollista.
Hanna Paul johtaa Mercedes-Benzillä törmäystestinukkien käyttöä ajoneuvoturvallisuuden kehittämisessä. Hän vastaa seuraavassa kuuteen väitteeseen naismatkustajista ja heidän turvallisuudestaan ajoneuvoissa:
Väite 1: Autot eivät suojaa naisia yhtä hyvin kuin miehiä
Hanna Paul: Tämä ei ole totta. Onnettomuusanalyysien perusteella vakavissa tai kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ei ole havaittu merkittäviä eroja sukupuolien välillä. Lievemmissä tapauksissa eroja löytyy. Naiset ovat yksittäistapauksissa alttiimpia esimerkiksi jalkojen loukkaantumiselle sekä kaulan alueen whiplash-vammoille, miehet puolestaan pään ja rintakehän vammoille.
Omien tutkimustemme perusteella naisten ja miesten välisiä riskieroja ei ole havaittu Mercedes-Benzin valmistamissa autoissa. Tämä osoittaa, että automme toimivat tehokkaasti tosielämän onnettomuuksissa.
Väite 2: Tilastot osoittavat, että naisten suojataso on huonompi
Hanna Paul: Jälleen vahva ei. Tällaiset tilastotiedot ovat peräisin 1980-luvulta. Sen jälkeen ajoneuvoturvallisuus on parantunut reippaasti. Jopa pienten autojen turvakori on entistä lujempi, ja uudet turvajärjestelmät ovat käytössä kaikissa autokokoluokissa. Esimerkiksi turvavöiden esikiristimien voima mukautuu matkustajien kokoon ja kehon muotoon.
Yksi tilastotieto kuitenkin pitää paikkansa, nimittäin se, että naiset ajavat usein hieman vanhemmilla ja pienemmillä autoilla. USA:n liikenneturvallisuusviranomaisen NHTSA:n mukaan naisten ja miesten kuolleisuuserot onnettomuuksissa ovat merkittävästi pienemmät niissä autoissa, jotka on rakennettu vuoden 2000 jälkeen.
Väite 3: Törmäystesteissä käytetään valtaosin miesmatkustajia jäljitteleviä nukkeja
Hanna Paul: Ei Mercedes-Benzillä. Olemme käyttäneet naisnukkeja yli 20 vuotta etu- ja sivutörmäystesteissä. Testinukkien koko ja paino on määritetty tosielämän kolaridatan perusteella, ja niiden rakenne vastaa naisen anatomiaa. Törmäysvoimien vaikutus vammariskiin määritellään molemmille sukupuolille erikseen.
Naisnukeille vammariskin raja-arvot ovat pienemmät kuin miesnukeille. Hybrid III -nuken anatomia vastaa naisen ruumiinrakennetta, mutta vammautumisriskin suhteen se edustaa yleisesti kaikkia pienikokoisia ihmisiä, niin naisia kuin miehiäkin. Toisin sanoen vammautumisriski on inhimillinen, ei sukupuolittunut ominaisuus.
NHTSA tutkii parhaillaan, missä määrin sukupuoli vaikuttaa vammariskiin kolareissa. Ensimmäiset julkaistut tulokset vahvistavat omat havaintomme siitä, että sukupuoli ei ole tässä se ratkaisevin tekijä.
Väite 4: Törmäystestinukeissa ei riittävästi huomioida erityyppisiä matkustajia
Hanna Paul: Viime vuosina on otettu käyttöön runsaasti uudentyyppisiä testinukkeja. Mercedes-Benzillä on niitä yli 120 eri kokoista ja painoista – alkaen 3,5-kiloisesta vauvasta lapsiin, teini-ikäisiin ja erilaisiin aikuisnukkeihin sekä eri tarkoituksiin kuten etu-, taka- ja sivutörmäystesteihin.
Testinukkien ominaisuuksia säädellään tarkasti, jotta tulosten maailmanlaajuinen vertailu on mahdollista. Jopa testeissä käytetty vaatetus on säädelty. Nukketeknologiassa on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos, sillä kehittyneempi THOR-testinukke on korvaamassa vuonna 1986 esitellyn Hybrid III -malliston. THOR-nuket vastaavat entistä tarkemmin ihmiskehoa ja tarjoavat enemmän mittausvaihtoehtoja.
Väite 5: Raskaana olevan naisen suojataso autossa on heikko
Hanna Paul: ADACin (Saksan Autoliitto) tuore vertailututkimus osoittaa, että normaalit turvavyöt suojaavat kolarissa hyvin sekä raskaana olevaa naista että syntymätöntä lasta. ADACin onnettomuustutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten riski ei ole suurempi kuin muiden kuljettajien, kunhan auton oma kolmipistevyö on normaalisti käytössä.
Väite 6: Fyysiset törmäystestit korvataan pian tietokonesimulaatioilla
Hanna Paul: Emme näe, että näin tapahtuisi. On totta, että kinematiikan ja auton muodonmuutosten laskennallinen mallintaminen voi merkittävästi rajoittaa fyysisten testien määrää ja nopeuttaa tuotekehitystä. On kuitenkin monia syitä, miksi testaamisesta ei voida kokonaan luopua. Törmäystestit ovat välttämättömiä simulaatioiden todentamiseksi, sillä ne perustuvat aina oletuksiin. Testit ovat myös pakollisia lakien ja luokitusvaatimusten täyttämiseksi.
Matkustajasimulaatiot laskevat ainoastaan sen, kuinka testinukke käyttäytyy ajoneuvossa. Mercedes-Benz käyttää myös niin sanottuja HBM-malleja (human body models), joissa otetaan huomioon koko ihmisen anatomia – luut, lihakset ja elimet.
Näillä testeillä voidaan nukkeja paremmin arvioida ne spesifit vammat, joille tietty elin tai kehon osa kolarissa altistuu. Käytämme HBM-malleja muun muassa innovatiivisen Pre-Safe Impulse Side -turvallisuusjärjestelmämme toiminnan ja tehon arvioimiseen.
