Koti Blogi Sivu 1997

Kamuxille töihin 3,5 kuukauden koulutuksen kautta

Kuva: Kamux.

Kamux aloittaa rekrytointikoulutuksen yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Tavoitteena on kouluttaa myyjiä ja työllistää osallistujat koulutuksen jälkeen automyyjän tehtäviin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

– Koulutamme jo nykyisellään kaikki uudet myyjät tehtäviinsä Kamuxin omassa koulutuskeskuksessa, sillä noin 80 % myyntihenkilöstöstämme tulee alan ulkopuolelta. Nyt halusimme kokeilla yhteistyössä Markkinointi-instituutin ja TE-palveluiden kanssa järjestettävää rekrykoulutusta tavoittaaksemme myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ehkä hakisi suoraan meillä avoimina oleviin tehtäviin, henkilöstöjohtaja Jennie Stenbom kertoo.

Työpaikka tiedossa koulutuksen jälkeen

Kamuxin rekrykoulutus on suunnattu alanvaihtajille, työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. Osallistuminen rekrykoulutukseen ei vaadi aikaisempaa kokemusta alalta.

– Kiinnostus, aktiivinen ote työntekoon sekä hyvät asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Tavoitteena on kouluttaa huippumyyjiä ja työllistää osallistujat sen jälkeen automyyjän työtehtäviin Kamuxille, Stenbom jatkaa.

Rekrykoulutus koostuu käytännönläheisistä koulutuspäivistä Markkinointi-instituutissa sekä työssäoppimispäivistä, jolloin pääsee soveltamaan koulutuspäivillä opittua käytäntöön Kamuxin myymälässä automyynnin tehtävissä.

– Palkkaamme koulutuksen kautta 20 uutta automyyjää Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Työpaikka on siis tiedossa heti, kun koulutus on hyväksyttävästi suoritettu, Stenbom sanoo.

Koulutus kestää 3,5 kuukautta, ja se on osallistujille maksuton. Koulutuspaikat ovat Espoo, Tampere ja Oulu.

Koulutuksen hakuaika on juuri alkanut ja koulutukseen voi hakea täältä.

Hakuaika päättyy 22.4. ja koulutus alkaa 16.5.

Mika Häkkinen: Voitto tuo Valtterille valtavasti boostia – taistelu on vasta alkamassa!

Kuva: Unibet.

F1-asiantuntija Mika Häkkinen hehkuttaa Unibetin kauden avauskolumnissaan Valtteri Bottaksen ylivoimaista voittoa Australian osakilpailussa. Kiitosta saavat myös Bottaksen kipakat terveiset kriitikoille.

Valtteri Bottaksen ylivoimainen voitto sunnuntaisessa Australian osakilpailussa sekoitti monen F1-sisäpiiriläisen veikkaukset. Vaikean viime kauden jälkeen Valtteri painoi nollausnappulaa ja lähti uuteen kauteen taistellen.

Valtteri pisti Hamiltonille kunnolla kampoihin jo paalupaikkataistossa lauantaina ja otti sitten täydellisen startin radan likaiselta puolelta, nousi kärkeen ja kontrolloi kisaa alusta loppuun.

Se oli hänelle täydellinen kauden aloitus ja valtava boosti itseluottamukselle. Hän sai myös yhden ylimääräisen pisteen nopeimmasta kierrosajasta, sillä uusi sääntö otettiin käyttöön juuri ennen Melbournea.

Katso tästä muut Mika Häkkisen kolumnit.

Valtteri teki tiimiradiossa selväksi haluavansa lisäpisteen. Vaikka hänen uusi kisainsinöörinsä Riccardo Mosconi käski häntä ottamaan rauhallisesti, Valtteri yritti nopeinta kierrosta. Samaa yrittivät kilpakumppanit, mutta kierros kirjattiin Valtterin nimiin. Sekin toi lisää henkistä potkua.

