Koti Blogi Sivu 2207

Ammattikuljettaja ajoi kahden yrityksen palkkalistoilla – vuorokautinen lepoaika jäi muutamaan tuntiin!

Poliisi

Arkistokuva.

25.7.2018 11.45

Länsi-Uudenmaan poliisin partio tapasi raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä ammattikuljettajan, joka ajoi ns. ”tuplavuoroa”. 

Poliisin tiedotteen mukaan hän oli kahden eri yrityksen palkkalistoilla ja ajoi saman vuorokauden aikana työvuorot molemmille yrityksille.

Ajo- ja lepoasetuksen mukaan kunkin ajovuorokauden aikana on pidettävä 11 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika, jonka 3 kertaa viikossa saa lyhentää 9 tuntiin.

Valvonnassa tarkastettavan 28 vuorokauden jakson aikana hänellä oli 12 eri kertaa huomattavasti vaadittavaa lyhyempi vuorokausilepo. Lepojen pituudet olivat 4h 37 min, 5 h 16 min, 5 h 54 min, 4 h 5 min, 4 h 11 min, 2 h 26 min, 5 h 6 min, 4 h 39 min, 3 h 28 min, 4 h 33 min, 5 h 43 min ja 4 h 5 min.

Poliisin mukaan toiminta oli ollut samanlaista ennen tarkastelujaksoakin, mutta valvonnassa käsitellään viimeistä 28 vuorokautta.

Poliisin mukaan 1950-luvulla syntyneen kuljettajan toiminta on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle pitkään jatkuneen helteen ja vähäisten yöunien aiheuttaman väsymyksen vuoksi.

Lepoajaksi tallentuu aika ajon päättymisestä seuraavaan ajon alkamiseen. Siirtyminen työpaikalta toiseen vähentää oleellisesti varsinaiseen lepoon käytettävissä olevaa aikaa.

Kuljettaja sai tuntuvan sakon ja poliisi määräsi hänet väliaikaiseen ajokieltoon.

Henkilöauto törmäsi täydessä vauhdissa pysähtyneen kuorma-auton perävaunuun – kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti

Clas von Bell

25.7.2018 09.50

Tiistaina iltapäivällä Ulvilassa valtatie kahdella Helsingin suuntaan mentäessä henkilöauto törmäsi rengasrikon vuoksi pysähtyneen kuorma-auton perävaunuun.

Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja, vuonna 1980 syntynyt nainen ei havainnut nelikaistaisella osuudella hätävilkut päällä ollutta kuorma-autoa, vaan törmäsi sen perävaunuun kovalla nopeudella ehtimättä jarruttaa ennen törmäystä.

Poliisin tiedotteen mukaan alueella on nopeusrajoitus 100 km/h.

Henkilöauton kuljettaja ja takapenkillä ollut 12-vuotias matkustaja loukkaantuivat poliisin mukaan vakavasti.

Historian havinaa: Tällaisia autoja oli mukana Kalastajatorpan autokilpailussa 1937

Museovirasto/Musketti/Pietinen

24.7.2018 22.07

Helsingissä ajettiin marraskuussa vuonna 1937 kansainväliset autokilpailut Kalastajatorpan radalla Munkkiniemessä. Järjestäjänä oli Helsingin Sanomien mukaan Suomen kilpa-autoilijain liitto. Kuvissa tosin todetaan että kisa oli Fordin järjestämä.

Helsingin Sanomat kirjoitti kisasta 26.11.1937 seuraavasti.

”Kilpa-ajoihin osallistui kolmen ulkomaalaisen lisäksi kaikki parhaimmat kotimaiset kilpa-ajajat sekä sen lisäksi joukko asianharrastajia vakiovaunuineen.”

”Kilpavaunujen B-luokan voitti H. Hallman, Ford V-8 ja toiseksi tuli A. Patama, myöskin Ford V-8. Matka oli 50 kierrosta. Vakiovaunujen A-luokassa saavutti Ford kolme ensimmäistä sijaa.”

