Destia asentaa valtatiellä 25 Tammisaaren puoleisella Pohjan sillalla automaattista liukkaudentorjuntajärjestelmää. Asennuksesta johtuen sillalla on liikennejärjestelyitä, jotka saattavat hidastaa paikoitellen liikennettä. Asennus on valmis 13.3. mennessä.
Automaattisen liukkaudentorjuntajärjestelmän testaus aloitetaan viikolla 12. Destia on kehittänyt AIS (anti-ice-system) -järjestelmän hoidoltaan haasteellisia erikoiskohteita varten, joissa toiminta perinteisellä huoltokalustolla voi olla rajoittunutta.
– Automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä kannattaa asentaa kohteisiin, joissa on paljon liikennettä, ja jotka ovat hoidettavuudeltaan vaativia. Tällaisia ovat esimerkiksi sillat, tunnelien suut, moottoriteiden rampit, lentokentät sekä ostoskeskusten parkkialueet ja sisäänkäynnit, kertoo palvelupäällikkö Ilmari Sikander.
AIS-järjestelmä asennetaan kiinteästi haluttuun kohteeseen joko upottamalla päällysrakenteeseen tai kiinnittämällä tierakenteisiin esimerkiksi kaideasennuksena. Automaattinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä aktivoi järjestelmän suuttimet levittämään oikean määrän liukkaudentorjuntaliuosta juuri oikeaan aikaan. Tien pinta pysyy sulana ja turvallisena.
– Tammisaaressa suuttimet asennetaan tien keskilinjalle. Suolaliuosta suihkutetaan 100 metrin matkalle. Sillan molemmissa päissä on kyltit, jotka kertovat AIS-järjestelmän koekäytöstä, Sikander toteaa.
AIS seuraa tienpinnan pienilmastoa reaaliaikaisesti, jolloin liukkaudentorjunnassa on lyhyt vasteaika. Automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä lisää tiellä liikkujien turvallisuutta ilman lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kysytään usein, ehtiikö poliisi valvoa liikennettä ja millä perusteella valvonnan kohteet päätetään. Vastaus on kyllä ja tietoon perustuen. Mutta mihin kaikkeen tietoon?
Kysyjien huoli poliisin valvontaresursseista pitää osin paikkaansa, mutta poliisi suuntaa valvontaa aina sinne, minne sitä liikenneturvallisuuden näkökulmasta on parasta kohdentaa.
Yksi valvontaa määrittelevä asia on onnettomuustilastojen kaltaiset tietopaketit. Jos onnettomuuksia tapahtuu usein tietyssä risteyksessä tai tieosuudella, kohdistetaan sinne valvontaa.
– Konkreettinen esimerkki analysoituun tietoon pohjautuvasta valvonnasta Länsi-Uudellamaalla on ykköstien valvonta. Turunväylä on kolarialtis tie, jossa mitataan toistuvasti huimimmat ylinopeudet, kertoo liki 30 vuotta liikenteenvalvonnan ja poliisin kenttätyön parissa työskennellyt ylikomisario Jussi Päivänsalo.
Tilastojen ohella kokeneiden poliisien paikkatuntemus on valvonnassa tärkeää. Kun on työskennellyt pitkään tietyllä alueella, muodostuu kokonaiskuva, josta on hyötyä valvonnan kohdistamisessa. Poliisien lisäksi kuullaan myös toista tärkeää paikallisosaajaa – asukasta.
– Meille tulee vuosittain satoja liikenteeseen liittyvää valvontapyyntöä alueemme asukkailta, ja pyyntöihin vastataan aktiivisesti. Tienkäyttäjät tuntevat elinympäristönsä, joten paikallisten kuunteleminen auttaa kohdentamaan valvontaa oikeisiin paikkoihin, Päiväsalo kiittelee.
Myös valvonnan ajallisella kohdentamisella saavutetaan tuloksia. Ilta- ja yöaikaan valvonnassa painotetaan erilaisia asioita kuin päivällä.
