Koti Blogi Sivu 371

Dacian uutuus nousee luokkaa ylemmäksi

Kuva: Dacia.

Renault Groupin esitellessä uuden Renaulution-strategiansa kerrottiin, että Dacia lähtee valloittamaan C-segmenttiä entistä vahvemmin. Päätös oli luonteva, sillä Dacia on noussut B-segmentissä markkinajohtajaksi. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Dacia Sandero on Euroopan eniten rekisteröity automalli ja Duster kokoluokkansa suosituin katumaasturi.

Nyt Dacia lähtee valloittamaan C-segmenttiä Bigsterillä, täysin uudella katumaasturilla, joka on uskollinen Dacian arvoille. Bigster on tehty kuin mittatilaustyönä kasvaville markkinoille. Se on vastaus tässä luokassa katumaasturia pohtiville, jotka haluavat ostaa uuden auton mukavuudesta, ominaisuuksista ja tiloista tinkimättä.

Lupaus lunastetaan

Tammikuussa 2021 paljastettiin Bigster Concept osana Renaulution-strategiaa kuvaten Dacian kunnianhimoa siirtyä uusiin korkeuksiin, konkreettisemmin tarjoamaan pykälää isompaa katumaasturia. Bigster Concept antoi lupauksen, joka herätti valtavasti odotuksia. Nyt täysin uusi Bigster täyttää nuo odotukset.

Bigsterin muotoilu on tarkoituksenmukainen, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaita heidän työssään, vapaa-aikanaan ja perheen kanssa liikkuessa. Suuret mitat hälvenevät geometrisissä muodoissa, ja kaikessa on pyritty suuriin, käytännöllisiin tiloihin.

Mitoiltaan Bigster on huomattavan kookas omassa luokassaan. Akseliväli on 2,7 metriä ja korilla on mittaa 4,57 metriä, mikä on peräti 23 senttiä Dusteria enemmän. Leveyttä Bigsterillä on 1,81 metriä ja korkeutta 1,71 metriä.

Kuva: Dacia.

Edessä ja takana pohjapanssarit ovat värjättyä massaa, joka tekee niistä paremmin kolhuja kestäviä. Suojaus korin ympärillä, kyljissä, pyöräaukoissa ja puskurien alaosissa on Starkle-materiaalia. Se on ympäristön kannalta hyvä materiaali, sillä se on valmistettu osittain kierrätysmuovista, eikä sitä tarvitse käsitellä tai maalata.

Kohtuullisen suurelle katumaasturille ovat omiaan suuret pyörät, joissa on aina joko 17- tai 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, minkä lisäksi Journey-varustetasoon saa lisävarusteena 19-tuumaiset. Ensimmäistä kertaa Dacian historiassa auton voi saada myös mustalla katolla, eli kaksivärisenä. Uutta on myös Bigsteriin suunniteltu sininen metalliväri Indigo sininen, joka sopii erinomaisesti katumaasturiin tuoden siihen tyylikkyyttä.

Matkustamossa korostuvat suuret tilat

Bigsterin perusrakenteena on CMF-B, joka on Dacian strategian ydin. Sen muunneltavuus on tehnyt mahdolliseksi luoda todella suuret sisä- ja tavaratilat. Kaikessa suunnittelussa ovat olleet keskipisteessä asiakkaiden odotukset tämän kokoluokan katumaasturilta.

Täysin uusi Bigster on yksi luokkansa tilavimmista autoista. Tilaa on viidelle matkustajalle ja heidän tavaroilleen. Korkealle sijoitettu muodoiltaan vaakasuora kojelauta lisää omalta osaltaan tilan tuntua. Tyylikäs vihreä linja yhdistää 10-tuumaisen (alemmissa varustetasoissa 7-tuumainen) digitaalisen mittariston ja yhtä suuren kosketusnäytön.

Keskikonsolia on kolmea tyyppiä varustetason mukaan. Ensimmäistä kertaa Daciassa on myös korkea kyynärnojana toimiva keskikonsoli. Sen sisällä on viilennettävä säilytyslokero, ja sen varusteisiin kuuluu myös langaton latausalusta älypuhelimelle.

Kuva: Dacia.

Tavaratila on peräti 667 litran (VDA) kokoinen, kun se lastataan tavaratilan näkösuojaan saakka. Erityisesti tavaratilan syvyys ja korkeus luovat uuden standardin Bigsterin kokoluokkaan. Tärkeää on myös monikäyttöisyys. Essential-perusvarustetasoa lukuun ottamatta takapenkin selkänoja on jaettu kolmeen osaan (40/20/40), mikä auttaa vaikkapa suksien kuljettamista neljän matkustajan kanssa. Takapenkin selkänojan keskiosassa on mukitelineet ja puhelimen teline.

Kun koko selkänoja kaadetaan eteen, saadaan tasainen tavaratila, jossa voi kuljettaa jopa 2,7 metriä pitkiä esineitä. Tavaratilan käyttöä helpottaa helposti puhdistettava kumimatto, joka on vakiona Extreme-varustetasossa ja saatavana lisävarusteena muihin. Ensimmäistä kertaa Dacian historiassa saatavissa on sähkötoiminen takaluukku.

Täysin uuden Dusterin yhteydessä esitellyt YouClip-varusteet ovat saatavilla myös Bigsteriin. Löydät autosta viisi kiinteää kiinnityspistettä (yksi kojelaudassa, yksi keskikonsolin matkustajan puolella, yksi keskitunnelin päässä takamatkustajille, yksi tavaratilan sivulla ja yksi takaluukussa), joiden lisäksi voi lisätä pääntukiin erillisellä adapterilla kaksi kiinnityspistettä lisää.

YouClip-kiinnityspisteisiin voi kiinnittää esimerkiksi tabletti- tai älypuhelintelineen, puhelimen induktiolaturin, lampun tai 3in1-paketin (mukiteline, kassikoukku ja ladattava taskulamppu). Viimeksi mainittu on vakiona Bigster Extremessä.

