Koti Blogi Sivu 298

WRC: Suomen MM-rallin reitti julkistettiin — Ouninpohja on nyt kisan viimeinen pätkä!

Kalle Rovanperä. Kuva: TGR.

Suomen MM-rallin, eli Secto Rally Finlandin reitti piirtyy vuosittain Keski-Suomen kyläteille. Kun kisaa on ajettu jo 73 kertaa, voisi kuvitella, että kaikkea on jo kokeiltu – mutta ei, todetaan Suomen MM-rallin tiedotteessa.

Rallin reittitiimi vetää hatustaan vuodesta toiseen entistä parempia reittikokonaisuuksia ja ilolla esittelemme myös vuoden 2025 version!

– Reitin tekeminen on tasapainoilua useiden asioiden kanssa. Tärkeimpiä lähtökohtia ovat turvallisuus ja urheilullisuus, mutta tietysti siinä haetaan myös sitä, että pystytään palvelemaan hyvin niin reitin varrelle saapuvaa yleisöä kuin TV-tuotantoakin, valottaa kilpailunjohtaja Kai Tarkiainen.

Tulevan kesän reitiltä ei kohokohtia puutu. Jo viime vuoden reitti oli mannaa niin kuljettajille kuin rallikatsojillekin, mutta nyt reitistä on saatu sitäkin herkullisempi, kun mukaan on ujutettu muutama legendaarinen erikoiskoe lisää. Onpa silinteristä kaivettu todellinen yllätysjäniskin: koko sunnuntaipäivä on pyhitetty maailman huimimmalle erikoiskokeelle, Ouninpohjalle. Päivä ansaitseekin siten aivan oman nimen – Ounintai!

Harjun kansajuhlasta Suomen kesäisille kyläteille

Kisa käynnistyy ralliviikon torstaina perinteisin menoin Jyväskylässä Harjun Supererikoiskokeella.

Ralliperjantai on hyvin pitkälti viimevuotisen kaltainen: aamulla lähdetään Laukaaseen ja tuttu Laukaan erikoiskoe ajetaan samanlaisena kuin vuosi sitten. Sieltä mennään Äänekoskelle ja viime kesän uutuuspätkälle, Saarikkaalle. Tähän onkin löydetty nyt uutta haastetta – erikoiskoe ajetaan päinvastaiseen suuntaan.

– Tällä muutoksella on saatu hyviä uusia parkkipaikkoja yleisölle, lisää katselualueita ja helpommin lähestyttävä erikoiskoe. Samalla uskomme, että myös kuljettajat tykkäävät erikoiskokeesta tähän suuntaan, kertoo Tarkiainen.

Äänekosken seuduilta letka jatkaa matkaansa Myhinpäähän. Sitäkin on mietitty uudelleen: lähtöpaikkaa on siirretty ja saatu siten uusia parkkipaikkoja ja palveluja yleisölle.

Perjantain lenkin neljäntenä erikoiskokeena ajetaan legendaarinen Ruuhimäki. Maaliin tullaan jo totuttuun tapaan ison hyppyrin saattelemana. Ruuhimäki palvelee jo torstaina testierikoiskokeena, joten alueella tapahtuu kaksi päivää aamusta iltaan.

Päivähuollon jälkeen kaikki edellä mainitut erikoiskokeet ajetaan toiseen kertaan ja illalla lenkiltä palattaessa koukataan vielä Harjulle, Jyväskylän keskustaan ennen iltahuoltoa ja yöpuulle vetäytymistä.

Lauantaina täysi päivä

Lauantaina on perinteisesti päästy vetämään ’torpparin asfalttia isoa ja kovaa’ ja näin tänäkin vuonna.

– Meillä oli tarkoitus, että tehdään vaan pieniä muutoksia viimevuotiseen, mutta kun lyötiin kartta pöytään niin puolethan siitä muuttui, naurahtaa reitistä vastaava apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen.

Lauantain aloittaa Parkkola.

– Sitähän on ajettu aikojen saatossa eri muodoissaan ja sieltä löytyy muun muassa Mäkelän kylätie, joka on minun ja monen muun mielestä yksi Keski-Suomen hienoimpia ralliteitä, Nuutinen huomauttaa.

Parkkolasta mennään Västilään, joka on viimevuotisesta entisellään, samoin Päijälä. Sitten ajetaan Leustun erikoiskoe Korpilahdella Jyväskylään tullessa. Siihen onkin virkkailtu mukaan nyt monta aivan uutta osuutta, joita ei ole WRC-aikakaudella eli vuodesta 1997 lähtien ajettu lainkaan.

Päivähuollossa poiketaan jälleen Jyväskylän Paviljongilla ja iltapuolella nämä neljä erikoiskoetta ajetaan toistamiseen. Iltahuoltoon ja yötauolle saavutaan Paviljongille iltakahdeksan pintaan.

Sunnuntai on nyt Ounintai

Kilpailun todellinen sokeri onkin sitten Ouninpohjalla. Maailman haastavimmaksi nimetty erikoiskoejättiläinen saa nyt ensimmäistä kertaa rallin historiassa aivan oman päivänsä – koko sunnuntai vietetään Ouninpohjassa. Nykyään kun on tapana vaihtaa jo kulahtaneeksi käyneitä arkisia nimityksiä uusiin, mekin lähdimme trendiin mukaan! Olemme nimittäneet Secto Rally Finlandin sunnuntaipäivän uudelleen: se on nyt Ounintai!

Ouninpohja ajetaan sunnuntaina kahteen kertaan, samalla se on ehdottomasti yksi hurjimmista Power Stage -erikoiskokeista mitä on koskaan ajettu.

Yleisölle sunnuntai on tehty helpoksi. Paikalle voi mennä ajoissa, tunnelmaa Ouninpohjan metsistä ja Kakariston peltoaukeilta varmasti löytyy jo lauantai-illasta alkaen.