Tavoitteena on aina tienkäyttäjien turvallisuus
Rehellisyyden nimissä poliisinkin on todettava, että valvonnasta huolimatta sääntöjenvastaista liikennekäyttäytymistä esiintyy laajalti. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajetaan valitettavasti lähes joka paikassa. Turvavyö jää kiinnittämättä, ja kännykkään puhutaan ajaessa aikaan ja paikkaan katsomatta.
Poliisi ei voi aina olla kaikkialla, joten valvonnan näkyvyys on tärkeää. Tehokas liikennevalvonta on myös kokonaisvaltaista. Tavoitteena on aina tienkäyttäjien turvallisuus.
– Valvontatyön rungon muodostaa perinteinen poliisimiesten ja -naisten suorittama näkyvä valvontatyö. Osittain valvontaa tehdään myös tunnuksettomalla valvontakalustolla. Näin päästään puuttumaan niiden tienkäyttäjien toimintaan, jotka vaarantavat muita kaikkein räikeimmällä tavalla, Päiväsalo esittelee.
Perinteisen valvonnan tukena käytetään liikuteltavia kameravalvonta-autoja. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi, sillä valvontaa voidaan kohdentaa joustavasti oikeisiin paikkoihin. Erityisesti kansalaisten valvontapyyntöihin vastataan usein juuri automaattivalvonta-autoilla.
Kiinteä tolppakameravalvonta on osa kattavan valvonnan kokonaisuutta. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on käytössä noin 70 valvontatolppaa, jotka on sijoitettu päätieverkolle.
– Kameravalvontaa olisi tärkeä suunnata tulevaisuudessa yhä enemmän taajama-alueille. Osa ajattelee, että kameroilla lähinnä metsästetään ylinopeussakkoja, mutta helposti unohtuu, että ne soveltuvat hyvin esimerkiksi liikennevalojen noudattamisen valvontaan, Päivänsalo muistuttaa.
Liikenteen ilmasto- ja verotuskysymykset ovat yksi lähestyvien eduskuntavaalien tärkeimmistä keskustelunaiheista.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.
– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää autokannan merkittävää nuorentamista, jonka käynnistämiseksi autoala on omassa ilmastostrategiassaan ehdottanut autoveron vaiheittaista poistamista, kertoo Autotuojat- ja teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Johan Friman.
EU:n autonvalmistajille asettamat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet edellyttävät jatkossakin uusia päästöjä vähentäviä innovaatioita.
– Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kaikkia käyttövoimia. Biopolttoaineiden rooli on merkittävä erityisesti diesel- ja kaasuautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, muistuttaa Friman.
Autoala on pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa uudistetulla ilmastostrategiallaan.
Viimeaikaisista lakimuutoksista autokantaa on osaltaan nuorentanut romutuspalkkiokampanja, joka on toteutettu menestyksekkäästi vuosina 2015 ja 2018.
Myös viime hallituskauden portaittaiset autoveron alennukset tukivat autoilun verotuksen painopisteen siirtämistä hankinnasta käyttöön.
Autoala on lisäksi marraskuussa 2018 solminut valtion kanssa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, joka sekin osaltaan tähtää autokannan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Autotuojat- ja teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittu Johan Friman K Auto Oy:stä.
Hallituksen varapuheenjohtaja on LasseAhlstedt Volvo Car Finland Oy:stä.
Hallitukseen kuuluvat lisäksi Tommi Luopajärvi Nissan Nordic Europe Oy:stä, Antti Ruhanen Bassadone Automotive Nordic Oy:stä, Juha Ruotsalainen Veho Oy:stä, Kari Skogster Toyota Auto Finland Oy:stä sekä Miska Tammelin Bergé Auto Nordics Oy:stä.
Ellei varhaislapsuuden kasvu ole ollut sangen rivakkaa, lapsi tarvitsee turvalaitetta vielä alakouluikäisenä.