Jo aiemmin Dacia Joggerissa ja vastikään myös täysin uudesta Dusterissa esitellyt Pack Sleep -varusteet tulevat saataville myös täysin uuteen Bigsteriin. Kahden hengen retkivuode mahtuu mainiosti Bigsterin tavaratilaan tarjoten mukavan mainiot nukkumatilat (vuoteen pituus 1,90 m ja leveys 1,30 m).

Vuodepaketti pitää sisällään säilytystilan matkatavaroille, memory foam -patjan sekä taittopöydän esimerkiksi aamiaishetkiä varten. Saatavilla on myös Bigsteriin räätälöity pimennysverhosarja sekä teltta, jonka voi kiinnittää auton perään.

Sähköä voimalinjoissa ja mahdollisuus lähteä maastoon

Bigster tuo tullessaan aivan uusia voimalinjoja, joista yksi nähdään ensimmäistä kertaa koko Renault-konsernissa. Lisäksi Bigsterin nelivetoversio on Dacia Dusterin tapaan yksi luokkansa parhaita maastureita, vaikka se kuuluukin katumaasturien joukkoon.

Täysin uusi voimalinja on Hybrid 155, jollaista ei ole aiemmin ollut missään Renault-konsernin automallissa. Bensiinimoottori kehittää 79 kilowattia, minkä ohella sähkömoottorin teho on 37 kilowattia ja toinen sähkömoottori on starttigeneraattori. Ne saavat virtaa energiasisällöltään 1,4 kilowattitunnin akulta. Voimalinjassa on automaattivaihteisto, jossa on neljä vaihdetta bensiinimoottorissa ja kaksi vaihdetta sähkömoottorissa.

Kuva: Dacia.

Lähtökohtana on Dusterissa ja Joggerissa käytettävä Hybrid 140, mutta nyt tehoa on 11 kilowattia ja vääntömomenttia 20 newtonmetriä enemmän. Sen ansiosta hybrid-voimalinjalla varustetun Bigsterin perävaunumassaa on voitu nostaa 250 kilolla Dacian muihin hybrid-malleihin verrattuna, eli täyteen tonniin.

Lisäksi polttoaineenkulutus ja päästöt ovat pienentyneet kuudella prosentilla uuden moottorin edistyksellisen ohjausjärjestelmän avulla. Muiden Dacian hybridien tapaan liikkeelle lähdetään aina sähköllä ja kaupungissa edetään parhaimmillaan jopa 80 prosenttia ajasta pelkästään sähköllä.

Dacia Bigsterin perusmoottorina on uusi TCe 140, joka perustuu uudessa Dusterissa käytettävään TCe 130 -moottoriin. Sähköistettyjen voimalinjojen ensimmäisessä tasossa on uuden sukupolven kolmesylinterinen 1,2-litrainen bensiiniturbo, jossa käytetään Miller-työtahtia.

Voimalinjassa on lisäksi 48 voltin kevythybridijärjestelmä ja 6-vaihteinen käsivalintainen vaihteisto. Sähköistys auttaa bensiinimoottoria liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä tehden ajamisesta miellyttävämpää säästäen samalla polttoainetta.

Yhdistetty kulutus on 5,6 litraa sadalla ja CO2-päästö 129 g/km, jotka ovat kymmenen prosenttia pienempiä pelkkään bensiinimoottoriin verrattuna.

Kolmantena voimalinjana Bigsterissä on TCe 130 4×4. Se on vähän tehokkaamman TCe 140:n tapaan kevythybridi, jossa vauhtia hidastettaessa ja jarrutettaessa ladataan 0,8 kilowattitunnin lisäakkua.

Nelivetoisessa Bigsterissä on Dusterin tapaan 4×4 Terrain Control, jossa on viisi ajotilaa. Auto-ajotilassa vaihteisto jakaa automaattisesti voimaa etu- ja takapyörien välillä pidon ja nopeuden mukaan. Snow-ajotila optimoi pidon liukkaalla ja siinä on omat säädöt ajonvakautukselle sekä luistonestolle. Mud/sand-ajotila on tarkoitettu nimensä mukaisesti mudassa ja hiekassa ajoon.

Off-road-ajotila antaa parhaan mahdollisen pidon maastoajossa. Eco-ajotila optimoi toimintoja pyrkien mahdollisimman alhaiseen polttoaineenkulutukseen. Maastossa viihtyvälle paras valinta Bigster-valikoimassa on Extreme, jossa on vakiona alle 30 km/h nopeuksissa toimiva alamäkihidastin, joka toimii myös peruutettaessa.

Runsaasti varusteita jo perusmallissa

Mallin vakiovarustelu on varsin hyvä jo edullisimmassa Essentialissa.

Bigsterissä on runsaasti kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kuten edistyksellinen aktiivinen hätäjarrutustoiminto, liikennemerkkien tunnistus ylinopeusvaroituksella, peruutustutka takana, kaistanvaihtovaroitin, kaista-avustin ja hätäpuhelujärjestelmä. Dacia haluaa tehdä asiakkaiden elämän helpommaksi, minkä takia Bigsterissä on My Safety -katkaisin, jonka avulla valitut järjestelmät (kuten ylinopeusvaroituksen) saa pois päältä yhdellä napin tuplapainalluksella.

Bigsterissä on aina joko 7- tai 10-tuumainen digitaalinen mittaristo, johon voi valita valitsemansa tiedot. Kosketusnäyttö on jo Essentialissa 10,1-tuumainen, ja siinä on Media Display, minkä lisäksi järjestelmään voi kytkeä langattomasti älypuhelimen. Kevytmetallivanteet ovat 17-tuumaiset ja autossa on kiinteät kattokaiteet. Käyttöä helpottavat sähkösäätöiset ulkopeilit, sähkötoimiset ikkunannostimet kaikissa ovissa ja peruutuskamera.

Keskimmäinen varustetaso on Expression, jonka käytännöllisyyttä lisää kolmeen osaan jaettu takapenkin selkänoja Easy Fold -toiminnolla. Matkustajat nauttivat kaksialueisesta automaatti-ilmastoinnista, kun taas kuljettajalle on iloa sähköisestä käsijarrusta, tuulilasinpyyhkimien sadetunnistimesta ja koria vasten taittuvista ulkopeileistä.