Sunnuntaiaamuna kilpailijakaravaani suuntaa erikoiskokeelle ensin klo 10.00 tietämillä ja toistamiseen se täräytetään rallin päättävänä Powerina iltapäivästä.

Eivätkä herkut lopu siihen – rallin podium, eli palkintojen jako tapahtuu Kakaristossa, joten kaikki olennainen sunnuntaina, eli Ounintaina, löytyy Jämsän Ouninpohjasta!

– Meillä pohdittiin, että millaisella ratkaisulla saataisiin tämä legendaarinen erikoiskoe tarjolle rallifaneille mahdollisimman hyvin ja uskomme, että tämä on se tapa. Erikoiskokeen varteen kyllä väkeä mahtuu, kun on aikaa sinne siirtyä kaikessa rauhassa ja hakea paikkansa. Sitten voikin pysytellä siellä koko päivän! Palveluiden tarjoaminen on näin myös kaikin puolin helpompaa, pohdiskelee Tarkiainen.

Secto Rally Finland 2025 – Reitti

Keskiviikko 30.7.2025

19:00 Lähtöseremonia, Jyväskylän satama

Torstai 31.7.2025

09:01 Testi-EK, Ruuhimäki
19:05 EK 1 Harju 1 (2,50 km)
19:40 Huolto A, Paviljonki (15 min)

Perjantai 1.8.2025

08:03 EK 2 Laukaa 1 (17,96 km)
09:03 EK 3 Saarikas 1 (15,8 km)
10:23 EK 4 Myhinpää 1 (14,60 km)
11:51 EK 5 Ruuhimäki 1 (7,76 km)
13:01 Huolto B Paviljonki (40 min)
14:44 EK 6 Laukaa 2 (17,96 km)
15:44 EK 7 Saarikas 2 (15,8 km)
17:04 EK 8 Myhinpää 2 (14,60 km)
18:35 EK 9 Ruuhimäki 2 (7,76 km)
19:30 EK 10 Harju 2 (2,50 km)
20:05 Huolto C, Paviljonki (45 min, flexi)

Lauantai 2.8.2025

08:01 EK 11 Parkkola 1 (15,55 km)
09:42 EK 12 Västilä 1 (18,94 km)
10:36 EK 13 Päijälä 1 (20,19 km)
12:05 EK 14 Leustu 1 (16,39 km)
13:35 Huolto D, Paviljonki (40 min)
15:01 EK 15 Parkkola 2 (15,55 km)
16:42 EK 16 Västilä 2 (18,94 km)
17:36 EK 17 Päijälä 2 (20,19 km)
19:05 EK 18 Leustu 2 (16,39 km)
20:15 Huolto E Paviljonki (45 min, flexi)

Sunnuntai / Ounintai 3.8.2025

10:35 EK 19 Ouninpohja 1 (23,98 km)
11:15 Regroup, Kakaristo (1 h 20 min)
13:15 EK 20 Ouninpohja 2 (Wolf Power Stage) (23,98 km)
14:15 Podium, Kakaristo

Katso muita juttuja Suomen MM-rallista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä on kuljetusyrittäjien tärkein kriteeri valita polttoainejakelijaa

Kuva: CvB.

Kuljetusyrittäjät haluavat tankata kuljetusreittien varrella kilpailukykyiseen hintaan kattavasti tarvitsemiaan polttoainelaatuja. Myös polttoainejakelijan hyvämaineisuudella ja palveluilla sekä tankkausympäristön turvallisuudella ja riittävällä pysäköintialueella on merkitystä, kertoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin kuljetusbarometri.

Kyselyn perusteella tärkein kriteeri polttoainejakelijan valinnalle on mahdollisuus tankata kuljetusreitin varrella. Tämä karsii ylimääräisiä poikkeamisia reitiltä ja tuo tehokkuutta toimintaan.

Yli 90 prosenttia kuljetusyrityksistä arvostaa polttoainejakelijan valinnassa lisäksi kilpailukykyistä hintaa, kattavaa polttoainelaatuvalikoimaa ja liikenneasemien sujuvia liittymäjärjestelyjä.

Uusien liikenneasemien ja tankkaus- tai latauspaikkojen suunnittelussa sekä liittymäjärjestelyissä tulee tulostenkin valossa huomioida erityisesti raskaan liikenteen tarpeet ja talviolosuhteet.

– Dieselin jakelun turvaaminen on tärkeää, mutta tulevaisuudessa latausinfran ja nesteytetyn kaasun jakeluinfran sijoittumisella on oleellinen merkitys logistiikkaketjujen toimivuudelle ja kustannuksille. Synergiaedut raskaan kaluston taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä tulee huomioida, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan tämä tulee ottaa huomioon, kun Suomessa ratkotaan keinoja, miten uusiutuvien käyttövoimien jakeluinfraa rakennetaan. Asiaa säädellään EU-tasoisessa Afir-asetuksessa.

Asemien saavutettavuus huomioitava uusien käyttövoimien jakeluinfran rakentamisessa
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat nostamassa merkitystään raskaassa liikenteessä.

Lähes kolmasosalle vastaajista oli merkityksellistä, että asemalla olisi tarjolla uusiutuvaa dieseliä. Noin viidesosa piti tärkeänä kaasutankkausmahdollisuutta. Myös raskaan kaluston sähkölataus on nostamassa merkitystään.

Peräti seitsemän prosenttia vastaajista nosti sähkölatauksen merkityksen esille asemien valinnassa. Se on paljon ottaen huomioon, että sähkökuorma-autoja on tällä hetkellä vain pieni osa ajoneuvokannasta.

– Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra on saavutettavissa kattavasti ympäri Suomen. Jakeluinfran rakentamisessa on huomioitava kattavuuden ja saavutettavuuden lisäksi muiden, kuljettajille tärkeiden, palveluiden saatavuus niiden yhteydessä, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.

Kansallisessa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelmassa esitetään infrastruktuurin rakentamistukea raskaan liikenteen yleisesti saatavilla oleville latauspisteille ja vedyn tankkausasemille EU:n jakeluinfra-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Lisäksi esitetään nesteytetyn metaanin tankkausasemaverkoston rakentumisen tukemista.