– Turvaistuimen tarve määräytyy lapsen koon eikä taitojen mukaan. Lapsi oppii laittamaan turvayön kiinni itse noin kolmivuotiaana, mutta hän tarvitsee asianmukaista turvaistuinta, kunnes on 135 cm pitkä. Senttiraja perustuu turvallisuudelle, sillä lapsen vielä kehittyvä keho tarvitsee mahdollisimman tehokasta suojaa törmäysvoimilta. Vasta kun lapsi on tarpeeksi pitkä, auton omat turvavyöt ohjautuvat lapsella niin kuin pitää, painottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
Turvaistuimesta luopuminen liian aikaisin on karhunpalvelus lapselle
Takapenkille kiinnitetty turvaistuin on autossa matkustavalle lapselle turvallisin paikka. Turvaistuimen valintaan on syytä paneutua ja mitoittaa istuin lapsen ja auton mukaan.
Useimmiten turvaistuin vaihdetaan isompaan, kun lapsen silmät ovat turvaistuimen pääntuen yläreunan tasalla.
Vanhempia voi hämmentää keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä liikkuva valtava määrä niin omakohtaisia tarinoita kuin luuloihin perustuvia käsityksiä turvaistuimista.
Lähtökohtaisesti kannattaa aina tutustua oman auton ohjekirjaan, ja tarkistaa valmistajan ohjeet koskien lapsen kuljettamista kyseisessä automallissa. Keskeiset vinkit on koottu myös Liikenneturvan opasvideoihin, ja verkkosivuilla löytyy vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Liikenneturva ja poliisi järjestävät kuluvalla viikolla (vko 11) eri puolella Suomea neuvontahenkisiä turvaistuinratsioita, joissa tarkastellaan, miten lapset kulkevat autossa, ja miten turvaistuimet ovat käytössä.
Vanhempien kysymyksiin vastataan myös Liikenneturvan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Facebook-livessä keskiviikkona 13.3. n. klo 15.30 alkaen. Suorassa lähetyksessä seurataan Uudellamaalla järjestettävän turvaistuinratsian kulkua.
Tulevana keskiviikkona Helsingin Sanomatalossa järjestetään kaksi autoiluun ja ilmastoon liittyvää paneelikeskustelua.
Ensimmäisessä paneelissa keskustelevat ympäristön ja liikenteen asiantuntijat. Paneelissa ovat mukana Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja PekkaRissa, WWF:n ilmastoasiantuntija MiaRahunen, Autoliiton puheenjohtaja ja Tekniikan Maailman entinen päätoimittaja MarttiMerilinna, Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin johtava asiantuntija SaaraTamminen sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja TeroKallio.
Toisessa paneelissa ääneen pääsevät päättäjät läpi puoluekentän. Mukana paneelissa ovat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja KalleJokinen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja AnttiKaikkonen, SDP:n kansanedustaja TimoHarakka, vihreiden kansanedustaja ToukoAalto sekä perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Tilaisuudet järjestetään peräkkäin keskiviikkoaamuna Sanomatalon Mediatorilla kello 8.30 – 9.50. Yleisöllä on mahdollisuus seurata keskustelua.
Tilaisuus lähetetään myös suorana verkossa ja on keskiviikkona nähtävänä oheisessa ikkunassa.
Paneelien moderaattorina toimii autotoimittaja Arttu Toivonen.
Eteläsuomalaiset kuljetusyrittäjät ovat erittäin huolestuneita tieverkon heikosta kunnosta ja sen vaikutuksista kuljetusten ympäristöystävällisyyteen, tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen, todetaan yhdistyksen tiedotteessa.
Kuljetusyrittäjät vetoavat keväällä valittavan uuden eduskunnan puuttuvan huolestuttavaan kehitykseen ja korjaavan viimeinkin maanteiden jo vuosikymmeniä jatkuneen alirahoittamisen.