Dusterin tapaan täysin uuden Bigster-mallisarjan huipulla ovat samanhintaiset Extreme ja Journey, jotka poikkeavat toisistaan tyyliltään. Kaksikosta Extreme on enemmän maastoajoon tarkoitettu. Siinä on 18-tuumaiset pyörät ja kattotelineeksi kääntyvät monitoimikattokaiteet.

Extremen tunnistaa kuparinvärisistä koristeista korissa ja matkustamossa. Sisällä on helposti puhdistettava synteettinen kierrätysmateriaalista tehty Microcloud-verhoilu sekä kumimatot edessä, takana ja tavaratilassa. Ensimmäistä kertaa Daciassa vakiona on 1,2 metrin pituinen panoraamalasikatto, josta 35 senttiä on avattavissa.

Kosketusnäyttö on 10,1-tuumainen, ja siinä on Media Nav Live -järjestelmä, johon kuuluvat ilmaiset päivitykset kahdeksan vuoden ajan. Äänentoistona on Arkamys 3D Sound.

Bigster Journeyssa on paljon samaa kuin Extremessä, mutta painotus on ylellisyydessä. Siihen viittaa ensimmäistä kertaa Daciaan saatava kaksivärisyys, joka on saatavilla Journey-varustetasolla. Käyttöä helpottaa älyavain, joka on myös Extremessä, mutta vain Journeyssa on sähkötoiminen takaluukku, joka toimii rekisterikilven valon vieressä, kojelaudassa ja avaimessa olevista painikkeista.

Kuljettajan istuimessa on sähkösäädöt korkeudelle ja selkänojan kallistukselle sekä manuaalinen ristiseläntuen sekä etäisyyden säätö. Mukavuutta lisää vielä keskikonsoli kyynärnojalla ja langattomalla älypuhelimen latausalustalla. Tieto-viihdejärjestelmä ja äänentoisto ovat yhteiset Extremen kanssa.

Dacia esittelee täysin uuden Bigsterin ensimmäisen kerran lokakuun 9. päivänä. Yleisön nähtävänä se on myöhemmin lokakuussa Pariisin autonäyttelyssä.

Katso muita Dacia-juttua.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nurmeksessa raju ulosajo, kuljettaja menehtyi!

Kuva: CvB.

Henkilöauto suistui tieltä Nurmeksessa Karhunpääntiellä. Autosta löytyi menehtyneenä vuonna 2003 syntynyt mieshenkilö

Hätäkeskus ilmoitti 09.10.2024 kello 09.55 poliisipartiolle liikenneonnettomuudesta Karhunpääntiellä Nurmeksessa. Ilmoituksen mukaan henkilöauto on mennyt kaiteen yli rotkoon katolleen.

Matkalla tehtävälle pelastuslaitoksen yksikkö ilmoitti poliisipartiolle, että autossa on menehtynyt henkilö.

Poliisin suorittamassa paikkatutkinnassa todettiin asvalttipintaisella tiellä näkyvistä luisunta- ja ulosajojäljistä päätellen, että autolla oli ajettu Karhunpääntietä Valtimon suunnasta Nurmeksen suuntaan.

Jyrkästi oikelle kääntyvässä mutkassa auton hallinta oli jäljistä päätellen menetetty ja auto oli suistunut mutkassa kaiteeseen ja siitä edelleen jyrkässa piennarluiskassa olevaan paksuun koivuun. Koivussa oli nähtävillä auton törmäysjäljet.

Poliisi selvittää tapahtunutta kuolemansyyn selvittämisenä sekä tutkimalla epäiltyä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamista.

 

Vartija otti kiinni autorosvon

Kuva: CvB.

Kolmekymppinen mies tunkeutui luvatta henkilöautoon Hämeenlinnan Parantolankadulla aikaisin tiistain puolella.

Vartija oli kiinnittänyt huomioita miehen tekemisiin ja puuttui tapahtumaan. Mies pinkaisi vartijaa karkuun mutta poliisi tavoitti hänet Hämeensaaren alueelta.

Poliisi tutkii tapausta moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

Nokkakolarin ajanut mopoilija oli humalassa

Kuva: CvB.

Mopo ja henkilöauto kolaroivat lauantai-iltana Polvijärvellä. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisina.

Poliisi sai lauantai-iltana hieman ennen kello kahdeksaa tiedon mopon ja henkilöauton välisestä nokkakolarista Polvijärvellä. Poliisin saapuessa paikalle oli siellä jo ensihoidon ja pelastuksen yksiköitä sekä FinnHEMS:n helikopteri, joka kuljetti loukkaantuneen mopon kuljettajan sairaalaan jatkohoitoon.

Muita henkilövahinkoja ei kolarista aiheutunut.

Alustavien tietojen perusteella 17-vuotiasta mopon kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Myös henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Tutkinta on alkuvaiheessa ja tutkittavat nimikkeet voivat esitutkinnan aikana muuttua.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tarkastellut tarkemmin 170 nokkakolaria!

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”.

Onnettomuuksista reilu kolmannes tapahtui lumisella tai jäisellä kelillä. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Raportissa tarkasteltiin 170 kohtaamisonnettomuutta, joissa menehtyi 204 henkilöä. Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä sairauskohtaukset.

Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui vuosina 2018–2022 eniten valtateillä (55 % onnettomuuksista). Vähiten kohtaamisonnettomuuksia tapahtui pienemmillä teillä, kuten yhdysteillä. Onnettomuuksia tapahtui enemmän kaarteissa kuin suorilla tieosuuksilla. Viiden vuoden aikana tapahtuneista nokkakolareista 20 oli ohittamisen yhteydessä tapahtuneita.

Onnettomuuden aiheuttaneista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista neljännes oli päihtyneitä. Joka viides ajoi vähintään 20 km/h ylinopeudella. Joka kymmenes kuljettaja oli vailla ajo-oikeutta.