Kisan jälkeen oli mukava kuulla Valtterin radioterveiset kriitikoilleen. Hän tietää olevansa lahjakas, ja hän on tsempannut itseään saadakseen vahvan startin kauteen ja on kääntänyt kriitikoiden levittämän negatiivisen energian positiiviseksi voimavaraksi.

Joskus vie paljon luultua kauemmin saavuttaa tavoitteensa Formula ykkösissä. Minulla vei seitsemän vuotta voittaa ensimmäinen kisani, ja tämä on Valtterin seitsemäs kausi.

Valtteri oli kuitenkin voittanut kolmesti ennen viime sunnuntaita, ja voittoja olisi viisi, ellei viime vuonna rengasrikko olisi vienyt ykkössijaa Azerbaidžanissa tai tallimääräys käskenyt häntä luovuttamaan sijansa Venäjällä.

Palkintopallihaastattelussa Valtteri kertoi Mark Webberille, että voitto oli eräs hänen uransa helpoimmista. Tiedän tunteen. Yhtäkkiä menestys alkaa tuntua helpolta, mutta sen ovat kuitenkin mahdollistaneet kaikki oppitunnit matkan varrella.

On mielenkiintoista nähdä, miten Hamilton reagoi tulokseen, koska tiedämme, ettei häntä kiinnosta tulla maaliin toisena, etenkään tallikaverinsa takana.

Lewis toivoo, että Valtterin menestys oli yksittäinen onnistuminen, mutta jos sama toistuu Bahrainissa tai Kiinassa, on kiinnostavaa nähdä, miten tallin sisäinen dynamiikka muuttuu. Taistelu on vasta alkamassa.

Mika Häkkinen, Unibet F1 Insider.

Poliisi kaipaa havaintoja kuvan varastetusta Avant-merkkisestä pienkuormaajasta

Tämä kuormaaja on varastettu Heinolasta. Kuva: Poliisi.

Heinolassa anastettiin 1-2.3.2019 välisenä yönä Avant -merkkinen pienkuormaaja sekä kuljetustraileri Ilvesladun viereiseltä p-alueelta Jyrängön kaupunginosasta.

Kuormaaja oli trailerin päällä, joten anastajat ovat kytkeneet trailerin johonkin vetoautoon. Traileri löytyi tyhjänä 5.3.2019 Heinolasta Pehtoorinkadun päähän jätettynä, todetaan poliisin tiedotteessa.

Hämeen poliisi pyytää vihjeitä, mikäli 1-2.3.2019 välisenä yönä hinauksessa ollutta Avant- kuormaajan ja trailerin yhdistelmää on nähty.

Poliisi pyytää myös havaintoja trailerin jättämisestä Heinolan Pehtoorinkadulle 1-5.3.2019. Vihjeet voi laittaa sähköpostitse: heinola.hame@poliisi.fi tai puhelimitse p. 029 543 7444.

Tällä trailerilla kuormaaja kuljetettiin. Kuva: Poliisi.

Nokian Renkailta uusia kuorma-auton renkaita ja pinnoituspintoja

Kuva: Nokian Renkaat.

Raskaammat autot vaativat uudenlaisia renkaita, uudet rengasperheet puolestaan yhteensopivia pinnoituspintoja. Nokian Renkaat julkistaa raskaaseen liikenteeseen tarkoitettuja uutuustuotteita.

Uusi eturengas erityisen raskaaseen talvikäyttöön

Nokian Hakkapeliitta Truck on Nokian Renkaiden lippulaivarengassarja kuorma-autoilijoiden talvikäyttöön. Sarjasta löytyy renkaita joka akselipaikalle.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uusi Nokian Hakkapeliitta Truck F2 XL on ns. “Extra Load” eli korkeamman kantavuuden versio Nokian Hakkapeliitta Truck F2 -renkaasta, se mahdollistaa akselikuorman aina 10 tonniin asti.

Nokian Hakkapeliitta Truck F2 XL -eturengas on saatavilla keväästä 2019 alkaen.