Hallituskauden päättyessä myös tiestön korjausvelan torjuntaan osoitettu 300 miljoonan euron vuotuinen määräraha on käytetty.
Tällä rahalla on pystytty ainoastaan pysäyttämään tiestömme mittavan korjausvelan kasvu, jota arvioidaan kertyneen jo noin 2,5 miljardia euroa.
Mikäli uusi eduskunta ei osoita tiestölle lisärahoitusta, kääntyy tuo velka uudelleen jyrkkään kasvuun.
Kuljetusyrittäjien näkemyksen mukaan seuraukset ovat raadolliset.
Maanteillä kuljetetaan jopa 80 prosenttia maamme tavaratonneista. Tiestö on kuljetusyritysten tuotantolaitos ja kuljetusten tehokkuus perustuu osaltaan liikennejärjestelmän ennakoitavuuteen, häiriöttömyyteen sekä liikennevirran sujuvuuteen.
Etelä-Suomen kuljetusintensiivisellä alueella tieverkkoon kohdistuvat vaatimukset korostuvat entisestään.
Kiertotielle ohjaavat painorajoitetut sillat, ruuhkautuvat väylät ja heikosti hoidettu talvihoito heijastuu armotta paitsi kuljetusten taloudellisuuteen ja turvallisuuteen, niin myös niiden ympäristöystävällisyyteen.
Polttoainekustannusten osuus kuljetusyrityksen liikevaihdosta on keskimäärin noin kolmannes.
– Tiestön kunnolla ja sen hoidolla on aivan ratkaiseva vaikutus kuljetusten polttoainetaloudellisuuteen ja siten esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen syntymiseen. Auraamaton tie voi nostaa yhdistelmäajoneuvon polttoaineenkulutusta lähes 50 prosenttia. Tiestön kuntoon saattaminen olisi tehokas ympäristöteko, alleviivaa Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja JanIngman
Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n lauantaina 9.3. Helsingissä pitämä vuosikokous vaatii päättäjiltä tierahoituksen linjamuutosta ja sen merkittävää korottamista.
Tästä hyötyvät kaikki tienkäyttäjäryhmät, niin yksityis- ja joukkoliikenne kuin tavaraliikennekin. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa tehokkaan, turvallisen ja kehittyvän tieverkoston, vuosikokous linjasi.
Seat Ibiza ja Arona -mallistot täydentyivät ympäristöystävällisillä kaasuversioilla.
Seat Ibiza ja Arona 1,0 TGI ovat käyttökustannuksiltaan edullisempia ja ympäristöystävällisempiä kuin vastaavat diesel- tai bensiinimoottorilla varustetut mallit tai ei-ladattavat hybridit.
Uusi 1,0 TGI -moottori
Uudet Seat Ibiza ja Arona on varustettu kolmesylinterisellä, 12-venttiilisellä 1,0 TGI-moottorilla ja kuusivaihteisella manuaalisella vaihteistolla.
Uudet Seat Ibiza ja Arona 1,0 TGI tarjoavat 66 kW (90 hv) tehoa.
Moottorin maksimiteho 90 hv on käytössä 4500–5800 kierrosnopeudella ja maksimivääntö 160 Nm 1900–3500 kierrosnopeudella.
Ibiza 1,0 TGI:n huippunopeus on 180 km/h ja se kiihtyy 0–100 km/h 12,1 sekunnissa.
Arona 1,0 TGI:n huippunopeus on 172 km/h ja se kiihtyy nollasta sataan 12,8 sekunnissa.
Seat Arona TGI. Kuva: Seat.
Keskimääräinen polttoaineen kulutus maa-/biokaasulla on Ibizassa 5,8–6,3 m3 (3,8–4,1 kg/100 km) ja Aronassa 5,8–6,5 m3 (3,8–4,2 kg/100 km), jolloin CO2-päästöt ovat välillä 106–115 g/km.