Hallinnanmenetyksiä talvikeleillä

Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui eniten talvikuukausina. Reilu kolmannes henkilö- ja pakettiautoilijoiden aiheuttamista kohtaamisonnettomuuksista tapahtui lumisella tai jäisellä ajokelillä. Näissä onnettomuuksissa oli yleensä kyse auton hallinnan menettämisestä. Lautakunnat arvioivat usein, että onnettomuuden taustalla oli renkaisiin liittyviä riskitekijöitä, kuten kuluneet renkaat tai ajokeliin sopimaton rengastyyppi.

− Yleisimmät kuolonkolarit ovat tieltä suistumisia ja vastaantulijoihin törmäämisiä eli kohtaamisia. Kuolettavat tieltä suistumiset tapahtuvat usein riskejä ottaville, päihtyneenä ja kovaa ajaville kuljettajille. Kohtaamisonnettomuuksissa sen sijaan olosuhteilla kuten liukkaudella ja renkaiden kunnolla on enemmän merkitystä. Myös selvin päin ja rajoitusten mukaan ajava kuljettaja saattaa menettää ajoneuvonsa hallinnan ja törmätä vastaantuleviin, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty vertailee.

Kohtaamisonnettomuuksien aiheuttajista valtaosa (89 %) oli henkilö- ja pakettiautojen kuljettajia. Ajokorttitilastoihin suhteutettuna nuoret, alle 25-vuotiaat ja toisaalta ikääntyneemmät yli 74-vuotiaat kuljettajat korostuivat onnettomuuden aiheuttajissa.

Nokkakolareiden perimmäinen syy jää tutkijoiltakin usein epäselväksi

Noin puolessa kohtaamisonnettomuuksista liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat eivät pystyneet määrittämään tarkkaa syytä, miksi ajoneuvo siirtyi vastaantulijoiden kaistalle. Tähän vaikutti muun muassa se, että kukaan ei ollut todistamassa yksin ajavan kuljettajan onnettomuutta edeltäneitä toimia.

Tutkijalautakunnat esittivät mahdollisina syinä muun muassa kuljettajan nukahtamista tai huomion siirtymistä pois ajamisesta. Tahallisesti aiheutetuiksi onnettomuuksiksi arvioidut tapaukset ovat rajattu tarkastelusta pois.

− Uudemmat autot tallentavat enemmän dataa, jota hyödyntämällä onnettomuustutkijat pääsevät parempaan ymmärrykseen onnettomuutta edeltäneistä tapahtumista. Tietoja onkin jo hyödynnetty tutkinnoissa, mutta toistaiseksi onnettomuuksissa on mukana enimmäkseen niin vanhoja autoja, ettei ajoneuvodataa ole vielä läheskään aina hyödynnettävissä, Räty kertoo.

Liikenneympäristö suunniteltava niin, että virheet eivät johda kuolemaan

− Kuolettavien nokkakolareiden suuri osuus onnettomuuksista on keskeinen ongelma suomalaisten liikenneturvallisuudessa. Hetkellinen virhe voi johtaa vakaviin seurauksiin. Eurooppalaisessa liikenneturvallisuustyössä korostetaan safe system -ajattelua, jonka mukaan inhimillisen virheen liikenteessä ei tulisi johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Suomessakin on tärkeää panostaa siihen, että liikenneympäristö minimoi virheiden seurauksia. Huomattavaa on, että vastakkaisista ajosuunnista tulevien ajoneuvojen törmäyksiä ei tapahtunut lainkaan sellaisilla tieosuuksilla, joissa oli keskikaiteet. Ajosuuntien fyysinen erottelu on esimerkki turvallisesta liikennesuunnittelusta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari tuo esiin.

Keskeisiä teemoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ehdotuksissa kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi:

  • Ajosuuntien erottelu, esimerkiksi keskikaitein.
  • Heräteraidat tiessä.
  • Ajoneuvokannan uudistuminen, jotta kuljettajien tukijärjestelmät yleistyisivät.
  • Ylinopeus- ja päihtymysvalvonta liikenteessä.
  • Tiedotus vaihteleviin ja liukkaisiin ajokeleihin liittyvistä riskitekijöistä.

OTIn teemaraportti: Kohtaamisonnettomuudet maanteillä 2018-2022

Katso tästä juttuja nokkakolareista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yli kolmeen miljoonaan autoon pitää vaihtaa talvirenkaat

Kuva: Vianor.

Ensilumi on jo satanut pohjoiseen, ja myös maan eteläosissa suomalaiset ovat joutuneet tottumaan yöllisiin pakkasasteisiin. Tämä tarkoittaa, että kolmen miljoonan autonomistajan on aika vaihtaa talvirenkaisiin, vaikka aina ei ole täysin selvää, milloin se kuuluisi tehdä. Ohjeistuksia on kuitenkin olemassa, ja on viisasta toimia ajoissa.

”Jos tulet vaihtamaan renkaasi ensimmäisenä lumisadepäivänä, olet auttamattomasti myöhässä. Silloin kaikki suuntaavat palvelupisteisiin ja kiireen ollessa kovimmillaan renkaiden vaihtoaikaa voi olla vaikea saada heti. Suomessa on myös laitonta ajaa kesärenkailla, mikäli sää ja ajo-olosuhteet vaativat talvirenkaita. Viisas kuljettaja ennakoi ja luo turvaa liikenteeseen vaihtamalla renkaat ajoissa,” sanoo Vianorin Suomen kuluttajakaupan johtaja Vesa Laitinen.

Suomen lain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Lisäksi nastarenkailla saa ajaa muulloinkin kelien niin vaatiessa.

Pidä lämpömittaria silmällä

Monet odottavat talvirenkaiden vaihtoa siihen asti, kunnes näkevät teiden pinnalla jäätä tai lunta. Se tarkoittaa usein sitä, että kesärenkaista talvirenkaisiin vaihdetaan aivan liian myöhään.

Yksinkertainen vinkki oikean ajankohdan ennakoimiseksi on pitää lämpömittaria silmällä. Kun lämpötila laskee nollan alapuolelle, riski talvisille tieolosuhteille kasvaa. Esimerkiksi sade voi nopeasti muuttua mustaksi jääksi, kun se osuu kylmään maahan.