Kuljettajan turvallisuus ja palvelut tärkeitä

Runsaat 70 prosenttia vastaajista piti asemien monipuolista palvelutarjontaa ja kaksi kolmasosaa lämpimien asemien laajoja aukioloaikoja tärkeinä tekijöinä polttoainejakelijan valinnassa. Tavarankuljetukset toimivat ympäri vuorokauden, jolloin kuljettajat tarvitsevat ympärivuorokautisia palveluita.

Kysyttäessä liikenneasemien palveluista jäsenyrittäjät arvostivat eniten tankkausympäristön turvallisuutta. Myös lämpimien asemien laajat aukioloajat, sopuhintainen kahvi ja terveelliset ruoat kiinnostavat.

Ystävällinen palvelu huomataan. Vastanneista 82 prosenttia pitää mukavaa henkilöstöä erittäin tai melko tärkeänä tekijänä liikenneasemilla. Taukotiloissa saatavilla olevia lehtiä ja televisiota pidetään hieman tärkeämpinä kuin esimerkiksi kuntoiluvälineitä.

Nyt runsas viidennes pitää kuntoiluvälineitä tärkeinä. Toisaalta on todennäköistä, että kuntoilumahdollisuuksien arvostus on lisääntynyt uuden kuljettajasukupolven myötä.

EU-säädökset edellyttävät taukopaikoilta tiettyä palvelutasoa ja turvallisuutta. EU-komission laatimassa SSTPA-asetuksessa on neljä eri tasoa turvallisuudelle: pronssi, hopea, kulta ja platina.

– Tason noustessa alueen tarjoamat palvelut ja turvallisuus paranevat. Jo lähtötaso edellyttää merkittäviä toimia. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään pronssi- tai korkeamman tason taukopaikkaa, SKALin Kujala sanoo.

SKAL Kuljetusbarometri 1/2025 toteutettiin 16.12.2024 ja 6.1.2025 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 592 jäsenyrittäjää eri suoritealoilta ja eri puolilta Suomea. Ajankohtaiskysymykset koskivat kuljetusyritysten perusteita polttoainejakelijan valinnassa sekä odotuksia liikenneasemien palveluilta. Kysymykset on laadittu yhteistyössä SKALin polttoainekumppanin, St1 Oy:n, kanssa.

SKAL Kuljetusbarometri 1/2025: Taustatiedot

Lue tästä aikaisempia kuljetusbarometrejä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kitkarenkaiden osuus kasvaa liikenteessä ja liikenneturmissa

Kuva: Matti Sulanto.

Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talviliikenteessä on noussut kymmenessä vuodessa noin 13:sta reiluun 20 prosenttiin. Samaan aikaan on kasvanut myös kitkarenkaiden osuus kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Nastarenkaat ovat kuitenkin yhä yliedustettuna talvikelillä tapahtuneissa kuolonkolareissa suhteessa niiden esiintymiseen talviliikenteessä, todetaan Renkaat kelin mukaan -verkkosivuston mukaan.

OTI:n onnettomuustietorekisterin mukaan kitkarenkaiden osuus marras–maaliskuussa 2014–2023 talvirenkailla aiheutetuista talvikelionnettomuuksista oli 10,4 prosenttia.

Kyseisellä rajauksella tapahtui keskimäärin 15,4 kuolonkolaria vuodessa eli keskimäärin 10 tapausta vähemmän kuin vuosina 2004–2013. Myönteistä kehitystä selittää erityisesti ajonvakautuksen yleistyminen henkilöautoissa.

Kuva: JL Interaction.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet renkaat riskitekijäksi noin joka kolmannessa talvikelionnettomuudessa.

”Tutkijalautakunnat eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, olisiko olosuhteisiin nähden paremmat renkaat voineet estää onnettomuutta tai lieventää sen seurauksia. Sen arvioimiseksi tarvittaisiin tarkempaa tapauskohtaista analysointia”, tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti toteaa.

Vuosittain yli 40 000 autoilijaa vaihtaa nastoista kitkoihin

Kitkarenkaiden osuus Suomen markkinoille toimitetuista henkilöauton talvirenkaista ETRMA:n jäsenyritysten myyntikanavissa oli peräti 27,5 prosenttia vuonna 2024. Kitkarenkaiden osuus markkinatilastossa on ollut 2020-luvulla keskimäärin 8,8 %-yksikköä korkeampi kuin vuosina 2015–2019. ETRMA:n tilasto kattaa suurimmat rengasvalmistajat ja valtaosan Suomen talvirengasmarkkinoista.

Kuva: JL Interaction.

Talvirenkaiden markkinakoko on pysytellyt viime vuosina noin 1,9 miljoonan renkaan tuntumassa, joten uudet talvirenkaat on hankittu vuosittain keskimäärin 475 000 autoon.

”Markkinatilastojen valossa vuosittain yli 40 000 autoilijaa näyttäisi vaihtaneen nastoista kitkoihin. Karkeasti arvioiden joka kymmenes nastakuski on siirtynyt käyttämään kitkarenkaita viimeisen viiden vuoden aikana”, Lahti päättelee.

Kitkarenkaat lähes joka neljännessä autollisessa kotitaloudessa

Kitkarenkaiden yleistymistrendi näkyy myös Väyläviraston asiakastutkimuksissa. Kitkarenkaat olivat viime talvena käytössä jo 23,5 prosentissa autollisista kotitalouksista, kun osuus vuonna 2018 oli vain 15,3 prosenttia. Osuudet sisältävät myös usean auton kotitaloudet, joissa autot on varustettu eri talvirengastyypeillä. Tulokset on painotettu maakuntien asukasmäärän mukaan.

Kuva: JL Interaction.