Uusi koko Nokian Hakka Truck Steer -rengasperheeseen

Vuonna 2017 julkaistu Nokian Hakka Truck Steer on kuorma-auton eturengas. Pitkien ja keskipitkien matkojen erikoisrenkaalla on myös 3PMSF-merkintä.

Keväästä 2019 alkaen uusi 385/55R22.5 -koko laajentaa Nokian Hakka Truck Steer -rengasvalikoimaa.

Uuden julkistuksen jälkeen Nokian Hakka Truck -rengassarja laajenee vuoden 2019 loppuun mennessä myös 60-sarjan kokoihin sekä ohjaus- että vetoakselikäyttöön.

Uusi Noktop-pinnoituspinta perävaunujen on- ja offroad-käyttöön

Renkaiden pinnoitus on uuden renkaan valmistamiseen verrattavissa oleva, tiukasti viranomaisten säätelemä prosessi.

Laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa 1–2 kertaa ja säästää näin rahaa, raaka-aineita ja ympäristöä.

Uusin lisäys Nokian Noktop -pinnoitusmateriaalien valikoimaan on Nokian Noktop 75 Super, joka vastaa pintakuvioltaan on- ja offroad-käyttöön tarkoitettua Nokian R-Truck Trailer -perävaunurengasta.

Katso tästä muita juttuja Nokian Renkaista.

Uudet pinnoitepinnat sopivat hyvin rengasrunkoihin, joiden koko on 385/65R22.5 ja 385/55R22.5.

3PMSF-merkityillä renkailla on myös erinomainen itsepuhdistuvuus pehmeillä pinnoilla.

Nokian Noktop 75 Super -pinnoituspinta korvaa vanhan Nokian Noktop 63 Super -pinnan ja on saatavilla alkuvuodesta 2019. Myöhemmin tänä vuonna tarjolle tulee myös pintaleveydet 265/70R19.5 ja 275/70R22.5 -rengasrungoille paripyöräkäyttöön.

Hämeenlinnan Goodmanin kauppakeskukseen kahdeksan latauspistettä sähköautoilijoille

Kuva: Fortum.

Fortum Charge & Drive avaa yhteistyössä kauppakeskus Goodmanin kanssa kahdeksan uutta latauspistettä Hämeenlinnassa. Latauspisteet tulevat sähköautoilijoiden käyttöön kevään aikana.

Latauspisteet soveltuvat kaikille sähköautoille ja hybrideille. Keskinopeiden tyypin 2 pisteiden enimmäisteho on 22 kW.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Latauspisteet sijaitsevat Goodmanin parkkihallin alimmalla P2-tasolla. Samalla tasolla on ollut kaksi vanhempaa latauspistettä kauppakeskuksen avauksesta lähtien. Nämä pistokepaikat korvataan uusilla latauspisteillä.

Sijaintinsa kannalta Goodmanin uudet latauspisteet ovat merkittävä lisäys Hämeenlinnan kaupungin keskustan lataustarjontaan. Goodmanin parkkihallissa on asiakaskäytössä noin 600 ilmaista kolmen tunnin kiekkopysäköintipaikkaa.

Autotoday testasi: Volvo V60 D3 Business aut. — isoveljensä voittaja

Kuva: Antti Järveläinen.

Aivan alkuun täytyy todeta Volvon onnistuneen uuden V60:n toteutuksessa lähes täydellisesti. Autosta on moneksi moneen eri käyttötarkoitukseen, ja ulkonäkö kosiskelee nyt hienosti autoilukansaa ikäryhmää katsomatta.

Perinteisen konservatiivinen Volvo on onnistunut nykyisellä mallistollaan herättämään mielenkiintoa nuorempien ostajien keskuudessa. Nyt koeajettu uusi V60 on hintansakin puolesta Volvo-malliston edullisemmasta päästä, joka lisää auton mielenkiintoa entisestään.

Kuva: Antti Järveläinen.

Kuin kaksi marjaa

Uusi V60 astuu ulkonäöllään pahasti isoveljensä V90-mallin varpaille. V60 on virtaviivaisemman ja linjakkaamman näköinen kuin V90. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kun malleja vertailee nopeasti, harjaantuneempikin silmä sekoittaa mallit luonnossa helposti toisiinsa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suurimmat ulkonäölliset erot tulee auton takaosan kohdalla. Siinä missä V90-mallia on väkisin venytetty, on V60 hyvin sopusuhtaisen ja tasapainoisen näköinen kauttaaltaan. Pituuseroa malleilla on vajaa 20 senttimetriä.

Reilun 41 000 euron lähtöhinnallaan V60 on isoveljeään noin 9 000 euroa edullisempia. Kaikkein edullisimmassa mallissa moottori on malliston pienin diesel, kaksilitrainen ja 150 hevosvoimainen D3 ja vaihteisto on manuaali. Koeajoautossa vaihteisto on kahdeksanvaihteinen Geartronic automaatti.

Kuva: Antti Järveläinen.

Ajoergonomia ja tilat

Ulkonäön lisäksi Volvo on selvästi ottanut tosissaan myös malliensa ajoergonomian. Koeajoautossa vakiona tulevat kangaspäällysteiset penkit yllättävät positiivisesti jämäkkyydellään, vaikka sivuttaistuki jää melko olemattomaksi.

Yhdeksäntuumainen kosketusnäyttö on hyvin käden ulottuvilla ja toimii poikkeuksellisen hienosti myös hansikkaat kädessä. Järjestelmän grafiikat alkavat tosin kaipaamaan pian päivitystä, etenkin kun näytöllä pyörii navigaattorin kartta.

Katso tästä muut koeajot.

Takana riittää kiitettävästi tilaa pidemmillekin jaloille. Takaistuimet on muotoiltu matkustusmukavuutta ajatellen, ja ainakin kahdella matkustajalla matka taittuu tilavissa merkeissä.

Takaistuimien mitoiltaan V60 on hyvin lähellä V90:n mittoja. Jalkatila on kutistunut vajaalla kahdella senttimetrillä ja leveydestä on nipistetty pois neljä senttiä. Istuimen ja katon välinen mitta on tosin pysynyt tismalleen samana.

Kuva: Antti Järveläinen.

Ajodynamiikka

V60 on ajettavuudeltaan hyvin lähellä muita Volvon malleja. Mistään sporttisesta ajokokemuksesta ei puhuta, mutta kokonaisuutena auto on hyvin tunnokas. Alusta on jämäkkä ja tunnokkuutta löytyy, vaikka alla on 17-tuumaiset kitkarenkaat.

Ohjaustuntuma on niin ikään napakka, varsin tunnokas keskialueella ja palauttaa asiallisesti. Ohjauspyörästä saa hyvän otteen, ja lisäksi Volvolla on toiminnoiltaan yksi markkinoiden helppokäyttöisimmistä ohjauspyöristä. Kaikki olennaiset painikkeet löytyvät ja informaatio mittaristolla on selkeä esimerkiksi mukautuvaa vakionopeudensäädintä asetettaessa.

Kuva: Antti Järveläinen.

Hybridivalikoima täydentyy

Moottorivalikoima on täydentynyt ladattavien pistokehybridien osalta nyt T6-mallilla. Entuudestaan tuttu T8-malli on myös saatavilla V60-malliin.

Molemmissa T6- ja T8-malleissa on on kaksilitrainen bensiinimoottori, johon on yhdistetty 87 hevosvoimainen sähkömoottori. Bensiinimoottoreiden maksimitehot ovat 253 ja 303 hevosvoimaa. T6-mallin WLTP mitattu hiilidioksidipäästöarvo on 49 g/km ja alkaen hinta 55 591 euroa.

Tekniset tiedot: Volvo V60 D3 Business aut.

  • Moottori: 2,0-litrainen rivineljä
  • Maksimiteho: 150 hv.
  • Maksimivääntö: 320 Nm.
  • Kiihtyvyys: 9,9 sek (0-100 km/t)
  • Yhdistetty kulutus ja CO2 päästöt: 5,7 l/100km. ja 149 g/kmTavaratila: 529 litraa
  • Polttoainesäiliö: 60 litraa
  • Omamassa: 1738 kg.
  • Alkaen hinta: 43 622 euroa
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuva: Antti Järveläinen.

Poliitikon puheenvuoro: Petri Partanen, Seitsemän tähden liike, Satakunta 62

Kuva: CvB.

Petri Partanen

Puolue: Seitsemän tähden liike

Vaalipiiri: Satakunta

Ehdokasnumero: 62

 


Autoilusta ja maanteiden tilasta nyky-Suomessa

Meneillään oleva eduskuntavaalikamppailu on täydessä käynnissä ja autoilu ja maantiet on tietysti kestoaiheita kuten aiemmissakin vaaleissa.

Nyt on käynnissä keskustelu polttomoottoriautojen kieltämisen vuodesta että koska kielletään? Mielestäni tähän järjettömyyteen ei pidä erehtyä minkään ilmastohölynpölyn takia.

Sähköautot eivät oikeasti ole vielä vuosikausiin realistinen vaihtoehto Suomessa senkin takia että latausinfra on tekemättä ja sähköautojen säänkestävyydessä on vielä paljon toivomisen varaa ennen kuin ne ovat edes oikeita vaihtoehtoja maamme autokannan uudistamiseksi.

Vain sellaiset sähköautot kuin Chevrolet Volt ja Opel Ampera on realistisia sähköautoja Suomessa. Hybridit on myös hyvä vaihtoehto.

Myös diesel-sähköinen voimansiirto on hyvä vaihtoehto jossa diesel kehrää sähkön vetomoottoreille jos vain joku autonvalmistaja sen toisi tuotantoon.

Autoilun kustannuksia pitäisi leikata radikaalisti Suomessa koska tuo autoilusta kerättävä 11 miljardia menee suurin osa johonkin muuhun turhuuteen ja ei palaudu maanteiden kunnossapitoon tai uusien teiden rakentamiseen.

Suomen autoveron historia on melkein kuin mielisairauden historiankertomus joka alkoi vuonna 1958

Suomessa on aina ajettu muuta Eurooppaa huonommalla autokalustolla juuri sen takia että auton ostamisessa on paljon veroa. Nykyiset romutuspalkkiot on ollut niin naurettavan pieniä että ne eivät houkuttele ihmisiä luopumaan vanhasta autosta ja tuollaiset summat ei riitä mihinkään edes käsirahaksi.

Meidän nykyinen autovero on aiheuttanut sen että vanhoja romutuskuntoisia autoja hitsaillaan mig-hitsillä että saadaan pohja kuntoon ettei perse kastu kun penkin alla on reikä ulos.

Suomen autoileva kansanosa on ajettu niin köyhyyteen ja epätoivoon. Maanteillä näkyy kansalaisten eriarvoistumisen koko kirjo kun vertaillaan autokannan keski-ikää.

Autoilun verotuksesta kerättävät rahat täytyy suunnata uusien teiden rakentamiseen ja uuden virastomuotoisen Tielaitoksen perustamiseen koko maahan omine tukikohtineen sekä omine koneineen ja tienhoitoautoineen.

Maanteiden kunto on romahtanut vuoden 2000 jälkeen dramaattisesti koko maassa heti kun uudet yksityiset pääurakoitsijat tulivat markkinoille kaikissa tiepiireissä.

Nykyinen tienhoito on vaan sitä että pääurakoitsijat vahtii tarkoin ennen kuin päästää aliurakoitsijat töihin tienhoitotehtäviin ja ilman lupaa ei kukaan urakoitsija saa lähteä auraus- tai suolauskierrokselle.

Koko ajan juonitaan oikein viimeisen päälle että mitä teetetään aliurakoitsijalla ja mielellään ei mitään jos ei ole ihan pakko.

Tielaitoksen aikana taattiin tuntitakuu auto- ja konemiehille jos oli vähäluminen talvi ja haluttiin pitää kiinni hyvistä urakoitsijoista ja ammattitaitoa arvostettiin.

Raha ei enää liiku noissa ELY-keskusten alueurakoissa muille kuin isoille pääurakoitsijoille kuten YIT:lle, Destialle, NCC:lle ja Skanskalle.

Monet Tielaitoksenaikaiset monivuotiset urakoitsijat lopettivat tienhoitohommat jo 2000 luvun alkuvuosina, kun näkivät miten elinkelvottomaksi koko elinkeino muuttui nykyisen kilpailuttamisen takia ja raha ei liiku, eikä noiden töiden hinnoilla saa enää menoja katettua eikä pysty ostamaan uutta kalustoa. Tielaitoksen aikana suurin osa pystyi ostamaan uutta kalustoa määräajoin kun joku laite vanheni tai loppuun ajettiin.

Myös autoja ja koneita on nykyisin paljon vähemmän tien päällä kuin oli Tielaitoksen aikana eli yksiköitä on vähennetty ja kuvitellaan että autot ja koneet on tullut tehokkaammaksi kuin ennen, mutta vain tienhoitoautojen osalta on tapahtunut jonkin verran kehitystä 20 vuodessa.

Hintataso on mennyt jo niin alhaiselle tasolle että tiehöylät ja pyöräkuormaajat ovat hävinneet melkein kaikki tienpidosta. Traktorit on tullut tilalle sen takia että ne tekee 40 euroa plus alv tunti ja siihen ei tiehöylät ja pyöräkuormaajat pysty eikä tietystikään tienhoitoautot ja niitäkin on poistunut pienemmiltä teiltä ja korvattu traktoreilla.

Ruotsissa on ihan eri meininki kuin kehitysmaa Suomessa missä vain lisätään traktoreita tien päälle. Sen on huomannut myös maamme ainut tiehöylänvalmistaja Veekmas oy Kiteellä ja suurin osa sen tuotannosta menee vientiin Ruotsiin ja Norjaan kun Suomessa ei kukaan niitä enää pysty ostamaan.

Uusi tiehöylä maksaa 300 000 euroa ilman mitään lisävarusteita ja kellään ei ole varaa sellaista ostaa talveksi seisomaan hallin pihaan.

Itse olin tienhoitourakoitsija 1993-2007 ja lopetin nuo hommat ihan sen takia että ei 4 000 euron tienesteillä talvikuukausina elä ja ei ole varaa pitää kahta tiehöylää valmiudessa turhan takia.

Suomen tienhoidolla on edessään kurjistumisen ikävä kierre mihin pitäisi puuttua. Myös Konginkankaan onnettomuus oli nykyisen huonosti hoidetun tienpidon syytä kiistattomasti vaikka muuta väitetään ja valehdellaan härskisti.

Myös raskaan liikenteen ammattilaiset on todenneet saman että taso on laskenut Tielaitoksen jälkeen.

Yksi vaaliteemoistani on Tielaitoksen uudelleen perustaminen ja autoilun kulujen leikkaaminen nykyisestä tasosta.

Autokanta ei Suomessa käytännössä uusiudu Sipilän hallituksen lääkkeillä!

Teksti Petri Partanen.

Oletko havainnut viime viikonloppuna dieselin anastajia Helsingin Tapanilassa?

Tältä parkkipaikalta on arastettu dieseliä autosta. Kuva: Poliisi.

Helsingin poliisi tutkii epäiltyä ympäristö- ja varkausrikosta Longinojassa. Poliisi sai tiedon Longinojassa Tapanilan kohdalla havaitusta päästöstä sunnuntaina 17.3.2019 kello 16 aikaan.