Talvirenkaiden vaihtaminen hyvissä ajoin sekä lisää kuljettajan ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta että vähentää jonoja rengasliikkeissä kiireisimpään aikaan.

Tarkasta renkaidesi urasyvyys ja ilmanpaine

Talvirenkaita käytetään tavallisesti monta vuotta, mutta sekä nastat että kulutuspinta kuluvat ajan myötä. Laissa määrätty pienin sallittu talvirenkaiden urasyvyys on kolme millimetriä, mutta turvallisuuden varmistamiseksi on suositeltavaa hankkia uudet renkaat, kun urasyvyys lähestyy viittä millimetriä.

Vuodenajasta huolimatta on tärkeää tarkastaa rengaspaineet säännöllisesti. Erityisen tärkeää se on talvella, sillä kylmät ilmat alentavat rengaspaineita. Alhaiset rengaspaineet vaikuttavat renkaan suorituskykyyn ja lyhentävät niiden käyttöikää, koska kulutuspinnan ja nastojen kuluminen jakautuu epätasaisesti renkaaseen.

Nastarenkaat, kitkarenkaat vai all-season-renkaat?

Markkinoilla on sekä all-season-renkaita että Keski-Euroopan markkinoille suunniteltuja kitkarenkaita, jotka on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Ne eivät kuitenkaan sovellu eikä niitä suositella Suomen talviolosuhteisiin.

“Ympärivuotisten renkaiden mukavuus vetoaa moniin, mutta meille pohjoisessa asuville suositus on aina hankkia kaksi rengassarjaa – yksi kesäksi ja toinen talveksi. Ympärivuotiseen käyttöön suunnitellut renkaat kehitetään yleensä Keski-Eurooppaan, jossa talvi tarkoittaa tyypillisesti märkiä ja sohjoisia teitä. Ne eivät ole yhtä toimivia ilmastossa, jossa lumi ja jää hallitsevat. Ympärivuotiset renkaat myös kuluvat varsinaisia kesärenkaita nopeammin kesällä ja tarjoavat vähemmän pitoa märillä teillä. Lisäksi renkaiden kunto tulee tarkastettua säännöllisesti, kun ne vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa,” Vesa Laitinen sanoo.

Joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen Suomen talvirengaslaki tiukentuu, eikä pelkkä M+S-merkintä enää riitä talvirenkaalle. Talvirenkaan tulee olla hyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin, eli talvirenkaassa tulee olla lumipitomerkintä tai renkaan tulee olla nastoitettu.

Kun kesä- tai talvirenkaita ei käytetä, ne tulee säilyttää viileässä, pimeässä ja ilmavassa paikassa, jotta renkaan ominaisuudet säilyvät. Rengashotelllit ovat loistava vaihtoehto heille, joilla ei ole tilaa säilyttää renkaita tai arvostavat nopeaa ja helppoa renkaanvaihtoa. Lisäksi rengashotellit lähettävät usein muistutuksen, kun on aika renkaanvaihdolle.

 

Nitrocross: Tekniikkamurheet Tommi Hallmanin kiusana

Kuva: Qnigan.

Yhdysvalloissa ajettavan rallicrossin Nitrocross-sarjan kauden neljäs osakilpailu ajettiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa Salt Lake Cityssa. Sarjan ainoa suomalaiskuljettaja, kuopiolainen Tommi Hallman, sijoittui Next Evo -luokassa toiseksi.

Jos oli Tommi Hallmanille lauantain kilpailupäivä Salt Lake Cityssa ollut vaikeuksien kautta voittoon taistelu, niin sunnuntaina tullut kakkossija puolestaan oli helppo nimetä torjuntavoitoksi. Aivan kuten lauantaina, niin myös sunnuntaina Hallmanilla oli auton kanssa tekniikkamurheita, jotka vaikeuttivat ennen kaikkea hyvien lähtökohtien hakemista finaaliin.

Hallman vei nimiinsä alkuerä- ja semifinaalilähdön, mutta koska Mitchell deJong oli ollut aika-ajoissa kuopiolaisen edellä, starttasi deJong finaaliin paalupaikalta, Hallmanin asettuessa kakkosruutuun. Sunnuntain finaalin startista tuli lopulta lauantain uusinta, mutta sillä erotuksella, että tällä kertaa deJong karkasi onnistuneen startin myötä voittoon, kun taas Hallman joutui käymään tiukan taistelun kakkossijasta ruotsalaista Casper Janssonia vastaan.

– Siinä on todella merkittävä ero, oletko sisä- vai ulkopuolella eturivissä. Ensimmäinen mutka oli todella pitkä kiristyvä vasen. Sain hyvän startin, mutta se ei riittänyt. Jansson oli pääsemässä ohi, ajoi ihan deJongin kontissa kiinni, mutta sain ulkopuolella roikuttua. Sitten ensimmäinen kierros meni peitellessä Janssonin ohitusyrityksiä, sisälinja piti pitää tiukasti kiinni. Se taas johti siihen, että kierrosajat putosi ja deJong pääsi karkaamaan, Hallman kommentoi.

Kun Jansson sortui yhteen selkeään ajovirheeseen finaalin puolivälissä, pääsi Hallman ajamaan omaa ajoaan, mutta aikaero kärkeen ja deJongiin oli jo kasvanut liian suureksi. Maalissa deJongin voittomarginaali oli lopulta reilut kaksi ja puoli sekuntia, kun taas Jansson hävisi Hallmanille vajaan sekunnin.

Hallmanin ja deJongin kauden saldo finaalisijoitusten osalta tähän mennessä on identtinen, molemmilla kun on neljästä ajetusta osakilpailusta kaksi voittoa ja kaksi kakkossijaa. Hallmanin menetettyä sunnuntaina pisteitä aika-ajoissa auton tekniikkamurheiden seurauksena, pääsi deJong nyt kolmen pisteen verran edelle, kun kilpailuviikonloppuun lähdettäessä kaksikko oli ollut tasapisteissä.