Vuoden 2024 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tausta-aineistosta ilmenee, että kitkarenkaiden käyttö painottuu eteläiseen Suomeen. Esimerkiksi Uudellamaalla kitkarengastalouksien osuus oli 35 prosenttia, kun Keski-Suomessa se oli vain 18 prosenttia. Aiempien selvitysten mukaan kitkarenkaita käytetään etenkin uudemmissa henkilöautoissa, joilla myös ajetaan keskimääräistä enemmän.

Mielikuva nastarenkaiden ylivertaisuudesta murenemassa

Kitkarenkaiden suosion kasvu oli nähtävissä jo tieliikennelain seurantatutkimuksessa vuonna 2021. Se oli odotettavissa myös Trafin kitkarengastutkimuksen perusteella vuonna 2015. Tosin tuolloin nastarenkaiden tuoman turvallisuuden tunteen arvioitiin vaikuttavan valmiuteen siirtyä käyttämään kitkarenkaita näin:

”Nastarenkaiden tuoma ajateltu turvallisuus ääriolosuhteissa on niin voimakas henkilökohtainen tunne, että tieto nastarenkaiden haitoista ei riitä kääntämään valintaa. Tilanne paranee sitä enemmän, mitä omakohtaisempia koetut haitat ovat kuten esimerkiksi uraiset tiet ja omakohtaisesti koettu melu.”

Rengasalan kehitystä pitkään seuranneen konsultin mukaan myytti on vähitellen murenemassa omakohtaisten kokemusten ja kunkin lähipiirin suositusten myötä.

”Laadukkaat kitkarenkaat ovat talviajossa ihan yhtä turvallisia kuin nastarenkaat. Liikenteessä tarvittaisiin vain ripaus lisää ennakointia renkaista riippumatta.”

”Myös 3PMSF-merkityt allseason-renkaat ovat täysin laillisia Suomen talviliikenteessä. Niiden jääpito ei kuitenkaan yllä vielä läheskään pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden tasolle”, Lahti huomauttaa.

Katso tästä lisää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Näin hiekoitushiekka saadaan uusiokäyttöön!

Käytetty hiekoitusmateriaali seulotaan Kreaten Tikkurilantien kiertotalousalueella Vantaalla. Seulonta poistaa roskat sekä haluttua raekokoa pienemmän ja suuremman kiviaineksen. Prosessin päätteeksi jätteestä on syntynyt uusiohiekkaa eri ammattimaisten toimijoiden käyttöön. Kuva: Kreate.

Infran rakentaja Kreate on jo vuosia ollut aktiivinen kiertotalouden edistäjä. Viimeisin virstanpylväs saavutettiin tammikuussa 2025, kun yhtiö sai omalla kiertotalousalueellaan seulotulle hiekoitushiekalle Ei enää jätettä -statuksen tiettävästi ensimmäisenä rakennusalan toimijana Suomessa.

Kierrätetyn hiekoitushiekan uudelleenkäyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja jätteen määrää sekä tuo tuntuvaa säästöä hiekoittamisesta aiheutuviin kuluihin.

Käytetty hiekoitusmateriaali seulotaan Kreaten Tikkurilantien kiertotalousalueella Vantaalla. Seulonta poistaa roskat sekä haluttua raekokoa pienemmän ja suuremman kiviaineksen. Prosessin päätteeksi jätteestä on syntynyt uusiohiekkaa eri ammattimaisten toimijoiden käyttöön. Kreate Oy

Kreaten kiertotalousalueella Tikkurilantiellä Vantaalla seulotaan tulevana kesänä käytettyä hiekoitushiekkaa, jolle on myönnetty EEJ- eli Ei enää jätettä -status. Tammikuussa saadun ympäristöluvan ansiosta Kreate on tiettävästi ensimmäinen rakennusalan toimija, joka vastaanottaa, käsittelee ja myy kierrätettyä hiekoitushiekkaa.

Käytetty hiekoitushiekka luokitellaan lainsäädännön mukaan jätteeksi, joten keväisin kerätyn hiekoitusmateriaalin myyminen ja uudelleenkäyttö on käytännössä mahdotonta ilman ympäristölupaa.

– Otamme vastaan hiekoitushiekkaa, joka analysoidaan, seulotaan ja analysoidaan toistamiseen valvotussa prosessissa. Kunnat ja kaupungit sekä muut ammattimaiset toimijat, kuten kiinteistöhuoltoyhtiöt, voivat käyttää kierrätettyä hiekoitushiekkaa uuden tavoin väylien, piha- ja pysäköintialueiden sekä muiden alueiden hiekoittamiseen, kertoo kiertotalouden tuotantopäällikkö Topias Lahti Kreatelta.

Kierrättämällä hiekkaa säästetään luonnonvaroja ja kukkaroa

Tekemämme tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään vuosittain talvikauden liukkaudentorjuntaan jopa 1,3 miljoonaa tonnia hiekoitushiekkaa ja -sepeliä. Esimerkiksi pelkästään pääkaupunkiseudun kunnalliset toimijat käyttävät sitä yli 150 000 tonnia vuodessa.

– Liukkaudentorjunnassa kivimateriaalin määrä on suuri, joten uudelleenkäytölle on selkeä tarve. Lisäksi EEJ-statuksen saaminen edistää hiekoitushiekan lainmukaista hyödyntämistä, mikä toivottavasti myös vähentää jätteeksi luokitellun hiekan käyttöä ilman ympäristölupaa.

EEJ-statuksen mukaista kierrätettyä hiekoitushiekkaa syntyy Kreaten Vantaan-kiertotalousalueella arviolta noin puolet kaikesta siellä vastaanotetusta hiekoitushiekasta.

– Tuottamalla ja tarjoamalla käytettyä hiekoitusmateriaalia säästämme luonnonvaroja ja vähennämme kokonaispäästöjä, jotka liittyvät hiekoitushiekan valmistamiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja käyttöön. Samalla autamme osaltamme hiekoitushiekan käyttäjiä täyttämään heidän kestävyystavoitteitaan. Lisäksi uusiohiekka on jopa puolet uutta hiekkaa edullisempaa, joten tämä tuo myös huomattavasti säästöä hiekoittamisen kustannuksiin, Lahti toteaa.