Jutun kuvatekstissä mainitaan, että ”Miss Europpa”, nti Britta Wikström ajoi Ford-kahdeksikolla.

”Keli oli aamuyöllä sataneen lumen vuoksi liukas ja monet keskeyttivät, mutta reipas ”Missimme” vain ajoi rasittavan matkan loppuun saakka. ”Miss Europan” järjestysnumero palkintojen jaossa oli 13.”

Kuvissa A. Pataman auton numero on 22 ja Britta Wikströmin luultavasti 6.

 

 

 

Päivän poliisiajoneuvo: Poliisimoottoripyörä 60 vuoden takaa

Museovirasto/Musketti/Teuvo Kanerva

24.7.2018 18.33

Tällaisia poliisimoottoripyöriä oli käytössä noin 60 vuotta sitten.

Poliisit on kuvattu Helsingissä ja käytössä olevat moottoripyörät ovat BMW-merkkiset.

Näihin aikoihin käytettiin vielä edessä rekisterikilpeä.

Kuvan poliisimoottoripyörät voivat olla aivan uusia. Helsingin Sanomien numerossa 6.5.1958 kerrotaan moottoripyöräpoliisien ensimmäistä kertaa esiintyvän saattueessa.

HS:n jutussa todetaan: ”Tanskan kuninkaallisen vierailun aikana tulevat saattueen retkille maaseudulla ja kaupungissakin antamaan oman miellyttävän piirteensä saattuepoliisin uudet poliisimoottoripyörät, joita saapuu muutamia kappaleita siihen mennessä Saksasta, kertoi ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarva eilen lehdellemme. Näitä sivuvaunuttomia BMW-pyöriä käyttävät poliisit saavat länsimaiseen malliin valkoisen lipallisen kypärän ja sopivat nahkavarusteet.”

”Moottoripyöriä, joissa on 600 cm3 moottori ja joiden huippunopeus tulee olemaan jossakin hyvän matkaa toisella sadalla, on aluksi tilattu vain neljä kappaletta, mutta kokemuksien kartuttua aiotaan pyöriä tilata lisää. Pyörät varustetaan kaikilla tarvittavilla välineillä ja niillä partioidaan pääväylillä koko kesän ajan eli aina kun sääsuhteet sen sallivat.”

Kuva on Museviraston Musketti -kokoelmasta ja se on kuvattu 1957 – 1961.

Poliisi pyytää havaintoja Joensuun autojen vahingoittajista

Clas von Bell

24.7.2018 17.33

Tällä viikolla on Joensuussa vahingoitettu kaksi parkissa ollutta autoa.

Poliisin tiedotteen mukaan sunnuntai-iltapäivän ja maanantai-iltapäivän (22 – 23.7) välisenä aikana oli rikottu Joensuussa Kirkkokatu 17:ssä P-alueella pysäköitynä olleen punaisen Mitsubishi Carisma -merkkisen henkilöauton takalasi.

Maanantai-illan ja tiistain aamupäivän (23 – 24.7) välisenä aikana oli rikottu Törmäntiellä Höytiäisen kanavan läheisyydessä pysäköitynä olleen sinisen/tumman Nissan Qashqai -merkkisen henkilöauton ikkunoita.

Myös konepellin ja katon päällä oli hypitty sekä ovia vaurioitettu.

Havaintoja autojen vaurioittamisista pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse poliisipäivystykseen puh. 029 541 5320 ma-pe klo 08 – 16.15.

Selvitys: Suomalaiset eivät ole taksin suurkuluttajia – taksia käytetään hyvin harkiten

Mobilia

Mobilian liikennepuiston taksi.

24.7.2018 14.33

Taksialan yrityksen Lähitaksin teettämän valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset eivät ole taksin suurkuluttajia. 1 000 kyselyyn vastanneista lähes puolet kertoi käyttävänsä taksia harvemmin kuin kerran kuussa ja joka kolmas harvemmin kuin kerran vuodessa.

– Taksia käytetään edelleen harkiten. Yleisimmät yksityisajot ovat baarista kotiin, käydään lääkärissä tai sitten lomalla perhe lähtee suoraan lentoasemalle ja satamiin. Taksi on suomalaisen mielessä silloin, kun sitä todella tarvitaan. Nuoremmat ovat aina olleet hanakampia taksin käyttäjiä, Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen summaa.
 
Tutkimus vahvistaa Pentikäisen näkemyksen käyttäjäkunnasta. Suomalaiset pitäytyvät totutuissa taksinkäyttötavoissaan iän karttuessa. Kun alle 34-vuotiaat ovat valmiita testaamaan uusia palveluita, yli 55-vuotiaat eivät enää ole niin halukkaita kokeilemaan erilaisia taksipalveluita.

– Me näimme jo ennen taksilain uudistusta, että alalla puhaltavat muutoksen tuulet. Samalla, kun uudet kyytipalvelut ovat paistatelleet otsikoissa, perinteisiin suomalaisiin takseihin liitetyt arvot – turvallisuus ja luotettavuus – ovat pitäneet pintansa itse palvelun valinnassa, Pentikäinen sanoo.

Suomalaisista erityisesti naiset ovat taksien suhteen turvallisuushakuisia. Kysyttäessä tärkeimpiä tekijöitä taksikyydin valinnassa, lähes 70 prosenttia naisista sanoi tärkeimmän asian olevan kyydin turvallisuus.

Myös miehet rankkasivat turvallisuuden ykköseksi, puolet miehistä sanoi sen olevan tärkein tekijä kyydin valinnassa. Kuskin halutaan myös olevan ammattilainen. Puolelle kaikista vastaajista kuljettajan ammattimaisuus on tärkeää.

Tilaukset hoidetaan edelleen perinteisesti 


Taksi tilataan edelleen mieluiten soittamalla taksin tilausnumeroon. Näin tekee yli puolet tutkimukseen vastanneista.

Erityisesti yli 65-vuotiaat luottavat perinteiseen tapaan tilata taksi kotiovelle soittamalla taksikeskukseen. Toiseksi suosituin tapa järjestää taksikyyti on suoraan tutulle taksikuskille soittaminen.

Vasta kolmannella sijalla ovat mobiilisovellukset. Sovelluksia taksin tilaamiseen käyttää vain joka kymmenes vastaajista. 

Eniten erilaisia sovelluksia käyttävät 25-34-vuotiaat ja vastaavasti vähiten yli 55-vuotiaat suomalaiset. Lähitaksin Pentikäinen on kuitenkin varma, että tilaussovellukset kehittyvät ja niiden käyttö lähitulevaisuudessa kasvaa.

– Taksisovellukset ovat jo tätä päivää, ja ne tekevät vahvasti tuloaan ihmisten kännyköihin. Tulevaisuudessa applikaatio tekee paljon muutakin, kun vain tuo taksin ovelle, Pentikäinen sanoo.

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla ei myöskään ole pääsääntöisesti yhtä tiettyä mobiiliapplikaatiota, jota käyttäisi taksin tilaamiseen, sillä vain 8 prosenttia vastaajista sanoo käyttävänsä yhtä suosikkiappia.

Nuori mies pahoinpiteli linja-autonkuljettajaa Helsingissä – poliisi pyytää havaintoja

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

24.7.2018 12.25

Linja-autonkuljettaja pahoinpideltiin maanantaina 23.7.2018 noin kello 21.15 Jätkäsaarenkujalla Helsingin Jätkäsaaressa. 

Poliisin mukaan linja-autoon tuli nuori mies, joka lähti heti ulos. Kuljettaja sulki ovet ja yritti lähteä ajamaan, mutta mies sylki kohti autoa ja näytti kuljettajalle keskisormea.

Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja avasi oven ja käski miestä lopettamaan. Kun kuljettaja sulki oven uudelleen, mies potkaisi auton ovea. Kuljettaja meni ulos autosta, jolloin mies potkaisi kuljettajaa ja kuljettaja kaatui maahan.

Tapahtuneella oli muutama todistaja.

Poliisin mukaan rikoksesta epäilty juoksi pois paikalta, eikä hänen henkilöllisyytensä ole toistaiseksi poliisin tiedossa. 

Tapaukseen liittyvät vihjeet voi ilmoittaa poliisille sähköpostitse analyysi.helsinki(at)poliisi.fi tai puhelimitse 029 541 7931.

Kysely: Suomalaiset eivät innostu yhteiskäyttöautoista

Neste

24.7.2018 10.28

Nesteen toteuttaman pienimuotoisen kyselyn* mukaan yhteiskäyttöautot kiinnostavat vasta pientä osaa (15 %) kyselyyn vastanneista suomalaisista.

Suuri enemmistö (68 %) ei ole näitä löytänyt, kun taas 17 % vastanneista ei osaa määritellä kantaansa yhteiskäyttöautoihin.

Lue tästä muita juttuja yhteiskäyttöautoista.

Esteiksi yhteiskäyttöautojen käytölle nähdään muun muassa epävarmuus autojen saatavuudesta ja niiden siisteydestä. Toiset kertovat, etteivät olosuhteet maaseudulla ole otolliset yhteiskäyttöautoille.

”Mistä täällä maalla voisi autoa lainata, ei niin mistään”, kuten eräs kyselyyn vastanneista kertoo.

Oman auton omistaminen koetaan myös sukupolvikysymykseksi tai henkilökohtaiseksi valinnaksi.

”Olen sitä ikäpolvea, jolle auton omistaminen on eri asia kuin nuorille henkilöille” ja ”Auto on minulle yhtä henkilökohtainen kuin puhelimenikin”.

Yhteiskäyttöautoista kiinnostuneet arvostavat ekologisia arvoja ja sitä, ettei omaan autoon tarvitsisi sitoa paljon pääomaa. Useimmat heistä kuitenkin odottavat hintojen alenemista ja saatavuuden paranemista.

”Tietyissä tilanteissa se voi olla hyvinkin kätevä tapa. Hinnat ovat tosin liian korkeita satunnaiseen käyttöön” tai ”Mikäli saavutettavuus paranee ja kustannukset ovat pienemmät kuin oman auton käytössä”.

Nesteen Marketing & Services -liiketoiminta-alueen markkinointijohtaja Mika Hyötyläinen näkee liikenteen ja ihmisten liikkumisen tarpeiden ja odotusten olevan murroksessa:

– Kuten kyselystämme selviää, kysyntä yhteiskäyttöautoille näyttää vielä pieneltä. Liikenteen ollessa tällaisessa muutoksessa on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin vaihtoehtoiset liikkumisen tavat ottavat enemmän tuulta alleen. Jo nyt rinnakkain elää useampia vaihtoehtoisia teknologioita. Ne ja uudet palvelut mahdollistavat yksilölliset ratkaisut, jotka sopivat juuri tiettyyn hetkeen ja tilanteeseen. Kun tarpeet ja odotukset muuttuvat, myös tarjonta tulee muuttumaan niiden mukana ‒ kaupunkien ulkopuolellakin, Hyötyläinen kertoo.

*) Nesteen toteuttamaan kyselyyn vastasi 297 Nesteen autoilijapaneelin jäsentä (otos 1 988, vastausprosentti 15 %) 16.‒23.2.2017 välisenä aikana.

WRC: Historiallinen Toyota Harjun erikoiskokeiden näytösajoissa

Toyota

24.7.2018 09.58

Kauden kahdeksas MM-osakilpailu kokoaa Jyväskylän tienoille niin osallistujia kuin rallifaneja ympäri maailmaa.

Rallitunnelmaan pääsee osallistumaan useilla erikoiskokeilla, joita on tämän vuoden kilpailuun muokattu aiempia vuosia huomattavasti enemmän. 

Edelliseen vuoteen verrattuna liki 65 prosenttia reiteistä on erilaisia, ja lähes 40 prosenttia kilpailun erikoiskokeista ajetaan täysin uusilla reiteillä. 

Mikäli ei halua lähteä helteisille metsä- tai peltotaipaleille, voi kaupungilta käsin seurata kahteen kertaan ajettavaa legendaarista Harjun erikoiskoetta.

Katseltavaa, kuunneltavaa ja tekemistä löytyy erityisesti Paviljongin Kilpailukeskuksen alueella.

Toyota Auto Finlandin osastolla huoltoparkin sisäänkäynnin läheisyydessä on myös paljon nähtävää ja tehtävää. 

Osastolla on staattisesti esillä aito Yaris WRC -auto, WEC-sarjan Le Mansin 24 tunnin kilpailun historiallisen voiton varmistaneen Toyota TS050 (numero 8) replika sekä Neste Rallissa 0-autoina käytettävä Toyota C-HR -malli.

Osastolla on myös mahdollisuus osallistua rallitiimin toimintaan: Toyota Virtual Pit Stop Experience -simulaattorissa kaksi pelaajaa pääsee kerrallaan kokeilemaan oikean Yaris WRC -ralliauton huoltamista Toyota Gazoo Racing -varikolla kelloa vastaan tehden erilaisia huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Erityisen merkittävä tapahtuma Toyotan rallihistorian kannalta on torstaina 26.7. sekä perjantaina 27.7. tapahtuvat Rally Hall of Fame -näytösajot.

Toyotan rallitoiminnan grand old man, vuonna 2008 menehtynyt Ove Andersson nostetaan rallin Hall of Fame -joukkoon kunniakkaaseen seuraan muun muassa Tommi Mäkisen, Rauno Aaltosen ja Walter Röhrlin rinnalle.

Andersson perusti 1970-luvulla Andersson Motorsportin, josta myöhemmin muotoutui Toyotan ensimmäinen rallitiimi, Toyota Team Europe.

Harjun erikoiskokeiden yhteydessä järjestettävissä tilaisuuksissa nähdään näytösajo, jossa Ove Anderssonia edustaa hänen poikansa, Roger Andersson.

Ajokkina hänellä on Toyota Corolla Levin 1600 (TE27), samanlainen auto jolla Hannu Mikkola voitti Toyotan ensimmäisen MM-osakilpailuvoiton Jyväskylän Suurajoissa 1975.

Kyseinen auto sekä Latvala Motorsportin kaksi WRC-Celicaa (ST165 & ST205) ovat nähtävillä näytösajojen ulkopuolella Paviljongin Kilpailukeskuksen alueella.

Vastaa kyselyyn: Paljonko pitää sähköauton toimintamatka olla, jotta edes harkitset sellaisen hankintaa?

Kuva: Clas von Bell.

23.7.2018 23.45

Autotodayn sivustolla on nyt kysely sähköauton toimintamatkasta.

Sähköautojen toimintamatka kasvaa hiljalleen. Joillakin pääsee toista sataa kilometriä, mutta parhaimmilla jo satoja kilometrejä yhdellä latauksella.

Kyselyssä voit ilmaista kantasi – riittäkö 300 kilometriä, vai haluatko 700 km.

Kun kyselyyn on vastannut runsaat 100 lukijaa, on selvä, että sähköautossa pitää olla vähintään 300 kilometrin toimintamatka yhdellä latauksella.

Kysely on tämän jutun oikeassa reunassa ja mobiililaitteessa jutun perässä.