Nyt tulleiden voiton ja kakkossijan myötä Hallmanin hurja, vuonna 2019 käynnistynyt palkintoputki kansainvälisissä rallicross-sarjoissa, sai jatkoa. Palkintoputken pituus on nyt 23 kilpailun mittainen ja 12 viimeisimmästä kilpailustaan Hallman on voittanut kymmenen. Nitrocross-sarjan seuraavat kaksi osakilpailua ajetaan Phoenixissa, Yhdysvalloissa 15.-16. marraskuuta.

Salt Lake Cityn sunnuntain finaalin tulokset

1) Mitchell deJong (USA) 5.13,208
2) Tommi Hallman + 2,571
3) Casper Jansson (SWE) + 3,550
4) Ellis Spiezia (USA) + 10,234
5) Lane Vacala (USA) + 13,043
6) Patrick Gruszka (USA) + 13,776
7) Michael Leach (USA) + 14,161
8) David Sterckx (BEL) + 19,802

Pistetilanne 4/10 osakilpailun jälkeen

1) Mitchell deJong 240
2) Tommi Hallman 237
3) Casper Jansson 191
3) Lane Vacala 155
5) Ellis Spiezia 141
6) Michael Leach 135

Nitrocrossin kilpailukalenteri 2024-2025

07.-08.09.2024 Richmond, Yhdysvallat
05.-06.10.2024 Salt Lake City, Yhdysvallat
15.-16.11.2024 Phoenix, Yhdysvallat
11.-12.01.2025 Miami, Yhdysvallat
01.-02.03.2025 Las Vegas, Yhdysvallat

Kaksi menehtyi nokkakolarissa tiellä 12 Pälkäneellä

Kuva: CvB.

Tiellä 12 Pälkäneellä sattui sunnuntaina 6. lokakuuta kello 18 aikaan liikenneonnettomuus. Onnettomuus sattui Pälkäneen keskustan kohdalla.

Alustavien tietojen mukaan henkilöauto oli päätynyt vastaantulevien kaistalle ja törmännyt vastaan ajavan rekan keulaan. Sekä henkilöauto että rekka päätyivät törmäyksen jälkeen tien viereiseen ojaan.

Henkilöauto syttyi törmäyksen jälkeen tuleen. Henkilöauton kuljettaja sekä autossa kyydissä ollut matkustaja menehtyivät paikan päällä. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut vakavasti.

Onnettomuuden raivaustyöt vaikuttivat liikenteeseen. Tie 12 oli Pälkäneen keskustan kohdalla suljettuna liikenteeltä ja poliisi ohjasi liikennettä kiertoreitille.

 

RSJM: Rallin Suomen Juniorimestaruussarjan himmeämmät mitalit löysivät ottajansa Kiteellä

Rasmus Tuominen (oik.) ja kartanlukija Antti Nordström ajoivat nousujohteisen kauden, joka päättyi SM5-luokan voittoon ja Junioreiden SM-hopeaan. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK.

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja (RSJM) päättyi lauantaina Kiteellä. Keski-Karjalan UA:n järjestämä SM-ralli oli sarjan kuudes osakilpailu ja panoksena viimeisestä kilpailusta oli korotetut pisteet.

Kun Nuorten ja Junioreiden sarjoissa kuudesta osakilpailusta neljä korkeinta pistemäärää huomioidaan loppupisteisiin, oli mitalisijojen ulkopuoleltakin vielä mahdollista nousta mitaleille. Kymmenen erikoiskoetta ja niillä mittaa 105 kilometriä, seutukunnan serpentiinimäiset tiet eivät tekisi päiväpuhtesta helppoa.

Nuorissa oli mestaruuden Toyota Auriksellaan jo aiemmin varmistanut juurikin kilpailun järjestänyttä seuraa edustanut Ville Vatanen. Iloista Itä-Suomea edustaa myös kartanlukija Hannu Lamminen (JoeUA).

Vatasen autokunta nähtiinkin niin Lahdessa kuin Kiteellä SM2-luokassa ajamassa Renault Cliolla. Lähipäivinä 18 vuotta täyttävä ”Uskalin raketti” napauttikin Nuorten mestaruuden ja SM4-luokan mestaruuden jatkeeksi vielä SM2-luokan pronssin. Rallisprintin SM-sarjan puolelta nuorukaiselle on tulossa yksi kultamitali lisää. Kuin alleviivatakseen sitä, että menestys on joukkuepeliä, ajoi Vatasen edustama Ounevan tiimi vielä Ralli SM:n tiimipisteissä hienosti kolmanneksi.

Halonen hallitsi ja otti hopeaa

Hopeasta ja pronssista oli luvassa todella raaka kamppailu, peräti kahdeksalla kuljettajalla oli mahdollisuus mitalipaikalle. Heti kisan alussa ohjakset otti haltuunsa koko SM-sarjan kuopus,14-vuotias Lauri Halonen (MhMK) kartanlukijansa Niklas Heinon (MhMK) kanssa.

Isot panokset kilpailussa kostautuivat muutamille autokunnille. Viidennellä erikoiskokeella pyöritti pistekolmosena kisaan startannut Aaron Holopainen (TTR) Ford Fiestansa näyttävästi nurin ja keskeytykseen. Kuudennella pätkällä hyvään kesävauhtiin päässyt Viljami Salminen (SaloUA) suoritti myöskin kaadon. Seitsemännellä erikoiskokeella puolestaan viime vuoden mestari Esko Kytömäki (MhMk) koki rengasrikon, kilpailun, sekä sarjan kakkostila vaihtui silmänräpäyksessä neljän ja puolen minuutin aikatappioon ja kunniakas taistelu vanhemmalla Ford Fiestalla uudempia Toyota Auriksia vastaan vaihtui tyhjään arpaan.

Samanaikaisesti Aatu Hakalehto (AAU) jatkoi nousujohteista kauttansa Halosen takana, moottoriongelmista huolimatta auto kesti kilpailun kakkostilalle ja Nuorten SM:n kolmoseksi. Kilpailun voitti Halonen reilun minuutin erolla ja samalla Halonen otti myös Nuorten SM-hopeaa. Podiumin täydensi kolmas Toyota Auris, sitä kuljetti Miska Tuomisto (KeurUA), joka kauden aikana vaihtoi Honda Civicin Toyota Aurikseen ja tulostaso syksyä kohti kiihtyi hyvin.