Ibizan ja Aronan TGI-versio on varustettu neljällä polttoainesäiliöllä, joista kolme on maa-/biokaasusäiliöitä (13,8 kg) ja neljäs 9 litran bensiinisäiliö.
Ne tarjoavat maa-/biokaasulla toimintamatkaa noin 400 km ja bensiinillä lisäksi noin 160 km, kokonaistoimintamatkan ollessa noin 560 kilometriä.
Täysin 1,0 TSI -bensiiniversiota vastaavan varustelun lisäksi uudessa TGI:ssä on myös kaikki maa-/biokaasukäyttöön tarvittavat komponentit, kuten esimerkiksi kaasusäiliöt, kaasun täyttöaukko bensiinitankin täyttöaukon vieressä, kaasun lämpötila- ja paineanturit sekä paineensäädin ja kaasunsyöttöjärjestelmä.
Seat Ibiza TGI. Kuva: Seat.
Moottoriin on lisätty erityiset kromi-nikkelipäällysteiset männät, jotka on sovitettu kaasukäyttöön.
Venttiili-istukat on vahvistettu kulutuskestävyyden parantamiseksi, imuventtiilien avautumista on parannettu kaasun kierron tehostamiseksi palotilassa ja kevyempi turboahdin parantaa moottorin vastetta.
Lisäksi kojelaudasta löytyvät erilliset polttoainemittarit molemmille säiliöille.
Lisäksi 1,0 TGI:n turboahdin painaa vähemmän, joten turbiini vaikuttaa välittömästi moottorin vasteen kasvattamiseen.
Polttoaine vaihtuu huomaamattomasti
Molemmat TGI-mallit käyttävät kaasua pääasiallisena polttoaineena, ja bensiini vaihtuu polttoaineeksi vasta kaasutankin tyhjennyttyä.
Jäähdytysnesteen lämpötilan laskiessa alle -10 asteeseen moottori käynnistetään bensiinillä ja kaasusuuttimet lämmitetään ennen kaasujärjestelmän automaattista aktivointia.
Polttoaineen vaihto tapahtuu automaattisesti eikä kuljettaja huomaa eroa ajoneuvon suorituskyvyssä tai dynamiikassa – kulloinkin käytössä olevasta polttoaineesta kertoo vain mittariston merkkivalo.
Näin ajatellen TGI:ssä yhdistyy kaksi erilaista ajoneuvoa, mahdollistaen kestävän ja taloudellisen liikkumisen maa-/biokaasulla sekä käytön tavanomaisena bensiiniautona kaasun loppuessa.
Seat Ibiza TGI. Kuva: Seat.
Varustelutasoina Style, Xcellence ja FR
Uudet TGI-mallit ovat saatavissa kolmessa eri varustelutasossa: Style, Xcellence ja FR.
Vakiovarusteet ovat samat kuin tavallisessa polttomoottoriversiossakin, pois lukien FR-varustelutason Seat Drive Profile -ajoprofiilin valinta ja Ibiza TGI:ssä FR-varustelutason urheilullinen alusta.
Vetokoukku ei ole puolestaan saatavilla mihinkään varustelutasoon.
Kaasusäiliöt vaikuttavat luonnollisesti tavaratilaan ja tilavuudet ovat seuraavat: Ibiza TGI 262 litraa (tavallisesti 355 l) ja Arona TGI 282 litraa (tavallisesti 400 l).
Seat Ibiza TGI:n ja Arona TGI:n vakiovarusteisiin kuuluvat mm. vakionopeudensäädin, väsymyksen tunnistusjärjestelmä, led-päiväajovalot, peruutustutka takana ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä.
Aronan Xcellence- ja FR-varustelutasojen Navi System -audio- ja navigointijärjestelmä 8-tuuman kosketusnäytöllä näyttää mm. polttoaineen kulutustiedot sekä tiedot ajetusta matkasta polttoaineen mukaan.