Seulomalla hiekoitushiekasta poistuvat roskat ja saadaan haluttu raekoko

Uusi, käyttämätön hiekoitushiekka valmistetaan tavallisesti neitseellisestä luonnonhiekasta tai -sorasta seulomalla ja hiekoitussepeli kalliosta louhimalla ja murskaamalla. Hiekka on rakenteeltaan sepeliä pyöreäreunaisempaa ja sitä käytetään erityisesti kevyen liikenteen väylillä.

– Vastaanotettu hiekoitushiekka tarkastetaan, käsitellään epäpuhtauksien poistamiseksi ja välivarastoidaan ennen jatkokäyttöä. Kun hiekoitusmateriaali ajetaan seulan läpi, siitä poistuu haluttua 3–8 millimetrin raekokoa pienempi ja suurempi kiviaines. Seulomalla saadaan poistettua tehokkaasti myös roskat, Vantaan kiertotalousalueen työnjohtaja Henri Pulkkinen selittää.

– Kiertotalousammattilaisemme varmistavat, että kierrätetty hiekoitushiekka vastaa kaikilta osiltaan liukkaudentorjuntaan käytettävää hiekoitusmateriaalia parantaen jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muun liikenteen turvallista liikkumista Suomen talvisissa olosuhteissa, hän lisää.

Uusiohiekoitushiekan seulonnasta syntyvä halutun raekoon ylittävä materiaali eli ylite on mahdollista hyödyntää esimerkiksi maarakennuksessa ja maantäytöissä.

– Mikäli ympäristöluvan mukaiset ympäristötekniset vaatimukset eivät täyty ja hiekka ei saa EEJ-statusta, toimitamme sen ympäristöluvalliselle maankaatopaikalle. Kreatella tällainen hiekka voidaan myös hyödyntää maavallin rakentamisessa omalla Hirvihaaran kiertotalousalueellamme Mäntsälässä. Käyttökelvottoman ja pilaantuneen hiekan toimitamme ympäristöluvalliseen laitokseen, kertoo Lahti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kempowerille sertifioitu kumppani Yhdysvaltoihin

Kuva: Kempower.

Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisuja tarjoava Kempower ja sähköistämiseen erikoistunut Ziegler Energy Solutions (ZES) ovat solmineet kumppanuuden, jonka pohjalta ZES toimii jatkossa Kempowerin sertifioituna kumppanina Yhdysvalloissa.

Yhteistyö mahdollistaa ZES:lle edistyneiden sähköajoneuvojen pikalatausratkaisujen tarjoamisen. ZES:in tarjoamat latausratkaisut on räätälöity erityisesti kaupallisten ajoneuvojen ja latausinfraprojektien tarpeisiin.

”Yhtiöiden ja kaupunkien siirtyessä yhä laajemmin sähköisiin ajoneuvoihin, luotettava ja joustava latausinfra on välttämätöntä”, sanoo Troy Monson, Ziegler Energy Solutionsin toimitusjohtaja.

”Yhteistyö Kempowerin kanssa mahdollistaa meille skaalautuvien ja käyttäjäystävällisten latausratkaisujen tarjoamisen asiakkaillemme.”

Kumppanuus yhdistää Zieglerin vankan kokemuksen energiateknologiasta ja siihen liittyvien palveluiden tarjoamisesta Kempowerin DC-latausjärjestelmien asiantuntemukseen. ZES ja Kempower ovat sitoutuneet yhdessä tarjoamaan asiakkaille kehittynyttä teknologiaa, vaivatonta asennusta ja kestäviä energiaratkaisuja.

”Ziegler Energy Solutionsin sertifioituminen Kempowerin kumppaniksi vahvistaa heidän rooliaan luotettavana sähköistämisen kumppanina”, sanoo Marcus Suvanto, VP of Sales, kempower.

”Yhdessä tarjoamme ratkaisuja, jotka vastaavat tämän päivän tarpeisiin ja auttavat asiakkaitamme valmistautumaan tulevaisuuteen.”

Monipuolista tukea sähköistämiselle

Kempowerin sertifioituna kumppanina ZES tarjoaa:

  • Mahdollisuuden hyödyntää Kempowerin pikalatausjärjestelmiä
  • Asiantuntemusta asennuksessa, ylläpidossa ja jatkuvaa tukea, jotta latausratkaisujen luotettavuus varmistetaan
  • Optimoitua energian varastonhallintaa maksimaalisen käytettävyysasteen ja tehokkuuden saavuttamiseksi

Sähköajoneuvojen latausinfran lisäksi ZES tarjoaa räätälöityjä aurinkopaneelijärjestelmiä, akkuenergian varastointijärjestelmiä ja mikroverkkoteknologiaa. ZES auttaa myös asiakkaitaan hyödyntämään tukipaketteja ja kannustimia, jotka tukevat asiakkaita sähköistämishankkeissa. Lisätietoja Ziegler Energy Solutionsin EV-latausratkaisuista löytyy osoitteesta ziegleres.com/solutions/evcharging.

Lue muita juttuja Kempowerista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Suomen Tieyhdistys: Yksityistieavustusten leikkaukset ovat kestämätön ratkaisu

Kuva: CvB.

Suomen Tieyhdistys esittää vakavan huolensa valtion yksityistieavustuksiin kohdistuvasta leikkausten realisoitumisesta.

Vuoden 2025 budjettiin on myönnetty 6,8 miljoonaa euroa yksityisteiden harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Tieyhdistys peräänkuuluttaa, että kestävä taso yksityistieavustuksille olisi 25 miljoonaa, kun huomioidaan sen päälle tuleva tiekuntien omarahoitusosuus.