Kiteellä Halonen ajoi toisen peräkkäisen osakilpailuvoittonsa ja kauden keskiosan vaikeuksien jälkeen olo oli helpottunut.

Junioreissa Rasmus Tuominen säväytti

Junioreiden pisteistä ajetaan kaikissa SM-luokissa, sekä Suomi Cupissa niiden kuljettajien osalta, jotka eivät kokemuksen ja menestyksen määrän mitalla ole vielä yleisen luokan lisenssiin vaadittavia nousupisteitä kerryttäneet riittävästi.

Junioreiden mestaruuden oli jo aiemmin varmistanut Suomi Cupissa pääosan kaudesta ajanut kaksikko Henri Altomaa (MäntsMK) – Jussi Kärpijoki (PaiUA). Etuvetoisella Ford Escort RS 2000:lla ajanut kaksikko sinetöi mestaruutensa Lahden osakilpailussa, ajettuaan siellä SM2-luokassa toiseksi nelivetoisella Ford Fiesta Rally3:lla.

Kiteelle lähdettäessä suurin suosikki hopealle oli SM5-luokassa ajava Rasmus Tuominen (AUK J-äijät) Mitsubishi Lancer EVO 9:llä. RiiUA:n Antti Nordström kartturoi Tuomista ison osan kaudesta, mutta Lahdessa Sohvi Petroff (HankUA) tuurasi onnistuneesti. Aurinkoinen kilpailupäivä oli kuin käsikirjoitettu Tuomisen voitolle.

Luokan vauhtivaltikkaa kaudella pidelleet Arttu Lähdeniemi ja Pekka Keski-Korsu eivät nyt pysyneet vauhdissa ja kokivat lopuksi vielä teknisiä ongelmiakin. Tuominen otti ensimmäisen luokkavoittonsa ja kruunasi sillä SM5-luokan pronssin, sekä juniorien SM-hopean, mies oli viimeisen erikoiskokeen maalissa häkeltyneen liikuttunut ja onnellinen saavutuksestaan. Kilpailun jälkeisenä päivänä mies oli jo monisanaisempi.

Tuomisella on rallimitalien lisäksi mahdollisuus kartuttaa kauden mitalimääränsä vielä Rallisprint SM:ssä, kauden päätöskisaa ennen hallussa on nelivetoisten jaettu kärkipaikka Tuukka Hallian kanssa.

Junnu SM:n kolmospaikka koki melkoisen yllätyskäänteen kisan jälkeen, kun Suomi Cupin tulokset muuttuivat kilpailun jälkeisessä teknisessä tarkastuksessa. Joni Kuusela (RaisUA) – Jari Kuusela (RaisUA) olivat BMW M3:llaan hyvässä vauhdissa ja kahdeksannen erikoiskokeen jälkeen vielä Suomi Cupin pisteitä ajavista pareista kärjessä. Toiseksi viimeisellä erikoiskokeella kaasuvaijeri hirtti kiinni ja nopeiden hätäkorjauksien jälkeen aikatappiota tuli minuuttikaupalla.

Luokan suurimpaan pistepottiin kiinnityksen otti Reijo Muhonen (K-KUA) – Henri Kallioniemi (AUK J-äijät) BMW M3:lla. Muhosen ajokin taka-apurunko ei täyttänyt sääntökohtia ja tuloksena oli hylkäys. Sen myötä luokan korkeimmat pisteet kaartoivat uuteen osoitteeseen kuin volttilähtö raveissa.

Timo Korvenheimo (LamUA) – Atte Nieminen (LamUA) nappasivat nyt BMW 325i-ajokillaan korkeimman pistepotin. Voittopisteiden myötä pronssimitali napsahti Korvenheimon autokunnalle kahden pisteen erolla Kuuselaan.

Suomi Cupin pistekärjet pysyivät muuttumattomissa

Suomi Cupin voiton oli jo aiemmin varmistanut Kim ”Henkka” Forsgren (MäntsMK) – Arttu Vastamäki (HuiUA) BMW M3:lla, eikä autokunta Kiteelle startannutkaan. Poissa oli myös kakkospaikkaa pitänyt Henri AltomaaJussi Kärpijoki.

Kolmospaikkaa piti hallussaan Reijo MuhonenHenri Kalliomäki, joille muutamakin lisäpiste olisi tuonut nousun Altomaan ohi. Kun kilpailun jälkeen kuitenkin saldoon tuli hylky, ei pistetaulukon kolmen kärki muuttanut sijoituksiaan kauden päätöksessä. Korkeimmat pisteet kerännyt Korvenheimon autokunta nosti itsensä pisteissä sijalta 14 sijalle 4.

Suomi Cupin nopein autokunta Kiteellä oli Vesa Hirvonen (K-KUA) – Lassi Turunen (K-KUA) BMW M3:lla, teknisten ongelmien ja myöhien kanssakin voitto heltisi minuutilla ennen kaksikkoa Lauri Heikkinen (NilUA) – Esko Lappalainen (NilUA), jotka ajoivat hekin BMW M3:lla.

Sarjasäännön mukaisesti nämä kaksi autokuntaa eivät kuitenkaan ajaneet pisteistä, koska eivät ole yhdessäkään kauden aiemmassa osakilpailussa ajaneet pisteistä.

Masters Cup jäi kun jäikin Muhosen haltuun

Masters Cup on yli 50-vuotiaille suunnattu sarja, jonka pisteitä kerrytetään missä tahansa SM-luokassa tai Suomi Cupissa. Kaikki osakilpailut huomioidaan loppupisteisiin, joten Cupin kärjessä Kiteelle startannut Reijo Muhonen oli vahvoilla. Vaikka Muhosen kohtaloksi tulikin päätöskisasta hylky, tuli Masters Cupin voitto selkeästi.

Kakkospaikan nappasi SM1-luokassa kilpaileva Kees Burger (RiiUA) Skoda Fabia R5 EVO:lla, ennen vastaavalla ajokilla samassa luokassa kauden alkupuolella pisteitä kerryttänyttä Mikko Eskelistä (JyvUA).