HSY:n tekemässä putkikartoituksessa päästölähde paikantui Puistolassa sijaitsevalle raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikalle.

– Poliisi epäilee, että raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikalla olleesta kuorma-autosta anastettiin polttoainetta perjantai- ja lauantai-iltapäivän välisenä aikana 15. –16.3. Polttoainetta epäillään päätyneen tässä yhteydessä maahan ja siitä edelleen läheisen sadevesiviemärin kautta Longinojaan. Saadun tiedon mukaan alueella pysäköitynä olleesta kuorma-autosta on anastettu aiemminkin polttoainetta. Tapahtumapaikalta löydettiin maanantaina muoviletku, jota epäillään käytetyn aiemmin dieselöljyn anastamisessa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisilaitokselta.

Kuva: Poliisi.

Tämän hetkisen arvion mukaan päästömääräksi on arvioitu 10–30 litraa. Mahdollisia ympäristöhaittoja selvitetään yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.

– Toistaiseksi poliisin tietoon ei ole tullut ympäristöhaittoja.

Kaikki päästöön ja polttoaineen anastukseen liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan poliisille (virka-aikana) numeroon 029 547 5548 tai sähköpostitse talousrikosvihje.helsinki@poliisi.fi .

Kuva: Poliisi.

Alkuvuoden liikennekuolemien määrä pysynyt samana viime vuoteen verrattuna

Kuva: Clas von Bell

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui helmikuussa 225 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 14 ja loukkaantui 305 ihmistä.

Kuolleita oli 6 enemmän ja loukkaantuneita 4 vähemmän kuin vuoden 2018 helmikuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuolleista 12 oli liikkeellä henkilöautolla ja 1 kuorma-autolla. Polkupyöräilijöitä kuoli 1. Surmansa saaneista oli miehiä 6 ja naisia 8.

Tammi-helmikuussa tapahtui kaikkiaan 517 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Onnettomuuksissa kuoli 27 ja loukkaantui 690 ihmistä. Kuolleita oli yhtä monta ja loukkaantuneita yhtä monta kuin vuoden 2018 vastaavana aikana.

Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 22, 1 pakettiautolla ja 2 kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 1 ja polkupyöräilijöitä 1.

Päivän kuva: Pienestä tarrasta on kasvanut merkittävä tulonlähde valtiolle

Kuva: CvB.

Tällaisesta pienestä tarrasta alkoi nykyinen ajoneuvovero. Vuonna 1976 kerättiin käyttömaksu kansalta tällaisella maksutarralla.

Erikokoisille autoille oli erihintaiset tarrat. Yllä olevassa kuvassa on 100 markan tarra.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä käyttömaksu oli todella tilapäinen, mutta se tuli uudelleen käyttöön 1990-luvun laman jälkeen vuonna 1994. Silloin se oli jo nimeltään ajoneuvovero.

Kuva: CvB.

Toisessa kuvassa on kaksi tarraa, vasemmanpuoleinen on vuodelta 1994 ja toinen on vuodelta 1996.

Vuotuinen ajoneuvovero eli ”auton käyttömaksu” otettiin käyttöön vuonna 1994. Vuotuisen veron määräksi säädettiin 500 markkaa ennen vuoden 1994 alkua rekisteriin merkityille ajoneuvoille ja 700 markkaa tätä uudemmille ajoneuvoille.

Katso tästä muita Päivän kuvia.

Vuosina 1994–1996 ajoneuvoveron kantamista hoidettiin siten, että auton tuulilasiin ostettiin sisäpuolelle kiinnitettävä virallinen verotarralappu vuosittaisen kertakorvauksen todisteeksi.

Sen jälkeen siirryttiin ajoneuvorekisteriin merkittyjen ajoneuvojen käyttömaksujen suoraan laskutukseen ajoneuvojen omistajille.

Tekstin lähde: Wikipedia