– Viime vuonna vastaava määräraha oli 8,5 miljoonaa euroa. Missään tapauksessa viime vuoden tasosta ei voida tinkiä, huomauttaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

Yksityisteiden valtionavustusmäärärahan vähenemisen vaikutukset heijastuvat esimerkiksi elinkeinoelämän toimintaan ja yksityisteiden varsilla asuvien arkeen. Leikkausten vaikutukset näkyvät erityisesti siellä, missä yksityistiet ovat ainoita kulkuyhteyksiä.

Suomessa on yksityisteitä noin 370 000 kilometriä ja niiden kunnosta vastaavat tieosakkaina toimivat maanomistajat, jotka vastaavat myös suurilta osin niiden kustannuksista. Yksityistieverkosto on olennaisen tärkeä osa liikennejärjestelmäämme. Tieyhdistys vaatii yksityisteiden määrärahojen nostoa kestävälle tasolle.

Lue myös

Tältä näyttää Suomen surkein kylätie

Suomen Tieyhdistys haluaa kokeilla myös nopeusrajoitusten nostamista!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hurja tulos raskaan liikenteen valvonnassa: 14 autoa pysäytettiin, kuudesta poistettiin kilvet!

Arkistokuva. Kuva: Poliisi

Länsi-Uudenmaan poliisi valvoi raskasta liikennettä torstaina 30.1. Poliisi kohdistaa valvontaiskuja tietojohtoisesti, ja tällä kerralla valvonta sijoittui alueille, joiden läheisyydessä sijaitsee isojen infrahankkeiden työmaita.

Osana tietojohtoista valvonnan kohdentamista ovat myös kansalaisilta tulleet valvontapyynnöt, joita poliisi hyödyntää suunnittelussaan.

Länsi-Uudenmaan alueella on parhaillaan käynnissä useita isoja rakennustöitä, joiden vuoksi työmaille kulkee päivittää niin maansiirtokuljetuksia kuin muita työmaiden edellyttämien tarvikkeiden kuljetuksia.

Tämän vuoksi poliisi keskitti raskaan liikenteen valvontaa esimerkiksi Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin suurten hankkeiden lähistöille.

Mukana yhteistyössä oli katsastusmies, jonka kanssa poliisi teki teknisen kunnon valvontaa. Tätä menetelmää käytetään erityisesti raskaan liikenteen valvonnassa.
Käytännössä valvonta toteutetaan siten, että katsastusmiehet asiantuntijoina valitsevat liikennevirrasta pysäytettäviä ajoneuvoja. Tällöin valvonnan tuloksellisuus ja kiinnijäämisriski nousee huomattavasti.

Poliisi ilmoittaa tarvittaessa havainnoistaan toimintaa valvovalle viranomaiselle

Ennalta suunnitellun valvonnan aikana poliisi tarkasti 14 ajoneuvoa, joista kuudesta poistettiin rekisterikilvet kuntopuutteiden takia.

− Kohtasimme esimerkiksi kaksi ajoneuvoa, jotka oli määräaikaiskatsastettu tammikuun aikana, mutta joista kummastakin löytyi huomattavan paljon vikoja. Toisesta jouduttiin poistamaan rekisterikilvet. Tapauksista, joissa havaitsemme mahdollisia puutteita katsastusasemien toiminnassa, ilmoitamme toimintaa valvovalle Traficomille, kertoo komisario Hannu Kontola.

Lisäksi merkillepantavaa on, että poliisi pysäytti valvonnassa kuusi samaan kuljetusyritykseen kytköksissä olevaa ajoneuvoa, joista viidestä jouduttiin poistamaan rekisterikilvet.

− Tehdyistä tarkastuksista laadimme aina raportit Traficomille, joka hallinnoi kuljetusyritysten liikennelupia. Mikäli samalle kuljetusyritykselle kertyy jatkuvasti rikkeitä, vaikuttaa se liikennelupien uusimiseen tai niiden peruuttamiseen, Kontola taustoittaa.

Yleisimmät puutteet liittyivät muun muassa jarrujärjestelmiin

Kontolan mukaan yleisimmät hylkäysperusteet kaikissa tarkastuksissa olivat jarrujärjestelmän ilmavuodot, ohjausnivelten välyksellisyys ja runkovauriot. Puutteita oli myös valaisimissa, renkaissa, näkyvyydessä ja rekisterikilpien luettavuudessa. Lisäksi valvonnassa löytyi tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomuksia.

Poliisin valvonta lukuina:

  • 14 teknistä tienvarsitarkastusta
  • 6 poistettua rekisterikilpeä ja samalla kuljetuksen keskeytystä
  • 10 sakkoa ja liikennevirhemaksua
  • 4 kirjallista huomautusta
  • 12 ajo- ja lepoaikatarkastusta
  • 1 etsintäkuulutettu
  • 13 puhalluskoetta
  • 6 valvontailmoitusta

Ajoneuvon liikennekelpoisesta kunnosta vastaa kuljettajan lisäksi ajoneuvon omistaja tai haltija

Ajoneuvon liikennekelpoisesta kunnosta vastaa kuljettajan lisäksi ajoneuvon omistaja tai haltija. Tästä syystä kuljetusyritysten liikenteestä vastaavat henkilöt / omistajat joutuvat vastuuseen, mikäli valvonnassa havaitaan kuntopuutteita.

− Sama koskee ajo- ja lepoaikojen noudattamista. Kuljetusyrityksellä on vastuu järjestää kuljettajien työt siten, että rikkeitä sosiaalilainsäädännön noudattamisessa ei synny, komisario Kontola kertoo.

Liikennevalvontapyynnön voi tehdä poliisin nettisivujen kautta nimettömästi.

Katso muita juttuja raskaan liikenteen valvonnoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Sakan mukaan hybridit eivät ole yhtään sen alttiimpia vikaantumisille kuin muut!

Kuva: Saka.

Viimeaikojen uutisoinnit hybridiautojen kalliista akkuremonteista ovat herättäneet runsaasti huomiota etenkin juuri nyt autoa vaihtavien keskuudessa – otsikoissa on puhuttu jopa yli kymmeneen tuhanteen euroon nousseista korjauskustannuksista.