Tiimimestaruuskamppailu Rautio Motorsportille

Tiimien välisen mittelön vei tällä kaudella Rautio Motorsport, jolle kovan vastuksen kauden mittaan tarjosi RTE Motorsport. Raution saldo oli lopulta 317 pistettä RTE:n 297 pistettä vastaan. Tiimipisteitä tiimille voi ajaa kaksi autokuntaa kerrallaan.

Rautio Motorsportin pisteitä kauden mittaan kerryttivät Roope Korhonen (SM1), Tuukka Kauppinen (SM4), Arttu Lähdeniemi (SM5), sekä Leevi Lassila (SM3).

RTE Motorsportin pistetaulukkoa puolestaan kerryttivät Teemu Asunmaa (SM1), Henri Hokkala (SM2), Lauri Halonen (SM4), sekä Henri Sääskilahti (SM4).

Ouneva Oy otti tiimien kolmospaikan 213 pisteellään, tiimi luotti läpi kauden kaksikkoon Ville Vatanen (SM4/SM2), sekä Matias Nevalainen (SM4).

SM-luokkien nopeimmat juniorit: Fixus SM Ralli Kitee

SM3
Severi Jokioinen

SM4
Ismo Martiskainen

SM5
Rasmus Tuominen

SC1
Timo Korvenheimo

Nuorten SM -tulokset: Fixus SM Ralli Kitee

Nuorten SM
1. Lauri Halonen 56:39,7
2. Aatu Hakalehto +1:02,1
3. Miska Tuomisto +1:13,4
4. Matias Nevalainen +1:54,2
5. Jose Kangas +2:17,8

Suomi Cup -tulokset: Fixus SM Ralli Kitee

SC1
1. Vesa Hirvonen 54:51,8
2. Lauri Heikkinen +59,8
3. Reijo Muhonen +2:09,8
4. Timo Korvenheimo +3:14,8
5. Joni Kuusela +5:11,7

RSJM-pisteet: 6/6 osakilpailua

RSJM
1. Henri Altomaa 79p
2. Rasmus Tuominen 76p
3. Timo Korvenheimo 47p
4. Joni Kuusela 45p
5. Severi Jokioinen 29p

Nuorten SM
1. Ville Vatanen 100p
2. Lauri Halonen 77p
3. Aatu Hakalehto 71p
4. Esko Kytömäki 57p
5. Aaron Holopainen 55p

Cup-pisteet: 7/7 osakilpailua

SC1
1. Kim Forsgren 104p
2. Henri Altomaa 61p
3. Reijo Muhonen 57p
4. Timo Korvenheimo 47p
5. Matias Valkonen 43p

Masters Cup
1. Reijo Muhonen 63p
2. Kees Burger 49p
3. Mikko Eskelinen 35p
4. Arto Juolahti 23p
5. Ville Ruokanen 23p

Mestarit 2024

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja

Kuljettaja: Henri Altomaa
Kartanlukija: Jussi Kärpijoki

Nuorten SM

Kuljettaja: Ville Vatanen
Kartanlukija: Hannu Lamminen

Suomi Cup

Kuljettaja: Kim Forsgren
Kartanlukija: Arttu Vastamäki

Masters Cup

Kuljettaja: Reijo Muhonen
Kartanlukija: Henri Kallioniemi

Katso muita RSJM-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Motonetilla lupaava ensimmäinen vuosi Ruotsissa

Motonet Örebro. Kuva: Motonet.

Suomalainen vähittäiskauppaketju Motonet laajeni Ruotsin markkinoille vuosi sitten syyskuussa. Ensimmäiseen vuoteen mahtui kolme onnistunutta avausta: verkkokauppa sekä tavaratalot Sundsvallissa ja Örebrossa. Tämä on vasta alkua ketjun pitkän aikavälin laajentumissuunnitelmille. Vuonna 2025 Ruotsissa avautuu viisi uutta tavarataloa.

Uusi markkina on ollut suuri ponnistus henkilöstölle, ja samalla merkittävä taloudellinen investointi konsernille.

”On ollut ilo nähdä, että paikalliset asiakkaat Ruotsissa ovat löytäneet perinteisen suomalaisen konseptimme ja arvostavat sitä samalla tavalla kuin asiakkaamme Suomessa. Kilpailu on kovaa, mutta Motonetin konsepti, joka yhdistää laajan tuotevalikoiman asiantuntevaan henkilöstöön ja palveluihin, on osoittautunut kilpailukykyiseksi myös uudella markkinalla. Meillä on vahva usko konseptiimme, ja siksi toimme Motonetin Ruotsiin lähes sellaisenaan, kuitenkin huomioiden paikalliset tarpeet ja markkinaerot”, avaa Broman Group -konsernin toimitusjohtaja Toni Stigzelius.

Ruotsin markkinalla näkyy erityisesti Motonetin vahvuus autoilussa, niin varaosissa, varusteissa kuin kemikaaleissa. Kevään ja kesän aikana suosiota saavuttivat myös monet harrastamisen tuoteryhmät, kuten kalastus ja grillaus.

Viisi uutta tavarataloa Ruotsiin vuonna 2025

Motonetin laajentuminen Ruotsissa jatkuu vuonna 2025 viiden tavaratalon voimin. Motonet suuntaa kevään, kesän ja alkusyksyn aikana Gävleen, Jönköpingiin, Linköpingiin, Västeråsiin ja Uumajaan. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 200.

Vaikka uusien myymälöiden avaaminen on tärkeä osa kasvua, Motonet keskittyy myös olemassa olevien yksiköiden jatkuvaan kehittämiseen. Yhtiössä tunnistetaan, että pitkän aikavälin menestys riippuu siitä, miten hyvin Motonet pystyy vastaamaan asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin arjessa. Brändin rakentaminen ja markkinaosuuden kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä.

Ruotsin avausten lisäksi Motonet avaa ensi vuonna Suomessa yhden uuden tavaratalon. Se avautuu Tampereelle ja on seudun kolmas Motonet-tavaratalo.

Lue muita juttuja Motonetista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //