23.11.2017 16.20
Suomalaiskeksinnöt heijastin ja talvirengas sekä Georg Malmsténin säveltämä Lasten liikennelaulu ovat ehdolla Vuosisadan Liikenneteoksi kahdeksan muun kandidaatin kanssa. Joukossa on myös koulutus- ja valvontahankkeita, valistusta sekä väyläratkaisuja.
Valinnan tekee kansa ja voittaja julkistetaan joulukuun 13. päivänä Helsingin Messukeskuksessa järjestettävässä Auto- ja Liikennegaalassa, joka on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monin tavoin gaalan palkitsemisissa ja tunnustuksissa.
Ennen Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen loppuhuipennusta yleisöäänestykseen osallistujat haastetaan liputtamaan turvallisemman liikenteen puolesta lataamalla maksuton Viiden Tähden Kuljettaja -kortti.
Lisähoukutuksena kansalaisvalistuksessa on autopalkinto. Kaikkien kortin ladanneiden kesken arvotaan Ford Fiesta Titanium -henkilöauto, jonka onnellinen voittaja ratkeaa gaalassa.
Vuosisadan Liikenneteko -ehdokkaat
1. Jalankulkijan heijastin
Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Hänen poikansa Taisto jatkoi kehitystyötä mm. mallisuojaamalla suositun lumihiutaleheijastimen, jonka oli suunnitellut Kalervo Suomela. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979. Kolme vuotta myöhemmin tieliikennelakiin tuli jalankulkijan heijastimen käyttösäännös. Heijastimen turvallisuusvaikutus on huomattava pimeällä liikuttaessa.
2. Jos otat, et aja -kampanja
Liikennevalistuksellisilla kampanjoilla on pitkä historia. Yksi tunnetuimpia yksittäisiä kampanjoita on ollut Alkon, liikenneministeriön, sisäasiainministeriön ja Liikenneturvan yhteiskampanja Jos otat, et aja. Liikenneraittiutta edistävä kampanja toimi vuosina 1984-1986 ja se muistetaan yhä hyvin. Rattijuopumuskampanjointia on jatkettu menestyksekkäästi tähän päivään asti. Uusi ajankohtainen teema ovat mm. huumausaineet liikenteessä.
3. Kypärän käyttö liikenteessä
Kypärä on mopoilijoille, moottoripyöräilijöille ja pyöräilijöille elintärkeä varuste. Moottoripyöräilijöille suojakypärän käyttö tuli pakolliseksi 1977 ja mopoilijoille velvoite laajeni vuonna 1982. Vuoden 2003 alusta alkaen myös pyöräilykypärän käytöstä on säännelty lailla. Tänä päivänä kypärän käyttö on itsestäänselvyys moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Lisäksi pyöräilykypärää käyttää kampanjoinnin ja lainsäädännön myötä noin 40 prosenttia suomalaisista.
4. Kävely- ja pyöräteiden rakentaminen
Jalan ja pyörällä liikkumista on tuettu pitkään turvallisilla väyläratkaisuilla, joissa suojaton liikenne on turvallisuussyistä erotettu autoilusta omille väylilleen. Nykyisin jalankulkuun ja pyöräilyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös erillisinä kulkumuotoina ja näiden kulkutapojen turvallisuus onkin jatkuvasti parantunut.
5. Lasten liikennelaulu
Lasten liikennelaulu on Georg Malmstenin säveltämä ja Helena Eevan (salanimellä Asser Tervasmäki) sanoittama lastenlaulu. Se tunnetaan myös kertosäkeensä alkusanojen nimellä Muista aina liikenteessä. Malmsten teki laulusta ensimmäisen levytyksen 1955. Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos Talja (myöhemmin Liikenneturva) teki sen pohjalta koulukäyttöön tarkoitetun liikennevalistuselokuvan vuonna 1960.
6. Moottoriteiden rakentaminen
Suomen ensimmäisenä moottoritienä tunnetun Tarvontien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen alkoi 1956 ja kesti kuusi vuotta. Sittemmin 15 kilometrin mittaista avausta on jatkettu aina Turkuun asti. Samaan aikaan moottoriteitä on valmistunut eri puolille Suomea yhteensä lähes tuhat kilometriä. Aluksi kaupunkien sisään- ja ulosmenoliikennettä helpottamaan tehdyt moottoritiet muodostavat nykyisin paitsi nopean myös verrattain turvallisen tavan liikkua.
7. Nopeusrajoitusten käyttöönotto
Niin sanottuja kattonopeuksia kokeiltiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1962. Varsinainen nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen käynnistyi presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puheesta 1973. Nopeusrajoituksilla on ollut tutkitusti merkittävä rooli tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa.
8. Poliisin liikennevalvonta
Turvallinen liikkumisen takaaminen on aina ollut poliisin työn kulmakiviä. Suomen autoistuttua 1950-luvulta alkaen liikenteen valvonta korostui erityisesti Liikkuvan poliisin (1930-2014) toimenkuvassa. Tänä päivänä Poliisi valvoo liikenteessä mm. nopeuksia ja päihteiden käyttöä sekä yleisesti liikennesääntöjen noudattamista. Vilkkailla tieosuuksilla valvontaa on tehostettu mm. automaattisilla nopeusvalvontalaitteilla eli liikennekameroilla. Suomessa poliisi tekee maailmanlaajuisestikin ennätysmääriä puhallutuksia, joilla torjutaan rattijuomusta. Uusinta kehitystä on huumausaineiden käytön seulonta jo tienpäällä.
9. Suomalainen liikennekoulutus
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi Suomessa jo 1922. Tätä ennen autoilun harrastajat olivat hankkineet ajolupia vapaaehtoisesti. Ajo-opetusta on vuosien saatossa uudistettu monin tavoin liikennekulttuurin muuttuessa ja vaatiessa uudenlaisia taitoja. Koulutuksen kehittäminen niin henkilö- kuin ammattiliikenteellekin on auttanut kohentamaan liikenneturvallisuutta vuosikymmenten ajan.
10. Talvirenkaiden kehittäminen
Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehtaan kuorma-autoille 1934 kehittämä Kelirengas. Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, joka yleistyi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Suomalaisyritykset Kometa ja Tikka Spikes olivat ensimmäisiä nastojen valmistajia ja Nokia ensimmäisiä nastarengasvalmistajia. Suomen lakiin talvirengaspakko tuli 1977 lisäämään liikenneturvallisuutta. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun.
11. Turvavöiden ja -istuinten käyttö
Turvavyöt ilmestyivät autoihin 1950-luvun lopulla ja yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä. Niiden käyttö henkilöautojen etuistuimilla ja pakettiautoissa tuli Suomessa pakolliseksi 1975 ja henkilöauton takaistuimella vuonna 1987. Tänä päivänä turvavöiden käyttövelvoite on laajennettu lähtökohtaisesti kaikkiin autoihin. Ensimmäiset lasten turvaistuimet tulivat turvavöiden rinnalle 1960-luvulla.
Yleisöäänestys alkaa 23.11.2017 osoitteessa http://www.liikenneteko.fi/aa