Ovatko kaikki ladattavat hybridit tuomittu kalliisiin remontteihin, vai voiko niillä huristella huoletta sähkön ja polttoaineen turvin vielä vuosikaudet, mitä sanoo Sakan jälkimarkkinointipäällikkö Eddie Miiros?

“Me emme näe hybridiautoissa sen suurempaa riskiä kuin missään muussakaan käyttövoimassa. Hybridiautoihin ei iske sen yllättävämpiä tai kalliimpia remontteja kuin muihinkaan autoihin”, hän kertoo.

Saka on myynyt vuosina 2022–2024 lähes 24 000 hybridiautoa, joten aivan tuulesta temmattu Miiroksen toteamus ei ole. Yhtiö tarkasteli etenkin 2022–2023 välillä myytyjä autoja, joiden mahdolliset yllättävät hajoamiset olisivat tulleet tietoon virhevastuun puitteissa.

“Meiltä myytyihin hybridiautoihin tuolla aikavälillä vain 0,6 prosenttiin on tullut suurempaa teknistä vikaa”, Miiros kertoo.

Käytettyjä autoja myyvillä ketjuilla on usein erilaisia lisäturvia, jotka kattavat sähköistetyissä autoissa myös akustoon liittyviä ongelmia. Samanlainen lisäturva on saatavilla myös Sakalta ja myyntijohtajan mukaan entistä useampi asiakas hankkii sen autoa ostaessaan.

“Asiakkaamme haluavat huoletonta ajamista, jota täydentää tarjoamamme lisäturva yllättävien rikkoontumisien varalle. Tarjoamamme lisäturva on käyttövoimariippumaton, mutta siinä on otettu huomioon myös mahdolliset akkuviat ladattavissa autoissa” Sakan myyntijohtaja Olli Pietiläinen toteaa.

“Jokaisessa käyttövoimassa on mahdollisuus kalliiseen remonttiin, jos jotain suurta menee rikki. Hybridiautot ovat viime vuosina yleistyneet voimakkaasti, joten on luontevaa, että myös käyttövoimaan liittyvistä mahdollisista vioista keskustellaan nyt aiempaa aktiivisemmin. Tilastollisesti hybridiautot eivät kuitenkaan ole yhtään sen alttiimpia vikaantumisille kuin muutkaan autot, vaan sellaisen uskaltaa kyllä ostaa, jos käyttövoiman kokee itselle sopivaksi”, hän päättää.

Katso muita juttuja Sakasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Itä-Suomen työmatkaliikenteessä runsaasti ”Mattimyöhäsiä”!

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Itä-Suomen poliisilaitos valvoi työmatkaliikennettä viikolla 5, 27. – 31.1.2025 maanantaista perjantaihin ja valvontaa painotettiin aamuliikenteeseen.

– Yksi havainto valvontaan liittyen on, että kuljettajat käyttävät aamuisin melko korkeita ajonopeuksia ja tämän taustalla voi olla tunne, ettei poliisi valvo aamuisin liikennettä kovinkaan tehokkaasti, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.

Pahkin neuvoo varaamaan työmatkaan riittävästi aikaa ja huomioimaan myös sään vaikutukset eli huonommalla ajokelillä kannattaa työmatkaan varata reilusti pelivaraa. ”Mattimyöhäseksi” ei pidä ryhtyä eli turha kiire kannattaa unohtaa myös töihin mennessä ja tärkeintä on turvallinen perille pääsy.

Pahkinin mukaan aamuliikenteessä, erityisesti moottoriteillä, korostuu myös riittämättömät turvavälit, jotka erityisesti liukkailla keleillä voi konkretisoitua useiden autojen kolareina.

Työmatkaliikenteen valvontaan käytettiin Itä-Suomessa yhteensä 383 henkilötyötuntia. Etelä-Savossa valvontaan kohdennettiin 135,5 tuntia, Pohjois-Karjalassa 121,5 ja Pohjois-Savossa 126 tuntia.

Ylinopeuksista kirjattiin yli 130 maksullista muistutusta

Valvonnan yhteydessä lievemmistä ylinopeuksista annettiin Etelä-Savossa 14 liikennevirhemaksua, Pohjois-Karjalassa liikennevirhemaksujen määrä oli 21 ja Pohjois-Savossa 20.

Isommista ylinopeuksista kirjattiin päiväsakkoja ja niistä 30 kirjattiin Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa 31 ja Pohjois-Savossa 20 eli yhteensä koko poliisilaitoksen alueella 81 sakkoa.

Yhden kuljettajan nopeus oli Pohjois-Karjalan puolella niin suuri, että hänet mää-rättiin väliaikaiseen ajokieltoon vakavasta piittaamattomuudesta.

– Hyvänä asiana valvontaan liittyen voidaan todeta, että viikon aikana koko Itä-Suomen alueella ei tavattu yhtään törkeää ylinopeustapausta, Pahkin kertoo.

Valvonnassa tavattiin kolme epäiltyä rattijuoppoa ja neljä kortitonta kuljettajaa

Valvontaan liittyen liikenteestä tavattiin törkeään rattijuopumukseen epäiltyjä ajoneuvon kuljettajia yhteensä kolme ja näitä tapauksia oli Etelä-Savossa kaksi ja yksi Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Savossa ei työmatkaliikenteestä tavattu yhtään epäiltyä rattijuoppoa. Lisäksi liikenteessä tavattiin 4 ajo-oikeudetonta eli ”kortitonta” auton kuljettajaa, joista kaksi oli Etelä-Savossa sekä kaksi Pohjois-Savossa.

Pahkinin mukaan turvavyöt olivat melko mallikkaasti kiinni työmatkaliikenteessä ja niihin ei poliisin tarvinnut juurikaan puuttua.

Neljälle kännykän käyttäjälle ajon aikana kirjattiin liikennevirhemaksu, näistä tapauksista yksi oli Pohjois-Karjalan ja kolme Pohjois-Savon puolella.

Ajokeli oli viikolla melko haasteellinen, joka varmaan hillitsi pahimpia ylinopeuksia. Poliisi tulee jatkamaan itäsuomalaisten työmatkaliikenteen valvontaa pitkin vuotta.

Lue tästä muita juttuja työmatkaliikenteestä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volkswagenin 7-paikkainen tila-auto nyt tarjolla myös lataushybridinä ja nelivetona

Kuva: Volkswagen.

Volkswagen Hyötyautot sähköistää myös Multivanin uudella ladattavalla hybriditeknologialla ja nelivedolla.

Volkswagen Multivan on Volkswagen Hyötyautojen 7-paikkaisten tila-autojen lippulaiva. Multivanin ladattavan hybridin voimansiirto tuottaa tehoa 180 kW (245 hv).

Hybridijärjestelmä koostuu uudesta nelisylinterisestä moottorista, sähkömoottorista etuakselilla ja toisesta sähkömoottorista taka-akselilla. Kaksi sähkömoottoria saavat virtansa uudesta litiumioniakusta, jonka energiasisältö on 19,7 kWh – tarjoten jopa 95 kilometrin sähköisen toimintamatkan (WLTP).

Myös Multivan eHybridiä on nyt mahdollista ladata jopa 11 kW:n teholla esim. kotilatauksessa. Ensimmäistä kertaa energiaa voidaan ladata jopa 40 kW:n teholla DC-pikalatausasemilla tien päällä.

Toisen sukupolven ladattavan hybridin voimansiirto muuttaa Multivan-tila-auton pääasiassa sähköiseksi autoksi jokapäiväisessä ajossa. Pitkillä matkoilla erittäin taloudellinen voimansiirto tekee vaikutuksen pitkällä yhdistetyllä toimintamatkallaan.

Volkswagen Hyötyautojen innovatiivisten teknisten kehitysten tunnusomainen esimerkki on täysin uusi taka-akseli, jota käyttää pelkästään sähkömoottori.

Volkswagen Hyötyautot on tietoisesti valinnut ladattavan hybridin ja nelivetojärjestelmän yhdistelmän tarjotakseen 7-paikkaiselle tila-autolleen täydellisen suorituskyvyn myös hankalissa ajo-olosuhteissa sekä erittäin hyvän vetokyvyn.

Kuva: Volkswagen.

Uudessa Multivan eHybrid 4Motionissa käytetään 130 kW:n (177 hv) turboahdettua bensiinimoottoria (1.5 TSI evo2). Taloudellinen ja tehokas bensiinimoottori on yhdistetty etuakselilla olevaan 85 kW (115 hv) sähkömoottoriin.

DSG-vaihteiston versio, DQ400e evo, on suunniteltu ja kehitetty erityisesti ladattavien hybridimallien vaihteistoksi. Lisäksi voimansiirtoon kuuluu toinen sähkömoottori taka-akselilla. Tämä sähkömoottori tuottaa 100 kW (136 hv) tehon.

Teknisesti ottaen sekä etu- että taka-akselin sähkömoottorit ovat kestomagneettisia tahtimoottoreita. Yhdessä 1.5 TSI evo2 -moottori ja sähkömoottorit kehittävät järjestelmän vääntömomentin 350 Nm, ja maksimaalinen teho on saatavilla lähes välittömästi liikkeelle lähdöstä.

Ainutlaatuinen ladattava hybridi nelivedolla

Multivanin uusi ladattava hybridi nelivetojärjestelmällä on ensimmäinen koko Volkswagen-konsernissa, sillä se yhdistää MQB:n uusimman eHybrid-järjestelmän ensimmäistä kertaa sähköisesti toimivaan taka-akseliin.

Multivan eHybrid 4Motion -versiossa autot käynnistyvät aina sähköllä, kunhan ulkolämpötila ei laske alle -28 asteen. Nopeuteen 65 km/h asti taka-akselin sähkömoottori on aina aktivoitu tarjoamaan nelivedon ”käynnistysapua”.

Taka-akselin sähkömoottori on käytettävissä myös silloin, kun akku on tyhjä. Hybridiohjaus voi automaattisesti irrottaa taka-akselin sähkömoottorin taka-akselin voimansiirrosta tehokkuuden lisäämiseksi normaaleissa vetotilanteissa.

4Motion-järjestelmän voimanjakoa säätelee elektroninen ajonvakautusjärjestelmä (ESC) ja se on muuttuva – riippuen ajotilanteesta tai vetopidosta akseleilla. Tämä tarkoittaa, että jopa 100 prosenttia vetovoimasta voidaan ohjata etu- tai taka-akselille.

Jos kuljettaja vaihtaa D-tilasta urheilutilaan S, jatkuva neliveto aktivoituu – esimerkiksi ajettaessa lumella tai epätasaisessa maastossa. Ajo-ominaisuuksiin ja vetopitoon vaikuttavat positiivisesti myös matala painopiste ja tasapainoinen painonjakauma.

Uuden Multivan eHybrid 4Motion -mallia voidaan ajaa täysin sähköisesti aina 130 km/h nopeuteen asti. Hybriditilassa huippunopeus on 200 km/h.

Volkswagen Multivan eHybrid 4Motion tarjoaa myös sähköisen seisontailmastoinnin. Tätä voidaan käyttää Volkswagenin tila-auton jäähdyttämiseen, tuulettamiseen ja lämmittämiseen.

Ilmastointijärjestelmä saa energiansa joko korkeajänniteakusta tai verkkovirrasta latauksen aikana, jotta auton sisälämpötila olisi miellyttävä ennen matkan alkua.

Seisontailmastointi voidaan aktivoida Infotainment-järjestelmästä tai älypuhelinsovelluksella.

Multivan eHybrid (normaali akseliväli) hinnat alkavat 65 965 eurosta ja pitkän akselivälin 68 199 eurosta.

Multivan eHybrid 4Motion hinnasto.

Lue muita juttuja Multivanista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //