Jalankulkijoiden onnettomuudet ovat vähentyneet Suomessa, mutta liikenteessä menehtyy edelleen keskimäärin 29 ja loukkaantuu 420 jalankulkijaa vuosittain.

Viidennes kuolemantapauksista ja yli puolet loukkaantumisista tapahtuu suojatiellä.

Suojatieturvallisuus on pitkällä aikavälillä parantunut Suomessa, mutta viime vuosina kehitys on hidastunut. Yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski Liikenneturvasta uskoo, että suojatien kunnioitus on jossain vaiheessa kärsinyt. Tämä heijastuu liikennekäyttäytymiseen ja vaikuttaa koettuun turvallisuuteen.

– Selvitimme joitakin vuosia sitten kokemuksia turvallisuudesta suojatiellä. Jalankulkijoista noin puolet oli sitä mieltä, että autoilijat eivät havaitse heidän aikeitaan ylittää tie. Lisäksi jopa kaksi kolmasosaa koki, että suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen on yleistä. Juuri tämä aiheuttaa vakavimmat onnettomuustilanteet, Kalmakoski toteaa.

LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen näkee tilanteen taustalla suomalaisen suojatiekulttuurin.

– Meillä vallitsee hiukan sellainen omista oikeuksista huolehtimisen kulttuuri. Se näkyy esimerkiksi niin, että suojatiehen ei varauduta hidastamalla ajoissa. Toisaalta olemme liikenteessäkin ujoja ja pyrimme toimimaan niin, ettei kukaan huomaa, vaikka pitäisi toimia päinvastoin. Katsekontakti on tärkeä, ja sitä pitää tarvittaessa hakea vaikka pienellä ystävällisellä äänimerkillä.

Julkinen keskustelu suojatien arvon palauttamiseksi

Suojatieturvallisuus nousee yksittäisten suojatieonnettomuuksien siivittämänä ajoittain voimakkaasti esiin julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa.

Keskustelu itsessään heijastaa arvostuksen nousua: suojatielle halutaan palauttaa se asema, joka sille nimensä puolesta kuuluu.

– Suojatieturvallisuus muodostuu etenkin ihmisten ratkaisuista, sillä ilman niitä suojatie on vain merkki ja maalia tiessä. Toisaalta myös ympäristön suunnittelulla on merkitystä turvallisuuden kannalta. Varsinkin nopeustason alentaminen taajamissa vähentää riskejä, Kalmakoski sanoo.

– Liikenneturva on kampanjoinut suojatieturvallisuuden puolesta ja me vakuutusyhtiönä jatkamme samaa sanomaa, sanoo Nieminen.

– Haluamme vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin nostamalla tätä asiaa esille. Kyseessä on pitkäjänteinen työ, joka näyttäisi myös tuottavan tuloksia.

Mistä suojatieturvallisuus syntyy?

Käytännössä suojatieturvallisuus tarkoittaa, että jokaisen tiellä liikkujan on sovitettava toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Tilanteet on havaittava ajoissa, niitä on osattava tulkita ja omat ratkaisut on tehtävä niiden mukaisesti.

– Tämä koskee sekä autoilijoita että jalan tai pyörällä liikkuvia. Autoilijoilla on kuitenkin käytössään tuhovoimaltaan vaarallisempi kulkuneuvo, Nieminen muistuttaa.

– Siksi autoilijoiden on kannettava vastuuta myös heikommista osapuolista, erityisesti lapsista ja ikääntyneistä.

Jalankulkijat ja pyöräilijät voivat osaltaan vaikuttaa turvallisuuteen esimerkiksi huomioimalla lähestyvän ajoneuvon nopeuden ja mahdollisuuden pysähtyä.

Turvallisuus on tärkeämpää kuin se, kenellä on oikeus ylittää ensin. Kokonaisuutena turvallisuuden ratkaisee silti viime kädessä se, kuinka moottoriajoneuvon kuljettajat käyttäytyvät.

Pimeys ja älylaitteet lisäävät riskejä

Suojatieonnettomuuksien yleisimpiä selityksiä on se, että toinen osapuoli ei nähnyt toista. Kyse voi olla tarkkaamattomuudesta tai olosuhteista onnettomuushetkellä.

Yli neljäsosa jalankulkijoiden kuolemantapauksista sattuu pimeään aikaan loka-tammikuussa. Heijastimen käyttö olisi voinut pelastaa joka viidennen uhreista.

Lisäksi sopiva vaatetus parantaa näkyvyyttä. Myöskään kaupunkiympäristön valaistukseen ei pidä luottaa liikaa, sillä valojen väliin jäävillä katvealueilla jalankulkijoita on vaikea huomata.

Juuri nyt suojatienäkyvyyttä heikentävät myös korkeat lumipenkat. Autoilijoiden on vaikea nähdä kinosten taakse, eikä suojatielle pyrkijäkään välttämättä näe tai kuule lähestyvää autoilijaa. Tämäkin on hyvä pitää mielessä runsaslumisena talvena.

Uutena ilmiönä suojatieturvallisuuteen vaikuttavat puolestaan älylaitteet.

Nuorisolla älylaite kulkee aina mukana, mutta myös varttuneemmat vilkuilevat puhelintaan yhä useammin. Älylaitteiden käyttö ei vielä nouse esiin onnettomuustilastoissa, mutta ilmiön vaikutuksia on hyvä miettiä jo ennakolta.

– Monesti jalankulkijat kävelevät suojatielle laite kädessä ja katse laitteessa. Silloin edellytykset välttää mahdollinen vaara ovat vähäiset. Nämä läheltä piti -tilanteet jäävät kuitenkin pitkälti piiloon tilastoissa. Vaikka älylaitteiden käyttöön ei liittyisi varsinaista piittaamattomuutta, jo muutaman sekunnin vilkaisu ruutuun voi olla kohtalokas, Kalmakoski muistuttaa.

7 askelta turvalliseen suojatiekulttuuriin

1. Ole valppaana. Jokaiselta vaaditaan huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta.
2. Asetu toisen asemaan. Onko jalankulkija aikeissa ylittää tien, ehtiikö autoilija jarruttaa?
3. Laita turvallisuus oikeuksiesi edelle. Jousta tarvittaessa, vaikka olisikin sinun vuorosi.
4. Hidasta hyvissä ajoin. Näin pelaat itsellesi aikaa, ehdit huomata muut ja pysähtyä ajoissa.
5. Huolehdi, että sinut nähdään. Käytä sopivia vaatteita tai heijastimia, tööttää tarvittaessa.
6. Unohda älylaitteet ja sosiaalinen media aina autoa ajaessasi. Tarkkaavaisuus herpaantuu helposti ja lyhytkin vilkaisu voi aiheuttaa vaaratilanteen.
7. Muista, että liikenne on yhteispeliä. Suojatieturvallisuus on kaikkien vastuulla.