Näyttö kertoo myös tietoja kaasun kulutuksesta, jäljellä olevasta ajomatkasta molemmilla polttoaineilla sekä mahdollisista kaasujärjestelmän toimintahäiriöistä.
Seat Ibiza TGI:n hinnat alkavat 17 607 eurosta (Seat Ibiza 1,0 TGI Style, manuaalivaihteisto) ja Seat Arona TGI:n hinnat puolestaan 20 769 eurosta (Seat Arona 1,0 TGI Style, manuaalivaihteisto).
M-Sportin tallipäällikkö RichMillener sanoo tiimin käsitelleen varsin ymmärtäväisesti TeemuSunisen perjantaisen virheen, jonka seurauksena Ford-kuljettaja joutui keskeyttämään Meksikon MM-rallin heti kättelyssä.
Millener analysoi tapahtuman tuoreeltaan, eikä nähnyt tapahtuneessa mitään varsinaista huolimattomuutta Sunisen osalta.
– Vaikea sanoa mitään sen tarkemmin, sillä ulosajo tapahtui jo 13 kilometriä ensimmäisen erikoiskokeen lähdöstä. Ei häntä voi tuomita sen perusteella. Mutta kun katsoo auton sisäkameran kuvaa, ei hän mitään typerää tehnyt, vakuuttaa Millener.
Sunisen keskeytys tapahtui 31-kilometrisellä El Chocolaten erikoiskokeella, joka kulkee 2700 metrin korkeudessa. Erikoiskoe sisältää useita nousuja ja laskuja, ja eräässä mutkayhdistelmässä Suninen komentaa autonsa aavistuksen väärälle ajolinjalle, tuhoisin seurauksin.
Tiimi suunnittelee kautta eteenpäin jo useamman rallin verran, eikä halua millään tavoin lisätä suojattinsa kokemaa painetta.
– Se oli kovavauhtinen paikka, ja kaikki mihin hän autolla osui, oli kovaa. Tavallisesti tuollaisesta voi selvitä pyörähdyksellä, mutta nyt vauriot olivat niin isot, ettemme voineet niitä korjata.
Ruotsin rallissa Suninen esitti hyvää vauhtia, ja johti kilpailua ensimmäisen ajopäivän jälkeen. Tästä innostuneena tiimi halusi nähdä Suniselta lisää samanlaista ajoa, joka tällä kertaa kuitenkin jäi näkemättä.
– Pyysimme Teemulta tähän ralliin samanlaista otetta kuin hänellä oli Ruotsissa. Ensimmäiset väliajat olivat nytkin hyviä. Ei hän paljoa ollut ulkona tieltä, mutta osumasta kallioon vauriot sitten tulivat, Millener kertaa.
Pikavuorot voivat pysähtyä millä tahansa pysäkillä, joka on linja-autoliikenteen käyttöön osoitettu ja jossa on tilaa pysähtyä aikataulun mukaisena aikana.
Pikavuoron pysäkillä ei siis tarvitse olla pikavuorokylttiä eikä pikavuorojen tarvitse pysähtyä kaikilla pysäkeillä, joilla on pikavuorokyltti.
Lisäkilpien säilyttäminen voikin johtaa matkustajia harhaan ja niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pikavuorojen aikatauluja ja reittejä voi tiedustella suoraan liikenteenharjoittajilta, liikenteenharjoittajien kotisivuilta sekä internetin matkahakupalveluista.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset parantavat käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa maantieverkolla sijaitsevien solmupysäkkien palvelutasoa rakentamalla odotuskatoksia, kevyen liikenteen yhteyksiä sekä saatto-, pyörä- ja liityntäpysäköintipaikkoja.
Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan.
Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.
– Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, sanoo johtaja, professori JormaMäntynen WSP Finland Oy:sta.
Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön.
Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat.
12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.
– Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, muistuttaa Mäntynen.
Hoitamalla korjaus- ja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen.
Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri.
Satamat ja meriväylät, raide- ja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille.
Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä.
